TYÖPAJAVALMENTAJIEN TYÖ- JA YKSILÖVALMENTAJAKOULUTUS OPPIMISPROSESSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖPAJAVALMENTAJIEN TYÖ- JA YKSILÖVALMENTAJAKOULUTUS OPPIMISPROSESSINA"

Transkriptio

1 TYÖPAJAVALMENTAJIEN TYÖ- JA YKSILÖVALMENTAJAKOULUTUS OPPIMISPROSESSINA Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden laitos Aikuiskasvatus Pro gradu -tutkielma Kaarina Hakama Toukokuu 2006

2 Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden laitos HAKAMA, KAARINA: Työpajavalmentajien työ- ja yksilövalmentajakoulutus oppimisprosessina. Pro gradu -tutkielma, 116 sivua, 3 liitettä Aikuiskasvatus Toukokuu 2006 TIIVISTELMÄ Tutkimus tarkastellee Valtakunnallisen työpajayhdistyksen järjestämää työ- ja yksilövalmentajakoulutusta oppimisprosessina. Työ- ja yksilövalmentajakoulutus toteutettiin moduulimuotoisena täydennyskoulutuksena työpajojen henkilöstölle. Koulutus kesti puolitoista vuotta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, muuttuivatko työ- ja yksilövalmennuskoulutukseen osallistuneiden valmentajien työkäytänteet sekä koulutukseen osallistuneiden työpajaorganisaatioiden toimintatavat ja jos muuttuivat, niin kuinka. Näkökulmana on oppiminen ja oppimista tarkastellaan Järvisen ja Poikelan (2000) työssä oppimisen prosessimallin avulla. Työssä oppimisen prosessimallia sovelletaan tutkimuksen tulkintateoriana ja se esitellään taustateorioineen tutkimuksen teoreettisessa osuudessa. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus ja sen aineisto on kerätty teemahaastattelumenetelmällä. Haastatteluja tehtiin kahdella työpajalla yhteensä 11, joista osa oli yksilö- ja osa ryhmähaastatteluja. Aineisto analysoitiin käyttämällä työssä oppimisen prosessimallia pohjana, teemoitellen analyysin ensimmäisessä vaiheessa aineisto yksilön työn, yhteisen työn ja organisaation työn konteksteihin. Tämän jälkeen aineistosta haettiin eri oppimisprosessit. Oppimisprosesseista sosiaaliset prosessit toteutuivat suhteellisen hyvin, ainoa häiriökohta on yhteisen työn kontekstissa, jossa epävirallista tiedonvaihtoa kyllä tapahtuu, mutta tietoisesti yhteistä aikaa ei ole luotu. Reflektiivisissä prosesseissa on eniten häiriöitä; yhteisen työn ja organisaation työn kontekstissa reflektiota on tapahtunut vain koulutukseen osallistuneiden kesken. Kognitiiviset prosessit ovat löydettävissä kaikista työn konteksteista, samoin operationaaliset prosessit. Operationaalisissa prosesseissa organisaation työn kontekstissa on kokeiluvaihe menossa, mutta uudet toimintatavat eivät ole vielä ehtineen vakiintua. Selkeää yksittäistä suurta muutosta ei työ- ja yksilövalmentajakoulutuksen vaikutuksesta työpajoilla ollut tapahtunut. Muutokset kertyivät pienistä asioista, joista kasvoi suurempi kokonaisuus. Nämä kokonaisuudet voi tiivistää valmentajan oman ammatillisuuden kasvuksi, työ- ja yksilövalmentajien yhteistyön kiinteyden ja sujuvuuden lisääntymiseksi sekä uusien arviointimenetelmien testaamiseksi ja vaiheittaiseksi käyttöönotoksi. Näiden muutoksien taustalla vaikuttaa työpajatoiminnan perustehtävän kirkastuminen. Avainsanat: työpajatoiminta, työ- ja yksilövalmentajakoulutus, työssä oppimisen prosessimalli

3 Sisällys 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTAA Yhteiskunnalliset muutokset Työpajatoiminta Työ- ja yksilövalmentajakoulutus Kohdeorganisaatiot Työ- ja yksilövalmentajakoulutuksen rakenne ja sisältö Pilottikoulutukseen osallistuneiden oman osaamistason arviointi AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA TEOREETTINEN KEHYS Aikuiskasvatuksen suuntauksia ja oppimisnäkemyksiä Kokemusperustainen oppiminen Konstruktivistinen oppiminen Tiedon lajit ja tiedon prosessointi Reflektion merkitys oppimisessa ja oppimisen kontekstuaalisuus Reflektio Oppimisen kontekstuaalisuus Työssä oppimisen prosessimalli TUTKIMUSASETELMA JA -ONGELMAT TUTKIMUKSEN MENETELMÄT, AINEISTO JA ANALYYSI Laadullinen tapaustutkimus Teemahaastattelu ja haastatteluiden toteutus Analyysi TULOKSET Työ- ja yksilövalmentajakoulutus yksilöllisen työn kontekstissa Työ- ja yksilövalmentajakoulutus yhteisen työn kontekstissa Työ- ja yksilövalmentajakoulutus organisaation työn kontekstissa Koulutuksen vahvuudet ja kehittämisideat JOHTOPÄÄTÖKSET Sosiaaliset prosessit Reflektiiviset prosessit Kognitiiviset prosessit Operationaaliset prosessit Yhteenveto POHDINTA Lähteet Liitteet

4 1 JOHDANTO Kasvatustieteiden opintojeni aikana olen usein pohtinut oppimisen merkitystä ihmisen elämässä. Aika ajoin minua on ärsyttänyt oppimisnäkökulma aiheeseen kuin aiheeseen sekä oppimisen nostaminen vastaukseksi lähes kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin. Olen miettinyt elinikäisen oppimisen toteutumista ja ihmisten halua jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Arkikokemukseni ja -tietoni mukaan ihmiset ovat suhteellisen tyytyväisiä silloin, kun saavat jatkaa tuttujen ja turvallisten toimintatapojensa varassa niin työssä kuin työn ulkopuolella. Uudet toimintatavat koetaan usein uhkaksi eikä mahdollisuudeksi. Tätä taustaa vasten kehittäminen ja siihen liittyvä oppiminen eivät välttämättä toteudu teoreettisten mallien mukaan. Tutkimukseni käsittelee Valtakunnallisen työpajayhdistyksen järjestämää työ- ja yksilövalmentajakoulutusta työpajojen henkilökunnalle. Koulutus oli ammatillista täydennyskoulutusta ja se toteutettiin moduulimuotoisena oman työn ohessa. Koulutus kesti noin puolitoistavuotta. Kiinnostukseni kohteena on se, että hyödyttääkö työ- ja yksilövalmentajakoulutus siihen osallistuneiden omaa työtä ja näkyykö koulutus koko osallistuneen organisaation toiminnassa. Yksinkertaisesti sanottuna, tutkimus pyrkii löytämään vastauksen siihen, että koristaako koulutuskansio koulutukseen osallistuneen työhuoneen hyllyä vai näkyykö työ- ja yksilövalmentajakoulutus lisääntyneenä ymmärryksenä omasta työstä ja työpajatoiminnasta sekä muuntuneina työkäytäntöinä. Oma mielenkiintoni työpajatoimintaa kohtaan on lähtöisin vuosilta , jolloin toimin Lempäälän Monitoimikeskuksella työnsuunnittelijana. Monitoimikeskus on Lempäälän kunnan työpaja, joka palvelee kaikenikäisiä kuntalaisia. Työskentelin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa projektissa ja työni käsitti alle 25- vuotiaiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työ- ja koulutuselämään ohjausta sekä elämänhallinnan tukemista. Koulutustaustani oli kätilön tutkinto ja koin usein ammattitaidottomuuden ja riittämättömyyden tunteita liittyen valmennustyöhöni. Projektin loputtua päätin hankkia soveltuvamman tutkinnon työpajatoimintaa ajatellen. Näin päädyin opiskelemaan aikuiskasvatusta Tampereen yliopistoon. 1

