TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 2 ESITYS KOLARCTIC ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE Lainsäädännöllinen perusta

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 ESITYS KOLARCTIC ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE Lainsäädännöllinen perusta Euroopan naapuruusvälineen rajayhteistyöllä (ENI CBC) tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä EU:n ulkorajoilla. Euroopan unionin säädösperustan EU:n ulkorajoilla ohjelmakaudella toteutettaville ENI CBC - ohjelmille muodostavat: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, EURATOM) N:0 966/2012 unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ( EU:n varainhoitoasetus ), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014 Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta ( ENI- asetus ), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 236/2014 unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä ( unionin ulkoisen toiminnan yhteinen täytäntöönpanoasetus ), Komission asetus (EU) 897/2014 Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 232/2014 nojalla rahoitettavien rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien täytäntöönpanoa koskevien erityissäännösten vahvistamisesta ( ENI CBC - ohjelmien täytäntöönpanoasetus ), ENI CBC - ohjelmien ohjelmointi- /strategia- asiakirja vuosille EU:n varainhoitoasetus sääntelee EU:n budjettia. Se sisältää Euroopan unionin talousarviota koskevat säännöt ja periaatteet, jotka vaikuttavat kaikkiin unionin menoihin ja tuloihin. ENI- asetuksella perustettiin Euroopan naapuruusväline ja annettiin säädökset sen yleisistä tavoitteista, unionin tuen erityistavoitteista, poliittisesta kehyksestä, eriyttämisestä, kumppanuudesta ja osarahoituksesta. Asetuksessa säädetään lisäksi johdonmukaisuudesta ja avunantajien toiminnan koordinoinnista, ohjelmien lajeista, ohjelmasuunnittelusta ja alustavasta varojen kohdentamisesta suuntaa- antaviin ohjelmiin, ohjelmien maantieteellisestä tukikelpoisuudesta, ohjelmasuunnittelusta ja varojen kohdentamisesta ulkorajat ylittävää yhteistyötä varten, yhteisistä toimintaohjelmista ja niiden hallinnoinnista sekä rajat ylittävän yhteistyön täytäntöönpanosäännöistä. Asetuksen loppusäännöksissä säädetään muun muassa säädösvallan siirrosta ja siirretyn säädösvallan käyttämisestä, komissiota avustavasta komiteasta sekä kolmansien maiden osallistumisesta ja rahoituspuitteista. Unionin ulkoisen toiminnan yhteisen täytäntöönpanoasetuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa EU:n ulkoista toimintaa. Asetuksen mukaan rahoitustavat ja toimeenpano tulee määritellä niin, että saavutetaan parhaat tulokset. Asetus kattaa neljä maantieteellistä rahoitusvälinettä; kehitysyhteistyövälineen, Euroopan naapuruusvälineen, laajentumisvälineen ja kumppanuusvälineen sekä kolme temaattista rahoitusvälinettä; vakautusvälineen, demokratia- ja ihmisoikeusvälineen sekä ydinturvavälineen. ENI CBC - ohjelmien täytäntöönpanoasetuksessa säädetään muun muassa osarahoituksen määrästä ja menetelmistä, yhteisten toimintaohjelmien sisällöstä, laadinnasta, muuttamisesta ja päättämisestä, ohjelman rakenteiden tehtävästä, mukaan lukien niiden asema, tosiasiallinen määrittely, vastuuvelvollisuus ja vastuu, hallinnointi- ja valvontajärjestelmien kuvaus sekä unionin tuen teknistä hallinnointia ja varainhoitoa koskevat

