ESITYS KAAKKOIS- SUOMI - VENÄJÄ ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESITYS KAAKKOIS- SUOMI - VENÄJÄ ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 ESITYS KAAKKOIS- SUOMI - VENÄJÄ ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE Lainsäädännöllinen perusta Euroopan naapuruusvälineen rajayhteistyöllä (ENI CBC) tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä EU:n ulkorajoilla. Euroopan unionin säädösperustan EU:n ulkorajoilla ohjelmakaudella toteutettaville ENI CBC - ohjelmille muodostavat: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, EURATOM) N:o 966/2012 unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ( EU:n varainhoitoasetus ), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014 Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta ( ENI- asetus ), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 236/2014 unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä ( unionin ulkoisen toiminnan yhteinen täytäntöönpanoasetus ), Komission asetus (EU) 897/2014 Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 232/2014 nojalla rahoitettavien rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien täytäntöönpanoa koskevien erityissäännösten vahvistamisesta ( ENI CBC - ohjelmien täytäntöönpanoasetus ), ENI CBC ohjelmien ohjelmointi- /strategia- asiakirja vuosille EU:n varainhoitoasetus sääntelee EU:n budjettia. Se sisältää Euroopan unionin talousarviota koskevat säännöt ja periaatteet, jotka vaikuttavat kaikkiin unionin menoihin ja tuloihin. ENI- asetuksella perustettiin Euroopan naapuruusväline ja annettiin säädökset sen yleisistä tavoitteista, unionin tuen erityistavoitteista, poliittisesta kehyksestä, eriyttämisestä, kumppanuudesta ja osarahoituksesta. Asetuksessa säädetään lisäksi johdonmukaisuudesta ja avunantajien toiminnan koordinoinnista, ohjelmien lajeista, ohjelmasuunnittelusta ja alustavasta varojen kohdentamisesta suuntaa- antaviin ohjelmiin, ohjelmien maantieteellisestä tukikelpoisuudesta, ohjelmasuunnittelusta ja varojen kohdentamisesta ulkorajat ylittävää yhteistyötä varten, yhteisistä toimintaohjelmista ja niiden hallinnoinnista sekä rajat ylittävän yhteistyön täytäntöönpanosäännöistä. Asetuksen loppusäännöksissä säädetään muun muassa säädösvallan siirrosta ja siirretyn säädösvallan käyttämisestä, komissiota avustavasta komiteasta sekä kolmansien maiden osallistumisesta ja rahoituspuitteista. Unionin ulkoisen toiminnan yhteisen täytäntöönpanoasetuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa EU:n ulkoista toimintaa. Asetuksen mukaan rahoitustavat ja toimeenpano tulee määritellä niin, että saavutetaan parhaat tulokset. Asetus kattaa neljä maantieteellistä rahoitusvälinettä; kehitysyhteistyövälineen, Euroopan naapuruusvälineen, laajentumisvälineen ja kumppanuusvälineen sekä kolme temaattista rahoitusvälinettä; vakautusvälineen, demokratia- ja ihmisoikeusvälineen sekä ydinturvavälineen. ENI CBC - ohjelmien täytäntöönpanoasetuksessa säädetään muun muassa osarahoituksen määrästä ja menetelmistä, yhteisten toimintaohjelmien sisällöstä, laadinnasta, muuttamisesta ja päättämisestä, ohjelman rakenteiden tehtävästä, mukaan lukien niiden asema, tosiasiallinen määrittely, vastuuvelvollisuus 1

