Laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden uudelleentarkastelu. Kuulemisasiakirja

Transkriptio

1 Laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden uudelleentarkastelu 1. Johdanto Kuulemisasiakirja Laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevissa puitteissa 1, jäljempänä laivanrakennusteollisuuden puitteet tai puitteet, annetaan säännöt, joiden perusteella komissio arvioi laivanrakennusteollisuuden valtiontukea. Laivanrakennusteollisuuden puitteet tulivat voimaan 1. tammikuuta 2004, ja niitä oli tarkoitus soveltaa aluksi kolmen vuoden ajan. Komissio on kuitenkin sen jälkeen kahteen otteeseen päättänyt jatkaa puitteiden soveltamista: vuonna 2006 kahdella vuodella 2 ja vuonna 2008 kolmella vuodella 3. Tämän johdosta laivanrakennusteollisuuden puitteita sovelletaan näillä näkymin 31. joulukuuta 2011 saakka. Koska puitteiden voimassaolo lakkaa vuoden 2011 lopussa, komission yksiköt ovat ryhtyneet arvioimaan niiden soveltamistuloksia tarkoituksenaan määrittää, pitäisikö komission jatkaa puitteiden soveltamista, muuttaa niitä vai antaa niiden voimassaolon päättyä vuonna Tämän kuulemisen tarkoituksena on näin ollen tarjota jäsenvaltioille ja sidosryhmille mahdollisuus antaa palautetta laivanrakennusteollisuuden puitteiden soveltamisesta. Kuuleminen on myös osa puitteiden tulevaisuutta koskevaa vaikutustenarviointia, jonka komission yksiköt toteuttavat sovellettavien suuntaviivojen mukaisesti 4. Laivanrakennusala on yksi harvoista aloista, joilla vielä sovelletaan erityistä valtiontukijärjestelmää poikkeuksena horisontaalisista säännöistä (jotka eivät ole alakohtaisia). Tämän käytännön perusteena ovat tähän saakka olleet osittain historialliset syyt ja osittain tietyt laivanrakennusmarkkinoiden ominaispiirteet, erityisesti se, että kyseessä ovat maailmanlaajuiset markkinat, joiden yleisesti katsotaan kärsivän suhdanteisiin liittyvästä ylikapasiteetista. Puitteiden yleisperiaatteena on, että laivanrakennusalalle voidaan myöntää tukea horisontaalisten valtiontukivälineiden nojalla, paitsi siltä osin, kun sovelletaan laivanrakennusteollisuuden puitteiden erityismääräyksiä. Erityismääräykset koskevat seuraavia aloja: tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotuki 5, sulkemistuki, työllisyystuki, vientiluotot, kehitysapuun myönnettävä tuki ja aluetuki. 1 EUVL C 317, , s Ks. komission tiedonanto laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden voimassaolon jatkamisesta (EUVL C 260, , s. 7). 3 Ks. komission tiedonanto laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden voimassaolon jatkamisesta (EUVL C 173, , s. 3). 4 Ks. vaikutustenarviointia koskevat komission suuntaviivat: 5 Huom. Tämä kuuleminen ei koske hankkeita, jotka rahoitetaan tutkimuksen puiteohjelmasta (tutkimuksen viides, kuudes tai seitsemäs puiteohjelma).

2 Koska laivanrakennusalalle voidaan myöntää tukea myös horisontaalisten valtiontukivälineiden nojalla, tämän kuulemisen toivotaan auttavan ratkaisemaan, ovatko laivanrakennusteollisuuden puitteiden erityismääräykset edelleen perusteltuja. Komissio on tähän mennessä antanut laivanrakennusteollisuuden puitteiden erityismääräysten nojalla yhteensä noin 35 päätöstä, jotka ovat koskeneet sekä tukiohjelmia että ohjelmiin kuulumatonta tapauskohtaista tukea 6. Puitteista saatujen kokemusten perusteella komission yksiköt asettavat tässä vaiheessa kyseenalaiseksi, ovatko sulkemistukea ja työllisyystukea koskevat erityismääräykset edelleen tarpeen, kun otetaan huomioon, ettei puitteiden soveltamisaikana eli vuodesta 2004 lähtien ole tehty yhtään sulkemis- tai työllisyystukea koskevaa ilmoitusta. Samalla tavoin tarve säilyttää erityinen alueellinen laivanrakennusalaa koskeva tukijärjestelmä saattaa riippua siitä, onko suhdanteisiin liittyvä ylikapasiteetti edelleen ominaista EU:n laivanrakennusalalle. Jäsenvaltioista tähän mennessä saatujen tietojen mukaan näyttää siltä, että innovaatiotukea käytetään useammin kuin puitteiden muita määräyksiä. Komission yksiköiden on kuitenkin arvioitava tarkemmin näiden sääntöjen vaikuttavuutta sekä vaikutusta innovaatiotoimintaan, EU:n telakoiden kilpailukykyyn ja EU:n laivanrakennusalaan kokonaisuudessaan. Vientiluottoja ja kehitysapuun myönnettävää tukea koskevat jäsenvaltioiden ilmoitukset arvioidaan yleensä julkisin varoin tuettujen vientiluottojen