5 Kiinnostukseni työpajatoimintaa kohtaan säilyi läpi opintojeni ja pro gradu -aihetta miettiessäni otin yhteyttä Valtakunnalliseen työpajayhdistykseen. Kuulin heiltä työja yksilövalmentajakoulutuksen pilottiryhmästä eli juuri sellaisesta koulutuksesta, jota olin kaivannut työskennellessäni Monitoimikeskuksessa. Näin aihe enemminkin valitsi minut kuin minä aiheen. Tätä kirjoittaessani ja graduani viimeistellessäni varmistui tuleva työpaikkani Hämeenkyrön työpajalla kolmivuotisen projektin yksilövalmentajana. Oman oppimiseni spiraali lähtee uuteen kierrokseen. Tämän tutkimus noudattaa perinteistä tutkimusrakennetta. Tutkimuksen taustaa luvussa asemoidaan tutkimus suhteessa yhteiskuntaan, kerrotaan työpajatoiminnasta, työ- ja yksilövalmentajakoulutuksesta sekä esitellään tutkimukseen osallistuneet työpajat. Tämän jälkeen luodaan katsaus aikaisempiin tutkimuksiin. Aikaisemmissa tutkimuksissa esitellään työpajatoimintaa koskevia tutkimuksia sekä tutkimuksia, jotka käsittelevät täydennyskoulutusta. Luvussa neljä hahmotetaan tutkimusta ohjaavat teoreettiset lähtökohdat ja olettamukset. Aluksi asemoidaan tutkimuksen kohde tiettyihin aikuiskasvatuksen suuntauksiin. Tämän jälkeen lähdetään johdattamaan lukijaa kohti työssä oppimisen prosessimallia. Matkalla esitellään tutkimusta ohjaavat oppimiskäsitykset sekä tarkastellaan tiedon lajeja ja tiedon prosessointia. Tutkimus etenee käsittelemällä reflektion eri muotoja sekä oppimisen kontekstuaalisuutta. Näiden vaiheiden jälkeen päädytään Järvisen ja Poikelan (2000) työssä oppimisen prosessimalliin, jota tullaan soveltamaan tutkimuksen tulkintateoriana. Tutkimusasetelmassa kuvaillaan tiiviisti teoreettinen kehys uudelleen ja esitetään tutkimusongelmat. Luvussa kuusi käydään läpi empiirisen aineiston käsittely. Ensinnäkin kerrotaan lyhyesti laadullisesta tutkimuksesta. Tämän jälkeen käydään läpi tutkimusmenetelmänä käytetty teemahaastattelu, tutkimuksessa käytetyn aineiston keruu sekä aineiston analyysin vaiheet. Luku seitsemän esittelee empiirisestä aineistosta saadut tulokset, jotka johtopäätöksissä sidotaan tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin. Pohdintaosuudessa tarkastellaan erityisesti työssä oppimisen prosessimallin sovellettavuutta ja toimivuutta tässä tutkimuksessa. Lisäksi pohditaan laadullisen tutkimuksen luotettavuuskysymyksiä sekä lopuksi mietitään jatkotutkimusaiheita. 2

6 2 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Suomeen syntyi 1990-luvulla laman vaikutuksesta massatyöttömyys. Vaikka Suomen talous on ollut jo useita vuosia nousujohteinen, näkyy laman vaikutukset pitkäaikaistyöttömien ja kroonisesti työttömien kansalaisten suhteellisen suurena määränä verrattuna taloudelliseen elpymiseen. Palveluiden tuottamisolosuhteet ovat muuttuneet ja hyvinvointivaltio on muuttumassa yhä enenevässä määrin markkinayhteiskunnaksi. Tässä muuttuneessa ympäristössä tulee myös työpajojen tarkistaa toimintatapojaan asiakaslähtöisemmäksi hyödyntäen tilaaja-tuottajamallia. Työpajojen asiakaskunnasta suuri osa on eri-ikäisiä pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat pudonneet perus- ja erityistason palvelurakenteiden väliin, jolloin työvoimatoimiston peruspalvelut eivät riitä työllistymiseen, mutta esimerkiksi eläkepäätökselle ei ole riittäviä perusteita. Uudenlainen markkinoita ja kilpailua painottava toimintaympäristö sekä moniongelmaiset asiakkaat vaativat työpajoilta entistä ammatillisempaa otetta toimintaansa. Työ- ja yksilövalmentajakoulutuksen tavoitteena on antaa työkaluja näiden haasteiden kohtaamiseen. 2.1 Yhteiskunnalliset muutokset Suomessa 1980-luvun lopulle asti kuntien taloutta leimasi jatkuva taloudellinen kasvu ja samaan aikaan lakisääteisten palveluiden piiriin tuli uusia velvoitteita. Taloudellisen kasvun tuottamin verovaroin oli mahdollista hoitaa uudet velvoitteet. Tilanne muuttui 1990-luvun alussa. Taloudellisen kasvun päätyttyä täytyi palveluihin kohdistaa toiminnan tehostamista sekä säästö- ja karsintatoimenpiteitä. Näin 1990-luvun palveluiden tuottamisolosuhteiden muutokset loivat maaperän uudenlaiselle asiakaslähtöiselle palvelukulttuurille. (Koskiaho, Nurmi & Virtanen 1999, ) Julkisen sektorin tehokkuus- ja tuottavuustavoitteet eivät kuitenkaan johdu yksinomaan taloudellisista pakoista, vaan pinnalle on noussut uudenlaisia aatteellis-kulttuurisia painotuksia ja arvostuksia. Yksityiselle sektorille luonteenomainen kilpailun ja markkinoistamisen vaatimus koskee yhä enenevässä määrin myös julkista sektoria. Hyvinvointivaltion sisällöllisten tavoitteiden, kuten tasa-arvon ja oikeusturvan sijaan pai- 3