2 ja vastuu, hallinnointi- ja valvontajärjestelmien kuvaus sekä unionin tuen teknistä hallinnointia ja varainhoitoa koskevat edellytykset, takaisinperintämenettelyistä kaikissa osallistujamaissa, seurannasta ja arvioinnista, näkyvyydestä ja tiedottamisesta sekä yhteistyössä suoritettavasta ja välillisestä hallinnoinnista. ENI CBC - ohjelmien ohjelmointi- /strategia- asiakirja sisältää muun muassa ohjelmakohtaista tietoa, esimerkiksi ohjelma- alueen ja ohjelmakohtaisen EU- rahoituksen. Suomen kansallinen laki ulkorajan ylittävästä yhteistyöstä ja ENI CBC - ohjelmien hallinnosta astui voimaan Yhteen lakiin on koottu EU:n ulkorajalla tapahtuvan yhteistyön toteuttamisen edellyttämät säännökset. Lakiin on otettu säännökset EU- rahoituksella osarahoitettavien ulkorajayhteistyöohjelmien valmistelusta ja toimeenpanosta. Lisäksi siihen sisältyy säännökset ohjelmien toteuttamiseksi käytettävän rahoituksen myöntämisestä, hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta. Vastaava kansallinen laki ulkorajayhteistyön hallinnosta (500/2008) on ollut myös ohjelmakaudella Lisäksi komissio, Venäjä ja Suomi allekirjoittavat ohjelma- asiakirjan hyväksymisen jälkeen rahoitussopimuksen, jossa määritellään yhteiset periaatteet Kaakkois- Suomi Venäjä ENI CBC - ohjelman toimeenpanolle. 2. Ohjelman valmistelu Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavien ENI CBC - ohjelmien valmistelu on edennyt ohjelmakohtaisesti, yhteistyössä ohjelmiin osallistuvien maiden ja alueiden kesken. Ohjelmien valmisteluprosessi voidaan jakaa kolmeen päävaiheeseen seuraavasti: KÄYNNISTÄMINEN Strategisen ympäristövaikutusten arvioinnin (SEA) käynnistäminen Kansalliseen lainsäädäntöön liittyvä päivitystyö Kansallisen vastinrahoituksen käytäntöihin liittyvät asiat Neuvottelut EU:n ja Venäjän välisen rahoitussopimuksen rakenteesta ja sisällöstä TOINEN VAIHE Säännölliset tapaamiset jokaisen aihealueen työryhmien kanssa Yhteisen ohjelmointikomitean kokoukset Aktiivinen yhteydenpito eri sidosryhmiin Julkinen kuuleminen VIIMEISTELYVAIHE Sopimuskirjeiden kerääminen osallistujavaltioilta Yhteisen ohjelma- asiakirjan sekä sopimuskirjeiden toimittaminen komissiolle Komission käsittelyaika kuusi kuukautta Suomen kansallisena vastuuviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö (alueosasto), joka on osallistunut kaikkien kolmen Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavan ENI CBC - ohjelman valmisteluun. Keskeinen rooli ohjelmien valmistelussa on ollut myös ulkoasiainministeriöllä, joka vastaa Euroopan naapuruusvälineen rahoittaman ulkorajat ylittävän yhteistyön ulkosuhteisiin liittyvistä kysymyksistä. 2