2 edellytykset, takaisinperintämenettelyistä kaikissa osallistujamaissa, seurannasta ja arvioinnista, näkyvyydestä ja tiedottamisesta sekä yhteistyössä suoritettavasta ja välillisestä hallinnoinnista. ENI CBC - ohjelmien ohjelmointi- /strategia- asiakirja sisältää muun muassa ohjelmakohtaista tietoa, esimerkiksi ohjelma- alueen ja ohjelmakohtaisen EU- rahoituksen. Suomen kansallinen laki ulkorajan ylittävästä yhteistyöstä ja ENI CBC - ohjelmien hallinnosta astui voimaan Yhteen lakiin on koottu EU:n ulkorajalla tapahtuvan yhteistyön toteuttamisen edellyttämät säännökset. Lakiin on otettu säännökset EU- rahoituksella osarahoitettavien ulkorajayhteistyöohjelmien valmistelusta ja toimeenpanosta. Lisäksi siihen sisältyy säännökset ohjelmien toteuttamiseksi käytettävän rahoituksen myöntämisestä, hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta. Vastaava kansallinen laki ulkorajayhteistyön hallinnosta (500/2008) on ollut myös ohjelmakaudella Lisäksi komissio, Venäjä sekä EU- jäsenmaat Suomi ja Ruotsi allekirjoittavat ohjelma- asiakirjan hyväksymisen jälkeen rahoitussopimuksen, jossa määritellään yhteiset periaatteet Kolarctic ENI CBC - ohjelman toimeenpanolle. 2. Ohjelman valmistelu Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavien ENI CBC - ohjelmien valmistelu on edennyt ohjelmakohtaisesti, yhteistyössä ohjelmiin osallistuvien maiden ja alueiden kesken. Ohjelmien valmisteluprosessi voidaan jakaa kolmeen päävaiheeseen seuraavasti: KÄYNNISTÄMINEN Strategisen ympäristövaikutusten arvioinnin (SEA) käynnistäminen Kansalliseen lainsäädäntöön liittyvä päivitystyö Kansallisen vastinrahoituksen käytäntöihin liittyvät asiat Neuvottelut EU:n ja Venäjän välisen rahoitussopimuksen rakenteesta ja sisällöstä TOINEN VAIHE Säännölliset tapaamiset jokaisen aihealueen työryhmien kanssa Yhteisen ohjelmointikomitean kokoukset Aktiivinen yhteydenpito eri sidosryhmiin Julkinen kuuleminen VIIMEISTELYVAIHE Sopimuskirjeiden kerääminen osallistujavaltioilta Yhteisen ohjelma- asiakirjan sekä sopimuskirjeiden toimittaminen komissiolle Komission käsittelyaika kuusi kuukautta Suomen kansallisena vastuuviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö (alueosasto), joka on osallistunut kaikkien kolmen Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavan ENI CBC - ohjelman valmisteluun. Keskeinen rooli ohjelmien valmistelussa on ollut myös ulkoasiainministeriöllä, joka vastaa Euroopan naapuruusvälineen rahoittaman ulkorajat ylittävän yhteistyön ulkosuhteisiin liittyvistä kysymyksistä. Työ- ja elinkeinoministeriö on johtanut ja yhteen sovittanut ENI CBC - ohjelmien valmistelua Suomessa sekä vastannut yhteydenpidosta naapurimaiden vastuuviranomaisiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on lisäksi 2

3 informoinut valmistelujen etenemisestä alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukuntaa (ARNE) sekä ENPI- yhteysverkkoa. Valtioneuvosto (VN) on työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä asettanut ARNE:n alueiden kehittämistä ja sitä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun yhteensovittamista, ennakointia, seurantaa ja arviointia varten. Siinä ovat edustettuna keskeiset ministeriöt, maakuntien liitot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY), aluehallintovirastot (AVI), työmarkkinajärjestöt ja Suomen Kuntaliitto. ENPI yhteysverkko on työ- ja elinkeinoministeriön asettama koordinaatioelin, jonka suppeassa kokoonpanossa ovat edustettuna keskeiset ministeriöt, Suomen kuntaliitto sekä ohjelmien hallintoviranomaisina toimivat maakunnan liitot (Kolarctic: Lapin liitto, Karelia: Pohjois- Pohjanmaan liitto, Kaakkois- Suomi Venäjä: Etelä- Karjalan liitto). ENPI- yhteysverkon laajassa kokoonpanossa ovat lisäksi edustettuna työmarkkinajärjestöt, Keskuskauppakamari ja Saamelaiskäräjät. Kolarctic ENI CBC - ohjelman valmistelu käynnistyi keväällä Valmistelua on johtanut osallistuvien maiden yhteinen ohjelmointikomitea, joka on kokoontunut yhteensä 6 kertaa. Ohjelmointikomitea hyväksyi lopullisen ohjelmaesityksen kirjallisella menettelyllä Kolarctic- ohjelman ohjelmointikomiteaan ovat kuuluneet kaksi keskushallinnon edustajaa kustakin osallistuvasta maasta (Suomi, Venäjä, Ruotsi, Norja) sekä edustaja jokaiselta ohjelmaan osallistuvalta alueelta. Suomesta valmisteluun ovat osallistuneet keskushallinnon edustajina työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö, sekä Suomen puolen ohjelma- aluetta edustavat Lapin liitto ja Lapin ELY- keskus. Ohjelma- asiakirjan ja ympäristövaikutusten arvioinnin julkiset kuulemiset järjestettiin kansallisen lainsäädännön ja EU- säädösten mukaisesti jokaisessa ohjelmaan osallistuvassa maassa keväällä Ohjelma- alue Kolarctic ENI CBC - ohjelman varsinaiseen ohjelma- alueeseen kuuluu Suomesta Lapin maakunta, Ruotsista Norrbottennin lääni, Norjasta Finnmarkin, Tromssan ja Nordlandin läänit sekä Venäjältä Murmanskin ja Arkangelin alueet sekä Nenetsian autonominen piirikunta. Lisäksi ohjelman nk. liitännäisalueina ovat Suomesta Pohjois- Pohjanmaan maakunta, Ruotsista Västerbottenin lääni sekä Venäjältä Karjalan ja Komin tasavallat. Pietari on nimetty ohjelma- alueen kannalta merkittäväksi keskukseksi, joka voi osallistua yhteistyöhön. Liitännäisalueilta ja merkittävistä keskuksista tulevat voivat osallistua ohjelman puitteissa tehtävään yhteistyöhön. Korkeintaan 20 % ohjelman rahoituksesta voidaan käyttää tähän tarkoitukseen. Varsinaisen ohjelma- alueen väestömäärä on noin 2,9 miljoonaa henkilöä, ja sen pinta- ala on km². Ohjelma- alueeseen kuuluvat Euroopan pohjoisimmat alueet, joita yhdistävät yhteiset haasteet, kuten alueen laskevat väestömäärät ja haastavat arktisen ilmaston luomat olosuhteet, ja toisaalta arktisten olosuhteiden tuomat mahdollisuudet. Aluetta jakaa yhteensä 700 km mittainen Schengen raja Schengen alueeseen kuuluvat Suomi, Ruotsi ja Norja. Ohjelmaan osallistuvista maista Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan unionin jäsenmaita, Norja ja Venäjä puolestaan eivät kuulu unioniin. 3

4 Kartta ohjelma- alueesta: 4. Ohjelman sisällölliset painopisteet Ohjelmointityön tueksi valmisteltiin analyysi alueen yhteisistä rajat ylittävistä kehittämistarpeista sekä kuvaus ohjelma- alueen väestöstä, luonnosta, ympäristöstä, elinkeinoelämästä, tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta, koulutuksesta, liikenneyhteyksistä, saavutettavuudesta sekä kulttuuriperinnöstä. Pohjana kehittämisstrategialle ovat olleet ohjelma- alueen maantieteelliset erityispiirteet sekä alueen vakiintuneet yhteistyörakenteet mm. Barents- yhteistyön puitteissa. Valmisteluissa on lisäksi otettu huomioon aluetta koskevat kansalliset ja alueelliset strategiat sekä kytkennät muihin EU- ohjelmiin. Ohjelman yleistavoitteena on edistää taloudellista toimintakykyä ja lisätä vetovoimaa alueella, jossa asukkaat ja matkailijat nauttivat arktisesta luonnosta, ja jossa luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla. Ohjelmastrategiasta johdettu yhteinen visio on seuraava: Kolarctic- ohjelman alue on kukoistava, ympäristöystävällinen alue, jonka talouselämä on