7 nottuu tulosvastuu ja palvelusuoritteiden kustannustehokkuus. (Kosonen 1998, ) Kalelan (2002, ) mukaan yhteiskuntapolitiikassa on ollut näkyvissä uusi jakolinja 1990-luvun alusta saakka. Työ- ja sosiaaliministeriöiden työnjako on rakentumassa uudella tavalla. Näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa työministeriö keskittyisi edistämään työmarkkinoiden toimivuutta sekä työvoiman saatavuutta ja sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle tulisi ne ihmiset, joiden työvoimalle ei ole kysyntää luvun työttömyyden nousun taustatekijöistä vallitsee varsin suuri yksimielisyys. Työllisyyden romahtamiseen ja työttömyyden nopeaan kasvuun on vaikuttanut rahamarkkinoiden vapauttamisen aiheuttama taloudellinen ylikuumeneminen ja siihen liittyvä kilpailukyvyn heikkeneminen, taantuma länsimarkkinoilla, idänkaupan romahtaminen, pankkikriisi, yksityisen kulutuksen voimakas lasku sekä kansantalouden syöksyä kärjistänyt talous- ja valuuttakurssipolitiikka. (Pehkonen & Santamäki-Vuori 1997, 261.) Suomen työttömyyshuippu saavutettiin 1994, jolloin työttömiä oli pahimmillaan keskimäärin 18,4 prosenttia työvoimasta. Samaan aikaan aikuisten työttömyyteen verrattuna alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli noin kaksinkertainen. Koulutus vaikutti myös työttömyyteen; vain peruskoulutuksen saaneiden työttömyysaste oli kolmi-nelinkertainen korkeakoulututkinnon suorittaneisiin verrattuna. (Pehkonen & Santamäki-Vuori 1997, 243, 246.) Näistä ajoista työttömyys on melkein puoliintunut. Tämä kehitys ei kuitenkaan ole ollut yhtä hyvä pitkäaikaistyöttömien, eli yli vuoden työttömänä olleiden kohdalla. Kroonisesti työttömien määrä on puolestaan noussut taloudellisen nousukauden aikana. Kalela (2002) määrittelee kroonisesti työttömiksi ne työkykyiset henkilöt, joilla ei ole ollut lainkaan tai vain tilapäisiä avointen työmarkkinoiden työsuhteita viimeisen neljän vuoden aikana luvun alkupuolella pitkäaikaistyöttömät ja kroonisesti työttömät muodostavat ilmeisesti noin 60 prosentin osuuden kaikista vailla palkkatyötä olevista henkilöistä. Kuten Kalela huomauttaa, tämä joukko muodostuu monissa eri elämäntilanteissa olevista ja eri-ikäisistä ihmisistä. Yhteistä heille on vaara syrjäytyä pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sen suuremmaksi kasvaa riski syrjäytyä työelämän ulkopuolelle. (Kalela 2002, ) 4

8 Pitkäaikaistyöttömien ja kroonisesti työttömien henkilöiden tukeminen ja auttaminen ovat yhteiskuntapolitiikan haasteita 2000-luvulla. Tähän haasteeseen vastaamisessa työpajoilla ja niiden toiminnalla on merkittävä rooli yhteiskunnan ulkoistaessa palveluitaan. Työpajojen toiminnan tulee mukautua markkinaehtoiseen toimintatapaan, jossa laatu- ja kustannustehokkuus koskevat myös pajojen arkipäivää. Seuraavassa kahdessa alaluvussa käydään läpi työpajatoiminnan historiallista kehitystä ja tulevaisuuden haasteita sekä työ- ja yksilövalmentajakoulutusta osana työpajojen kehittymisprosessia. 2.2 Työpajatoiminta Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoimapalvelust määrittelee työpajat seuraavasti: Työpajalla tarkoitetaan... sosiaalista yhteisöä, jossa työskentelyn ja siihen liittyvien ohjaus- ja valmennuspalveluiden avulla pyritään parantamaan ensisijaisesti pitkään työttömänä olleiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten valmiuksia hakeutua koulutukseen, työhön tai yrittäjäksi. (Asetus julkisesta työvoimapalvelusta 2002, 23, 2. mom.) Marniemi, Pekkala ja Virtanen (2004, 45) määrittelevät työpajan olevan sosiaalisen työllistämisen yksikkö, joka tarjoaa mahdollisuuden saada tukea työja yksilövalmennuksen keinoin. Hassinen ja Maude (2004, 11) lisäävät tähän määritelmään asiakkaiden iän merkityksen; nuorten työpajoista puhutaan silloin, kun yksiköiden toimet ovat suunnattu pelkästään alle 25-vuotialle. Sosiaalinen työllistäminen on yleisnimike erilaisille työllistymisen prosesseille. Olennaista sosiaalisessa työllistämisessä on yksilön kokonaisvaltainen tukeminen ja vaihtoehtojen löytäminen hänen kykyjään vastaavaan työhön tai koulutukseen. (Hassinen & Maude 2004, 11; Marniemi, Pekkala & Virtanen 2004, 45.) Vuonna 2004 työpajojen toiminnan rahoitus jakautui seuraavasti: kunnat 40 %, työhallinto 40 %, opetusministeriö 10 % ja pajojen omat tuotot 10 %. Lisäksi työpajoilla on käytössä ESR-hankkeiden projektirahoitusta sekä opetusministeriön myöntämät 1,4 miljoonaa euroa työpajatoiminnan kehittämiseen. (Marniemi, Pekkala & Virtanen 2004, 10; Pekkala 2004, 18.) Valtaosan suomalaisista työpajoista omistavat kunnat, 5

9 mutta osa työpajoista on ulkoistettu ja niitä ylläpitävät erilaiset yhdistykset tai säätiöt. (Pekkala 2004, 19.) Suomalainen työpajatoiminta on nykyisissä muodoissaan toiminut noin kaksi vuosikymmentä. Työpajatoiminnalle luonteenomaista on sen kyky vastata nopeasti muuttuviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tämän muuntautumiskyvyn ansiosta työpajatoiminta on säilynyt elinvoimaisena ja siitä on muotoutunut pysyvä toimintamuoto suomalaiseen yhteiskuntaan. (Marniemi, Pekkala & Virtanen 2004, 6, 9.) Historiallisesti työpajatoiminnan kehitys voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: 1) syntyminen, 2) laajeneminen, 3) olemassaolon oikeus ja leviäminen, 4) sisältöjen kehittyminen sekä 5) toiminnan ammatillistuminen (Marniemi, Pekkala & Virtanen 2004, 6 9). Työpajatoiminnan syntymisen vaihe ajoittuu 1980-luvun alkupuolelta luvun alkuun. Ensimmäinen työpaja perustettiin Helsinkiin 1980-luvun alkupuolella Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen toimesta luvulle tultaessa työpajoja oli perustettu etupäässä suurimpiin kaupunkeihin ja aluekeskuksiin. Työpajatoiminta alkuaikoinaan keskittyi uusien toimintatapojen kehittämiseen nuorten koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Työpajat loivat uudenlaisen yhteistyöfoorumin nuorisotyölle ja työhallinnolle. Nuorisotyön menetelmien ja työhallinnon tavoitteiden yhdistäminen työpajatoiminnaksi oli täysin uusi tapa parantaa ja ylläpitää heikossa työmarkkina asemassa olevien nuorten työkykyä ja kouluttautumisvalmiuksia. (Marniemi, Pekkala & Virtanen 2004, 6 7.) Marniemen, Pekkalan ja Virtasen (2004) mukaan työpajatoiminnan laajenemisen vaihe ajoittuu 1990-luvun alusta sen puoleenväliin asti. Pajatoiminnan laajenemiseen vaikutti syvenevä taloudellinen lama sekä pilottityöpajojen hyvin saavutetut tavoitteet. Työpajat verkottuivat alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Verkottumisen mahdollisti työpajojen lisääntynyt lukumäärä sekä kasvava asiakasvolyymi. Työpajojen toiminnan kehittyminen näkyi tukityöllistämisen, oppisopimuskoulutuksen ja työpajaohjauksen yhdistämisenä. (Marniemi, Pekkala & Virtanen 2004, 6 7.) Työpajatoiminnan olemassaolon oikeuden ja leviämisen vaihe ajoittuu vuosille Tänä aikana kokonaistyöttömyys kääntyi laskuun ja aikuisten pitkäai- 6