suuntaviivoja koskevan OECD:n järjestelyn ja siihen liittyvän alakohtaisen laivaluottosopimuksen perusteella, joihin laivanrakennusteollisuuden puitteissa viitataan. Nämä säännöt eivät näytä aiheuttaneen erityisiä soveltamisongelmia, mutta tämän kuulemisen yhteydessä asiaa analysoidaan tarkemmin. Osa EU:n laivanrakennusteollisuuden tämänhetkisistä ongelmista liittyy (ainakin osittain) talous- ja finanssikriisiin. Esimerkiksi uusien alusten kysyntä on useita vuosia jatkuneen vahvan kysynnän kauden jälkeen laskenut dramaattisesti vuosina Lisäksi joillakin telakoilla ja varustamoilla näyttää olevan vaikeuksia saada rahoitusta. Komission yksiköt haluavat huomauttaa, että talous- ja finanssikriisiin liittyvät kysymykset olisi ensisijaisesti arvioitava kriisiin vastaamiseen tähtäävien valtiontukitoimenpiteiden 7 mukaisesti. Tämä kuuleminen koskee periaatteessa vain laivanrakennusteollisuuden puitteiden nykyistä soveltamisalaa. Uudelleentarkastelun tärkeimpänä tavoitteena on lisätä laivanrakennusteollisuuden valtiontukisääntöjen läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta, mutta samalla myös yksinkertaistaa valtiontukisääntöjen kokonaisrakennetta. Komission yksiköt ovat kuitenkin valmiit tarkastelemaan mitä tahansa muitakin kysymyksiä, jotka voivat olla olennaisia laivanrakennusalan valtiontuen kannalta. 2. Kuulemiseen osallistuminen 6 Kaikki komission päätökset julkaistaan kilpailun pääosaston verkkosivuilla, joilla käytettävissä olevan hakutoiminnon avulla voi etsiä päätöksiä alan, jäsenvaltion tai vuoden perusteella. 7 Ks. 2

3 Jäsenvaltioita ja muita asianomaisia pyydetään vastaamaan kyselyyn. Vastaukset voidaan antaa kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Koska joillakin kielillä esitettyjen kannanottojen kääntäminen voi aiheuttaa viivästyksiä, vastausten kääntäminen jollekin komission työkielistä (englanti, ranska ja saksa) olisi toivottavaa. Myös muut kuin kyselyn piiriin kuuluvat huomautukset ovat tervetulleita. Osa kysymyksistä on tarkoitettu erityisesti viranomaisille tai tietyille sidosryhmille, joten vastaajien ei edellytetä ottavan kantaa kaikkiin kysymyksiin. Ellei jokin kysymys koske Teitä, vastatkaa ei sovellettavissa. Vastaamisen määräaika on Vastaukset lähetetään Euroopan komissioon kilpailun pääosastoon, DG COMP, State aid registry, 1049 Brussels, tunnuksella HT 2656, mieluiten sähköpostitse osoitteeseen Komission yksiköt aikovat julkaista tämän kyselyn vastaukset verkkosivuillaan osoitteessa Tämän vuoksi vastaajien, jotka eivät halua henkilöllisyyttään tai osaa vastauksistaan julkaistaviksi, olisi ilmoitettava tästä selvästi ja toimitettava samanaikaisesti ei-luottamuksellinen versio. Jos vastauksessa ei ole mainintaa luottamuksellisista osista, kilpailun pääosasto olettaa, että siihen ei sisälly luottamuksellisia osia ja se voidaan julkaista kokonaisuudessaan. 3

4 KYSELY TIETOJA VASTAAJASTA EUROPA-sivustolla noudatettavat henkilötietojen suojaa koskevat säännöt ovat nähtävillä osoitteessa Yksilöidyt tietosuojaperiaatteet: Vastaukset julkaistaan internetissä nimellä, paitsi jos asianomainen vastustaa henkilötietojensa julkaisemista sillä perusteella, että julkaisu vahingoittaisi hänen oikeutettuja etujaan. Tällöin vastaukset voidaan julkaista nimettömänä. Muussa tapauksessa vastauksia ei julkaista eikä niiden sisältöä oteta periaatteessa huomioon. Ilmoittakaa yhteystietonne. Nimi Edustamanne organisaatio Paikka (valtio) Sähköpostiosoite Kuvailkaa yrityksenne/organisaationne/yhdistyksenne tärkeimpiä toimintoja. Jos edustatte telakkaa, esittäkää selvitys telakkanne tuottamista tärkeimmistä tuotetyypeistä. OSA A: YLEISET KYSYMYKSET A.1. a) Laivanrakennusteollisuuden puitteiden soveltaminen viranomaisten kannalta Ovatko viranomaisenne myöntäneet valtiontukea laivanrakennusteollisuuden puitteiden nojalla vuonna 2004 tai sen jälkeen? Jos ovat, ilmoittakaa tuen määrä (miljoonina euroina), jonka viranomaisenne (alue/jäsenvaltio) ovat vuosittain myöntäneet vuodesta 2004 kesäkuuhun 2010 laivanrakennusteollisuuden puitteiden nojalla. Ilmoittakaa puitteiden kunkin erityismääräyksen nojalla myönnetyn tuen määrä ja eritelkää mahdollisuuksien mukaan, myönnettiinkö tuki hyväksytyn valtiontukiohjelman perusteella vai yksittäisenä tukena: Innovaatiotuki Sulkemistuki Työllisyystuki Vientiluotot Kehitysapuun myönnettävä tuki Aluetuki Ilmoittakaa edellä mainittuna ajanjaksona laivanrakennusteollisuuden puitteiden nojalla tukea saaneiden tuensaajien kokonaislukumäärä. Eritelkää, olivatko tuensaajat a) telakoita, b) liitännäisyhtiöitä vai c) varustamoja. Miten olette yleisesti ottaen kokenut laivanrakennusteollisuuden puitteiden soveltamisen? 4