elinvoimaista, ihmisten, ideoiden ja teknologioiden liikkuminen on sujuvaa, ja ihmistenvälinen yhteistyö on keskeisessä asemassa. Yleistavoitteen saavuttamiseksi ohjelma on jaettu kahteen toimintalinjaan, joilla tunnistetaan alueelliset vahvuudet ja ongelmat. Toimintalinjat (TL) ovat: A. Arktisen talouselämän, luonnon ja ympäristön elinvoimaisuus B. Ihmisten, tavaroiden ja tiedon sujuva liikkuminen Toimintalinjan 1 tavoite on kehittää elinvoimaista talouselämää ja parantaa elämänlaatua kasvattamalla alueen vetovoimaa ja huolehtimalla luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä. Toimintalinjan 2 tavoite on helpottaa yhteisiä toimia, joilla tehostetaan sujuvaa, toimivaa, tehokasta ja turvallista liikennettä sekä logistiikkajärjestelyitä ja ihmisten, tavaroiden ja tietotaidon/asiantuntemuksen sujuvaa 4

5 liikkumista rajojen yli ohjelma- alueella. Saavutettavuutta parannetaan kestävin keinoin ja ohjelma- alueen haavoittuva arktinen luonto huomioiden. Yllä mainitun tavoitteen yhdistyminen ympäristöystävälliseen ajatteluun varmistetaan tukemalla sektorien välisiä hankkeita, esimerkiksi yrityssektorin, ympäristönsuojelun ja liikenne- ja viestintäjärjestelmien välisiä hankkeita sekä kehittämällä rajanylityskäytäviä ja viranomaisverkostoja. EU:n ulkorajayhteistyötä koskevassa ohjelmointiasiakirjassa edellytettiin, että jokainen ENI CBC - ohjelma valitsee toteutettavakseen 1-4 temaattista tavoitetta. Valinnassa priorisoitiin niitä teemoja, joihin ohjelma parhaiten voi vaikuttaa ja joissa mahdollisuudet rajat ylittävään yhteistyöhön ovat parhaat. Tämän perusteella Kolarctic ENI CBC - ohjelman temaattisiksi tavoitteiksi valittiin: 1. Liike- elämän ja pk- yritysten kehittäminen 2. Ympäristönsuojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen 3. Alueiden saavutettavuuden kehittäminen, kestävien ja ilmastoystävällisten liikenne- ja viestintäjärjestelmien ja - verkkojen kehittäminen 4. Rajojen hallinnan ja rajaturvallisuuden edistäminen, liikkuvuuden ja muuttoliikkeen hallinta Ihmisten välisen (people- to- people) paikallisen rajat ylittävän toiminnan edistäminen, opetuksen, tutkimuksen, teknologisen kehityksen ja innovaatioiden tukeminen sekä ympäristön kestävyys ja sukupuolten välinen tasa- arvo ovat ohjelman läpileikkaavia tavoitteita, joita edistetään koko ohjelman toteutuksen ajan. Ohjelman rahoitus on alustavasti jaettu valittujen temaattisten tavoitteiden välillä seuraavasti: Temaattinen tavoite 1: Temaattinen tavoite 2: Temaattinen tavoite 3: Temaattinen tavoite 4: Tekninen apu (TA): 21 % 21 % 24 % 24 % 10 % Enintään 30 % ohjelmien EU- rahoituksesta voidaan suunnata suurille infrastruktuurihankkeille (Large Infrastructure Project, LIP). LIP- hankkeissa EU- rahoitusosuus tulee ylittää 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeilla kehitetään esimerkiksi raja- alueiden liikenneväyliä ja raja- asemien infrastruktuuria. Suomen puolella toteutettavia mahdollisia suuria infrastruktuurihankkeita ovat Sallan keskustan ja Sallan raja- aseman välisen tieosuuden parantaminen, Kaamanen- Kirkkoniemi - tien kunnostaminen sekä Raja- Joosepin raja- aseman kehittäminen ja kunnostaminen. Päätökset suurista infrastruktuurihankkeista tehdään myöhemmin ohjelmakauden kuluessa. 5. Ohjelman rahoitus Ohjelman rahoitus koostuu EU- rahoituksesta (Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR ja Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusväline, ENI) ja ohjelmaan osallistuvien maiden (Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä) kansallisesta rahoituksesta. Vahvistunut EU- rahoituksen määrä Kolarctic ENI CBC - ohjelmalle on Komissio on kuitenkin ilmoittanut, että ohjelman on mahdollista saada EU- lisärahoitusta vuonna 2017 toteutettavien väliarviointien jälkeen. EU- maiden (Suomi ja Ruotsi) kansallinen vastinrahoitus on yhteensä , ja Venäjä on ilmoittanut kansallisen vastinrahoituksensa määräksi vastaavasti Norjan kansallinen vastinrahoitus ohjelmalle on yhteensä koko ohjelmakaudelle. Suomen valtion laskennallinen osuus ohjelman kansallisesta vastinrahoituksesta on ohjelmakauden alkuvaiheessa noin Mahdollisen EU- lisärahoituksen toteutuessa Suomen valtion laskennallinen 5

6 osuus kansallisesta vastinrahoituksesta kasvaa noin Suomen valtio on varautunut mahdollisen lisärahoituksen kattamiseen. Valtion rahoitusosuus ohjelmalle budjetoidaan vuosien talousarvioihin työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Lisäksi hankkeilta edellytetään omarahoitusosuus, joka voi olla joko julkista tai yksityistä rahoitusta. Omarahoituksen suuruus määritellään ohjelmamanuaalissa. 6. Ohjelman täytäntöönpano ja hallinto Ohjelmaan osallistuvat jäsenmaat ovat sopineet ohjelman yhteisestä hallintoviranomaisesta ja tarkastusviranomaisesta. Hallintoviranomaisena jatkaa Lapin liitto. Hallintoviranomaisen tärkeimmät tehtävät liittyvät ohjelman yleiseen hallinnointiin, rahoitettavien hankkeiden valintaan ja hallinnointiin, teknillis- /juridisluonteiseen avustukseen sekä ohjelman rahoituksen hallinnointiin ja valvontaan. Ohjelman hallintoviranomainen hallinnoi ohjelmalle osoitettua EU- rahoitusta sekä suomalaista ja venäläistä kansallista vastinrahoitusta. Hallintoviranomaisen alaisuuteen perustetaan alueellisia sivutoimipisteitä Ruotsiin, Venäjälle ja Norjaan. Ohjelman yhteisenä tarkastusviranomaisena toimii Suomen valtiovarainministeriön Controller- toiminto. Tarkastusviranomaisen tehtävänä on huolehtia hallinto- ja valvontajärjestelmätarkastuksista, ohjelman tilinpäätöksestä ja tarkastettavien hankkeiden otoksen tarkoituksenmukaisuudesta. Tarkastusviranomaisen apuna toimii tarkastajaryhmä, johon jokainen ohjelmaan osallistuva valtio nimeää edustajansa. Ohjelmalle muodostetaan yhteinen seurantakomitea, joka koostuu keskus- ja aluehallinnon edustajista. Jokainen maa nimeää enintään kuusi edustajaa ja varaedustajaa, joista pääsääntöisesti kaksi ovat keskushallinnon edustajia ja neljä edustavat alueita. Suomen edustajat seurantakomiteaan nimeää valtioneuvosto. Seurantakomitean keskeinen tehtävä on seurata ohjelman täytäntöönpanoa ja edistymistä. Sen tehtävänä on erityisesti vastata ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin sovellettavasta arviointi- ja valintamenettelystä. Sen tulee seurata ohjelman tavoitteiden toteutumista tarkastellen kaikkia ohjelman tuloksiin vaikuttavia kysymyksiä. Seurantakomitea asettaa hankearviointien tekemistä varten jokaiseen ohjelmaan osallistuvaan maahan alueellisen arviointiryhmän. Seurantakomitea valitsee rahoitettavat hankkeet alueellisten arviointiryhmien esitysten perusteella. 7. Strateginen ympäristövaikutusten arviointi (SEA) Ohjelmasta on tehty erillinen direktiivin (EY) N:o 42/2001 mukainen strateginen ympäristövaikutusten arviointi. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005). Arvioinnin tarkoituksena on tuoda esiin ympäristöllisiä seikkoja ohjelman valmistelun ja hyväksymismenettelyn aikana, jotta voidaan varmistaa että merkittävät ympäristövaikutukset tunnistetaan, kuvaillaan ja arvioidaan. Arviointi muodostaa myös pohjan ohjelman ympäristövaikutuksien seurannalle. Ympäristöraportin valmistelu ja ympäristötekijöiden sisällyttäminen ohjelmaan muodostivat vuorovaikutteisen prosessin, joka edistää kestävien ratkaisujen huomioon ottamista päätöksenteossa. Direktiivin mukaisesti laadittu ympäristöraportti sisältää tulevan Kolarctic ENI CBC - ohjelman ympäristöarvioinnin, sijoittaa uuden ohjelmaluonnoksen ympäristöpoliittiseen yhteyteensä, kuvailee ohjelma- alueen ympäristöllisiä lähtökohtia, kehityssuuntaa ja strategisia ympäristönäkökohtia ja arvioi ohjelmaluonnoksen ympäristövaikutuksia. Valmisteltu arviointi kattaa varsinaisen ohjelma- alueen ja liitännäisalueet. Välittömimpiä uhkia Kolarctic ENI CBC - ohjelma- alueen ympäristölle ovat ilmastonmuutos, elinympäristöjen pirstoutuminen ja menetys, happamoituminen, radioaktiiviset saasteet ja onnettomuusriskit, öljy- ja hiilivetysaasteet ja öljyvuotojen riski, luonnonvarojen kestämätön käyttö, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, lisääntyvät jätemäärät ja juomaveden saastuminen. 6

7 Ympäristövaikutuksia on arvioitu ohjelman yleistavoitteiden ja painopisteiden kautta ottaen huomioon niiden edellyttämän toiminnan vaikutukset alueen ympäristöön ja sen erityisominaisuuksiin, muun muassa arktisen ja pohjoisen luonnon haavoittuvuuteen. Tärkeimmät kansainväliset ympäristöpolitiikat, - strategiat ja - ohjelmat on otettu huomioon raportissa. Myös Lissabonin strategia, Kestävän kehityksen strategia, EU:n seitsemäs ympäristöalan toimintaohjelma, Pohjoismainen kestävän kehityksen strategia, Pohjoinen ulottuvuus ja Barentsin alueen yhteistyö on huomioitu. Raportti on kuulutettu direktiivin edellyttämällä tavalla kaikissa ohjelmaan osallistuvissa maissa helmi- maaliskuussa Ohjelman jättäminen komissiolle, jatkotoimet Ohjelmaesitys toimitetaan komissioon sen jälkeen kun kaikki ohjelmaan osallistuvat valtiot ovat antaneet siihen suostumuksensa. Ohjelmaesityksen toimittamisesta komissiolle vastaa yhteinen hallintoviranomainen (Lapin liitto) ja viime kädessä sen sijaintivaltio eli Suomi. Ohjelmaesitys tulee toimittaa komissiolle kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Komissio esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa ohjelman toimittamispäivästä ja hyväksyy ohjelman viimeistään kuusi kuukautta ohjelman toimittamisesta, edellyttäen että komission mahdollisesti esittämät huomautukset on otettu riittävällä tavalla huomioon. Käsittelyn aikana saatetaan käydä neuvotteluja komission ja ao. maiden välillä ohjelmaesitykseen tehtävistä tarkistuksista. Suomea edustaa näissä neuvotteluissa työ- ja elinkeinoministeriö sekä ulkoasiainministeriö. Näillä näkymin komissio hyväksyy Kolarctic ENI CBC - ohjelman syksyllä Siihen mennessä on tarkoitus valmistella tarvittavat muut asiakirjat ja päätökset ohjelmien toteuttamisen käynnistämiseksi, mm. ohjelman rahoitussopimus, hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus, ohjelmamanuaali, hankkeiden valintakriteerit ja teknisen avun budjetti sekä nimetä seurantakomitean jäsenet. 9. Ohjelman käsittely Suomessa Valtioneuvoston ohjesäännön 3 :n 10 kohdan mukaan valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan mm. esitykset Euroopan yhteisön Suomea koskeviksi alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi. Ennen ENI CBC - ohjelmaesitysten viemistä valtioneuvoston yleisistuntoon niitä on käsitelty alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa (ARNE)