10 kaistyöttömyys nousuun. Suomen EU-jäsenyyden myötä 1995 alkoi ensimmäinen Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rakennerahastokausi. Työpajatoiminnassa laman aiheuttamat ongelmat ja projektirahan saaminen näkyi lukumääräisesti kasvaneina työpajahankkeina. Laajimmillaan erilaisia työpajahankkeita tai -organisaatioita oli noin 350. Erilaisiin toimenpiteisiin osallistui noin nuorta, joista prosenttia sijoittui pajajakson jälkeen koulutukseen tai työhön. Työllistämisessä tuli mahdolliseksi käyttää työkokeilua sekä yhdistelmätukea. Näin työpajatoiminnasta muodostui keskeinen nuoriin suunnattu työvoimapoliittinen toimi. Uusina yhteistyökumppaneina olivat yhä enenevässä määrin paikalliset sosiaalitoimistot. (Marniemi, Pekkala & Virtanen 2004, 7.) Työpajatoiminnan sisältöjen kehittymisen vaihe ajoittuu vuosille 1997/ Toinen ESR-rakennerahastokausi alkoi vuonna Nuorisotyöttömyys oli jo kääntynyt laskuun, mutta aikuisten pitkäaikaistyöttömien ja koulupudokkaiden määrä oli nousussa. Kyseiset ryhmät lisääntyivät työpajojen asiakasryhmissä oleellisesti vuoteen 2000 mennessä. Tämä näkyi työpajojen toiminnassa ja tulosten mittaamisessa. Työpajatoimintaan tulivat mukaan pitkäkestoisemmat valmentavat prosessit asiakkaiden yksilöllisten päämäärien saavuttamiseksi. Mittaamisessa otettiin huomioon myös kokonaisvaltaisempi näkökulma, kuten arjen hallinta. Lisäksi pajakoulut yleistyivät. (Marniemi, Pekkala & Virtanen 2004, 8.) Pajakouluja on hyvin monenmuotoisia, mutta oleellista niille on konkreettisesti työpajassa tapahtuva opetus tai koulutus yhteistyössä koulutusjärjestelmän kanssa. Tämä opetus tai koulutus on integroitu perusopetukseen, lisäopetukseen tai toisen asteen ammatilliseen opetukseen. Pajakoulussa nuoren on mahdollista suorittaa osa opetussuunnitelmasta räätälöidysti työpajalla. (Marniemi 2004, 78.) Työpajoilla tapahtunut muutos näkyi myös terminologiassa: nuorten työpajoja alettiin kutsua yleisemmin työpajoiksi ja ohjaustermin rinnalla ryhdyttiin käyttämään valmennus sanaa (Marniemi, Pekkala & Virtanen 2004, 8). Marniemen, Pekkalan ja Virtasen (2004) mukaan työpajatoiminnan toiminnan ammatillistumisen vaihe on alkanut vuonna 2000 ja jatkuu edelleen luvun haasteita työpajatoiminnalle ovat vaikeasti työllistyvät tai koulutusjärjestelmästä putoavat nuoret sekä aikuisten pitkäaikaistyöttömyyden kerrannaisvaikutukset. Työpajatoiminnan asiakkaat ovat kasvavassa määrin niitä henkilöitä, jotka putoavat perus- ja erityistason palvelurakenteiden väliin. Työpajojen uusia toimintamuotoja ovat sosiaalinen työllis- 7

11 täminen sekä työ- ja yksilövalmennus yhdistettynä tilaaja-tuottaja-malliin. Nykyiset haasteet vaativat työpajahenkilökunnalta työ- ja yksilövalmennuksen osaamista sekä organisaatiolta yhteistyökykyä ja verkostoitumista eri sidosryhmien kanssa. Työpajoilta vaaditaan myös herkkyyttä ja kykyä vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Haasteisiin vastaamisen keinoja ovat jatkuva toiminnan kehittämistyö sekä koulutus ja oppiminen. (Marniemi, Pekkala & Virtanen 2004, 8 9) Työpajatoiminnan tulevaisuudessa työpajojen muuntautumiskykyä mitataan entistä ankarammalla tavalla. Yhteiskunnan ulkoistaessa palveluitaan työpajat joutuvat erittelemään tarjoamansa palvelut entistä tarkemmin. Markkinaehtoisen toimintatavan laatu- ja kustannustehokkuus koskevat myös työpajoja. Tulevaisuuden haasteena on organisoida toiminta tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Tämä käytäntö on jo joissakin työpajoissa arkipäivää. Tilaaja-tuottaja -mallissa maksaja eli palveluiden tilaaja ja asiakkaiden lähettäjä tietää millaisen vastineen rahalleen saa. Sosiaalinen työllistäminen nähdään laajana kokonaisuutena ja asiakasryhmäanalyysin perusteella suunnitellaan erilaisten palveluiden tuottaminen. Palveluiden tuotteistaminen ja erilaisten tuoteratkaisujen kehittäminen mahdollistaa yksilöllisten toimenpiteiden toteuttamisen. Tilaaja-tuottaja -mallissa toimenpiteiden kustannukset ovat tiedossa. Lähettävä taho tietää asiakkaan tarpeet, eri toimenpiteiden kustannukset ja sitoutuu ostosopimuksella tiettyyn valmennuskorvaukseen. (Marniemi, Pekkala & Virtanen 2004, 11; Pekkala 2004, ) Tulevaisuudessa työpajojen menestyminen yleisesti tunnustettuina ja toiminnoiltaan vakinaistettuina organisaationa riippuu niiden laadun ja toimintakyvyn jatkuvasta kehittämisestä sekä sidosryhmien välisen yhteistyön tehostamisesta. Yhteiskunnassa toisaalla syntyy työvoimapulaa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle ja ammattitaitovaatimusten kasvaessa ja taas toisaalla työvoimareservi kasvaa heikosti koulutettujen nuorten ja ikääntyvien työttömien ryhmissä. Tässä tilanteessa sosiaalisen työllistämisen tehtävänä on taata tukea työllistymiseen ja kouluttautumiseen yksilöiden kykyjen mukaisesti. Lisäksi on pidettävä huolta niistä, joiden kapasiteetti ei riitä työelämään. (Marniemi, Pekkala & Virtanen 2004, 11.) Myös valtiovalta on kiinnostunut työpajojen tulevaisuudesta. Työpajojen toiminnan vakinaistaminen on mukana hallituksen vuoden 2004 työllisyysstrategiassa ja työlli- 8