5 Mitä myönteisiä ja/tai kielteisiä vaikutuksia tällä tuella on? Pyydämme vastaamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Mitä vaikutuksia sillä on EU:n laivanrakennusteollisuuden maailmanlaajuiseen kilpailuasemaan? Vaikuttaako se tämän teollisuudenalan tehokkuuteen tai tuottavuuteen? Onko sillä vaikutusta yksittäisiin yrityksiin tai tiettyihin alueisiin? Onko sillä vaikutusta laivanrakennusteollisuuden työllisyystilanteeseen, esimerkiksi uusien tai menetettyjen työpaikkojen muodossa? Millä tavoin laivanrakennusteollisuuden puitteiden nojalla myönnetty tuki edistää EU:n laivanrakennusteollisuuden erikoistumista? Edistääkö se työntekijöiden pätevyystason nousua tai parempia ympäristöolosuhteita ja/tai tuotteita? Miten arvioitte laivanrakennusteollisuuden puitteiden soveltamiseen liittyvää hallinnollista rasitusta? A.1. b) Laivanrakennusteollisuuden puitteiden soveltaminen arviointi sidosryhmien kannalta Saiko yrityksenne tai saivatko järjestönne jäsenet tukea laivanrakennusteollisuuden puitteiden nojalla vuoden 2004 ja kesäkuun 2010 välisenä aikana? Jos sai/saivat, ilmoittakaa yrityksenne vuoden 2004 ja kesäkuun 2010 välisenä aikana laivanrakennusteollisuuden puitteiden nojalla saaman tuen kokonaismäärä (miljoonina euroina) kultakin vuodelta. Ilmoittakaa puitteiden kunkin erityismääräyksen nojalla myönnetyn tuen määrä ja eritelkää mahdollisuuksien mukaan, myönnettiinkö tuki hyväksytyn valtiontukiohjelman perusteella vai yksittäisenä tukena: Innovaatiotuki Sulkemistuki Työllisyystuki Vientiluotot Kehitysapuun myönnettävä tuki Aluetuki Miten olette yleisesti ottaen kokenut laivanrakennusteollisuuden puitteiden soveltamisen? Mitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia tällä tuella on? Pyydämme vastaamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Mitä vaikutuksia sillä on EU:n laivanrakennusteollisuuden maailmanlaajuiseen kilpailuasemaan? Vaikuttaako se tämän teollisuudenalan tuottavuuteen? Onko sillä vaikutusta yksittäisiin yrityksiin tai tiettyihin alueisiin? Onko sillä vaikutusta laivanrakennusteollisuuden työllisyystilanteeseen, esimerkiksi uusien tai menetettyjen työpaikkojen muodossa? Millä tavoin laivanrakennusteollisuuden puitteiden nojalla myönnetty tuki edistää EU:n laivanrakennusteollisuuden erikoistumista? Edistääkö se 5

6 työntekijöiden pätevyystason nousua tai parempia ympäristöolosuhteita ja/tai tuotteita? Miten arvioitte laivanrakennusteollisuuden puitteiden soveltamiseen liittyvää hallinnollista rasitusta? A.2. Laivanrakennusalalle muiden valtiontukivälineiden nojalla myönnetty tuki viranomaisilta pyydettävät tiedot Kuten edellä selostettiin, laivanrakennusalalle voidaan myöntää tukea horisontaalisten valtiontukivälineiden nojalla. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteisön suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi 8, jäljempänä pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevat suuntaviivat ; yhteisön suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle 9, jäljempänä ympäristönsuojelusuuntaviivat ; yhteisön puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle 10, jäljempänä T&K&I-puitteet ; ja tilapäiset yhteisön puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä 11, jäljempänä tilapäiset puitteet. Komission yksiköiden tavoitteena on arvioida laivanrakennusteollisuuden puitteiden suhteellista merkitystä myönnetyn tuen suhteen verrattuna horisontaalisten valtiontukivälineiden nojalla myönnettyyn tukeen. Jos maanne julkiset viranomaiset ovat myöntäneet valtiontukea laivanrakennusalalle jonkin muun valtiontukivälineen kuin laivanrakennusteollisuuden puitteiden nojalla, ilmoittakaa laivanrakennusalalle horisontaalisten valtiontukivälineiden nojalla myönnetyn tuen vuosittainen kokonaismäärä (miljoonina euroina) vuoden 2004 ja kesäkuun 2010 välillä, ja mainitkaa tuen oikeusperusta, ja ilmoittakaa laivanrakennusalalle laivanrakennusteollisuuden puitteiden ja horisontaalisten valtiontukivälineiden nojalla kunakin vuonna myönnetyn tuen prosenttiosuudet vuoden 2004 ja kesäkuun 2010 välillä ja mainitkaa tuen oikeusperusta. A.3. Markkinoiden kehitys Laivanrakennusteollisuuden puitteiden johdanto-osassa todetaan, että laivanrakennusalaan vaikuttavat eräät erityistekijät, jotka olisi otettava huomioon valtiontukien valvontaa koskevassa komission politiikassa. Puitteissa mainitaan erityisesti, että erityistä valtiontukijärjestelmää voidaan perustella tekijöillä kuten maailman laivanrakennusmarkkinoiden ylikapasiteetti, alhaiset hinnat ja kaupan vääristymät (3 kohdan a alakohta). Miten kuvaisitte laivanrakennusalan kapasiteetin kehitystä EU:ssa viimeisen vuosikymmenen aikana? Miten päättelette tämän kehityksen pohjalta kapasiteetin kehittyvän tulevaisuudessa keskipitkällä pitkällä aikavälillä? 8 EUVL C 244, , s. 2. Ks. myös näiden suuntaviivojen jatkamista koskeva tiedonanto, EUVL C 156, , s EUVL C 82, , s EUVL C 323, , s Ks. EUVL C 83, , s. 1, ja myöhemmin tehdyt muutokset EUVL C 261, ja EUVL C 303, , s. 6. 6

7 Onko markkinasegmenteillä, joilla telakkanne/yrityksenne toimii, mielestänne ylikapasiteettia (tai sen vaaraa)? Jos on, esittäkää arvio ylikapasiteetin suuruudesta kullakin markkinasegmentillä. Onko ylikapasiteetti mielestänne rakenteellista (markkinoiden suhdanteista riippumatta jatkuvaa) vai onko se yhteydessä nykyiseen (vuosien ) tilanteeseen? Katsotteko ylikapasiteetin vaikuttavan edelleen kyseisen markkinasegmentin hintoja alentavasti? Esittäkää yksityiskohtainen selostus. Selostakaa, millä tavoin EU:n laivanrakennusteollisuuden työllisyystilanne on Teidän näkökulmastanne kehittynyt maassanne ja/tai EU:ssa kuluneen vuosikymmenen aikana. Millä tavoin talous- ja finanssikriisi vaikutti tämän teollisuudenalan työllisyyteen? Millaisina näette työllisyystilanteen tulevaisuudennäkymät? Vallitseeko EU:n laivanrakennusteollisuuden rakenteessa mielestänne kehityssuuntauksia, jotka antaisivat aihetta laivanrakennusteollisuuden valtiontukijärjestelmän muuttamiseen? Vastatkaa yksityiskohtaisesti. Katsotteko maailman laivanrakennusalan markkinoilla olevan merkittäviä kaupan vääristymiä, jotka koskevat laivanrakennusalan segmenttejä, joilla telakkanne/yrityksenne toimii/toimivat? Jos katsotte näin olevan, yksilöikää näiden vääristymien 12 luonne ja tapa, jolla ne vaikuttavat toimintaanne. A.4. Laivanrakennustoiminnan rahoitus Kuvailkaa tapaa, jolla laivanrakennusta yleensä rahoitetaan (käyttöpääomarahoitus) yrityksessänne/maassanne. Onko talous- ja rahoituskriisi aiheuttanut muutoksia tavanomaisiin rahoituslähteisiin? Tarkentakaa. Mikä on kokemuksenne perusteella (telakkana, varustamona/jäsenvaltiona) julkisen rahoituksen (ts. valtiontuen ja muun, minkä tahansa muotoisen valtion tuen, esimerkiksi markkinahintaisten ennakkomaksutakausten) osuus suhteessa yksityiseen rahoitukseen laivanrakennusalalla? Millaisena näette valtiontuen merkityksen laivanrakennuksen rahoituksessa lyhyellä/keskipitkällä/pitkällä aikavälillä? OSA B: MÄÄRITELMÄT JA SOVELTAMISALA Laivanrakennusteollisuuden puitteiden 2 jaksossa esitetyn määritelmän mukaan laivanrakennuksella tarkoitetaan omalla käyttövoimalla kulkevien kauppa-alusten rakentamista yhteisössä. Puitteiden 2 jakson d kohdassa määritellään edelleen omalla käyttövoimalla kulkevien kauppa-alusten luokat, jotka ovat puitteiden nojalla tukikelpoisia, ja niistä esitetään seuraava yhteenveto: alukset, joiden bruttovetoisuus on vähintään sata tonnia ja joita käytetään matkustajien ja/tai tavaroiden kuljettamiseen; alukset, joiden bruttovetoisuus on vähintään sata tonnia ja joita käytetään erityistehtäviin; vähintään 365 kilowatin hinaajat; kalastusalukset, joiden bruttovetoisuus on vähintään sata tonnia, vientiluottojen ja kehitysapuun myönnettävän tuen alalla, jos tuki on asianomaisen OECD:n järjestelyn ehtojen mukainen sekä noudattaa kalastus- ja vesiviljelyalalla myönnettäviä valtiontukia koskevia yhteisön sääntöjä; edellä tarkoitettujen alusten viimeistelyvaiheessa olevia, ei vielä valmiita mutta vesillä olevia ja vapaasti kelluvia runkoja. Laivanrakennusteollisuuden puitteiden 3.1 jaksossa puolestaan määritellään puitteiden soveltamisala: Laivanrakennukseen myönnetty tuki kattaa laivanrakennukseen, 12 Vääristymiä voivat olla esimerkiksi muiden maiden myöntämät avustukset. 7

8 laivankorjaukseen tai laivakonversioon välillisesti tai välittömästi mille tahansa telakalle, liitännäisyhtiölle, varustamolle tai kolmansille osapuolille myönnetyn tuen. Kuvastaako puitteiden 2 jakso mielestänne täsmällisesti EU:n laivanrakennusteollisuuden toimintaa? Jos vastaus on ei, kuinka sitä pitäisi muuttaa? Perustelkaa vastauksenne. Oletteko samaa mieltä puitteiden soveltamisalasta? Katsotteko, että puitteiden olisi katettava valtiontuki sekä telakoille että varustamoille ja kolmansille osapuolille vai olisiko ne rajoitettava koskemaan vain telakoille myönnettävää tukea? Jos ei olisi rajoitettava, millaiset kolmannet osapuolet ovat/voisivat olla tuensaajia? Sisältyykö laivanrakennusteollisuuden puitteisiin mielestänne määräyksiä, jotka ovat päällekkäisiä meriliikenteen valtiontukea koskevien suuntaviivojen 13 määräysten, erityisesti investointitukea koskevien määräysten kanssa (kyseisissä suuntaviivoissa esitetään säännöt, joiden nojalla komissio voi hyväksyä tukea merenkulkualalle). Onko Teillä muita puitteiden soveltamisalaa koskevia huomautuksia? Perustelkaa vastauksenne. OSA C: ERITYISMÄÄRÄYKSET C.1 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotuki Laivanrakennukselle voidaan myöntää tukea sekä niiden horisontaalisten sääntöjen nojalla, jotka sisältyvät yhteisön puitteisiin tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (T&K&I-puitteet) 14, että laivanrakennusteollisuuden puitteisiin sisältyvien innovaatiotukea koskevien erityismääräysten nojalla. Laivanrakennusteollisuuden puitteiden kuvauksen mukaan innovointi liittyy innovatiivisten tuotteiden ja menetelmien teolliseen sovellukseen eli tuotteisiin tai menetelmiin, jotka ovat teknisesti uusia tai olennaisesti kehittyneitä verrattuna yhteisössä alalla käytettävissä oleviin parhaisiin tuotteisiin tai menetelmiin ja joihin liittyy tekninen tai teollinen riski (laivanrakennusteollisuuden puitteiden 15 kohta). Innovaatiotukea koskeva määräys on laivanrakennusalan erityispiirre. Sitä perustellaan puitteissa tietyillä laivanrakennusalan ominaisuuksilla, joiden vuoksi se eroaa muista teollisuudenaloista, kuten lyhyet tuotantosarjat, tuotettujen yksiköiden koko, arvo ja monimuotoisuus sekä prototyyppien kaupallinen käyttö (laivanrakennusteollisuuden puitteiden 7 kohta). Lisäksi innovaatiotuen sisällyttämisellä laivanrakennusteollisuuden puitteisiin oli tarkoituksena tehostaa yhteisön telakoiden toimintaa ja lisätä niiden kilpailukykyä (puitteiden 5 kohta). Tähän mennessä komissio on hyväksynyt seitsemän jäsenvaltion innovaatiotukiohjelmat ja yhden ohjelmaan kuulumattoman tapauskohtaisen innovaatiotuen. Komissio arvioi tukea laivanrakennusteollisuuden puitteissa esitettyjen arviointiperusteiden pohjalta, ja täydennyksenä käytetään innovaatiotukiohjelmien hyväksymispäätöksissä kehitettyjä lisäkriteerejä. Näihin arviointiperusteisiin kuuluu muun muassa ilmoitusvelvollisuuden raja- 13 Komission tiedonanto C(2004) 43 Yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtiontuelle (EUVL C 13, , s. 3). 14 Ks. alaviite 9. 8

9 arvot sekä velvoite toimittaa riippumattoman asiantuntijan vahvistus hankkeen innovatiivisesta luonteesta. Komission yksiköiden tavoitteena on nyt arvioida erityisesti sitä, missä määrin nykyiset innovaatiotukisäännöt ovat asianmukaiset edistämään EU:n telakoiden tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantumista. Esittäkää esimerkkejä innovaatiotuella rahoitetuista hankkeista ja selostakaa, mistä innovaatio niissä muodostuu. Ilmoittakaa myös, koostuivatko hankkeet suurimmaksi osaksi a) telakkaa koskevista innovatiivisista menetelmistä, b) laivojen prototyypeistä vai c) tuotteiden komponenteista. Kuinka paljon varoja telakkanne kuluttaa vuosittain T&K-toimintaan prosenttiosuutena kokonaiskäyttökustannuksista? Kuinka suuri prosenttiosuus näistä kustannuksista aiheutui selvästi innovointihankkeista? Kuinka monta innovatiivista hanketta 15 telakkanne toteuttaa tiettynä vuonna (ilmaistuna prosenttiosuutena tuotettujen laivojen määrästä tai liikevaihdosta)? Katsotteko, että ilman innovaatiotukeakin telakkanne (tai telakat yleisesti) tuottavat joka tapauksessa innovatiivisia aluksia/hankkeita, koska sitä markkinoilta yleisesti edellytetään? Jos eivät, esittäkää perustelut. Esiintyykö kokemuksenne perusteella tilanteita, joissa innovatiivinen hanke voidaan/voitaisiin toteuttaa ilman valtiontukea? Onko esiintynyt tilanteita, joissa innovaatiotukea koskeva hakemus hylättiin, ja jos on, toteutettiinko hanke siitä huolimatta? Tarkentakaa. Onko tietyn hankkeen innovatiivisten näkökohtien taustalla todennäköisesti varustamon pyyntö, vai kehitetäänkö niitä telakan tai laitevalmistajan tai jonkun muun tahon aloitteesta? Hyödynnetäänkö tietyn hankkeen innovatiivisia näkökohtia yleensä kokonaisessa sarjassa aluksia, vai koskevatko ne yleensä yksittäistä alusta perustuen varustamon edellyttämiin teknisiin eritelmiin? Esittäkää esimerkkejä soveltamastanne käytännöstä. Katsotteko, että innovaatiotuki on laivanrakennusteollisuuden puitteiden voimaantulon jälkeen edistänyt telakkanne ja/tai EU:n laivanrakennusteollisuuden tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantumista? Helpottaako se erityisesti uusien tuotantomenetelmien, teknologioiden ja tuotteiden käyttöönottoa ja levittämistä? Edistääkö tai estääkö se tutkimusta ja kehitystyötä? Katsotteko nykyisten innovaatiotukisääntöjen olevan oikea väline näiden tavoitteiden saavuttamiseksi? Vai voisiko käytössä olla vaihtoehtoisia sääntöjä ja/tai välineitä EU:n telakoiden tehokkuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi? Vastatkaa yksityiskohtaisesti ja esittäkää konkreettisia esimerkkejä. Esittäkää arvio innovaatiotuen taloudellisesta vaikutuksesta telakallenne. Selostakaa myös, oliko innovaatiotukea saaneista hankkeista hyötyä ympäristön kannalta. Onko teillä ollut nykyisten innovaatiotukisääntöjen soveltamiseen liittyviä ongelmia? Katsotteko maassanne voimassa olevien sääntöjen olevan monimutkaiset ja/tai lannistavat? Olisiko ilmoittamista koskevia raja-arvoja tarkistettava? Jos olisi, esittäkää yksityiskohtaiset tiedot ja selostakaa, millä tavoin sääntöjä olisi mielestänne muutettava. 15 Innovatiiviset hankkeet ymmärrettyinä laivanrakennusteollisuuden puitteissa tarkoitetulla tavalla innovointia sisältävinä hankkeina (ts. verrattuna yhteisössä alalla käytettävissä oleviin parhaisiin tuotteisiin tai menetelmiin). 9

10 Katsotteko, että vihreämpien alusten rakentamiseen kohdistettu innovaatiotuki voisi olla nykyistä tehokkaampaa? Olisiko mielestänne muuntyyppinen innovointi parempi jättää innovaatiotukikelpoisuuden ulkopuolelle ja säilyttää innovointi vain siinä tapauksessa, että se liittyy vihreämpiin aluksiin? Vai kannatatteko päinvastoin soveltamisalan laajentamista? Eritelkää toivomanne muutokset ja perustelkaa näkemyksenne. Onko mielestänne tarpeellista säilyttää laivanrakennusalan innovaatiotuki voimassa horisontaalisten T&K&I-puitteiden mukaisen tuen lisäksi? Perustelkaa vastauksenne. Voitteko yksilöidä valtiontuen lisäksi muita ohjauskeinoja, joilla voitaisiin parantaa innovointitoiminnan edellytyksiä laivanrakennusalalla (esimerkiksi sääntelyvälineet, verkostoitumisen parantaminen, tiedon koordinointi ja levitys, koulutus ja työmarkkinat)? C.2 Sulkemistuki Sulkemistuen tarkoituksena on auttaa vähentämään taloudellisesti kannattamatonta kapasiteettia tarpeen mukaan alalla, jonka katsotaan yleisesti kärsivän suhdanteisiin liittyvästä ylikapasiteetista (laivanrakennusteollisuuden puitteiden 5 kohdan b alakohta). Laivanrakennus on myös ainoa talouden ala, jolla sulkemistukea voidaan myöntää. Laivanrakennusteollisuuden puitteiden tultua voimaan vuonna 2004 ei ole tehty yhtään ilmoitusta sulkemistuesta, vaikka komissio on aiemmin arvioinut joitakin sulkemistukiasioita nykyisiä puitteita edeltäneen asetuksen (EY) N:o 1540/98 16 mukaisesti. Mikä on ollut tuen tärkein tavoite (liiketoiminnan säilyttäminen/supistaminen, työllisyyden säilyttäminen/vähentäminen, toiminnan muutos, liiketoiminnan lopettaminen) tapauksissa, joissa taloudellisissa vaikeuksissa oleva telakka on hakenut tukea? Minkä katsotte olleen syynä sille, että viime vuosina suljetut telakat eivät hakeneet laivanrakennusteollisuuden puitteiden mukaista sulkemistukea? Onko teillä ollut ongelmia, jotka olisivat estäneet nykyisten sulkemistukisääntöjen soveltamisen? Jos on, esittäkää yksityiskohtaiset tiedot ja selostakaa, millä tavoin sääntöjä olisi muutettava. Onko sulkemistuki mielestänne perusteltua pitää voimassa, kun otetaan huomioon muut voimassa olevat tukivälineet, jotka voisivat tarjota sopivan oikeusperustan vastaavien kustannusten kattamiseen tarkoitetulle tuelle? Esiintyykö mielestänne sulkemistukikelpoisten ja koulutustukikelpoisten kustannusten välillä päällekkäisyyttä? Onko sulkemistuen ja pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen jakson mukaisen rakenneuudistuksen sosiaalikuluihin myönnettävän tuen välillä päällekkäisyyttä? Riittäisikö ympäristönsuojelusuuntaviivojen mukainen saastuneiden alueiden kunnostamista koskeva määräys kattamaan myös sulkemiseen liittyvän kunnostamista koskevan osuuden? Katsotteko lopettamistuen olevan päällekkäistä pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen kanssa siltä osin, että telakan osittaisen sulkemisen tapauksissa sulkeminen olisi osa rakenneuudistuskustannuksia, jotka ovat tarpeen 16 EYVL L 202, , s

11 telakan elinkelpoisuuden palauttamiseksi, ja sellaisina ne olisivat tukikelpoisia pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen nojalla? Miten sulkemistuen lakkauttaminen vaikuttaisi EU:n laivanrakennusteollisuuteen? Entä sen säilyttäminen? Perustelkaa vastauksenne. C.3 Aluetuki Aluetukea koskevissa laivanrakennusteollisuuden puitteiden määräyksissä todetaan, että tuki on myönnettävä nykyisten telakoiden uudistamiseen tai nykyaikaistamiseen tehtäviin investointeihin, (...) ja sen tavoitteena on nykyisten laitosten tuottavuuden kehittäminen. Komissio on selventänyt useissa päätöksissä 17, että tätä määräystä on tulkittava siten, että pelkkä kapasiteetin lisääminen, joka ei liity tuottavuuden parantamiseen, ei ole tukikelpoista. Päinvastoin kuin alueellisia valtiontukia koskevien vuosien suuntaviivojen 18, jäljempänä aluetuen suuntaviivat, mukaisesti on muilla aloilla sallittua, uusien telakoiden perustaminen tai uuden kapasiteetin luominen ei laivanrakennusteollisuuden puitteiden tämänhetkisten määräysten mukaan näin ollen ole mahdollista. Lisäksi alueelliseen tukeen laivanrakennukselle sovelletaan alempia tuki-intensiteettejä kuin aluetuen suuntaviivojen tavanomaisten sääntöjen mukaan. Arvioikaa maassanne tukialueilla sijaitsevien telakoiden lukumäärä. Mitkä jäsenvaltioiden alueet ovat hyötyneet eniten laivanrakennusalan valtiontuesta? Mikä on taloudellisessa ja sosiaalisessa mielessä telakoiden suhteellinen merkitys alueellenne? Esittäkää määrällinen arvio. Kuvailkaa lyhyesti, minkä tyyppisille hankkeille aluetukea on myönnetty vuodesta 2004 lähtien. Olisiko sama hanke mahdollista toteuttaa ilman tukea? Jos ei, esittäkää tarkempia tietoja. Jos laivanrakennusteollisuuden puitteisiin tällä hetkellä sisältyvät aluetukea koskevat säännöt pidetään voimassa, katsotteko näiden sääntöjen soveltamisalan ja tukiintensiteettien olevan riittävät sentyyppisten investointien kannalta, jotka tällä teollisuudenalalla ovat tarpeen? Perustelkaa. Jos aluetuki kiellettäisiin laivanrakennusalalla (kuten teräsalalla on tehty), estäisikö tämä laivanrakennusteollisuuden investointeja? Tarkentakaa. Jos laivanrakennusalan aluetuen säännöt saatettaisiin vastaamaan yleisiä sääntöjä, olisiko vaarana kilpailun vääristymisen lisääntyminen, kun otetaan huomioon laivanrakennusalan markkinoiden suhdanteisiin liittyvä luonne ja se, että vain tukialueilla sijaitsevat telakat voisivat saada aluetukea? Onko havaintojenne mukaan Euroopan varustamojen joukossa halukkuutta kasvattaa tuotantokapasiteettia ja voisiko aluetuki tarjota kannustimen näin toimimiseen? Katsotteko, että uuden kapasiteetin luominen valtiontuen avulla olisi oikea askel alalla, jolla on suhdanteisiin liittyvästä ylikapasiteetista aiheutuvia ongelmia? Onko aluetuella mielestänne ollut myönteisiä vaikutuksia telakoiden sijaintialueille? Jos on, esittäkää konkreettisia esimerkkejä. 17 Ks. C 6/2006 Volkswerft Stralsund; C 05/2006 Rolandwerft; C 21/2006 Komarno, N 35/2007 Peene Werft ja N 445/2006 Rolandwerft II. 18 EUVL C 54, , s

12 Onko teillä ollut alueellisen investointituen nykyisten sääntöjen tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä ongelmia? Jos on, esittäkää yksityiskohtaiset tiedot ja selostakaa, millä tavoin sääntöjä olisi muutettava. C.4 Työllisyystuki viranomaisilta pyydettävät arviot Laivanrakennusteollisuuden puitteiden mukaan tukea, joka myönnetään työpaikkojen luomiseen ja epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaamiseen tai tällaisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien ylimääräisten kulujen kattamiseen, voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, jos se on horisontaalisten aineellisten sääntöjen mukaista 19. Horisontaalisia sääntöjä on kuitenkin puitteiden voimaantulon jälkeen muutettu. Työpaikkojen luomiseen tähtäävä tuki ei ole enää sallittua, paitsi jos se on osa alueellista investointitukea koskevien suuntaviivojen (joita ei sovelleta laivanrakennukseen) mukaista alkuinvestointihanketta. Lisäksi epäedullisessa asemassa oleville tai alentuneesti työkykyisille työntekijöille suunnatulle tuelle voidaan myöntää myös laivanrakennusalaan sovellettavan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 20 nojalla ryhmäpoikkeus. Puitteiden voimaantulon jälkeen ei ole tehty yhtään työllisyystukea koskevaa ilmoitusta. Edellä esitetyn perusteella laivanrakennusteollisuuden puitteisiin sisältyvä työllisyystukea koskeva määräys ei enää vaikuta perustellulta. Oletteko samaa mieltä? Jos ette, mistä syystä tämä määräys olisi säilytettävä? C.5 Vientiluotot ja kehitysapuun myönnettävä tuki Vientiluottojen ja kehitysapuun myönnettävän tuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille, jos tuki on julkisin varoin tuettujen vientiluottojen suuntaviivoja koskevan OECD:n vuoden 1998 järjestelyn ja siihen liittyvän alakohtaisen laivaluottosopimuksen taikka myöhempien järjestelyjen mukainen. Vaikka OECD:n järjestelyä sovelletaan myös muihin talouden aloihin, laivanrakennusteollisuuden puitteet on ainoa valtiontukiväline, joka sisältää erityisen vientiluottoja ja kehitysapuun myönnettävää tukea koskevan määräyksen. Jälkimmäisen osalta puitteissa edellytetään lisäksi, että tuki on välttämätöntä, että eri telakoiden on voitava kilpailla kyseisen kehitysavun saamisesta ja että julkisia hankintoja koskevia yhteisön sääntöjä noudatetaan tarvittaessa. Komissio on hyväksynyt useita vientiluotto-ohjelmia sekä lukuisia erillisiä ilmoituksia puitteiden mukaisesta kehitysavusta. Jos edustatte viranomaista, ilmoittakaa tiedot hyväksyttyjen vientiluotto-ohjelmien nojalla myönnetyn tuen määrästä puitteiden vuonna 2004 tapahtuneesta voimaantulosta lähtien (myönnetyn tuen määrä ja tuensaajien määrä vuosittain). Jos edustatte varustamoa, ilmoittakaa tiedot vientiluottoina vuosittain saadusta tuesta puitteiden vuonna 2004 tapahtuneesta voimaantulosta lähtien. 19 Aiemmin asiaan liittyvät säännöt sisältyivät komission asetukseen (EY) N:o 2204/2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta työllisyystukeen (EYVL L 337, ). Kyseisessä asetuksessa säädettiin edellytyksistä, joiden mukaan työllisyyden luomiseen tähtäävät tukiohjelmat voitiin vapauttaa ennakkoilmoitusvelvollisuudesta. Laivanrakennusala ei kuitenkaan kuulunut sen soveltamisalaan. 20 Ks. yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 9 jakso. 12

13 Onko mielestänne tarpeellista säilyttää voimassa laivanrakennusalan vientiluottoja ja kehitysapua koskevat erityismääräykset? Mitä lisäarvoa katsotte näillä määräyksillä olevan? Onko teillä ollut vientiluottoja ja kehitysapua koskevien sääntöjen soveltamiseen liittyviä ongelmia? Jos on, esittäkää yksityiskohtaiset tiedot ja selostakaa, olisiko sääntöjä mielestänne muutettava. Esittäkää yksityiskohtainen vastaus. C.6 Ilmoitus- ja kertomuksenantovelvollisuus viranomaisilta pyydettävät arviot Puitteiden 27 ja 28 kohdassa määrätään erityisistä ilmoitus- ja kertomuksenantovelvollisuuksista. Millaisia kokemuksia teillä on näiden määräysten noudattamisesta? Onko mielestänne olemassa vaihtoehtoisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin varmistaa puitteiden määräysten noudattaminen? OSA D: LAIVANRAKENNUSTEOLLISUUDEN PUITTEIDEN TULEVAISUUTTA KOSKEVIA VAIHTOEHTOJA / MUITA KYSYMYKSIÄ Onko teillä muita kommentteja laivanrakennusteollisuuden puitteiden soveltamisesta tai niiden uudistamista koskevia ehdotuksia seikoista, joita ei ole käsitelty edeltävissä kysymyksissä? Katsotteko edellä esittämienne vastausten perusteella, että laivanrakennusteollisuuden puitteet olisi a) säilytettävä ennallaan, b) niitä olisi muutettava vai c) niiden voimassaolon olisi annettava päättyä joulukuussa 2011 ja laivanrakennusalaan olisi ryhdyttävä soveltamaan yleisiä sääntöjä? Esittäkää yksityiskohtainen vastaus. Toimittakaa kopiot kaikista asiakirjoista tai selvityksistä, jotka voivat olla olennaisia tämän uudelleentarkastelun kannalta. Ilmoittakaa, voivatko komission yksiköt tarvittaessa ottaa Teihin yhteyttä saadakseen annettuihin vastauksiin liittyviä lisätietoja. KIITÄMME KYSELYYN VASTAAMISESTA. 13