TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 2 ESITYS KARELIA ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE Lainsäädännöllinen perusta

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 ESITYS KARELIA ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE Lainsäädännöllinen perusta Euroopan naapuruusvälineen rajayhteistyöllä (ENI CBC) tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä EU:n ulkorajoilla. Euroopan unionin säädösperustan EU:n ulkorajoilla ohjelmakaudella toteutettaville ENI CBC - ohjelmille muodostavat: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, EURATOM) N:o 966/2012 unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ( EU:n varainhoitoasetus ), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014 Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta ( ENI- asetus ), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 236/2014 unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä ( unionin ulkoisen toiminnan yhteinen täytäntöönpanoasetus ), Komission asetus (EU) 897/2014 Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 232/2014 nojalla rahoitettavien rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien täytäntöönpanoa koskevien erityissäännösten vahvistamisesta ( ENI CBC - ohjelmien täytäntöönpanoasetus ), ENI CBC - ohjelmien ohjelmointi- /strategia- asiakirja vuosille EU:n varainhoitoasetus sääntelee EU:n budjettia. Se sisältää Euroopan unionin talousarviota koskevat säännöt ja periaatteet, jotka vaikuttavat kaikkiin unionin menoihin ja tuloihin. ENI- asetuksella perustettiin Euroopan naapuruusväline ja annettiin säädökset sen yleisistä tavoitteista, unionin tuen erityistavoitteista, poliittisesta kehyksestä, eriyttämisestä, kumppanuudesta ja osarahoituksesta. Asetuksessa säädetään lisäksi johdonmukaisuudesta ja avunantajien toiminnan koordinoinnista, ohjelmien lajeista, ohjelmasuunnittelusta ja alustavasta varojen kohdentamisesta suuntaa- antaviin ohjelmiin, ohjelmien maantieteellisestä tukikelpoisuudesta, ohjelmasuunnittelusta ja varojen kohdentamisesta ulkorajat ylittävää yhteistyötä varten, yhteisistä toimintaohjelmista ja niiden hallinnoinnista sekä rajat ylittävän yhteistyön täytäntöönpanosäännöistä. Asetuksen loppusäännöksissä säädetään muun muassa säädösvallan siirrosta ja siirretyn säädösvallan käyttämisestä, komissiota avustavasta komiteasta sekä kolmansien maiden osallistumisesta ja rahoituspuitteista. Unionin ulkoisen toiminnan yhteisen täytäntöönpanoasetuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa EU:n ulkoista toimintaa. Asetuksen mukaan rahoitustavat ja toimeenpano tulee määritellä niin, että saavutetaan parhaat tulokset. Asetus kattaa neljä maantieteellistä rahoitusvälinettä; kehitysyhteistyövälineen, Euroopan naapuruusvälineen, laajentumisvälineen ja kumppanuusvälineen sekä kolme temaattista rahoitusvälinettä; vakautusvälineen, demokratia- ja ihmisoikeusvälineen sekä ydinturvavälineen. ENI CBC - ohjelmien täytäntöönpanoasetuksessa säädetään muun muassa osarahoituksen määrästä ja menetelmistä, yhteisten toimintaohjelmien sisällöstä, laadinnasta, muuttamisesta ja päättämisestä, ohjelman rakenteiden tehtävästä, mukaan lukien niiden asema, tosiasiallinen määrittely, vastuuvelvollisuus ja vastuu, hallinnointi- ja valvontajärjestelmien kuvaus sekä unionin tuen teknistä hallinnointia ja varainhoitoa koskevat edellytykset, takaisinperintämenettelyistä kaikissa osallistujamaissa, seurannasta ja arvioinnista, näkyvyydestä ja tiedottamisesta sekä yhteistyössä suoritettavasta ja välillisestä hallinnoinnista.

2 ENI CBC - ohjelmien ohjelmointi- /strategia- asiakirja sisältää muun muassa ohjelmakohtaista tietoa, esimerkiksi ohjelma- alueen ja ohjelmakohtaisen EU- rahoituksen. Suomen kansallinen laki ulkorajan ylittävästä yhteistyöstä ja ENI CBC - ohjelmien hallinnosta astui voimaan Yhteen lakiin on koottu EU:n ulkorajalla tapahtuvan yhteistyön toteuttamisen edellyttämät säännökset. Lakiin on otettu säännökset EU- rahoituksella osarahoitettavien ulkorajayhteistyöohjelmien valmistelusta ja toimeenpanosta. Lisäksi siihen sisältyy säännökset ohjelmien toteuttamiseksi käytettävän rahoituksen myöntämisestä, hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta. Vastaava kansallinen laki ulkorajayhteistyön hallinnosta (500/2008) on ollut myös ohjelmakaudella Lisäksi komissio, Venäjä ja Suomi allekirjoittavat ohjelma- asiakirjan hyväksymisen jälkeen rahoitussopimuksen, jossa määritellään yhteiset periaatteet Karelia ENI CBC - ohjelman toimeenpanolle. 2. Ohjelman valmistelu Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavien ENI CBC - ohjelmien valmistelu on edennyt ohjelmakohtaisesti, yhteistyössä ohjelmiin osallistuvien maiden ja alueiden kesken. Ohjelmien valmisteluprosessi voidaan jakaa kolmeen päävaiheeseen seuraavasti: KÄYNNISTÄMINEN Strategisen ympäristövaikutusten arvioinnin (SEA) käynnistäminen Kansalliseen lainsäädäntöön liittyvä päivitystyö Kansallisen vastinrahoituksen käytäntöihin liittyvät asiat Neuvottelut EU:n ja Venäjän välisen rahoitussopimuksen rakenteesta ja sisällöstä TOINEN VAIHE Säännölliset tapaamiset jokaisen aihealueen työryhmien kanssa Yhteisen ohjelmointikomitean kokoukset Aktiivinen yhteydenpito eri sidosryhmiin Julkinen kuuleminen VIIMEISTELYVAIHE Sopimuskirjeiden kerääminen osallistujavaltioilta Yhteisen ohjelma- asiakirjan sekä sopimuskirjeiden toimittaminen komissiolle Komission käsittelyaika kuusi kuukautta Suomen kansallisena vastuuviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö (alueosasto), joka on osallistunut kaikkien kolmen Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavan ENI CBC - ohjelman valmisteluun. Keskeinen rooli ohjelmien valmistelussa on ollut myös ulkoasiainministeriöllä, joka vastaa Euroopan naapuruusvälineen rahoittaman ulkorajat ylittävän yhteistyön ulkosuhteisiin liittyvistä kysymyksistä. Työ- ja elinkeinoministeriö on johtanut ja yhteen sovittanut ENI CBC - ohjelmien valmistelua Suomessa sekä vastannut yhteydenpidosta naapurimaiden vastuuviranomaisiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on lisäksi informoinut valmistelujen etenemisestä alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukuntaa (ARNE) sekä ENPI- yhteysverkkoa. 2

3 Valtioneuvosto (VN) on työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä asettanut ARNE:n alueiden kehittämistä ja sitä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun yhteensovittamista, ennakointia, seurantaa ja arviointia varten. Siinä ovat edustettuna keskeiset ministeriöt, maakuntien liitot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY), aluehallintovirastot (AVI), työmarkkinajärjestöt ja Suomen Kuntaliitto. ENPI yhteysverkko on työ- ja elinkeinoministeriön asettama koordinaatioelin, jonka suppeassa kokoonpanossa ovat edustettuna keskeiset ministeriöt, Suomen kuntaliitto sekä ohjelmien hallintoviranomaisina toimivat maakunnan liitot (Kolarctic: Lapin liitto, Karelia: Pohjois- Pohjanmaan liitto, Kaakkois- Suomi Venäjä: Etelä- Karjalan liitto). ENPI- yhteysverkon laajassa kokoonpanossa ovat lisäksi edustettuna työmarkkinajärjestöt, Keskuskauppakamari ja Saamelaiskäräjät. Karelia ENI CBC - ohjelman valmistelu käynnistyi keväällä Valmistelua on johtanut osallistuvien maiden yhteinen ohjelmointikomitea, joka on kokoontunut yhteensä 6 kertaa. Ohjelmointikomitea hyväksyi lopullisen ohjelmaesityksen kirjallisella menettelyllä Karelia- ohjelman ohjelmointikomiteaan ovat kuuluneet kaksi keskushallinnon edustajaa kustakin osallistuvasta maasta (Suomi, Venäjä) sekä edustaja jokaiselta alueelta. Suomesta valmisteluun ovat osallistuneet keskushallinnon edustajina työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö, sekä Suomen puolen ohjelma- aluetta edustavat Pohjois- Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto ja Pohjois- Karjalan maakuntaliitto. Ohjelma- asiakirjan ja ympäristövaikutusten arvioinnin julkiset kuulemiset järjestettiin kansallisen lainsäädännön ja EU- säädösten mukaisesti sekä Suomessa että Venäjällä keväällä Ohjelma- alue Karelia ENI CBC - ohjelman varsinaiseen ohjelma- alueeseen kuuluu Suomesta Pohjois- Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois- Karjala sekä Venäjältä Karjalan tasavalta. Lisäksi ohjelman nk. liitännäisalueina ovat Suomesta Lappi, Pohjois- Savo, Etelä- Savo ja Etelä- Karjala sekä Venäjältä Murmanskin, Arkangelin ja Leningradin alueet. Helsinki, Pietari ja Moskova on nimetty ohjelma- alueen kannalta merkittäviksi keskuksiksi. Liitännäisalueilta ja merkittävistä keskuksista tulevat toimijat voivat osallistua ohjelman puitteissa tehtävään yhteistyöhön. Korkeintaan 20 % ohjelman rahoituksesta voidaan osoittaa varsinaisen ohjelma- alueen ulkopuolisille toimijoille, pl. suuret infrastruktuurihankkeet (Large Infrastructure Project, LIP). Ohjelma- alueella asuu yhteensä noin 1,3 miljoonaa henkilöä. Laskevat väestömäärät, syntyvyyden lasku ja työikäisen väestön poismuutto ovat alueelle yhteisiä haasteita. Tärkeimpiä elinkeinoelämän sektoreita ovat metsä- ja metalliteollisuus, matkailu, bioenergia, ruoka- ja elektroniikkateollisuus sekä ICT. Taloudellisen aktiivisuuden alueella kuvaillaan rakentuvan pk- yritysten varaan. Ohjelma- alueella toimii kolme yliopistoa (kaksi Suomen puolella ja yksi Karjalan tasavallassa), joilla on pitkät perinteet yhteistyölle. Ohjelma- aluetta jakaa 700 kilometrin mittainen Suomen ja Venäjän välinen Schengen- raja. 3

4 Kartta ohjelma- alueesta: 4. Ohjelman sisällölliset painopisteet Ohjelman tavoitteet, strategia ja toimintalinjat perustuvat ohjelma- alueen yhteisesti tunnistettuihin tarpeisiin ja ongelmakohtiin. Ohjelmointityön tueksi valmisteltiin analyysi alueen yhteisistä rajat ylittävistä kehittämistarpeista sekä kuvaus ohjelma- alueen väestöstä, luonnosta, ympäristöstä, elinkeinoelämästä, tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta, koulutuksesta, liikenneyhteyksistä, saavutettavuudesta sekä kulttuuriperinnöstä. Yhteisen strategian tukena on ollut myös ohjelmaan kuuluvien alueiden yhteistyöfoorumina toimivan Euregio Karelian vuoteen 2020 ulottuva strategia. Karelia ENI CBC - ohjelman tavoitteena on edistää alueellista kehitystä toimilla, joilla on selkeä rajan ylittävä ulottuvuus ja yhteistyöllinen luonne. Ohjelma täydentää muita alueilla toimivia aluekehitysohjelmia. Analyysivaiheessa tunnistettujen keskeisten haasteiden pohjalta Karelia CBC - ohjelman päätavoitteeksi on määritelty seuraava: Ohjelma- alueen tekeminen houkuttelevaksi ihmisille elää ja työskennellä sekä yrityksille sijoittua ja toimia. EU:n ulkorajayhteistyötä koskevassa ohjelmointiasiakirjassa edellytettiin, että jokainen ENI CBC - ohjelma valitsee toteutettavakseen 1-4 temaattista tavoitetta. Valinnassa priorisoitiin niitä teemoja, joihin ohjelma parhaiten voi vaikuttaa ja joissa mahdollisuudet rajat ylittävään yhteistyöhön ovat parhaat. Karelia ENI CBC - ohjelman temaattisiksi tavoitteiksi valittiin: 4

5 1. Liike- elämän ja pk- yritysten kehittäminen 2. Paikallisen kulttuurin edistäminen ja historiallisen perinnön säilyttäminen 3. Ympäristönsuojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen 4. Rajojen hallinnan ja rajaturvallisuuden edistäminen, liikkuvuuden ja muuttoliikkeen hallinta Ohjelman toimintalinjat (TL) on luotu valittujen temaattisten tavoitteiden pohjalta siten, että kullekin temaattiselle tavoitteelle on yksi toimintalinja. Toimintalinjat ovat: TL 1: Houkutteleva rajat ylittävä liiketoimintaympäristö TL 2: Houkutteleva kulttuuriympäristö TL 3: Puhdas ja mukava alue elää TL 4: Toimiva rajanylitys Toimintalinjan 1 tavoite on parantaa yritysten edellytyksiä toimia raja- alueella ja luoda rajat ylittävän yhteistyön avulla uusia työllistymismahdollisuuksia alueen asukkaille, erityisesti nuorille, sekä ihmisille, jotka ovat halukkaita muuttamaan alueelle. Toimintalinjan 2 tavoitteena on tukea kestävien, monimuotoisten ja monipuolisten kulttuuripalveluiden kehittämistä. Toimintalinjassa 3 keskitytään ihmisten fyysisen elin- ja työympäristön puhtauden parantamiseen. Toimintalinjan 4 tavoitteena on poistaa ohjelma- alueen kansainvälisten rajanylityspaikkojen pullonkaulat ja tällä tavoin madaltaa kynnystä ihmisten matkustamiseen ja tavaroiden kuljettamiseen rajan yli. Lisäksi, ihmisten välisen (people- to- people) paikallisen rajat ylittävän toiminnan edistäminen sisällytetään kaikkiin toimintalinjoihin ja sen erityisenä painopisteenä ovat nuoret. Innovaatiot, tutkimus ja koulutus katsotaan myös suotuisiksi monialaisiksi aiheiksi, joita tullaan edistämään kaikkien toimintalinjojen sisällä. Ympäristön kestävän kehityksen ja tasa- arvon, ml. sukupuolten välinen tasa- arvo, periaatteita korostetaan ohjelman toimeenpanossa. Ohjelman rahoitus on alustavasti jaettu valittujen temaattisten tavoitteiden välillä seuraavasti: Temaattinen tavoite 1: Temaattinen tavoite 2: Temaattinen tavoite 3: Temaattinen tavoite 4: Tekninen apu (TA): 20 % 12 % 19 % 35 % 14 % Enintään 30 % ohjelmien EU- rahoituksesta voidaan suunnata suurille infrastruktuurihankkeille (Large Infrastructure Project, LIP). LIP- hankkeissa EU- rahoitusosuus tulee ylittää 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeilla kehitetään esimerkiksi raja- alueiden liikenneväyliä ja raja- asemien infrastruktuuria. Suomen puolella toteutettavia mahdollisia suuria infrastruktuurihankkeita ovat: Niiralan rajanylityspaikan läpäisykyvyn ja turvallisuuden kehittäminen, Vartiuksen rajanylityspaikan liikennejärjestelyjen ja rajatekniikan parantaminen sekä Vartiuksen rajanylityspaikan ratapihan kehittäminen. Päätökset suurista infrastruktuurihankkeista tehdään myöhemmin ohjelmakauden kuluessa. 5. Ohjelman rahoitus Ohjelman rahoitus koostuu EU- rahoituksesta (Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR ja Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusväline, ENI) sekä Suomen ja Venäjän kansallisesta rahoituksesta. Vahvistunut EU- rahoituksen määrä Karelia ENI CBC - ohjelmalle on Komissio on kuitenkin ilmoittanut, että ohjelman on mahdollista saada EU- lisärahoitusta vuonna 2017 toteutettavien väliarviointien jälkeen. Suomen valtion laskennallinen osuus ohjelman kansallisesta vastinrahoituksesta on ohjelmakauden alkuvaiheessa noin M. Mahdollisen EU- lisärahoituksen toteutuessa Suomen valtion laskennallinen osuus 5

6 kansallisesta vastinrahoituksesta kasvaa noin Suomen valtio on varautunut mahdollisen lisärahoituksen kattamiseen. Valtion rahoitusosuus ohjelmalle on budjetoitu vuosien talousarvioihin työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Venäjä on ilmoittanut kohdentavansa ohjelmalle vastaavan määrän kansallista valtion vastinrahoitusta. Lisäksi hankkeilta edellytetään omarahoitusosuus, joka voi olla joko julkista tai yksityistä rahoitusta. Omarahoituksen suuruus määritellään ohjelmamanuaalissa. 6. Ohjelman täytäntöönpano ja hallinto Ohjelmaan osallistuvat jäsenmaat ovat sopineet ohjelman yhteisestä hallintoviranomaisesta ja tarkastusviranomaisesta. Hallintoviranomaisena jatkaa Pohjois- Pohjanmaan liitto. Hallintoviranomaisen tärkeimmät tehtävät liittyvät ohjelman yleiseen hallinnointiin, rahoitettavien hankkeiden valintaan ja hallinnointiin, teknillis- /juridisluonteiseen avustukseen sekä ohjelman rahoituksen hallinnointiin ja valvontaan. Ohjelman hallintoviranomainen hallinnoi ohjelmalle osoitettua EU- rahoitusta sekä suomalaista ja venäläistä kansallista vastinrahoitusta. Hallintoviranomaisen alaisuuteen perustetaan alueellinen sivutoimipiste Venäjälle. Ohjelman yhteisenä tarkastusviranomaisena toimii Suomen valtiovarainministeriön Controller- toiminto. Tarkastusviranomaisen tehtävänä on huolehtia hallinto- ja valvontajärjestelmätarkastuksista, ohjelman tilinpäätöksestä ja tarkastettavien hankkeiden otoksen tarkoituksenmukaisuudesta. Tarkastusviranomaisen apuna toimii tarkastajaryhmä, johon sekä Suomi että Venäjä nimeää edustajansa. Ohjelmalle muodostetaan yhteinen seurantakomitea, joka koostuu keskus- ja aluehallinnon edustajista. Jokainen maa nimeää enintään viisi edustajaa ja varaedustajaa, joista pääsääntöisesti kaksi ovat keskushallinnon edustajia ja kolme edustavat alueita. Suomen edustajat seurantakomiteaan nimeää valtioneuvosto. Seurantakomitean keskeinen tehtävä on seurata ohjelman täytäntöönpanoa ja edistymistä. Sen tehtävänä on erityisesti vastata ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin sovellettavasta arviointi- ja valintamenettelystä. Sen tulee seurata ohjelman tavoitteiden toteutumista tarkastellen kaikkia ohjelman tuloksiin vaikuttavia kysymyksiä. Seurantakomitea perustaa alaisuuteensa hankkeiden valintakomitean. Seurantakomitea päättää valintakomitean kokoonpanosta ja sille annettavista tehtävistä. Valintakomitea koostuu keskus- ja aluehallinnon edustajista Suomesta ja Venäjältä. Suomen edustajat valintakomiteaan nimeää työ- ja elinkeinoministeriö. 7. Strateginen ympäristövaikutusten arviointi (SEA) Ohjelmasta on tehty erillinen direktiivin (EY) N:o 42/2001 mukainen strateginen ympäristövaikutusten arviointi. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005). Arvioinnin tarkoituksena on tuoda esiin ympäristöllisiä seikkoja ohjelman valmistelun ja hyväksymismenettelyn aikana, jotta voidaan varmistaa että merkittävät ympäristövaikutukset tunnistetaan, kuvaillaan ja arvioidaan. Arviointi muodostaa myös pohjan ohjelman ympäristövaikutuksien seurannalle. Ympäristöraportin valmistelu ja ympäristötekijöiden sisällyttäminen ohjelmaan muodostivat vuorovaikutteisen prosessin, joka edistää kestävien ratkaisujen huomioon ottamista päätöksenteossa. Direktiivin mukaisesti laadittu ympäristöraportti sisältää tulevan Karelia ENI CBC - ohjelman ympäristöarvioinnin, sijoittaa uuden ohjelmaluonnoksen ympäristöpoliittiseen yhteyteensä, kuvailee ohjelma- alueen ympäristöllisiä lähtökohtia, kehityssuuntaa ja strategisia ympäristönäkökohtia ja arvioi ohjelmaluonnoksen ympäristövaikutuksia. Arvioinnissa todetaan kestävän kehityksen olevan tärkeä läpileikkaava periaate ohjelmassa. Ohjelma- alueen haasteiden todetaan olevan erityisesti jäte- ja vesihuollossa. Myös biologisen monimuotoisuuden väheneminen 6

7 on ohjelma- alueelle ongelma. Arvioinnissa nähdään että Karelia ENI CBC - ohjelman viihtyisä elinympäristö - toimintalinjan mukaisilla toimenpiteillä on selvä mahdollisuus vaikuttaa ympäristöön suotuisasti. Hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia on kehitetty yhteistyössä ulkopuolisten ympäristöasiantuntijoiden, hallintoviranomaisen, ohjelmointikomitean ja laajemman yleisön kanssa järjestämällä kuulemis- ja neuvottelutilaisuuksia Suomessa ja Venäjällä. Raportti on kuulutettu direktiivin edellyttämällä tavalla kaikissa ohjelmaan osallistuvissa maissa helmi- maaliskuussa Ohjelman jättäminen komissiolle, jatkotoimet Ohjelmaesitys toimitetaan komissioon sen jälkeen kun kaikki ohjelmaan osallistuvat valtiot ovat antaneet siihen suostumuksensa. Ohjelmaesityksen toimittamisesta komissiolle vastaa yhteinen hallintoviranomainen (Pohjois- Pohjanmaan liitto) ja viime kädessä sen sijaintivaltio eli Suomi. Ohjelmaesitys tulee toimittaa komissiolle kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Komissio esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa ohjelman toimittamispäivästä ja hyväksyy ohjelman viimeistään kuusi kuukautta ohjelman toimittamisesta, edellyttäen että komission mahdollisesti esittämät huomautukset on otettu riittävällä tavalla huomioon. Käsittelyn aikana saatetaan käydä neuvotteluja komission ja ao. maiden välillä ohjelmaesitykseen tehtävistä tarkistuksista. Suomea edustaa näissä neuvotteluissa työ- ja elinkeinoministeriö sekä ulkoasiainministeriö. Näillä näkymin komissio hyväksyy Karelia ENI CBC ohjelman syksyllä Siihen mennessä on tarkoitus valmistella tarvittavat muut asiakirjat ja päätökset ohjelmien toteuttamisen käynnistämiseksi, mm. ohjelman rahoitussopimus, hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus, ohjelmamanuaali, hankkeiden valintakriteerit ja teknisen avun budjetti sekä nimetä seurantakomitean jäsenet. 9. Ohjelman käsittely Suomessa Valtioneuvoston ohjesäännön 3 :n 10 kohdan mukaan valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan mm. esitykset Euroopan yhteisön Suomea koskeviksi alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi. Ennen ENI CBC - ohjelmaesitysten viemistä valtioneuvoston yleisistuntoon niitä on käsitelty Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa (ARNE)