12 syyden politiikkaohjelmassa. Työvoimapoliittisissa aktiiviohjelmissa ja koulutuksessa on vaikuttavuustavoitteina muun muassa nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittuminen ja nuorisotyöttömyyden alentaminen sekä pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisy ja alentaminen. Yhtenä keinona näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on kirjattu työpajatoiminnan vakinaistaminen ja työpajojen palvelutarjonnan lisääminen. (Hallituksen politiikkaohjelmat, työllisyys 2004, 4 5.) 2.3 Työ- ja yksilövalmentajakoulutus Työpajat ovat suuren haasteen edessä. Yhteiskunta kehittyy kilpailu- ja markkinayhteiskunnaksi, jonka seurauksena osa kansalaisista jää yhteiskunnan reunamille erilaisten tukitoimenpiteiden varaan. Paradoksaalisesti työpajojen on pakko kehittää toimintaansa kilpailuyhteiskunnan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Nykyinen aika haastaa työpajat kehittämään toimintaansa niiden yhteiskunnallisten lainalaisuuksien mukaan, jotka ovat synnyttäneet osan työpajojen asiakkaista. Työ- ja yksilövalmentajakoulutus osaltaan tukee työpajojen kehittymisprosessia nykyisessä ajassa. Työ- ja yksilövalmentajakoulutus on Balanssi Akatemian järjestämä täydennyskoulutus työpajoilla työskenteleville henkilöille. Balanssi Akatemia on Valtakunnallisen työpajayhdistyksen koulutus- ja kehittämisyhteisö, jonka toimialaan kuuluvat koulutus- ja konsultaatiopalvelut sekä julkaisutoiminta. Ensimmäinen työ- ja yksilövalmentajakoulutuksen pilottikoulutus alkoi ja päättyi Koulutukseen osallistui viisi työpajaa eripuolilta Suomea, nämä työpajat olivat Åbo Kringlan Turusta, KANTO Nuorten työpajat Kuopiosta, Jupiter-säätiö Vaasasta, Honkalampi-säätiö Joensuusta Ja Rovaniemen Monitoimikeskus-säätiö. Työ- ja yksilövalmentajakoulutuksen aloitti 37 opiskelijaa ja siitä valmistui 28 työ- ja yksilövalmentajaa. Koulutuksen keskeytykset johtuivat työsuhteiden loppumisista. (Marniemi, puhelimitse saatu tieto, ; Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. 2006, 16.) Työ- ja yksilövalmentajakoulutus on hinnoiteltu siten, että mitä useampi henkilö yksittäiseltä työpajalta osallistuu koulutukseen, sen halvemmaksi koulutus muodostuu osallistujaa kohden. Taustalla on ajatus saada uudet ja yhtenäiset työskentelymenetelmät koko pajaorganisaatiota kattaviksi käytännöiksi. (Marniemi, puhelimitse saatu tieto, ) 9

13 2.3.1 Kohdeorganisaatiot Ensimmäiseen työ- ja yksilövalmentajakoulutukseen osallistui viisi työpajaa, joista tutkimukseen valittiin Vaasan Jupiter-säätiö ja Kuopion KANTO Nuorten työpajat. Kaikkien pajojen mukaan oton katsottiin laajentavan tutkimusmateriaalia liiaksi ja vain yhteen pajaan keskittyminen antavan suppean näkökulman. Valintaan vaikutti muiden työpajojen pois sulkeminen. Yksi koulutukseen osallistuneista työpajoista sijaitsi maantieteellisesti suhteettoman kaukana, toinen oli kooltaan hyvin pieni ja kolmannen pois suljetun työpajan eri toimipisteet sijaisivat laajalla alueella. Jupiter-säätiö. Vaasan Jupiter-säätiö on perustettu vuonna Perustajajäseniä ovat Vaasan kaupunki, Mustasaaren kunta, Vaasan setlementtiyhdistys ry., Vaasan Invalidit ry., Vaasan seudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry., Vaasan seudun työnhakijat ry., Vaasan seurakuntayhtymä ja Stormossen oy. Jupiter-säätiön vuoden 2005 budjetti oli 3,3 miljoonaa euroa. Henkilökuntaa vuonna 2005 Jupiter-säätiöllä oli 37. Henkilökuntaan kuului tuolloin terveydenhoitaja, psykologi sekä yksilö- ryhmä- ja työvalmentajia yhteensä 27. Loput henkilökunnasta toimi hallinnollisissa tehtävissä. Vuonna 2005 Jupiter-säätiöllä oli kolme projektia ja kolme projektiluonteista toimintaa. Valmentautujia Jupiter-säätiössä on kerrallaan aikuista ja nuorta. Vuoden 2004 aikana valmentautujia oli yhteensä 334, joista 201 aikuista ja 133 nuorta. (Jupiter-säätiö 2005a; Jupiter-säätiö 2005b.) Erillisiä työpajaosastoja Jupiter-säätiössä on kahdeksan. Työpajaosastot sijaitsevat kaikki samalla alueella ja toimitiloja on lähes 6000 neliömetriä. Ekocenter vastaanottaa erilaisia sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Elektroniikkalaitteet joko puretaan tai korjataan ja korjatut laitteet myydään Jupiter-säätiön omassa myymälässä. Lisäksi Ekocenter ottaa vastaan kotitalouksien ongelmajätettä sekä tarjoaa rekkapesupalvelua. Puu-, rakennus- ja siivoustyöosastolla tehdään etupäässä entisöinti- ja alihankintatöitä sekä erilaisia puusepäntöitä. Lisäksi osastolla on pienimuotoista siivous- ja kiinteistönhoitopalvelua. Rakstor on kierrätyskelpoisen rakennustarvikkeen vastaanotto ja myyntipiste. Rakstor tarjoaa myös purku- ja kuljetuspalveluja. (Jupiter-säätiö, 2005a; Jupiter-säätiö 2005b.) 10

14 Kädentaidot -osaston työtehtävät koostuvat etupäässä ompelu-, verhoilu- ja kankaanpainantatöistä, joihin kuuluvat mm. kodintekstiilien valmistus ja erilaiset tekstiilien ja huonekalujen korjaustyöt.. Lisäksi osaston alla toimii pukuvuokraamo ja sisustuspalvelu. Jupiter-myymälä ottaa vastaan ehjiä huonekaluja, kodin käyttötavaraa ja vaatteita. Myymälässä myydään kädentaidot -osastolla huollettuja vaatteita ja huonekaluja sekä ekocenterissä kunnostettuja ja huollettuja kodinkoneita. Myymälän valikoimissa on myös Jupiter-säätiön eri työosastojen tuotteita. Myymälän alaisena on myös kuljetus- ja muuttopalvelu. (Jupiter-säätiö, 2005a; Jupiter-säätiö 2005b.) Cafe Jupiter tarjoaa lounas- ja kahvilapalveluita. Vuonna 2004 ruokailijoista vajaa puolet tulivat Jupiter-säätiöin ulkopuolelta. Lisäksi Cafe Jupiter tarjoaa pienimuotoista pitopalvelua. Lounas ja kahvilapalveluita järjestetään myös Kotikeittiö Jupiterissa, joka toimii Vaasan kauppahallissa. Vaasan kauppahallissa sijaitsee myös Kioski-Shop Jupiter, missä on myynnissä kioskituotteita, kukkia, lehtiä ja Jupiterin työpajoilla valmistettuja käsityötuotteitta. Lisäksi Kioski-Shop Jupiterissa on Jupiter-info. (Jupiter-säätiö, 2005a; Jupiter-säätiö 2005b.) Jupiter-säätiöllä on erikseen nuorten palvelut. Kohderyhmä on vuotiaat työttömät nuoret. Palveluihin kuuluu kuntouttavaa työtoimintaa, tuettua työharjoittelua ja ohjaavaa koulutusta. Lisäksi nuortenpalveluluilla on nuorten työpajatoiminnan kehittämisprojekti. (Jupiter-säätiö, 2005a; Jupiter-säätiö 2005b.) KANTO Nuorten työpajat. KANTO Nuorten työpajat on Kuopion kaupungin vapaa-ajankeskuksen alainen organisaatio ja se on perustettu vuonna KANTO Nuorten työpajojen vuoden 2004 budjetti oli hieman alle miljoona euroa. Henkilökuntaa vuonna 2005 oli 30, joista kaksi toimi hallinnollisissa tehtävissä ja kuusi ESRprojektissa. Yksilö- ja työvalmentajia sekä -ohjaajia oli yhteensä 22. Työpajapaikkoja KANTO Nuorten työpajoilla on 54. Vuonna 2004 aloitti pajajakson yhteensä 202 henkilöä ja päätti 139 henkilöä. (KANTO Nuortentyöpajat 2005a.) Erillisiä työpajaosastoja KANTO Nuorten työpajoilla on kahdeksan sekä lisäksi ohjaavapaja ja pajakoulu. Työpajaosastot sijaitsevat viidessä eri toimipisteessä Kuopion kaupungin alueella. Remonttipaja valmistaa etupäässä puutuotteita ja entisöi vanhoja huonekaluja. Remonttipajan yhteydessä on myös retkeilyvälineiden vuokrauspalvelu. 11

15 Metallipajalla valmistetaan metallista erilaisia käsi- ja taideteollisuustuotteita. Autopaja tarjoaa autokorjaamon perustöihin liittyviä palveluita. Lisäksi autopajalla tehdään jonkin verran autosähkötöitä sekä pieniä autopeltitöitä. (KANTO Nuorten työpajat 2005b.) Taide- ja tekstiilipajalla ommellaan, korjataan ja suunnitellaan vaatteita. Tekstiilitöissä on mahdollista opetella kudontaan, kankaan painantaa ja värjäystä sekä erilaisia kankaankuviointimenetelmiä. Lisäksi taide- ja tekstiilipajalla erityistekniikoista ovat käytössä huovutus, paperimassatyöt, käsin tehty paperi, mosaiikkityöt ja ruukkujen maalaus. Kaikilla tehtäväalueilla panostetaan tuotesuunnitteluun ja erilaisiin tilaustöihin. Säännölliset omat näyttelyt ja tutustumiskäynnit kuuluvat taide- ja tekstiilipajan ohjelmaan. Musiikkipajalla keskitytään ääni- ja valotekniikan perusteisiin. Tilaus- ja harjoitustöinä musiikkipaja tekee live-äänentoistopalveluita, studioäänityksiä sekä toteuttaa musiikki- ja teatteriesitysten valot. (KANTO Nuorten työpajat 2005b.) Teatteripajan toiminnan näkyvin osa on vuosittaiset kahden tai kolmen näytelmän ensi-illat. Lisäksi teatteripajalla tutustutaan TV- ja elokuvailmaisun perusteisiin sekä tehdään pienimuotoisia videoelokuvia ja multimediaesityksiä. Mediapajalla suunnitellaan ja toteutetaan kuva- ja äänituotantona erilaisia taltiointeja ja esittelyvideoita. Lisäksi mediapaja suunnittelee ja toteuttaa ATK- ja valokuvauspalveluita tehden julisteita, esitteitä, käyntikortteja, www-sivuja ja taittotöitä. Lounaspaja tarjoaa lounasja kahvilapalveluita sekä kioski- ja grillituotteita. Lounaspajan palveluun kuuluvat myös erilaiset tilaustarjoilut ja juhlat. Lounaspajalla on kaksi toimipistettä Kuopiossa. (KANTO Nuorten työpajat 2005b.) KANTO Nuorten työpajoilla toimii myös pajakoulu. Pajakoulu on tarkoitettu nuorille jotka ovat esimerkiksi työharjoittelussa tai työkokeilussa ja joilla ei ole ammatillista koulutusta. Pajakoulussa on mahdollista korottaa peruskoulun arvosanoja, kerrata peruskoulun tietoja ja harjoitella toisella asteella tarvittavia opiskelutaitoja. Opiskelu pajakoulussa on itsenäistä ja perustuu henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan. Oppimista tukee opintojen ohjaaja. (KANTO Nuorten työpajat 2005b.) 12

16 Pajojen tuotteita on myynnissä työpajaosastoilla, toimistolla sekä kesäisin omassa putiikissa Pikku-Pietarin Torikujalla Kuopion keskustassa (KANTO Nuorten työpajat 2005a) Työ- ja yksilövalmentajakoulutuksen rakenne ja sisältö Seuraavassa käydään läpi pilottikoulutusryhmälle toteutetun työ- ja yksilövalmentajakoulutuksen rakenne ja sisältö. Loppuvuodesta 2005 koulutusohjelmaa on päivitetty tulevia ryhmiä ajatellen. Uusissa työ- ja yksilövalmentajakoulutuksissa on muun muassa luovuttu sähköisestä ARVI-valmennustoiminnan hallintajärjestelmästä. (Valtakunnallinen työpajayhdistys ry ) Pilottikoulutusryhmän työ- ja yksilövalmentajakoulutus koostui perus- ja syventävistä opinnoista sekä erikoitumisjaksoista ja sen kesto oli noin puolitoista vuotta. Koulutus oli työn ohella tapahtuvaa täydennyskoulutusta ja siihen kuului viisi moduulia. Perusja syventävät opinnot käsittivät kumpikin kaksi opintomoduulia ja erikoistumisjakso yhden opintomoduulin. Käytännössä koulutus toteutettiin yhteensä 16:na lähiopiskelupäivänä, 18:na etäopiskelupäivänä ja kahtena organisaatiopäivänä. (Balanssi Akatemia 2004). Tiivistettynä työ- ja yksilövalmentaja koulutuksen moduulit, niiden sisältö ja kesto on esitetty kuviossa 1. 13