3 Työ- ja elinkeinoministeriö on johtanut ja yhteen sovittanut ENI CBC - ohjelmien valmistelua Suomessa sekä vastannut yhteydenpidosta naapurimaiden vastuuviranomaisiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on lisäksi informoinut valmistelujen etenemisestä alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukuntaa (ARNE) sekä ENPI- yhteysverkkoa. Valtioneuvosto (VN) on työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä asettanut ARNE:n alueiden kehittämistä ja sitä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun yhteensovittamista, ennakointia, seurantaa ja arviointia varten. Siinä ovat edustettuna keskeiset ministeriöt, maakuntien liitot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY), aluehallintovirastot (AVI), työmarkkinajärjestöt ja Suomen Kuntaliitto. ENPI yhteysverkko on työ- ja elinkeinoministeriön asettama koordinaatioelin, jonka suppeassa kokoonpanossa ovat edustettuna keskeiset ministeriöt, Suomen kuntaliitto sekä ohjelmien hallintoviranomaisina toimivat maakunnan liitot (Kolarctic: Lapin liitto, Karelia: Pohjois- Pohjanmaan liitto, Kaakkois- Suomi Venäjä: Etelä- Karjalan liitto). ENPI- yhteysverkon laajassa kokoonpanossa ovat lisäksi edustettuna työmarkkinajärjestöt, Keskuskauppakamari ja Saamelaiskäräjät. Kaakkois- Suomi - Venäjä ENI CBC - ohjelman valmistelu käynnistyi keväällä Valmistelua on johtanut osallistuvien maiden yhteinen ohjelmointikomitea, joka on kokoontunut yhteensä 6 kertaa. Ohjelmointikomitea hyväksyi lopullisen ohjelmaesityksen kirjallisella menettelyllä Kaakkois- Suomi Venäjä - ohjelman ohjelmointikomiteaan ovat kuuluneet kaksi keskushallinnon edustajaa kustakin osallistuvasta maasta (Suomi, Venäjä) sekä edustaja jokaiselta alueelta. Suomesta valmisteluun ovat osallistuneet keskushallinnon edustajina työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö, sekä Suomen puolen ohjelma- aluetta edustavat Etelä- Karjalan liitto, Etelä- Savon maakuntaliitto, Kymenlaakson liitto ja Kaakkois- Suomen ELY- keskus. Ohjelma- asiakirjan ja ympäristövaikutusten arvioinnin julkiset kuulemiset järjestettiin kansallisen lainsäädännön ja EU- säädösten mukaisesti jokaisessa ohjelmaan osallistuvassa maassa keväällä Ohjelma- alue Kaakkois- Suomi - Venäjä ENI CBC - ohjelman varsinaiseen ohjelma- alueeseen kuuluu Suomesta Etelä- Savon, Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat ja Venäjältä Leningradin alue ja Pietarin kaupunki. Lisäksi ohjelman nk. liitännäisalueina ovat Suomesta Pohjois- Karjala, Pohjois- Savo, Päijät- Häme ja Uusimaa, sekä Venäjältä Karjalan tasavalta. Turku ja Moskova on nimetty ohjelma- alueen kannalta merkittäviksi keskuksiksi. Liitännäisalueilta ja merkittävistä keskuksista tulevat toimijat voivat osallistua ohjelman puitteissa tehtävään yhteistyöhön. Korkeintaan 25 % ohjelman rahoituksesta voidaan käyttää tähän tarkoitukseen, pl. suuret infrastruktuurihankkeet (Large Infrastructure Project, LIP). Varsinaisella ohjelma- alueella on yhteensä noin 200 km Suomen ja Venäjän välistä maarajaa ja 130 km merirajaa. Ohjelma- alueen väestö on painottunut voimakkaasti Venäjän alueille: Suomen puolella ohjelma- alueella asuu noin ihmistä, kun taas Venäjän puolella asukkaita on 6,9 miljoonaa. 3

4 Kartta ohjelma- alueesta: 4. Ohjelman sisällölliset painopisteet EU:n ulkorajayhteistyötä koskevassa ohjelmointiasiakirjassa edellytettiin että jokainen ENI CBC - ohjelma valitsee toteutettavakseen 1-4 temaattista tavoitetta. Valinnassa priorisoitiin niitä teemoja, joihin ohjelma parhaiten voi vaikuttaa ja joissa mahdollisuudet rajat ylittävään yhteistyöhön ovat parhaat. Tämän perusteella Kaakkois- Suomi - Venäjä ENI CBC - ohjelman temaattisiksi tavoitteiksi valittiin: 1. Liike- elämän ja pk- yritysten kehittäminen 2. Ympäristönsuojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen 4

5 3. Koulutuksen ja tutkimuksen sekä teknologisen kehityksen ja innovaatioiden tukeminen 4. Rajojen hallinnan ja rajaturvallisuuden edistäminen, liikkuvuuden ja muuttoliikkeen hallinta Ihmisten välisen (people- to- people) paikallisen rajat ylittävän toiminnan edistäminen, opetuksen, tutkimuksen, teknologisen kehityksen ja innovaatioiden tukeminen sekä ympäristön kestävyys ja sukupuolten välinen tasa- arvo ovat ohjelman läpileikkaavia tavoitteita, joita edistetään koko ohjelman toteutuksen ajan. Perustan ohjelma- alueen yhteiselle kehittämisstrategialle ovat muodostaneet ohjelma- alueen maantieteellinen sijainti, perinteikäs yhteistyö alueiden välillä sekä pitkäkestoinen yhteinen historia ja kulttuuriset linkit. Strategia vastaa yhteisesti tunnistettuihin kehittämistarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Ohjelman avulla halutaan tuottaa lisäarvoa ja hyödyttää Suomen ja Venäjän raja- alueita rajat ylittävän yhteistyön avulla. Ohjelmointityön tueksi on valmisteltu analyysi ohjelma- alueesta, sen sosioekonomisesta tilanteesta, väestöstä, elinkeinoelämän rakenteista, koulutuksesta ja tutkimuksesta, ympäristöstä ja luonnosta sekä infrastruktuurista. Ohjelman tavoitetila on määritelty seuraavasti: Ohjelma- alue on kohtaamispaikka tai portti Euroopan unionin ja Venäjän, idän ja lännen välillä. Ohjelman tavoitteena on lisätä alueen painoarvoa ja vahvistaa alueen pyrkimyksiä tulla Pohjois- Euroopan vakavaraisimmaksi, kiinnostavimmaksi ja tehokkaimmaksi investointikohteeksi. Ohjelma luo kasvua ja hyvinvointia alueelle ja sen asukkaille. Ohjelmastrategiasta johdettu yleinen tavoite on seuraava: Ohjelma edesauttaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä, lieventää yhteisiä haasteita ja edistää alueellisesti tärkeiden toimijoiden liikkuvuutta parantaakseen rajat ylittävää yhteistyötä ja kestäviä edellytyksiä ohjelma- alueella. Tavoitteeseen pyritään kilpailukykyä parantamalla, taloudellista aktiivisuutta lisäämällä, tietotalouden avulla, kyvykkäällä työvoimalla, korkeatasoisella kulttuurilla sekä turismin, puhtaan luonnon ja veden, helpon liikkuvuuden, toimivien liikennekäytävien sekä sujuvien ja modernien rajanylityspaikkojen avulla. Nämä ovat myös päätarpeet, jotka mainitaan alueellisissa kehittämissuunnitelmissa. Yleistavoitteen saavuttamiseksi ohjelma on jaettu neljään toimintalinjaan, joilla tunnistetaan alueelliset vahvuudet ja ongelmat. Toimintalinjat (TL) ovat: A. Aktiivinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä B. Innovatiivinen, osaava ja koulutettu alue C. Houkutteleva, puhdas ympäristö ja alue D. Hyvien yhteyksien alue Toimintalinja 1:n Aktiivinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä avulla pyritään kehittämään ja edistämään tietoperustaista innovatiivista taloutta, vahvistamaan pk- yritysten toimintaympäristöä sekä tukemaan uusien yritysten syntymistä ja mahdollistamaan pk- yritysten pääsyn kansainvälisille markkinoille. Yhteinen tavoite Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi pyritään siirtämään alue- ja paikallistasolle. Yritystoiminnan kehittämisen avulla ohjelma- alue pyrkii luomaan uusia työpaikkoja sekä vähentämään poismuuttoa ja työttömyyttä. Toimintalinja 2:n Innovatiivinen, osaava ja koulutettu alue avulla pyritään lisäämään sekä nuorten että vanhempien ihmisten koulutustasoa. Yhteiskunnan nopeat muutokset edellyttävät koulutuksen päivittämistä ja elinikäistä oppimista. Koulutuksen kaikki vaiheet peruskoulutuksesta korkeakoulutukseen antavat mahdollisuuden työllistymiseen ja usein vähentävät syrjäytymisen riskiä. Toimintalinja 3 Houkutteleva, puhdas ympäristö ja alue nousee tarpeesta vastata ohjelma- alueen haasteeseen, joka liittyy sen biodiversiteetin sekä luonnon- ja kulttuurivarantojen suojelemiseen ja 5

6 kehittämiseen. Vaatimus terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä on kasvamassa ja tulossa yhä tärkeämmäksi tekijäksi valittaessa asuinpaikkaa sekä paikkaa jossa vietetään vapaa- aikaa. Tämä asia on tärkeä siitäkin syystä, että laajat makeavesivarannot ja Suomenlahti sijaitsevat ohjelma- alueella. Yksi alueen perusasioista on suojella näitä varantoja. Toimintalinja 4 Hyvien yhteyksien alue perustuu toisaalta rajojen turvallisuuteen ja toisaalta rajanylitysten sekä liikkuvuuden tehokkuuteen. Suomen ja Venäjän välisistä rajanylityksistä 80 % tapahtuu ohjelma- alueella sijaitsevien rajanylityspaikkojen kautta. Mikäli rajanylitykset muodostavat pullonkaulan, se heijastuu aluetalouksiin rajan molemmin puolin. Luomalla sujuvaa ja turvallista rajaliikennettä saadaan aikaan laajoja taloudellisia vaikutuksia. Ohjelman rahoitus on alustavasti jaettu valittujen temaattisten tavoitteiden välillä seuraavasti: Temaattinen tavoite 1: Temaattinen tavoite 2: Temaattinen tavoite 3: Temaattinen tavoite 4: Tekninen apu (TA): 26 % 12 % 22 % 30 % 10 % Enintään 30 % ohjelmien EU- rahoituksesta voidaan suunnata suurille infrastruktuurihankkeille (Large Infrastructure Project, LIP). LIP- hankkeissa EU- rahoitusosuus tulee ylittää 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeilla kehitetään esimerkiksi raja- alueiden liikenneväyliä ja raja- asemien infrastruktuuria. Suomen puolella toteutettavia mahdollisia suuria infrastruktuurihankkeita ovat esimerkiksi Imatran, Nuijamaan, Vaalimaan ja Parikkalan raja- asemien infrastruktuurin kehittäminen sekä Vainikkalan rautatieaseman ja Kotkan sataman infrastruktuurin kehittäminen. Päätökset suurista infrastruktuurihankkeista tehdään myöhemmin ohjelmakauden kuluessa. 5. Ohjelman rahoitus Ohjelman rahoitus koostuu EU- rahoituksesta (Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR ja Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusväline, ENI) sekä Suomen ja Venäjän kansallisesta rahoituksesta. Vahvistunut EU- rahoituksen määrä Kaakkois- Suomi - Venäjä ENI CBC - ohjelmalle on Komissio on kuitenkin ilmoittanut, että ohjelman on mahdollista saada EU- lisärahoitusta vuonna 2017 toteutettavien väliarviointien jälkeen. Suomen valtion laskennallinen osuus ohjelman kansallisesta vastinrahoituksesta on ohjelmakauden alkuvaiheessa noin M. Mahdollisen EU- lisärahoituksen toteutuessa Suomen valtion laskennallinen osuus kansallisesta vastinrahoituksesta kasvaa noin Suomen valtio on varautunut mahdollisen lisärahoituksen kattamiseen. Valtion rahoitusosuus ohjelmalle on budjetoitu vuosien talousarvioihin työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Venäjä on ilmoittanut kohdentavansa ohjelmalle vastaavan määrän kansallista valtion vastinrahoitusta. Lisäksi hankkeilta edellytetään omarahoitusosuus, joka voi olla joko julkista tai yksityistä rahoitusta. Omarahoituksen suuruus määritellään ohjelmamanuaalissa. 6

7 6. Ohjelman täytäntöönpano ja hallinto Ohjelmaan osallistuvat jäsenmaat ovat sopineet ohjelman yhteisestä hallintoviranomaisesta ja tarkastusviranomaisesta. Hallintoviranomaisena jatkaa Etelä- Karjalan liitto. Hallintoviranomaisen tärkeimmät tehtävät liittyvät ohjelman yleiseen hallinnointiin, rahoitettavien hankkeiden valintaan ja hallinnointiin, teknillis- /juridisluonteiseen avustukseen sekä ohjelman rahoituksen hallinnointiin ja valvontaan. Ohjelman hallintoviranomainen hallinnoi ohjelmalle osoitettua EU- rahoitusta ja suomalaista ja venäläistä kansallista vastinrahoitusta. Hallintoviranomaisen alaisuuteen perustetaan alueellinen sivutoimipiste Venäjälle. Ohjelman yhteisenä tarkastusviranomaisena toimii Suomen valtiovarainministeriön Controller- toiminto. Tarkastusviranomaisen tehtävänä on huolehtia hallinto- ja valvontajärjestelmätarkastuksista, ohjelman tilinpäätöksestä ja tarkastettavien hankkeiden otoksen tarkoituksenmukaisuudesta. Tarkastusviranomaisen apuna toimii tarkastajaryhmä, johon sekä Suomi että Venäjä nimeää edustajansa. Ohjelmalle muodostetaan yhteinen seurantakomitea, joka koostuu keskus- ja aluehallinnon edustajista. Sekä Suomi että Venäjä nimeävät enintään kuusi edustajaa ja varaedustajaa, joista pääsääntöisesti kaksi ovat keskushallinnon edustajia ja neljä edustavat varsinaista ohjelma- aluetta. Suomen edustajat seurantakomiteaan nimeää valtioneuvosto. Seurantakomitean keskeinen tehtävä on seurata ohjelman täytäntöönpanoa ja edistymistä. Sen tehtävänä on erityisesti vastata ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin sovellettavasta arviointi- ja valintamenettelystä. Sen tulee seurata ohjelman tavoitteiden toteutumista tarkastellen kaikkia ohjelman tuloksiin vaikuttavia kysymyksiä. Seurantakomitea perustaa alaisuuteensa hankkeiden valintakomitean. Seurantakomitea päättää valintakomitean kokoonpanosta ja sille annettavista tehtävistä. Valintakomitea koostuu keskus- ja aluehallinnon edustajista Suomesta ja Venäjältä. Suomen edustajat valintakomiteaan nimeää työ- ja elinkeinoministeriö. 7. Strateginen ympäristövaikutusten arviointi (SEA) Ohjelmasta on tehty erillinen direktiivin (EY) N:o 42/2001 mukainen strateginen ympäristövaikutusten arviointi. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005). Arvioinnin tarkoituksena on tuoda esiin ympäristöllisiä seikkoja ohjelman valmistelun ja hyväksymismenettelyn aikana, jotta voidaan varmistaa että merkittävät ympäristövaikutukset tunnistetaan, kuvaillaan ja arvioidaan. Arviointi muodostaa myös pohjan ohjelman ympäristövaikutuksien seurannalle. Ympäristöraportin valmistelu ja ympäristötekijöiden sisällyttäminen ohjelmaan muodostivat vuorovaikutteisen prosessin, joka edistää kestävien ratkaisujen huomioon ottamista päätöksenteossa. Direktiivin mukaisesti laadittu ympäristöraportti sisältää tulevan Kaakkois- Suomi Venäjä ENI CBC - ohjelman ympäristöarvioinnin, sijoittaa uuden ohjelmaluonnoksen ympäristöpoliittiseen yhteyteensä, kuvailee ohjelma- alueen ympäristöllisiä lähtökohtia, kehityssuuntaa ja strategisia ympäristönäkökohtia ja arvioi ohjelmaluonnoksen ympäristövaikutuksia. Hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia on kehitetty yhteistyössä ulkopuolisten ympäristöasiantuntijoiden, hallintoviranomaisen, ohjelmointikomitean ja laajemman yleisön kanssa järjestämällä kuulemis- ja neuvottelutilaisuuksia Suomessa ja Venäjällä. 7

8 Valmisteltu arviointi kattaa varsinaisen ohjelma- alueen Suomen puolella. Arvioinnissa todetaan, ettei CBC ohjelmaluonnoksessa esitetä sellaisia toimenpiteitä, jotka aiheuttaisivat merkittävän suuria haittoja ihmisille tai ympäristölle. Sosiaalisen-, taloudellisen- ja ekologisen kestävyyden edistäminen asetetaan toimintalinjojen kehittämisen lähtökohdaksi. Ekologinen kestävyys on asetettu jo EU- tasolla ENI CBC - ohjelmien reunaehdoiksi ja läpileikkaavaksi teemaksi. Ohjelma mahdollistaa lukuisia keinoja ympäristökuormituksen vähentämiseksi ja ympäristön tilan parantamiseksi. Ympäristövaikutuksia on arvioitu ohjelman yleistavoitteiden ja painopisteiden kautta ottaen huomioon niiden edellyttämän toiminnan vaikutukset alueen ympäristöön ja sen erityisominaisuuksiin. Tärkeimmät kansainväliset ympäristöpolitiikat, - strategiat ja - ohjelmat on otettu huomioon raportissa. Kaakkois- Suomen osalta erityisesti EU:n Itämeren alueen strategian merkitys korostuu. Raportti on kuulutettu direktiivin edellyttämällä tavalla kaikissa ohjelmaan osallistuvissa maissa helmi- maaliskuussa Ohjelman jättäminen komissiolle, jatkotoimet Ohjelmaesitys toimitetaan komissioon sen jälkeen kun kaikki ohjelmaan osallistuvat valtiot ovat antaneet siihen suostumuksensa. Ohjelmaesityksen toimittamisesta komissiolle vastaa yhteinen hallintoviranomainen (Etelä- Karjalan liitto) ja viime kädessä sen sijaintivaltio eli Suomi. Ohjelmaesitys tulee toimittaa komissiolle kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Komissio esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa ohjelman toimittamispäivästä ja hyväksyy ohjelman viimeistään kuusi kuukautta ohjelman toimittamisesta, edellyttäen että komission mahdollisesti esittämät huomautukset on otettu riittävällä tavalla huomioon. Käsittelyn aikana saatetaan käydä neuvotteluja komission ja ao. maiden välillä ohjelmaesitykseen tehtävistä tarkistuksista. Suomea edustaa näissä neuvotteluissa työ- ja elinkeinoministeriö sekä ulkoasiainministeriö. Näillä näkymin komissio hyväksyy Kaakkois- Suomi Venäjä ENI CBC ohjelman syksyllä Siihen mennessä on tarkoitus valmistella tarvittavat muut asiakirjat ja päätökset ohjelmien toteuttamisen käynnistämiseksi, mm. ohjelman rahoitussopimus, hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus, ohjelmamanuaali, hankkeiden valintakriteerit ja teknisen avun budjetti sekä nimetä seurantakomitean jäsenet. 9. Ohjelman käsittely Suomessa Valtioneuvoston ohjesäännön 3 :n 10 kohdan mukaan valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan mm. esitykset Euroopan yhteisön Suomea koskeviksi alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi. Ennen ENI CBC - ohjelmaesitysten viemistä valtioneuvoston yleisistuntoon niitä on käsitelty Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa (ARNE)

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 2 ESITYS KARELIA ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020. 1. Lainsäädännöllinen perusta

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 2 ESITYS KARELIA ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020. 1. Lainsäädännöllinen perusta TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 ESITYS KARELIA ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020 1. Lainsäädännöllinen perusta Euroopan naapuruusvälineen rajayhteistyöllä (ENI CBC) tuetaan rajat ylittävää

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 2 ESITYS KOLARCTIC ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020. 1. Lainsäädännöllinen perusta

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 2 ESITYS KOLARCTIC ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020. 1. Lainsäädännöllinen perusta TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 ESITYS KOLARCTIC ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020 1. Lainsäädännöllinen perusta Euroopan naapuruusvälineen rajayhteistyöllä (ENI CBC) tuetaan rajat ylittävää

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

Karelia CBC ohjelman 2014-2020 ympäristöarviointi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Karelia CBC ohjelman 2014-2020 ympäristöarviointi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Karelia CBC ohjelman 2014-2020 ympäristöarviointi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 1 Karelia CBC ohjelman laadinta kaudelle 2014-2020 1.1. CBC ohjelmat EU tasolla Rajanylittävää yhteistyötä (cross-border

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020 ohjelma Cross-border cooperation CBC Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020 ohjelma Cross-border cooperation CBC Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 0 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020 ohjelma Cross-border cooperation CBC Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sisällys JOHDANTO... 1 YLEISTÄ CBC OHJELMASTA... 2 KAAKKOIS-SUOMI VENÄJÄ CBC 2014 2020 -OHJELMAN

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 12.6.2014

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 12.6.2014 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 12.6.2014 ESITYS EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITTEEN MUKAISEKSI KESKISEN ITÄMEREN (CENTRAL BALTIC) RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMAKSI KAUDELLE 2014-2020

Lisätiedot

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA ENPI:STÄ CBC:HEN YDINALUE SUOMI: ETELÄ-KARJALA, KYMENLAAKSO JA ETELÄ-SAVO VENÄJÄ: PIETARI JA LENINGRADIN OBLAST YHTEINEN MAA- TAI MERIRAJA SUURIA INFRAHANKKEITA VOIDAAN TOTEUTTAA AINOASTAAN YDINALUEELLA

Lisätiedot

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot EU:n rahoitusohjelmakaudelle 2014 2020 on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa. Sisäasioiden EU-rahastot Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi Hankkeiden kansallinen rahoitus Itämeren alueen ohjelmassa 25 % suomalaisten

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 356/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 356/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014 356/2014 Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista Annettu Helsingissä 30 päivänä

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Itämeri-ohjelmien lyhyt historia Interreg II C (1996-99) - 4 jäsenmaata (FI,SE,DK,DE),

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuotavien lemmikkieläinten, eläimistä saatavia

Lisätiedot

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Tarkastuslistan kysymykset 5A12-14: Tiedotus ja julkisuus tuensaajan toiminnassa, Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset, Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti VALTIONEUVOSTON ASETUS VIRANOMAISTEN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASE- TUKSEN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelutilanne

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelutilanne Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelutilanne Rakennerahastojen alueellinen jako 2014-2020 Hanketoimintaan käytettävissä olevan rahoitus EU-rahoitus 2014-20 Itä- ja Pohjois-Suomi, perusrahoitus 476,3

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman lanseeraustilaisuus 7.3.2014 Sisältö Lainsäädäntö ja sujuva hallinto

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

HE 70/2001 vp. ehdotetaan otettavaksi säännökset aluekehitysviranomaisten joustavampi rahoitus.

HE 70/2001 vp. ehdotetaan otettavaksi säännökset aluekehitysviranomaisten joustavampi rahoitus. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alueiden kehittämisestä annettua lakia. Lakiin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKAN NÄKYVYYDEN VARMISTAMINEN: TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSÄÄNNÖT 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Yleistä rahastoista Euroopan sisäasioiden rahastoihin kuuluvat: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF)

Lisätiedot

Päätös Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksesta: Pieksämäen Veturitori ja sen kattaminen

Päätös Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksesta: Pieksämäen Veturitori ja sen kattaminen Maakuntahallitus 198 21.10.2013 Maakuntahallitus 246 16.12.2013 Päätös Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksesta: Pieksämäen Veturitori ja sen kattaminen 121/00.01.05.20/2013, 121/00.01.05.20/2013

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 6.10.2015 TEM/1859/09.10.02/2015 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 3. haku (30.9. 30.11.2015) Suomi on

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille 16.1.2012 TEM/147/09.10.02/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille 9. haku, ml. strategisten hankkeiden haku (16.1.

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot