Ympäristönsuojelulle myönnettävää valtiontukea koskevien suuntaviivojen tarkistus Kyselylomake

Transkriptio

1 Ympäristönsuojelulle myönnettävää valtiontukea koskevien suuntaviivojen tarkistus Kyselylomake Nykyisten suuntaviivojen voimassaolo päättyy vuoden 2007 lopussa. Valmistautuakseen suuntaviivojen tarkistamiseen komissio haluaa kuulla, millaisia kokemuksia jäsenvaltioilla ja muilla asianomaisilla on nykyisistä suuntaviivoista. Komissio on laatinut kyselylomakkeen, jota voidaan käyttää lähtökohtana tällaisen palautteen antamisessa. Yksityiskohtaiset huomautukset ovat erittäin tervetulleita. Olisi myös hyödyllistä saada palautetta siitä, voitaisiinko nykyisten suuntaviivojen soveltamisalaa supistaa tai laajentaa. Kysymykset ovat suhteellisen avoimia, jotta saataisiin mahdollisimman paljon hyödyllisiä vastauksia ja huomautuksia. Voitte halutessanne esittää lisätietoja, jotka mielestänne ovat hyödyllisiä ympäristönsuojelulle myönnettävää valtiontukea koskevien suuntaviivojen tarkistamisessa. Kiitämme etukäteen vastauksista. Vastaukset on toimitettava viimeistään 10. lokakuuta 2005 Euroopan komission kilpailun pääosastolle (Rue de la Loi 200, B-1049 Bryssel) mieluiten sähköpostitse osoitteeseen

2 KYSELYLOMAKE A. Yleiset kysymykset 1. Suuntaviivojen soveltamisala Tähän asti suuntaviivojen soveltamisala on rajoitettu ympäristötukeen. On kuitenkin useita aloja, jotka liittyvät ympäristötukeen tai ovat samankaltaisia sen kanssa ja joilla tukien myöntämisperusteet ovat pitkälti samanlaisia. Onkin kysyttävä, olisiko suuntaviivojen nykyinen soveltamisala säilytettävä vai voitaisiinko suuntaviivoihin lisätä joitakin aloja? - Turvallisuus ja ympäristö: Olisiko soveltamisalaan lisättävä siviiliväestön ja sen ympäristön turvallisuus, työntekijöiden turvallisuus, kuluttajien terveys ja työntekijöiden terveys? Jos olisi, tarvitaanko erityissääntöjä eli muita sääntöjä kuin nykyiset ympäristötukea koskevat säännöt? Nykyiset ympäristöinvestointeihin myönnettävää tukea koskevat säännöt koskevat tukea investointeihin, jotka auttavat vähentämään tuensaajan itse aiheuttamaa saastumista. Komission mielestä on välttämätöntä vahvistaa säännöt, jotka koskevat yrityksille ympäristöinvestointeihin myönnettävää tukea toisten yritysten aiheuttaman saastumisen poistamiseksi. Ks. yksityiskohtaisemmat kysymykset B7 kohdassa. 2. Tarkistettu taloudellinen lähestymistapa Valtiontuen toimintasuunnitelmassa hahmotellaan tasapainotesti, jota käytetään valtiontukipolitiikassa: 1. on oltava selvästi määritelty yhteisen edun mukainen tavoite (esim. koheesio, kasvu, työllisyys, ympäristö) 2. tukiväline on kohdistettava tarkasti määritettyyn yhteisen edun mukaiseen tavoitteeseen: valtiontuki on tarkoituksenmukainen väline tukitoimenpiteellä on kannustava vaikutus tukitoimenpide on oikeassa suhteessa ratkaistavaan ongelmaan 3. kilpailun vääristymistä ja kauppaan kohdistuvaa vaikutusta on rajoitettava siten, että tukitoimenpide ei kaiken kaikkiaan ole ristiriidassa yhteisen edun kanssa. Nykyiset suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle täyttävät jo pitkälti nämä edellytykset. Suuntaviivojen tarkistuksessa tämä tasapainotesti olisi kuitenkin pantava selvästi täytäntöön ja ehdotetut säännöt olisi perusteltava paremmin tarkistetun taloudellisen lähestymistavan perusteella. Aikaisemman kokemuksen perusteella komissio toivoo saavansa mielipiteitä havaituista markkinahäiriöistä, jotka vaikuttavat kielteisesti ympäristönsuojeluun ja jotka voitaisiin korjata valtiontuella. Se toivoo saavansa mielipiteitä myös muista perusteluista, joita on käytetty valtiontuen myöntämiseksi ympäristönsuojeluun. Yleisesti ottaen komissio haluaa koota mielipiteitä siitä, kuinka suuntaviivojen nykyistä lähestymistapaa olisi mahdollista muuttaa, esimerkiksi tietyistä toimenpiteistä aiheutuvan kilpailun vääristymisen ja kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsittelemiseksi tarkemmin ja

3 mahdollisesti erilaisten sääntöjen soveltamiseksi taloudellisten parametrien mukaan (esim. markkinarakenne, merkitykselliset markkinat, tuensaajien markkinaosuudet jne.). 3. Mahdollinen ryhmäpoikkeusasetus Kuten valtiontuen toimintasuunnitelmassa todetaan, ympäristötuesta voitaisiin antaa ryhmäpoikkeusasetus. Mitkä ympäristötuen luokat voitaisiin mielestänne sisällyttää tällaiseen ryhmäpoikkeukseen? 4. Saastuttaja maksaa -periaate Olisiko saastuttaja maksaa -periaatetta vahvistettava? Tämä merkitsisi mahdollisesti suuntaviivojen jossain määrin tiukempaa soveltamista, mikä johtaisi siihen, että ympäristöä saastuttaville yrityksille hyväksyttäisiin vähemmän tukea. Mitä seurauksia tästä olisi esimerkiksi verotuksellisten poikkeustoimenpiteiden osalta? 5. Olisiko nykyiset tukitasot säilytettävä vai olisiko niitä korotettava tai laskettava? Ratkaiseva tekijä nykyisissä suuntaviivoissa on kyky luoda kannustin sellaisen ympäristönsuojelun tason saavuttamiseksi, joka ylittää yhteisön normit. Olisiko kokemuksen perusteella suuntaviivojen eri jaksoissa vahvistetut nykyiset tukitasot säilytettävä vai olisiko niitä korotettava tai laskettava? 6. Ovatko suuremmat tukitasot pk-yrityksille ja tukialueille oikeutettuja? Nykyisissä suuntaviivoissa pk-yrityksille voidaan hyväksyä 10 prosenttia muita yrityksiä suurempi tuki useissa tapauksissa (35 kohta). Vaikka yleensä ottaen markkinoiden puutteellinen toiminta voi rajoittaa pk-yrityksiä ja niillä voi olla heikommat mahdollisuudet saada tietoja ja riskipääomaa, on kyseenalaista, vaikuttaako pk-yrityksille sallittu 10 prosenttia suurempi tukitaso myönteisesti ympäristöön. Sama kysymys voidaan esittää tukialueilla myönnetyn lisätuen osalta, johon sovelletaan vastaavanlaisia korotuksia (33-34 kohta). Nämä korotukset voivat kasautua pk-yrityksiä koskevan korotuksen kanssa. Onko tällä myönteinen vaikutus, ja olisiko se edelleen sallittava? 7. Mahdollinen tuki ympäristöalan innovaatioille Valtiontuen toimintasuunnitelmassa todetaan, että komissio yrittää tukea ekoinnovaatioita ja tuottavuuden kehitystä parantamalla ekotehokkuutta ympäristöteknologioita koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti. Ympäristöinvestointitukea voidaan myöntää, kun yritykset tekevät investointeja vähentääkseen saastumista enemmän kuin mitä yhteisön normeissa vaaditaan. Yhteisön normit perustuvat usein parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan, joten

4 ympäristöinvestointituen voidaan odottaa kannustavan yrityksiä ottamaan käyttöön ympäristöalan innovaatioita tuotantoprosesseissaan. Nykyisissä säännöissä ei sallita investointi- tai toimintatukea innovatiivisille tuotteille, jotka vähentävät saastumista korvaamalla suoraan enemmän saastuttavia perinteisiä tuotteita. Kun tuki ylittää vallitsevan teknisen kehitystason, tuki voitaisiin joissakin tapauksissa katsoa tueksi uuteen teknologiaan. Ympäristötuki liittyy usein innovointiin, mutta se riippuu kyseessä olevasta teknologiasta. Millainen ekoinnovaatiotuki on mielestänne välttämätöntä/yhteismarkkinoille soveltuvaa? Millaisia sääntöjä tarvitaan? (Tukiesimerkkejä: Verokannustimet? Energiatehokkuus? Energiansäästö? Muut?) 8. Yksittäisten ilmoitusten raja-arvot Olisiko syytä tarkistaa 76 kohdan raja-arvoja, joiden ylittyessä hyväksyttyihin tukiohjelmiin kuuluvista yksittäisistä tuista on ilmoitettava erikseen? Onko tarpeen olla erisuuruiset rajaarvot erityyppisille tapauksille? B. Nykyisten suuntaviivojen tietyt jaksot 9. Investointituki Olisiko pk-yrityksille voitava edelleen myöntää siirtymäkauden investointitukea, joka on enintään 15 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kolmen vuoden ajan uusien yhteisön normien antamisesta? Tavallisesti tukea ei voida myöntää yhteisön normien saavuttamiseen, mutta yhteisön normien ylittämiseen voidaan myöntää tukea, joka on enintään 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Onko varmistettu, että pk-yrityksille myönnettävällä, enintään 15 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista kattavalla siirtymäkauden investointituella on vaikutusta vai pitäisikö prosenttiosuutta laskea/korottaa? Investoinneille uusiutuvaan energiaan ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoon voidaan myöntää investointitukea enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, uusiutuvan energian osalta joissakin tapauksissa jopa 100 prosenttia. Mikä uusiutuvan energian ala on mielestänne kokeellisin/kauimpana markkinoiden kypsyydestä ja sen vuoksi oikeutettu tällaisiin suurempiin tuki-intensiteetteihin? Ovatko 100 prosenttiin asti nousevat intensiteetit mielestänne vielä oikeutettuja? Olisiko tukitasoja korotettava/laskettava? Voitaisiinko tukikelpoiset kustannukset määritellä paremmin/tiukemmin ongelmien välttämiseksi? Olisiko hyväksyttävä tukikelpoiset kustannukset 100 prosenttiin asti kattava tuki saastuneiden teollisuusalueiden puhdistamiseen ja lisätuki, joka vastaa 15:tä prosenttia töiden kustannuksista? Onko tukitaso liian korkea/liian alhainen? Uudelleensijoittamista koskevien sääntöjen soveltamisala on rajoitettu, ja se perustuu ainoastaan ympäristönsuojeluun liittyviin syihin. Olisiko soveltamisalaa väljennettävä tai laajennettava muiden perusteiden kuten kaupunkialueiden turvallisuuden huomioon ottamiseksi?

5 Olisiko tuki yhteisön normeja tiukempien kansallisten normien täyttämiseen hyväksyttävä? Tuki tekniikansiirtoon liittyviin kustannuksiin: Heijastavatko asetetut kolme edellytystä nykyisiä markkinaolosuhteita vai olisiko niitä muutettava? Kuten edellä mainittiin (A.1 kohta), komission mielestä on välttämätöntä vahvistaa säännöt, jotka koskevat yrityksille ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävää tukea toisten yritysten aiheuttaman saastumisen poistamiseksi. Kyseeseen voi tulla useita erilaisia tilanteita, esimerkiksi investointituki jätteenkäsittely- tai kierrätyskapasiteettiin, investointi kuljetusinfrastruktuuriin kuten putkistoihin, ja investointi sellaisten tuotteiden tuotantokapasiteettiin, jotka ovat ympäristöystävällisiä korvikkeita perinteisille tuotteille. Uusien sääntöjen on varmistettava muun muassa, että saastuttaja maksaa -periaatetta ei kierretä ja että ympäristöhyödyt ovat todellisia. Millaiset säännöt ovat tarpeen ja kuinka paljon tukea voitaisiin hyväksyä? Tukikelpoisten kustannusten laskeminen ottaen huomioon nettomääräiset hyödyt viiden vuoden aikana voi olla tietyissä tapauksissa melko mutkikasta. Onko tarpeellista ja mahdollista yksinkertaistaa laskentaa (mahdollisesti rajoitettuna ainoastaan tietyn suuruusluokan tapauksiin)? 10. Toimintatuki - jätehuolto, energiansäästö, uusiutuva energia, sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä veronhuojennukset/verovapautukset Olisiko toimintatukea koskevien sääntöjen soveltamisalaa laajennettava jätehuollon, energiansäästön, uusiutuvan energian, sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä veronhuojennusten/verovapautusten ulkopuolelle vai olisiko soveltamisalaa rajoitettava tai muutettava? Ovatko alenevan ja alenemattoman tuen tasot asianmukaiset (45 46 kohta) ja onko keston rajaaminen viiteen vuoteen asianmukaista? Olisiko veronhuojennuksia/verovapautuksia koskevia sääntöjä muutettava, jotta varmistettaisiin paremmin tällaista tukea saavien yritysten tasapuoliset kilpailuedellytykset eri jäsenvaltioissa? Onko uusiutuvalle energialle hyväksytyn toimintatuen vaihtoehdot määritelty siten, että uusiutuvalle energialle myönnetyt tukilajit sisältyvät niihin? Onko uusiutuvalle energialle myönnettävän tuen rajoittaminen 0,05 euroon kilowattituntia kohden edelleen asianmukaista (vaihtoehto 3)? Onko tämän vaihtoehdon perusteella tehty päätöksiä - jos ei, olisiko tämä vaihtoehto säilytettävä? Ovatko sähkön ja lämmön yhteistuotantoon myönnettävän tuen hyväksymistä koskevat säännöt liian rajoittavat tai liian väljät? Vastaavatko ne yhteisön viimeaikaisimpia lainsäädäntöaloitteita?