17 E N N A K K O T E H T Ä V Ä 1. MODUULI Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 3 lähi- ja 3 etäpäivää E T Ä T E H T Ä V Ä 2. MODUULI Valmentautujan toimintakyvyn arviointi ja valmennussuunnitelman laatiminen 1 organisaa- tio- 2 lähi- ja 3 etäpäivää E T Ä T E H T Ä V Ä 3. MODUULI 4 lähi- ja 4 etäpäivää E T Ä T E H T Ä V Ä 4. MODUULI Minä valmentajana Organisaation perustehtävä ja ydinprosessit 1 organisaa- tio- 3 lähi- ja 4 etäpäivää E T Ä T E H T Ä V Ä 5. MODUULI Erikoistuminen 4 lähi- ja 4 etäpäivää J A T K O K O U L U T U S Perusteet Perusteet Syventävät Syventävät Erikoistuminen KESTO: 2 ORGANISAATIO-, 16 LÄHI- JA 18 ETÄPÄIVÄÄ, YHTEENSÄ KUUKAUTTA KOULUTTAJAT: SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN HUIPPUOSAAJAT KOHDERYHMÄ: ENSISIJAISESTI TYÖ- JA YKSILÖVALMENTAJAT TAVOITE: ASIANTUNTIJUUDEN KASVU JA ORGANISAATIO-OPPIMINEN TEORIATAUSTA: TUTKIVA JA TOIMINNALLINEN OPPIMINEN Kuvio 1. Balanssi Akatemian työ- ja yksilövalmentajakoulutus (Balanssi Akatemia 2004 ja 2005) Työ- ja yksilövalmentajakoulutuksen perusteiden kesto oli 4 5 kuukautta ja koulutuskokonaisuus käsitti opintomoduulit yksi ja kaksi. Nämä moduulit olivat työ- ja yksilövalmennuksen perusteet sekä valmentautujan toimintakyvyn arviointi ja valmennussuunnitelman laatiminen. Ensimmäiseen moduuliin eli työ- ja yksilövalmennuksen perusteisiin sisältyi kolme lähiopiskelupäivää ja kolme etäopiskelupäivää. Ensimmäisen moduulin teemoina olivat 1) työ- ja yksilövalmennuksen avainkäsitteet, 2) työ- ja yksilövalmentajan tehtävät sekä 3) valmentautujan perehdytys valmennusprosessiin. Moduulin tavoitteena oli ankkuroida käsiteltävät teemat koulutukseen osallistuvien henkilöiden aikaisempiin tietoihin ja kokemuksiin. Tällä teemojen ankkuroinnilla opiskelijoiden omiin kokemuksiin pyrittiin helpottamaan opitun soveltamista työhön sekä teemojen sisältämien merkityksien ymmärtämistä. Koulutusmoduulin suorittaminen antoi perusvalmiudet työ- ja yksilövalmennuksen toteuttamiseen työpajoissa, erilaisissa sosiaalipalvelusäätiöissä ja työllisyysprojekteissa. (Balanssi Akatemia 2004; Virtanen 2003.) Työ- ja yksilövalmentaja koulutuksen perusteiden toiseen moduuliin eli valmentautujan toimintakyvyn arviointiin ja valmennussuunnitelman laatimiseen sisältyi kaksi lä- 14

18 hiopiskelupäivää, kolme etäopiskelupäivää ja yksi organisaatiopäivä. Toisen moduulin teemoina olivat 1) valmennuksen tasot ja ulottuvuudet sekä prosessimaisuus, 2) valmentautujan toimintakyvyn arviointi ja valmennussuunnitelma sekä 3) sähköisen hallintajärjestelmän käyttö. Moduulin tavoitteena oli jäsentää kokonaisvaltaista kuvaa asiakkuudesta ja asiakkaiden tarpeista ja näin muodostaa käsitys kokonaisvaltaisesta auttamisprosessista. Valmentautujan toimintakyvyn arviointia lähestyttiin myös koulutukseen osallistuvien omien käsitys- ja selitystapojen avulla. Koulutusmoduulin suorittaminen antoi valmiudet työ- ja yksilövalmennuksen toteuttamiseen ja arvioivaan asiakastyöhön työpajoissa, erilaisissa sosiaalipalvelusäätiöissä ja työllisyysprojekteissa. (Balanssi Akatemia 2004; Virtanen 2003.) Koulutuksen toiseen moduuliin kuului myös yksi organisaatiopäivä. Tällöin kouluttajat tulivat paikanpäälle yksittäiseen työpajaorganisaatioon. (Marniemi, puhelimitse saatu tieto, ). Toisen moduulin organisaatiopäivään sisältyi sähköisen ARVI-järjestelmän asennus ja sen käyttökoulutus. ARVI on valmennustoiminnan hallintajärjestelmä, joka pakottaa yhdenmukaistamaan tietyt toimenpiteet, kuten valmennustoiminnan arvioinnin ja arvioinnin tulokset sekä näkökulmat, joista käsin arviointitoimintaa suoritetaan. Lisäksi ARVI yhdenmukaistaa valmennustoiminnan käsitteistön. (Marniemi, puhelimitse saatu tieto, ) Työ- ja yksilövalmentajakoulutuksen syventävien opintojen kesto oli 4 6 kuukautta ja koulutuskokonaisuus käsitti opintomoduulit kolme ja neljä. Nämä moduulit olivat minä valmentajana sekä työpajan perustehtävät, ydinprosessit ja laatu. Kolmanteen moduuliin eli minä valmentajana sisältyi neljä lähiopiskelupäivää ja neljä etäopiskelupäivää. Kolmannen moduulin teemoina olivat 1) valmentajana kehittyminen, 2) vuorovaikutusta tukevat rakenteet sekä 3) tiimi- ja verkostoyhteistyö. Moduulin tavoitteena oli valmentaa koulutukseen osallistuvia kriittiseen oman asiantuntijuuden tarkasteluun sekä tunnistamaan omia osaamispuutteita. Asiantuntijaksi oppimiseen vaaditaan kehityshakuista suhtautumista omaan työhön ja ammattitaitoon sekä aikaisemmin opittujen toiminta- ja käyttäytymistapojen reflektointia. Koulutussisältöön kuului osallistujien rohkaiseminen ulkoistamaan ja käsitteellistämään omia intuitiivisia käsityksiään työstään ja tuomaan ne tietoisen tarkastelun ja yhteisöllisen pohdinnan kohteiksi. Koulutusmoduulin suorittaminen antoi valmiudet kokonaisvaltaiseen ja vaikuttavuudeltaan laaja-alaiseen työ- ja yksilövalmennuksen sekä arvioivan asiakas- 15

19 työn toteuttamiseen työpajoissa, erilaisissa sosiaalipalvelusäätiöissä ja työllisyysprojekteissa. (Balanssi Akatemia 2004; Virtanen 2003.) Työ- ja yksilövalmentajakoulutuksen neljänteen moduuliin eli työpajan perustehtäviin, ydinprosesseihin ja laatuun sisältyi kolme lähiopiskelupäivää, neljä etäopiskelupäivää ja yksi organisaatiopäivä. Neljännen moduulin teemoina olivat 1) oman työpajan perustehtävän sisäistäminen, 2) oman työpajan ydinprosessit sekä 3) laadun merkitys omassa työssä ja työyhteisössä. Moduulin tavoitteena oli hahmottaa työpajatoiminta laajasti organisationaalisella tasolla, jolloin koulutukseen osallistujat kykenevät hahmottamaan työpajatoiminnan asiakaslähtöisestä näkökulmasta ja mieltämään prosessilähtöisyyden tuloksellisen työpajatoiminnan kriittiseksi menestystekijäksi. Tavoitteena oli myös, että koulutukseen osallistuvat hahmottavat selkeästi työpajan perustehtävät ja ydinprosessit sekä tunnistavat laadun ja laatuvaatimukset. Koulutusmoduulin suorittaminen antoi valmiuksia osallistua työpajatoiminnan esimiestehtävien ja vaativien suunnittelutehtävien hoitamiseen. (Balanssi Akatemia 2004; Virtanen 2003.) Koulutuksen neljänteen moduuliin sisältyi myös yksi organisaatiopäivä. Tällöin kouluttajat tulivat paikanpäälle yksittäiseen työpajaorganisaatioon ja kävivät yhdessä koulutukseen osallistujien kanssa organisaation perustehtäviä valmennustoiminnan näkökulmasta (Marniemi, puhelimitse saatu tieto, ). Työ- ja yksilövalmentajakoulutuksen erikoistumisopintojen kesto oli 3 4 kuukautta ja koulutuskokonaisuus käsitti opintomoduulin viisi. Viidennen opintomoduuliin eli erikoistumismoduuliin sisältyi neljä lähiopiskelupäivää ja neljä etäopiskelupäivää. Moduulin aikana syvennettiin koulutukseen liittyviä teemoja. Näkökulmana olivat ongelmakohdat ja niiden ratkaiseminen jokapäiväisessä arkisessa työssä. (Balanssi Akatemia 2004; Marniemi, puhelimitse saatu tieto, ) Erikoistumismoduuli oli jaettu kahteen linjaan: työvalmennusta ja yksilövalmennusta painottavaan vaihtoehtoon. Kaikki opiskelijat ottivat osaa molempien linjojen koulutuksiin, mutta ryhmätöissä haettiin joko työvalmentajan tai yksilövalmentajan näkökulmaa (Marniemi, puhelimitse saatu tieto, ). Erikoistumismoduulin työvalmennusta painottavan vaihtoehdon aiheena oli työvalmentaja esimiehenä ja sen 16

20 teemat olivat 1) kilpailuasetelmien ja markkinoiden hahmottaminen sekä 2) menetelmäosaaminen. Tavoitteena oli luoda ymmärrys markkina-analyysin avulla markkinaosuuksien kasvattamisen keinoista sekä kasvattaa omaa asiantuntemusta työvalmentajana. (Balanssi Akatemia, 2004; Virtanen 2003.) Erikoistumismoduulin yksilövalmennusta painottavan vaihtoehdon aiheena oli tulevaisuus. Sen teemat olivat 1) valmennuspalvelujen tuotteistaminen sekä 2) yhteiskunnallisten palvelutarpeiden ja niiden muutoksien hahmottaminen. Tavoitteena oli saavuttaa osaaminen oman työpajan valmennuspalveluiden luomiseen sekä niiden dokumentointiin. Lisäksi tavoitteena oli koulutettavan asiantuntemuksen kasvattaminen yksilövalmentajana. Molemmilla erikoistumislinjoilla korostettiin oppimisyhteisön roolia opiskelijan oman asiantuntemuksen edistämisessä. Oppimisyhteisöllä tarkoitetaan kaikkia työ- ja yksilövalmennukseen osallistuvia sekä koulutettavien omia työyhteisöjä. Koulutusmoduulin suorittaminen antoi valmiudet kokonaisvaltaiseen ja vaikuttavuudeltaan laaja-alaiseen työ- ja yksilövalmennuksen toteuttamiseen sekä vaativien asiantuntijatehtävien suorittamiseen työpajoissa, erilaisissa sosiaalipalvelusäätiöissä ja työllisyysprojekteissa. Koulutusmoduulin suorittaminen vahvisti työpajatoiminnan esimies- ja suunnittelutaitoja. (Balanssi Akatemia, 2004; Virtanen 2003.) Kaikkiin moduuleihin sisältyi myös etätehtäviä. Etätehtävien tavoitteena oli soveltaa koulutuksessa saatua tietoa omaan työhön ja työyhteisöön. Etätehtävät käsittivät henkilökohtaisia tehtäviä, työyhteisöä koskevia ryhmätehtäviä sekä koko organisaation toimintaa käsittäviä tehtäviä. Suoritetut etätehtävät toimivat henkilökohtaisena oppimispäiväkirjana sekä muodostivat opiskelijan Port-folion koulutuksesta. (Marniemi, puhelimitse saatu tieto, ) Pilottikoulutukseen osallistuneiden oman osaamistason arviointi Balanssi Akatemia on kouluttajan ominaisuudessa arvioinut työ- ja yksilövalmentajakoulutusta tekemällä opiskelijoille kyselyn heidän osaamistasostaan ennen ja jälkeen koulutuksen eli tammikuussa 2004 ja maaliskuussa Kyselyssä on käytetty viisi portaista Likertin asteikkoa, jossa 1 = aloittelija, 2 = edistynyt/pätevä, 3 = valmentaja- 17

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014

POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014 POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014 Voiko ilmastonmuutosta hillitä jätteenkäsittelyn avulla? Helka Linna, toimitusjohtaja Jupiter-säätiö 1 Jupiter-säätiön tarkoitus työllistää nuoria,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla UUSI OVI työmarkkinoille maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla Valtakunnallinen työpajayhdistys ry TPY (www.tpy.fi) 1997 työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11. Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Esityksen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen Sillan lyhyt esittely kanssa Mihin kumppanuutta tarvitaan? Mihin pajat tarvitsevat ammatillista koulutusta, mihin koulutus pajoja? Kumppanuuden

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS ELINTARVIKEALAN AMMATILLISTEN AINEIDEN OPETTAJIEN TIEDOLLISISTA, TAIDOLLISISTA JA ASENTEELLISISTA VALMIUKSISTA SEKÄ TYÖ- JA KOULUTUSTAUSTOISTA.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI

OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI Oppimisympäristöntunnistamisraportti - 1 - OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI VAIHTOEHTOINEN AMMATTIKOULU SOVINTO RY Oppimisympäristöntunnistamisraportti - 2 - KOOSTE ORGANISAATION OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA

KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA 1. Tehtävän vaatima koulutus ja työn kuvaus Korkeakoulututkinto sekä ajokortti 1.1 Oppisopimuksiin liittyvä operatiivinen, monialainen toiminta Koulutukseen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot