Juhlien jälkeen. OP:n suuryritystutkimus 2019

Transkriptio

1 Juhlien jälkeen OP:n suuryritystutkimus 2019

2 Juhlien jälkeen edessä on arki Nousukausi oli lyhyt ja makea, mutta se jäi jo taakse. Nyt edessä on paluu arkeen. Näin ajattelevat syksyllä 2018 suuryritystutkimukseen vastanneet johtajat yrityksistä, jotka kattavat miltei kuusikymmentä prosenttia 250 suurimman kohderyhmästä ja edustavat yli 180 miljardin euron vuotuista liikevaihtoa. Kyseessä ei ole mikä tahansa mielipide. Suomen suuryritysten johdon näkemykset tässä tutkimuksessa ovat ennakoineet tulevaa varsin tarkasti jo monen vuoden ajan. Jos kolme neljästä vastaajayrityksestä uskoo suhdannekäänteeseen, yksi neljästä murehtii jo mahdollisen korkotason nousun seurauksia. Viime vuosien kasvuloikat on monesti rahoitettu vieraalla pääomalla. Kansainvälinen media on huolestuneena nostanut esiin suuryritysten lisääntyneen vallan ja vaikuttamisvoiman. Googlen taustayhteisö, Facebook ja Apple ovat jo melkoisia digitaalisia eminenssejä. Jopa rahoituksen ammattilaiset ovat väittäneet, ettei kapitalismi toimi enää normaalisti vaan pelureiden kentät ja mahdollisuudet eriytyvät huolestuttavasti. Jätteihin verrattuna suurimmatkin suomalaiset suuryritykset ovat lopulta pienehköjä, vaikka kotimaan paikallisessa elinkeinorakenteessa niillä onkin korostunut rooli sekä työnantajina että veronmaksajina. Suomella onkin monia syitä pyrkiä varmistumaan siitä, että johtavien yritysten toimintaedellytykset kehittyvät myönteisesti, olipa kyse sitten osaavan työvoiman saatavuudesta tai ennakoitavasta verotuksesta ja sääntelystä. Joulukuun 2018 talousuutiset ja julkiset ostotarjoukset Helsingin pörssin kärkiyhtiöistä havahduttivat monet pohtimaan tytäryhtiötalouden uhkia ja mahdollisuuksia. Kotipaikalla on yhä hyvin paljon väliä, vaikka monet johtavista tytäryhtiöistä ovatkin suomalaisten veronmaksajien eliittiluokassa. Tämän tutkimuksen perusteella pääkonttoriaan Suomessa pitävät suuryritykset ovat nimittäin tytäryhtiöitä sitoutuneempia investoimaan kotimaahan. Juurista riippumatta suuryritysten kasvu on silti maailmalla. Sekä työllistäminen että alihankinnat lisääntyvät Suomea voimakkaammin lähellä kohdemarkkinoita täysin loogisesti ja ymmärrettävästi. Huolimatta kauppapoliittisesta pullistelusta vastaajat näkevät kasvun toivoa myös Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Samalla kasvun logiikka on muuttumassa. Yhä suurempi osa investoinneista kanavoituu immateriaalisiin tuotannontekijöihin. Erityisesti digitalisaation saralla nähdään jälleen kasvua kasvulle. Myös tekoälyä testataan ja harjoitellaan ahkerasti. Kilpailu parhaista osaajista alkaa olla todellisuutta, eivätkä sitä pidättele enää kieli- ja kulttuurimuurit. Populaarijulkisuudessa suuryrityksillä on usein konnan rooli: taas ne irtisanovat, likaavat tai keinottelevat. Vastausten perusteella todellisuus on kuitenkin toinen. Vaikka suuryritykset tunnistavat luovan tuhon vääjäämättömyyden läpi toimialojen, ne ovat erittäin sitoutuneita vahvistamaan ja päivittämään nykyisen henkilöstönsä osaamista. Kuva sikaria tupruttelevasta liituraitapampusta onkin tutkimuksen perusteella täysin vanhentunut. Vastaajayrityksistä peräti 65 prosenttia uskoo ilmastonmuutoksen hillitsemisen tarjoavan liiketoimintamahdollisuuksia. 56 prosenttia kokee puolestaan, että yrityksen tehtävänä on olla osaltaan ratkaisemassa polttavia yhteiskunnallisia ongelmia. Neljä viidestä vastaajayrityksestä kannattaa myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Vaikka maailmanpolitiikkaan liittyy epävarmuuksia ja huolia, ovat vastanneet suuryritykset jaksaneet säilyttää optimisminsa. Maailma myllertyy, mutta lopulta juuri heille käy hyvin. Tätä kenties epäsuomalaista toiveikkuutta on tutkimuksessa ilmennyt jo peräti seitsemän vuoden ajan. Hyvä niin. Pekka Mattila Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Suuryritystutkimuksen suurin anti liittyy seitsemän vuoden horisonttiin. Monet merkittävät muutokset priotiteeteissa, investoinneissa ja käyttäytymisessä tapahtuvat hiipien, yli vuosien. Monessa vastauksessa korostuu suuryritysten vastuullisuus suhteessa ympäristöön ja henkilöstöön. OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 2

3 Kasvu Suomesta maailmalle 75 % Suomessa liikevaihdoltaan 250 suurimman yrityksen keskimääräinen nettotulos lähestyy jo 7 prosentin tasoa Kumulatiivinen nettotulos % nettotulosta tekevien suuryritysten ryhmän osuus on kasvanut Alihankintojen maltillisemmat kasvunäkymät Suomessa ennakoivat kansantalouden kasvun hidastumista kokee, että suhdannehuippu on Suomessa jo saavutettu ,72 % 2,01 % 2,88 % 3,55 % 4,39 % 6,33 % 6,72 % liikevaihdosta 3,2 %-yksikköä 2,5 % 2018 Alihankintojen odotettu kehitys 0,8 % Maailmanpolitiikan nykytilan ja protektionismin uhka on lisääntynyt edellisvuodesta +12 %-yksikköä Työllistymisen ennakoidaan kasvavan myös vuonna ,1 % Suomi VS. 2,0 % Ulkomaat 81 % näkee työperäisen maahanmuuton yritykselle mahdollisuutena Tuotteiden tai palveluiden digitalisointiin investoidaan vuonna 2019 arviolta 12,6 % enemmän kuin vuonna 2018 OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 3

4 Suuryritystutkimus mittaa elinkeinoelämän pulssia Yritystaso Vastaajaprofiilit Henkilötaso 16 % 37 % 28 % Aalto-yliopiston tutkijoiden toteuttama ja OP Ryhmän mahdollistama suuryritystutkimus toteutettiin jo seitsemättä kertaa. Hankkeen ytimenä on mitata Suomen suurimpien työnantajien ja veronmaksajien tunnelmaa pulssia kerran vuodessa. Olennaista taustaa tuloksille on juuri nyt tarkasteltavan yritys joukon 250 suurinta liiketoiminnan kehitys. Sekä liikevaihto että liikevoitto ovat populaatiossa keskimäärin olennaisesti kasvaneet. Suuryritykset ovat vahvistaneet asemiaan tasaisesti, eikä niiden logiikkaa kannata aliarvioida vallitsevassa start up huumassakaan. Vuosittaisen suuryritystutkimuksen asema on vakiintunut lopulta varsin lyhyessä ajassa, ja vastanneiden yritysten ja johtajien profiili on vahvistunut tasaisesti. Loppuvuoden 2018 tarkastelussa vastaajajoukko painottui suuryritysten kokoluokittelun yläpäähän. Edellinen tarkoittaa sitä, että Suomen menestyksen kannalta kaikkein tärkeimpien yritysten johtajat ovat mukana. Anonyymeiksi jäävillä yritysjohtajilla on yhteinen tavoite viestiä ja vaikuttaa: he ovat kehuneet, toivoneet, tyytyneet, pelänneet ja moittineet ollakseen nyt yhdellä ja samalla tutkimusalustalla. Nyt jalostuneet tulokset kuvaavat vahvasti ymmärrystä suuryritystutkimuksen tarpeesta ja vaikuttavuudesta. Syksyn 2018 tutkimus tavoitti juuri niitä yrityksiä ja johtajia, joiden päätöksillä Suomen tulevaisuuden elinkeinoelämää rakennetaan. Syksyllä 2018 miltei 85 % vastaajista edusti pääkonttoriaan Suomessa pitäviä yrityksiä. Vastaajajoukko kattaa liikevaihdolla mitattuna miltei 58 % kohderyhmästä euroina 183,6 miljardia liikevaihtoa. Vastaajien joukossa korostuu toimitusjohtajien ja t alous- ja rahoitusjohtajien suuri osuus. Raportin graafeissa esitetään pyöristetyt prosenttiluvut, minkä takia niiden summa ei aina ole tasan sata prosenttia. Suurten yritysten johtajat näkivät jo syksyllä sen, mikä on tullut selväksi nyt muillekin: suhdannehuippu on ohitettu ja meidän on valmistauduttava vähintäänkin matalamman kasvun aikaan. Päättäjien onkin hyvä muutenkin kuunnella enemmän yritysjohtajia, sillä heidän arvionsa perustuvat indikaattoreihin, joita muilla ei ole käytössä. Juho Romakkaniemi Toimitusjohtaja Keskuskauppakamari Juuriltaan suomalaiset yritykset Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt Kattavuus liikevaihdolla mitattuna 42 % Vastanneita yrityksiä 128 Vastanneiden liikevaihto yht. 183,6 mrd. 84 % 58 % Vastanneet suuryritykset Muut Top 250 Toimitusjohtaja tai varatoimitusjohtaja Talous- tai rahoitusjohtaja Liiketoiminta-alueen tai -yksikön johtaja Muu johtoryhmän jäsen % Kumulatiivinen liikevaihto, milj. 2,49 % 5,20 % Vastaajien kokonaismäärä % 2018 Juuriltaan suomalaiset yritykset Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 4

5 Oma peli Panostukset ja painotukset OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 5

6 Vaisuista voittajiksi Suomen suuryritykset takovat nyt ennätystulosta Suomalaiset suuryritykset ylsivät vuonna 2017 keskimäärin parhaaseen tulokseensa sitten vuoden Tämä on myös ennätys vuodesta 2012 alkaen toteutetun OP:n suuryritystutkimuksen historiassa. Suomen 250 suurimmasta yrityksestä lähes viidennes saavutti liikevaihtoon suhteutettuna yli 10 % nettotuloksen. Joukon kaikkien suuryritysten keskimääräinen nettotulos oli noin 6,7 %. Ennätys tämäkin. Tuoreimpien tietojen perusteella tuloskunnon nousu on alkanut kuitenkin jo tasaantua. Voimakkaasta kasvusta on siirrytty murto-osien tavoitteluun. Eurooppalaisittain suomalaisilla suuryrityksillä on toki jo takanaan huima spurtti. Meillä pitää olla rohkeutta investoida Suomeen, ja meillä pitää olla rohkeutta työllistää suomalaisia. Suomen talous tarvitsee nyt kantoaaltoja pitkävaikutteisia investointeja tulevaan tuotantokapasiteettiin. Kari Jordan Hallituksen puheenjohtaja Outokumpu Avainasiat Vuoden 2012 alkuun verrattuna keskimääräinen nettotulos on noussut peräti viisi prosenttiyksikköä. Jos vuodelle 2018 odotettiin ydinliiketoiminnan kasvuksi Suomessa vielä 1,8 %, ennakoidaan vuodelle 2019 keskimäärin 1,6 % lisäystä. Vastaajayrityksistä peräti 44 % odottaa myynnin lisääntyvän Euroalueen maissa, 30 % uskoo kasvuun muualla Euroopassa ja 23 % ennakoi liikevaihdolleen kasvua sekä Yhdysvalloissa että Aasiassa. Edellisvuoden tutkimuksessa suuryritykset arvioivat digitalisointi-investointien lisääntyvän peräti 15,0 % vuonna 2018, kun taas vuodelle 2019 lisäystä odotetaan 12,6 %. Kasvu kasvulle on vakuuttavaa. Suomessa tuotantoaan aikoo vastanneista suuryrityksistä kasvattaa peräti 36 % sekä Euroalueella 25 % ja Aasiassa 20 %. Suuryritykset arvioivat Suomeen sijoittuvan henkilöstönsä määrän kasvavan 1,1 % vuonna Samalla jaksolla muualla maailmassa toimivan henkilöstön määrän ennakoidaan nousevan 2,0 %. Vastanneista yrityksistä peräti 50 % kokee kotimaan politiikan nykytilan uhkana yrityksensä toiminnalle. OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 6

7 Tuotannon ja asiakkuuksien maantieteellisen sijoittumisen odotettu kehitys* 49 % Suomi 52 % Pääliiketoiminta-alueen kysynnän odotettu kehitys Yhdysvallat 23 % 13 % 15 % 15 % 36 % 41 % 3,4 % 1 % Tuotanto 0 % Asiakkuudet 44 % 7 % 6 % 2,0 % 2,5 % Euroalue Tuotanto Asiakkuudet 1,8 % 1,6 % 23 % 25 % 19 % 20 % Aasia 23 % 0,9 % 5 % 0 % 1 % 12 % 1 % 11 % Suomessa Ulkomailla Tuotanto Asiakkuudet Vähenee Pysyy ennallaan Lisääntyy Tuotanto Asiakkuudet Odotettu kehitys vuonna 2019 Odotettu kehitys vuonna 2018 Odotettu kehitys vuonna 2017 Kasvu etsitään maailmalta Vaikka nopean kasvun vaihe on jo ohi, ei taantumaa kannata vielä maalailla. Vastanneiden suuryritysten ylimmät johtajat arvioivat, että myös jatkossa liiketoiminnan kasvulle löytyy mahdollisuuksia kansainvälisiltä markkinoilta. Kasvun odotetaan jatkuvan myös Suomessa, vaikka kotipesässä suhdanteen huippu on vastaajien mukaan jo takana. Kasvussa kaikki on kuitenkin suhteellista. Vauhdin hiipuminen Suomessa tulee selvimmin esiin, kun tarkastellaan odotettuja kasvulukuja muilla markkinoilla. Suuryritysten pääliiketoiminta-alueen vuoden 2019 ennakoitu kasvu ulkomailla on vastaajien mukaan keskimäärin 3,4 % (vuonna 2018 vastaavasti 2,5 %). Suomalaiset suuryritykset luottavat juuri nyt ennen muuta kansainvälisen kasvun ja viennin vipuihin. * Ilmoitetut prosenttiyksiköt eri muutosten suunnille eivät välttämättä ole yhteenlaskettuna sata, koska vastauksia ei relevantti ei esitetä. Toiminnan ja tuloksen parantaminen vaatii johdonmukaista kehittämistä ja kasvuun sekä kasvumarkkinoille investoimista. Talouskehityksen mahdollinen heikentyminen voisi helposti johtaa lyhyen tähtäimen optimointiin, mutta suomalaiset yritykset eivät historiallisesti ole siihen syyllistyneet, eikä sellaista ole nytkään näköpiirissä. Jukka Moisio Toimitusjohtaja Huhtamäki OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 7

8 Arvioitu aineellisten investointien suhteellinen muutos Tuotantokapasiteetin tai tuotanto tilojen lisäys tai kehitys IT-/tietojärjestelmien hankinta ja kehitys Arvioitu aineettomien investointien suhteellinen muutos Tuote- tai palveluparannus-projektit Kehitystä vuodelle 2018 Kehitystä vuodelle ,9 % +5,6 % +8,2 % +6,3 % +9,0 % +8,1 % Tuotantoon panostaminen on viesti pitkän aikavälin toiveikkuudesta Vastanneet suuryritykset odottavat myös investointiensa lisääntyvän selvästi vuoden 2019 aikana. Panostuksia tehdään erityisesti ja aiempien vuosien trendiä hieman maltillisemmin jatkaen tuotteiden ja palveluiden digitalisointiin. Sama suuntaus näkyy myös yleisesti ICT-järjestelmiin sekä tekoälyratkaisuihin kohdentuvissa investoinneissa. Panokset kasvavat edelleen huomattavasti, mutta silti hieman aiempaa hillitymmin. Matalasta lähtötasosta irtoaa komeita kasvuprosentteja, mutta lopulta ratkaisevaa on panostusten nyt ilmenevä pitkäjänteisyys. Erityisen mielenkiintoista on, että vastanneet yritykset arvioivat tuotantokapasiteetin lisäykseen ja kehitykseen kohdistuvien investointien kasvavan jopa aiempaa voimakkaammin. Tämä kertoo vahvasta tulevaisuudenuskosta ja luottamuksesta oman liiketoiminnan kestävyyteen. Kun vuodelle 2018 ennakoitiin noin 3,9 % investointien lisäystä, on vastaava luku vuodelle 2019 peräti 5,6 %. Ilmiö heijastuu myös työ- ja myyntitiloihin kohdistuviin panostuksiin. Aineellisten investointien kasvuun on vastausten perusteella helppo uskoa. Samalla aineettomissa investoinneissa painetaan hieman jarrua. Kokonaisuutena suuryritysten ennakoidut investoinnit ovat vuoden 2019 aikana nousu-uralla. Alko jatkaa vuoden 2019 aikana panostuksia asiakaslähtöisen monikanavaisuuden kehittämiseen. Investoimme myymäläverkoston konseptiuudistukseen sekä digitalisaatioon. Ajureina ovat muuttunut asiakaskäyttäytyminen ja vahva sitoutuminen vastuullisuuteen. Leena Laitinen Toimitusjohtaja Alko OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 8

9 Suuryritysten alihankinnat vaikuttavat paikallistalouksiin merkittävästi Kun vastanneiden suuryritysten ostoja ja alihankintaa tarkastelee, paljastuu, että arvoketjun vahvistuminen Suomessa rauhoittuu. Ostojen ja alihankinnan uskotaan lisääntyvän Suomessa vuoden 2019 aikana vain 0,8 %, kun taas muualla maailmassa ennakoidaan peräti 3,7 % kasvua. Vastanneiden suuryritysten johto ennakoi talouskasvun yleistä hidastumista. Samalla he kokevat poliittisten riskien lisääntyneen etenkin kansainvälisillä markkinoilla. Vastausten perusteella huolenaiheina näyttäytyvät protektionistisen ajattelun lisääntyminen, Yhdysvaltain kauppapoliittinen toiminta sekä Euroalueen yhtenäisyyden heikkeneminen ja Venäjän tilanteen viimeaikainen kehitys. 1,2 % Alihankintaostojen kehitys 2,5 % Suomessa 0,8 % 2,5 % 3,7 % 3,3 % Ulkomailla Odotettu kehitys vuonna 2019 Odotettu kehitys vuonna 2018 Odotettu kehitys vuonna 2017 Monien toimialojen suuret murrokset ajavat yrityksiä investoimaan välttämättömään uusiutumiseen. Esimerkiksi poliittisista riskeistä kärsivä autoteollisuus kohtaa yhtäaikaisesti useita teknologisia murroksia. Toimijoiden on lähtökohdistaan riippuen investoitava kasvuun tai uusiutumiseen. Kasvaneesta epävarmuudesta huolimatta panostuksia on jatkettava. Timo Kokkila Hallituksen jäsen Valmet Automotive OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 9

10 Kolme neljästä uskoo suhdannehuipun jääneen taakse Suhdannehuippu on Suomessa jo saavutettu 16 % Suuryritysten strategiset valinnat 39 % 30 % Vaikka vastanneet suuryritykset jo ennakoivat markkinakasvun yleistä hidastumista ja epävarmuustekijöiden lisääntymistä, ei tulevaisuudenkuva ole suinkaan lohduton. Nämä talouden avainpelurit lisäävät nimittäin myös investointejaan, joskin aiempaa maltillisemmin. Panostukset vahvistavat ennen muuta omaa toiminnallista ydintä, ja kasvua metsästetään seuraavaksi etenkin kansainvälisiltä markkinoilta. Ilahduttavaa ja tärkeää on myös tunnistaa se neljänneksen joukko vastanneista suuryrityksistä, joita ajaa lähinnä kasvun tavoittelu ja liiketoiminnan uudistaminen. 9 % Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä 75 % 24 % 36 % Vuodelle % Suuryritykset jakavat laajalti käsityksen, että suhdannehuippu on ohitettu ja niiden strategiset valinnat ovat muuttuneet varovaisemmiksi. Suhdannehuipun saavuttaminen 21 % 40 % 45 % 31 % Reijo Heiskanen Pääekonomisti 25 % OP Ryhmä 24 % % Vuodelle 2019 Vuodelle 2017 Mahdollisuus Ei selkeästi kumpikaan Uhka Pääsääntöisesti toiminnan laajentamiseen ja edelleen kehittämiseen Yhtä lailla toiminnan tehostamiseen ja edelleen kehittämiseen/laajentamiseen Pääsääntöisesti toiminnan tehostamiseen ja tuottavuuden lisäämiseen OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 10

11 Ympäröivä maailma Uhkia ja mahdollisuuksia OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 11

12 Tsemppiä uhkien ja varjojen maailmassa Samalla kun liikevaihdon kasvu on vastausten perusteella vaimentunut, ovat epävarmuudet ja riskitekijät suuryritysten näkökulmasta lisääntyneet. Yhdysvaltain harjoittama kauppapolitiikka sekä protektionismin tai ainakin henkisten tullimuurien vahvistuminen maailmankaupassa aiheuttavat epävarmuutta vastaajien joukossa. Huolenaiheina nousevat esiin myös maailmanpolitiikan yleinen nykytila ja viimeaikainen kehitys Venäjällä. Myös kotimaan tilanne mietityttää vastanneita suuryrityksiä. Poliittisessa päätöksenteossa nähdään häilyvyyttä ja epävarmuustekijöitä. Samalla vastaajat tunnistavat suhdannekäänteen: huippu on jäänyt jo taakse, ja edessä on taas vaikeampia vuosia. Poliittinen epävarmuus koettelee etenkin kansainvälistä yritystä sekä heiluvien valuuttakurssien että raaka-aineiden hintojen kautta. Kasvu pitää hakea haravoimalla asiakastarpeet entistä syvemmin ja räätälöimällä tarjooma siten vieläkin tarkemmin. Kasvu tulee siis pienemmistä puroista kuin aiemmin, ja siksi puroja on oltava monta. Elisa Markula Toimitusjohtaja Tikkurila Avainasiat Vastaajista noin 60 % sanoo, että Yhdysvaltain tämänhetkinen toiminta lisää epävarmuutta. Päinvastaisella kannalla on hieman yli 20 % osallistujista. Peräti 23 % vastanneista suuryrityksistä uskoo, että sekä asiakkaiden määrä että myynti lisääntyvät Yhdysvalloissa vuonna Protektionismin lisääntymisen näkee uhkana peräti 58 % vastanneista suuryrityksistä, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 46 %. Vahvana signaalina voi pitää myös vastaajien uskoa suhdannehuipun taittumiseen: koetusta nousukaudesta taitaa tulla toimialasta riippuen lopulta vain yhden tai kahden vuoden mittainen. Vielä on mahdotonta sanoa, onko protektionismi ohimenevä ilmiö vai todellinen uhka. Epävarmuus tuo myös mahdollisuuksia, ja pitää osata painaa kaasua ja jarrua samanaikaisesti. Samalla uhkien noustessa tarpeeton skeptisyys lisääntyy. On luettava markkinaa oikeiden linssien läpi. Matti Lievonen, Hallituksen puheenjohtaja Fortum OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 12

13 Yhdysvaltain kauppapoliittinen toiminta Yhdysvaltain johdon kauppapoliittinen toiminta on lisännyt epävarmuutta yrityksemme liiketoimintaympäristössä Asiakkuuksien maantieteellisen sijoittumisen odotettu kehitys Yhdysvalloissa 16 % 21 % 61 % 23 % 27 % 15 % 57 % % 0 % 2018 Mahdollisuus Ei selkeästi kumpikaan Uhka Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Lisääntyy Pysyy ennallaan Vähenee Yhdysvallat epävakaa mahdollistaja Kun tarkastellaan erikseen Yhdysvaltain johdon tämänhetkistä kauppapoliittista toimintaa, vastaajissa erottuu joukko yrityksiä, jotka onnistuvat tai ainakin uskovat onnistuvansa kääntämään Trumpin hallinnon kovat linjaukset edukseen. On tärkeää huomata, että kaikki suomalaiset suuryritykset eivät suinkaan ole välittömästi riippuvaisia Yhdysvaltain lisääntyvästä protektionismista. Osa voi jopa hyötyä siitä. Tutkimuksen perusteella noin joka kuudes suomalainen suuryritys arvioi Yhdysval tain nykyisen kauppapolitiikan olevan uhkan sijasta mahdollisuus. Huomiota kiinnittää, ettei yksikään yritys arvioinut myyntinsä laskevan Yhdysvalloissa alkaneena vuonna. Vastausten taustalla on varsinkin teollisten yritysten tuotannon sijoittuminen; moni voi tullimuurien jälkeenkin nauttia sisämarkkina-asemasta samalla, kun osa pahimmista kilpailijoista voi jäädä ulkopuolelle. Myönteisistä kaupallisista odotuksista huolimatta Yhdysvaltain valtiojohdon toimet näyttäytyvät ehdottomalle pääosalle vastaajista yleistä epävakautta lisäävinä tekijöinä. Hyvä seurantajärjestelmä ja mahdollisimman suuri strateginen liikkumavara ovat nyt entistä tärkeämpiä. Kristiina Helenius Johtaja Nordic West Office OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 13

14 Maailmanpolitiikan nykytila Venäjän tilanteen viimeaikainen kehitys Protektionismin kasvu maailmankaupassa 26 % 20 % 20 % 14 % 18 % 16 % +12 %-yksikköä 30 % 44 % 25 % 56 % +8 %-yksikköä 40 % 40 % 38 % 48 % +12 %-yksikköä 36 % 46 % 27 % 58 % Mahdollisuus Ei selkeästi kumpikaan Uhka Mahdollisuus Ei selkeästi kumpikaan Uhka Mahdollisuus Ei selkeästi kumpikaan Uhka Maailmanpolitiikan uhkaava kehitys Tyventä ei ole tarjolla muillakaan merillä. Maailmanpolitiikan kehityskulut ja protektionismin yleinen lisääntyminen maailmankaupassa näyttäytyvät vastaajien ehdottomalle enemmistölle selkeinä uhkina. Vaikka tilanne on kehittynyt vähitellen, näyttää uhka taso nousseen huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. Vastaavasti syksyn 2017 tutkimuskierroksella maailmanpolitiikan kehityskulut koki uhkana 44 % vastaajista, kun nyt vuotta myöhemmin huolen jakaa peräti 56 %. Yli kymmenen prosenttiyksikön muutokset kertovat tunnelman aidosta muuttumisesta. Pakkautuvista tummista pilvistä huolimatta jopa viidennes suomalaisista suuryrityksistä uskoo edelleen, että maailmanpolitiikan ja globaalitalouden nykytila tarjoaa heille mahdollisuuksia. Suuren itäisen naapurin viimeaikaiseen kehitykseen on sen sijaan vastausten perusteella jo mukauduttu, vaikka Venäjän mahdollisuuksiin ei suurta optimismia liitykään. Kiinnostavaa onkin, että miltei 40 % vastaajista näkee maan viimeaikaisen kehityksen lähinnä neutraalina. Toisaalta vain 14 % vastaajayrityksistä arvioi Venäjän itselleen mahdollisuutena, kun samalla miltei 50 % kokee sen uhkana. Vuodentakaiseen verrattuna Venäjän tilanteen uhkana näkevien osuus on noussut 8 prosenttiyksikköä. Verrattuna muun riskija kriisitietoisuuden lisääntymiseen ei kuitenkaan voida puhua suuresta yllätyksestä. Vastausten perusteella suuryritys ei uskalla levähtää kotimaassaankaan. Poliittiseen päätöksentekoon ja ennakoitavuuteen liittyy vastausten perusteella viime vuosien tapaan skeptisyyttä ehkä jopa kyynisyyttä. Suuryritysten kansainvälinen toimintaympäristö koetaan huomattavasti aiempaa epävakaammaksi, ja huoli protektionismin noususta on ilmeinen. Venäjään liittyvä ennakoimattomuus on päällimmäinen piirre myös suuryritysten näkökulmasta ja maahan liitettävät uhkat peittoavat moninkertaisesti sen markkinassa hahmottuvat hyödyt. Teija Tiilikainen Johtaja Ulkopoliittinen instituutti OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 14

15 Yksi neljästä suuryrityksestä kärsisi nousevista koroista Yrityksemme on muuttanut toimintaansa tai päätösten perusteita negatiivisen koron takia Ennakoitu korkotason nousu ei tuota yrityksellemme ongelmia lähivuosina Ennakoidun maltillisemman kasvun aikana vastaajat ennakoivat kuitenkin myös korkotason yleistä nousua. Tutkimukseen osallistuneista suuryrityksistä miltei 60 % arvioi silti, että markkinakorkojen nousu ei tulisi tuottamaan heille ongelmia ainakaan lähivuosina. Toisaalta yli neljännes vastaajista kokee päinvastoin ja murehtii rahoitus kustannusten mahdollista kasvua. Monella toimialalla viime aikaiset yritysjärjestelyt onkin toteutettu velkavivulla. Suuryritysten suojautuminen korkoriskeiltä voi lisääntyä odotetussa korkomarkkinan käänteessä. Katja Keitaanniemi Toimitusjohtaja OP Yrityspankki -6 %-yksikköä 56 % 18 % 26 % 59 % 26 % Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Negatiivinen korkotilanne 37 % 31 % 15 % Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Ennakoitu korkotason nousu 25 % 34 % 44 % 54 % 20 % % % Mahdollisuus Ei selkeästi kumpikaan Uhka Mahdollisuus Ei selkeästi kumpikaan Uhka OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 15

16 Vaihtoehtoiset rahoitusmuodot helpottavat yrityksemme toimintaa lähivuosina Vaihtoehtoiset rahoitusmuodot 31 % 39 % 44 % 47 % 30 % 9 % 2018 Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Mahdollisuus Ei selkeästi kumpikaan Uhka Suuryritykset tarkastelevat rahoitusta avoimin mielin Vastausten perusteella suuryrityksissä alkaa viritä jo kiinnostusta myös niin kutsuttuja vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja kohtaan. Käsite on toki väljä, ja kirjoa riittää instituutioratkaisuista avoimeen joukkorahoitukseen. Kiinnostavaa vastauksissa on melko tasainen jakautuminen kahteen leiriin arvioitaessa sitä, voisivatko vaihtoehtoiset rahoitusmuodot helpottaa oman yrityksen liiketoimintaa tulevina vuosina. Hieman alle 40 % vastaajayrityksistä kokee vaihtoehtoiset rahoitusmuodot kiinnostavina, kun taas yli 30 % ei usko hyötyvänsä niistä. Kiinnostavasti melkein 30 % tarkkailee tilannetta neutraalisti. Toisaalta vain 9 % suuryrityksistä näkee vaihtoehtoiset rahoitusmuodot uhkina, kun taas 44 % vastanneista kokee ne mahdollisuudeksi. Tulosten perusteella vaikuttaakin siltä, etteivät rahoitusinnovaatiot rajaudu enää vain start up -yritysten piiriin. Rahoituslähteiden monipuolistuminen kiinnostaa jo suurta osaa suuryrityksistä. Kyse ei ole ainoastaan rahoittamisesta, vaan laajemmin rahoituksen järjestämisestä eri lähteistä. Laura Hakamies Johtaja OP Ryhmä OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 16

17 Vastuullisuus Yhteiskunnallinen aktiivi vai passiivi OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 17

18 Suuryritykset havahtuivat vastuuseensa Suomessa Henkilöstön määrän odotettu kehitys Ulkomailla 2,3 % Yksityisen sektorin työllisyydessä suuryrityksillä on Suomessa erityisen korostunut rooli. Vuoden 2016 tietoihin verrattuna suuryritysten henkilöstömäärä on vieläpä kasvanut keskimäärin 2,1 % vuodessa. Kasvu näyttää kuitenkin tasaantuneen. Tämä peilaa osaltaan vastaajien varautuneita odotuksia talouskasvun kestävyydestä. Ulkomaisten konsernien suomalaiset tytäryhtiöt ovat nimittäin supistaneet henkilöstöään. Samalla juuriltaan suomalaiset suuryritykset ovat vuodesta 2016 lähtien kasvattaneet henkilöstöään keskimäärin peräti 4,1 % vuodessa. Kaikkiaan vuodelle 2019 voidaan vastausten perusteella odottaa noin yhden prosentin keskimääräistä lisäystä henkilöstömäärässä. Avainasiat Kun lukuja perkaa, huomaa, että omistuspohjalla ja pääkonttorimaalla on väliä. Toisaalta suuryritysten sitoutuminen henkilöstöönsä kuulostaa vahvalta: noin 95 % vastaajista sanoo, että lähivuosien osaamistarpeiden täyttämiseksi keskitytään oman henkilöstön kehittämiseen sekä osaavan oman henkilöstön rekrytointiin. Suuryritysten johto näkee työperäisen maahanmuuton vastausten perusteella mahdollisuutena. Samalla peräti 56 % arvioi, että heidän yrityksensä tehtävä on ratkoa polttavia yhteiskunnallisia kysymyksiä. -1,2 % -1,1 % -2,3 % -1,8 % 1,0 % 1,1 % 1,1 % Odotettu kehitys vuonna 1,2 % ,2 % ,8 % ,2 % ,7 % ,0 % 2019 Jokaisen yrityksen tulee määritellä, mitä vastuullisuus juuri heidän liiketoiminnassaan tarkoittaa. Tätä kautta saadaan vastuullisuuteen lisää läpinäkyvyyttä. Tutkimuksen perusteella vastuullisuudella näyttää olevan vaikutusta myös suuryritysten tuloksellisuuteen. Marjo Miettinen Hallituksen puheenjohtaja, Ensto Hallituksen puheenjohtaja, Teknologiateollisuus Odotettu kehitys vuonna OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 18

19 Työperäisen maahanmuuton lisääntyminen on yrityksellemme mahdollisuus 17 % 2 % 95 % vastanneista suuryrityksistä pyrkii ratkaisemaan lähivuosien osaamistarpeita rekrytoimalla uusia osaajia yrityksen ulkopuolelta. Investoinnit henkilöstön kehittämiseen Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä 81 % 94 % vastanneista suuryrityksistä pyrkii ratkaisemaan lähivuosien osaamistarpeita oman henkilöstön kehittämisellä. Kehitystä vuodelle ,2 % Kehitystä vuodelle 2019 Suuryritykset tarvitsevat tekijöitä maailmalta Suuryritysten julkisuuskuva työnantajina ei aina ole imarteleva. Vastausten perusteella todellisuus on kuitenkin mainetta parempi. Ensinnäkin tutkimukseen osallistuneet suuryritykset panostavat henkilöstöönsä: henkilöstön kehittämiseen kohdistuvien investointien odotetaan kasvavan vuonna 2019 miltei 5 %. Trendi on pitkäaikainen ja koskee sekä juuriltaan suomalaisia yrityksiä että kansainvälisten konsernien tytäryhtiöitä. Tulos sinällään ei yllätä, sillä väestön ikääntyessä ja työikäisten sukupolvien ohentuessa osaajapulasta voi tulla ankeaa todellisuutta. Julkisessa keskustelussa yhtenä mahdollisena ratkaisuna on pidetty työperäisen maahanmuuton kasvattamista. Yli 80 % vastaajayrityksistä näkeekin työperäisen maahanmuuton mahdollisuutena omalle liiketoiminnalleen. Selkeästi uhkana työperäistä maahanmuuttoa pitävien vastaajien osuus on hyvin marginaalinen. Taustalla on kuitenkin aito huoli osaavan ja motivoituneen työvoiman saatavuudesta tulevina vuosina suomalaisen kantaväestön ikääntyessä ja uusien ikäluokkien pienentyessä. Työperäisen maahanmuuton helpottaminen on luontevasti useimpien suuryritysten toivelistalla. +4,8 % OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 19

20 Lähes 95 % Suuryritykset ovat valmiita ilmastotalkoisiin Suuryritysten jalanjälki yhteiskunnassa on lopulta paljon suoraa ja välillistä veronmaksua tai työllistämistä suurempi. Vastanneista suuryrityksistä lähes 95 % uskoi, että vastuullista toimintaa on mahdollista kehittää heidän liiketoimintansa ytimessä. Erityisesti ilmastonmuutos on noussut suuryritysten agendalle. Vastanneista suuryrityksistä jopa peräti 55 % näkee, että ilmastonmuutos tarjoaa mahdollisuuksia heidän liiketoiminnalleen. Samalla yli 65 % vastaajista uskoo, että ilmastonmuutoksen torjuminen on merkittävä liiketoimintamahdollisuus heille. Kansainvälisenä yrityksenä suhtaudumme positiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon. Yhtäläiset mahdollisuudet naisille ja miehille sekä kulttuurinen diversiteetti synnyttävät monipuolisia ja muotitermillä kuvattuna innovatiivisia työyhteisöjä. Välittömän työllistämisen lisäksi synnytämme alihankintojen ja yhteistyön kautta suuren määrän pienten ja keskisuurten yritysten työpaikkoja. Timo Heikka Johtaja Stora Enso vastanneista suuryrityksistä uskoo, että vastuullista toimintaa on mahdollista kehittää yrityksen liiketoiminnan ytimessä. Ilmastonmuutoksen eteneminen Ilmastonmuutokseen varautuminen tai sen torjuminen on yrityksellemme merkittävä liiketoimintamahdollisuus 21 % 55 % 18 % 65 % 24 % 17 % Mahdollisuus Ei selkeästi kumpikaan Uhka Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 20

21 Yrityksemme tehtävänä on ratkaista polttavia yhteiskunnallisia ongelmia (esim. ympäristö- tai talouskysymykset) 56 % 3 %-yksikköä Vastuullisuusasioihin myönteisemmin suhtautuvat suuryritykset tekivät paremman nettotuloksen kuin vähiten vastuullisuusasioita korostavien suuryritysten joukko. Lähes % 24 % Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Tämän vuoden tutkimuksessa verrattiin vastuullisuuteen liittyvään teemaan kaikkein myönteisimmin vastannutta neljännestä kaikkein vähiten vastuullisuusasioita korostaneeseen neljännekseen. Vastuullisuusasioihin myönteisimmin suhtautuvien suuryritysten neljänneksen joukko teki nimittäin keskimäärin noin 3 %-yksikköä paremman nettotulok 93 % vastanneista suuryrityksistä näkee vastuullisuuteen liittyvät teot* kasvavana kilpailutekijänä. * Ympäristö, sosiaalinen, yhteiskunnallinen sen vuonna 2018 kuin vähiten vastuullisuusasioita korostaneiden suuryritysten neljännes. Vastanneet suuryritysjohtajat suhtautuvat myös luottavaisin mielin liiketoimintamallien murrokseen läpi ja yli toimialojen. Vastanneista yrityksistä jopa 64 % haluaa edistää toimialansa luovaa tuhoa esimerkiksi tekemällä yhteistyötä start up -yritysten kanssa. Erityisesti palvelualoilla työperäisen maahanmuuton tärkeys on ymmärretty kantaväestön ikääntyessä. ISS Palvelut on yksi Suomen monimuotoisimmista yrityksistä, ja panostamme merkittävästi kaikkien henkilöstöryhmiemme kouluttamiseen. Rekrytoimme jatkuvasti uusia osaajia, ja erilaisten byrokraattisten esteiden kuten tarveharkinnan helpottaminen ja aktiivinen yhteistyö työvoimaviranomaisten kanssa edistäisi yrityksemme orgaanista kasvua. Yritykset ovat osa ratkaisua myös vaikeasti työllistyvien kohdalla. Sari Suono-Rasehorn, Chief People & Culture Officer, ISS Palvelut OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 21

22 Digitaalinen tulevaisuus Tarkkailua vai etunojaa? OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 22

23 Suuryritykset harppaavat digimurrokseen Suuryritysten pitkäjänteisyys näkyy varsinkin panostuksissa digitalisointiin. Investoinneissa eri nimikkeiden alla on nähty kasvua kasvulle jo monen vuoden ajan. Digitalisaatio ei ole itseisarvo. On pidettävä aina kirkkaana mielessä asiakkaan haaste, jota pyritään ratkomaan. Myös tekoäly- ja koneoppimissovellukset voivat tuoda yrityksille paljon lisäarvoa, kunhan ymmärtää, ettei kyse ole vain teknologisesta, vaan myös ajatteluja toimintatapojen murroksesta. Jussi Herlin Hallituksen varapuheenjohtaja Kone Vastaajayrityksistä yli 90 % panostaa vuonna 2019 tekoälyyn. Avainasiat Digitalisointi-investoinneille odotetaan 12,6 % keskimääräistä kasvua vuodelle Kaupan alan suuryritykset aikovat kasvattaa vuoden 2019 digitalisointi-investointeja muita vastaajia enemmän. Tekoälyratkaisujen hankintaan ja kehitykseen investoidaan keskimäärin 10 % enemmän kuin vuonna Vastaajayrityksistä yli 90 % panostaa vuonna 2019 tekoälyyn, joka ratkaisee yksinkertaisia tehtäviä ja tukee ihmisten tekemää työtä. Täysin robotisoituneet organisaatiot ovat vielä utopiaa. Vuonna 2019 tekoälykehitys kohdistuu analyyttisen kyvykkyyden parantamiseen erityisesti asiakasrajapinnassa. Jopa 83 % vastaajayrityksistä aikoo hyödyntää tekoälyä omien tietokantojensa analysointiin. Peräti 91 % vastaajista kokee kyberturvallisuuteen liittyvät riskit merkittäviksi. Tämä on uusi ennätys. Vain 4 % vastaajayrityksistä käyttää tekoälyn kehitykseen yli miljoona euroa vuonna OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 23

24 Yrityksemme aikoo edistää luovaa tuhoa (=vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien, parempien ja tuottavampien tieltä), esimerkiksi tekemällä yhteistyötä start up -yritysten kanssa Tekoälyä soveltavat teknologiat tulevat korvaamaan yrityksessämme työtä, jota tällä hetkellä tehdään henkilöresurssein (lähimmän 5 vuoden sisällä) Kehitystä vuodelle 2018 Kehitystä vuodelle % 88 % Tuotteiden tai palveluiden digitalisointi +15,0 % +12,6 % 21 % 15 % % 6 % 2018 Kyberturvallisuusratkaisujen hankinta ja kehitys +5,8 % +5,4 % Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Tekoälyratkaisujen hankinta ja kehitys +11,9 % +10,0 % Digitalisoinnissa yhä kasvua kasvulle Digitalisointi-investoinneille odotetaan 12,6 % keskimääräistä kasvua vuodelle Arvio on hieman vuodelle 2018 ennakoitua 15,0 % kasvutasoa maltillisempi. Vaikka lähtötaso onkin matala verrattuna moniin perinteisiin aineellisiin investointeihin, toistuva kaksinumeroinen kasvuprosentti ilmentää hyvin liiketoiminnan logiikan perustavaa muutosta. Päätoimialojen välisessä karkeassa vertailussa paljastuu myös, että teollisuusyritykset aikovat investoida tuotteiden tai palveluiden digitalisointiin muuta vastaajajoukkoa maltillisemmin. Teollisuus on myös digitalisointipanosten suhteen toimialoista polarisoitunein; sieltä löytyvät myös ne ainoat vastaajayritykset, jotka aikovat vähentää digi-investointeja verrattuna edellisvuoteen. Lisäksi vastaajat ovat kasvattamassa kyberturvallisuuteen kohdentuvia investointeja keskimäärin 5,4 %. Vaikka suunta on nousujohteinen, on kasvukulma sekä tekoälyn että kyberturvallisuuden osalta hieman vuoden takaista alempi. Tekoälyratkaisuihin liittyvien investointien arvioidaan kasvavan vuonna 2019 keskimäärin 10,0 %, kun vuodelle 2018 ennakoitiin noin 11,9 % lisäystä. OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 24

25 Tekoälyssä edetään vielä kokeiluin Tekoäly on noussut viimeisen kahden vuoden aikana digitalisaation keskiöön ja yhteiskunnallisen keskustelun kohteeksi. Vastaajayrityksistä peräti 88 % kokee, että tekoäly tulee korvaamaan seuraavan viiden vuoden aikana vielä nykyään ihmisvoimin tehtävää työtä. Vastanneiden suuryritysten johto suhtautuu tekoälyyn suopeasti ja näkee sen tulevaisuudessa myös mielekkäämpien työtehtävien mahdollistajana. Yli 90 % vastaajayrityksistä aikoo vuonna 2019 investoida tekoälyyn, joka pyrkii ratkomaan yksinkertaisia, ennalta määriteltyjä tehtäviä. Tekoälyinvestointien pääpaino on selkeästi ihmistyön tukemisessa ja helpottamisessa, ei sen suorassa korvaamisessa. Vastanneet suuryritykset pyrkivät vahvistamaan tekoälyn avulla erityisesti analysointikyvykkyyttään. Vastaajista 83 % aikoo hyödyntää tekoälyä erityisesti liiketoimintaansa koskevan big datan analysoimiseen. Tekoälyn hyödyntämisen painottuminen asiakkaiden ryhmittelyyn, asiakaspalvelun automatisointiin sekä markkinointiviestintään viittaa siihen, että tekoälyllä pyritään helpottamaan erityisesti asiakasrajapinnassa tehtävää toisteista työtä. Yhteys yleisimpään tavoitteeseen on selvä: vastaajayrityksistä 83 % tavoittelee tekoälyllä parempaa asiakaskokemusta. Toisaalta 79 % vastaajayrityksistä pyrkii tekoälyn avulla myös säästämään kustannuksissa. Tekoälyn pitkän aikavälin tavoitteena on siis yritykselle edullisempi, mutta asiakkaalle parempi kokemus. Investointiaikeet heikon tekoälyn hankintaan ja kehitykseen % 90 % Kyllä Ei 4 % aikoo panostaa tekoälyyn yli miljoona euroa vuonna OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 25

26 30 % vastaajista kokee yksityishenkilöiden tietosuoja-asetuksen (GDPR) uhkana liiketoiminnalleen. Uhka verkosta on suuryrityksen arkea Kaikkialle kurottautuva digitalisoituminen vaatii yrityksiltä myös kyber- sekä tietoturvaan liittyvien riskien tunnontarkkaa huomiointia. Riskitietoisuus on ainakin korkealla tasolla, sillä peräti 91 % vastaajayrityksistä kokee kyberturvallisuuteen liittyvät riskit merkittäviksi. Lukema on monivuotisen seurannan ennätys. Toisaalta on ilahduttavaa havaita, että yhtä laaja joukko (91 %) vastaajayrityksiä arvioi olevansa hyvin varautunut kyber- sekä tietoturvariskeihin. Harvempi kuin yksi kymmenestä vastaajayrityksestä ei luota olevansa tarpeeksi valmis riskien kohtaamiseen. Vaikka suuryritysten mieliala on kovin digitaalinen, ovat teot usein mittakaavaltaan maltillisia. Esimerkiksi vain 4 % vastaajista aikoo panostaa yli miljoona euroa yksinkertaisia tehtäviä ratkovaan tekoälyyn. Tämä ilmentää sitä, että moni suuryritys on vasta kartoittamassa tekoälyn mahdollisuuksia eri osa-alueilla. Digitaalisten palveluiden ja tekoälyn kehittämistä jarruttaa osaltaan tietosuojaan liittyvä sääntely. Vastanneista suuryrityksistä 64 % kertoo yksityisyyden suojaan liittyvän sääntelyn aiheuttaneen merkittäviä kustannuksia. Samalla peräti 30 % vastaajista kokee yksityishenkilöiden tietosuoja-asetuksen (GDPR) uhkana liiketoiminnalleen. Olemme varautuneet tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyviin riskeihin 5 % 5 % Uhkien ja epävarmuuksien aikana odotukset suhdanteiden heikkenemisestä toteuttavat helposti itse itsensä. Parhaiten menestyvät ne yritykset, jotka epävarmuudesta huolimatta eivät heitä kirvestä kaivoon vaan kehittävät toimintaansa, henkilöstönsä osaamista ja asiakassuhteitaan enstistäkin voimallisemmin. Innovaatioille on aina tilaa epävarmoinakin aikoina. Anne Brunila Hallituksen jäsen Kone, Sanoma, Stora Enso Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä 91 % Tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyvät riskit ovat tällä hetkellä merkittäviä 57 % % 78 % 88 % 91 % OP:n suuryritystutkimus 2019 sivu 26

27 Tutkimuksen toteutus