VNS 1/2015 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille / pyydetty kirjallinen asiantuntijalausunto

Transkriptio

1 Lausunto 1 (5) Eduskunta SiV@eduskunta Asia: VNS 1/2015 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille / pyydetty kirjallinen asiantuntijalausunto OAJ ei hyväksy pyrkimyksiä taittaa valtion velkaantumista niin, että leikkaukset kohdistetaan yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiin tulevaisuusinvestointeihin kuten koulutukseen. Suomalainen koulutusjärjestelmä on jo nyt maailman tehokkaimpia. Koulutus on investointina erittäin tuottava. Työelämän rakennemuutokseen vastaaminen, työn tuottavuuden lisääminen ja sitä kautta velkaantumisen vähentäminen edellyttävät päätöstä investoida osaamiseen ja koulutukseen nykyistä enemmän. Valtiontalouden sopeutus, yhteensä -230 milj. euroa vaalikaudella , kohdistuu opetukseen sisältäen varhaiskasvatuksen sekä perus-, toisen asteen ja korkeakouluopetuksen. Opetus ja koulutus ovat kuitenkin pitkälti kuntien rahoittamia palveluita, minkä vuoksi koulutusleikkausten vaikutukset julkiseen talouteen ovat noin kolminkertaiset. Valtionosuusindeksien leikkaaminen tarkoittaa opetusalalle 350 miljoonan euron edestä sopeutustoimia. Tämän päälle tulee kuntien rahoitusosuuden pienentäminen samassa suhteessa. Hallitus aikoo myös vähentää kuntien tehtäviä miljardilla eurolla. Valtionosuuksien indeksijäädytyksellä koko kehyskaudeksi on suora kielteinen vaikutus koulutuksen laatuun. OAJ on lausunut näistä erikseen ja toteaa tässä yhteydessä, ettei indeksileikkausta pidä toteuttaa, koska yksikköhinnat laahaavat jo nyt jäljessä todellisista kustannuksista. Käytännössä indeksileikkaus yhdistettynä muihin suoraan koulutukseen kohdistettuihin leikkauksiin tarkoittaa lomautuksia, sijaiskieltoja, yt-menettelyjä, suurempia ryhmäkokoja, pienempää valinnaisuutta ja opetuksen määrän vähentämistä. Julkista taloutta voidaan vahvistaa vain osaamiseen ja kasvuun panostamalla. OAJ pitää kyseenalaisena sitä, kykeneekö julkinen valta enää turvaamaan perustuslain vaatimalla tavalla jokaiselle yhtäläisen mahdollisuuden saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

2 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 2 (5) Varhaiskasvatuksen leikkaukset tulevat kalliiksi Hallitusohjelman useiden toimien tavoitteena on kuntien menojen kasvun hillitseminen ja siten kuntatalouden vahvistaminen. Leikkaukset esimerkiksi varhaiskasvatukseen eivät kuitenkaan todellisuudessa tuota säästöjä, vaan lisäävät kustannuksia muilla hallinnonaloilla. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n laskelmien mukaan yhden euron panostus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen tuottaa yhteiskunnalle seitsemän euroa takaisin. Investointi palautuu takaisin paitsi varhaiskasvatusta saaneen lapsen parempana menestymisenä elämässä, myös lapsen äidin työllisyysja urakehityksen myötä. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja yli kolmivuotiaiden ryhmissä lasten määrän lisääminen suhteessa henkilöstön määrään heikentävät varhaiskasvatuksen laatua ja houkuttelevuutta. Esityksen vaikutusten arvioinnit ovat niin puutteelliset ja esitysten perustuslaillisuus kyseenalaista, ettei esityksiä pidä viedä eteenpäin. Kuntatalouden tervehdyttäminen tulee aloittaa rakenteista Kuntatalouden tervehdyttäminen pitäisi aloittaa rakenteellisista uudistuksista. Kuntauudistusta on jatkettava. Valtioneuvoston on arvioitava osana kuntatalouden toimenpiteitä kuntauudistuksen vauhdittamista. Kunnista yli puolet on pieniä alle 6000 asukkaan kuntia, joiden hallinto, hallintorakennukset ja päätöksentekoelimet syövät varoja kuntalaisten peruspalveluista. OAJ esittää, että selvitetään osana vielä avoinna olevia kuntien omia sopeutustoimia ja rakenteellisia uudistuksia sitä, kuinka paljon säästöä syntyisi, jos kuntien hallintoa karsittaisiin. OAJ on toimittanut kaksi norminpurkuesitystä opetusministerille niistä kuntataloutta heikentävistä lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista, joista kasvatus- ja opetussektorilla voitaisiin luopua vaarantamatta lasten tai nuorten oikeuksia. OAJ on samaa mieltä, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisessä on edettävä etupainotteisesti. Erityisesti ammatillisen koulutuksen kiinteistöjä koskevista normeista on luovuttava niiden estäessä koulutuksen järjestäjiä sopeuttamasta toimintaansa. OAJ esittää, että vuoden 2016 aikana: - Valtio luopuu ammatillisen koulutuksen kiinteistöjen rakentamiseen tai korjauksiin saatujen valtionosuuksien takaisinpalautusvelvollisuudesta. - Valtion ammatillisten oppilaitosten kunnallistamisen yhteydessä 1990-luvulla lahjoittamien kiinteistöjen luovutussopimukset puretaan ilman, että tästä aiheutuu kunnille kustannuksia. - Koulutuksen järjestäjille kiinteistöjen omistusoikeuden luovutuksen yhteydessä tuleva varainsiirtoverovelvollisuus poistetaan.

3 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 3 (5) Ryhmäkokojen suurentaminen kääntyy hallituksen tavoitteita vastaan Hallitusohjelmassa tavoitellaan perusopetuksen osalta koulutuksellista tasa-arvoa ja oppimistulosten parantamista. Tavoitteen kanssa jyrkässä ristiriidassa on leikkaus ryhmäkoon pienentämiseen kohdistetusta erityisavustuksesta, joka on suunniteltu poistettavaksi vuosilta Kyseinen avustus on merkittävästi ohjannut kuntien perusopetuksen järjestämistä juuri hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti tasaamalla eroja perusopetuksen laadussa. Mikäli ryhmäkokorahasta luovutaan kokonaisuudessaan, menetetään viime vuosina saavutettu kehitys perusopetuksen ylisuurien opetusryhmien määrässä. OAJ on laskenut, että suunniteltu leikkaus tarkoittaa noin 900 opettajan vähentämistä ja heidän oppilaidensa sijoittamista olemassa oleviin ryhmiin. Tutkimukset (Tulevaisuuden peruskoulu -selvitys, s.52, OKM) osoittavat, että ryhmäkoolla on ratkaiseva merkitys mm. oppimistuloksiin erityisesti heikoimmin pärjäävien oppilaiden kohdalla. Myöskään hallitusohjelman tavoittelema oppimistapojen ja oppimisympäristöjen modernisointi ei ole mahdollinen ylisuurissa opetusryhmissä. Pienellä ryhmäkoolla on myös oleellinen merkitys vahvempaa tukea tarvitsevien oppilaiden onnistuneeseen inkluusioon perusopetuksessa. Budjettiesitys sisältää edelleen erilliset määrärahat koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen. Näihin verrattuna on ryhmäkokorahan vaikutus koulutukselliseen tasa-arvoon ja perusopetuksen laatuun ollut huomattavasti suurempi. OAJ esittää, että mom kohdassa 9 (erityisopetuksen laadun kehittäminen ja koulunkäyntiavustajien palkkaaminen) esitetty 7,6 miljoonan euron määräraha kokonaisuudessaan ja 7,4 miljoonaa kohdasta 10 (koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen) kohdennetaan uudestaan 15 miljoonan euron avustuksena perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen. Kotoutumiskoulutus osaksi ammatillisen koulutuksen reformia Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin liittyen koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. OAJ katsoo, että kotoutumiskoulutus tulisi liittää osaksi reformia kotoutumiskoulutuksen laadun, tuottavuuden ja työelämävastaavuuden kehittämiseksi. Kotouttamiskoulutus on tärkeää kaikille maahanmuuttajille yhteiskuntaan sopeutumiseksi ja kielitaidon oppimiseksi. Kotouttamiskoulutusta järjestetään

4 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 4 (5) ely-keskusten kilpailuttamana ostopalveluna osana työ- ja elinkeinoministeriön hallintoa. Ely-keskuksilla ei ole valtakunnallisesti yhteisiä laatuja hintakriteerejä, kun kotouttamiskoulutusta kilpailutetaan. Kotouttamiskoulutuksessa on suuria kehittämistarpeita. Kuitenkin muutaman vuoden välein tapahtuva kilpailuttaminen heikentää kehittämistyötä ja sen myötä koulutuksen laatua, sillä opetuksen järjestäjät eivät voi kehittää opetusta pitkäjänteisesti. Kotoutumiskoulutuksen tulisi olla kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa, jotta sitä voisi toteuttaa tuottavammin ja tuloksellisemmin. Monissa aikuisoppilaitoksissa on jo valmiina toimintatavat ohjaukseen ja kielitaidon kartoitukseen. Työttömien aikuisopettajien reservi on otettava käyttöön pikaisesti eri puolilla maata. OAJ esittää, että kotoutumiskoulutus liitetään osaksi ammatillisen koulutuksen reformia: - Kaikki kotouttamiskoulutus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. - Kotouttamiskoulutus otetaan osaksi valmentavaa koulutusta järjestämisluvan alaiseksi koulutukseksi ja kilpailutuksesta luovutaan. - Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa kotouttamiskoulutus katsotaan osaksi valmentavaa koulutusta. - Valtion budjetissa kotouttamiskoulutuksen määrärahat vähintään kymmenkertaistetaan. Aikuisten osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia ei tule ajaa alas Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että valtionosuus aikuiskoulutustuesta korvataan vastaavalla valtion takaamalla lainalla lukien, jonka johdosta momentilta vähennetään vuositasolla 70 milj. euroa. OAJ pitää päätöstä erittäin vahingollisena työikäisen väestön osaamisen kehittämisen ja työurien pidentämisen kannalta. Suomalainen tavoite on nostaa työikäisen väestön aikuiskoulutukseen osallistuminen 60 prosenttiin, mutta samalla hallitus leikkaa aikuiskoulutustuen perusosan. Tämä on täysin ristiriitaista politiikkaa. Toteutuessaan hallituksen päätös romuttaisi aikuiskoulutustukijärjestelmän ja poistaisi työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvakeinon. OAJ:n mielestä aikuiskoulutustuen heikennys on peruttava. Vastaava säästö löytyy, mikäli kolmen päivän koulutusoikeudesta voitaisiin luopua. Tästä palkansaajakeskusjärjestöillä on yksimielisyys.

5 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 5 (5) Julkista taloutta tasapainotettava huolellisen valmistelun kautta Julkisen talouden tasapainottaminen kestävällä tavalla vaatii huolellista suunnittelua ja lainvalmistelua, jossa asiantuntijoiden ymmärrystä hyödynnetään ja kansalaisyhteiskuntaa kuullaan. Toimenpiteiden vaikutukset on arvioitava laaja-alaisesti ja lainsäädäntöön tulee perehtyä ennen päätöksen lukitsemista, jotta aikaansaannokset ovat sellaisia, mitä todella on tavoiteltu. Kulutusvelan vähentäminen on tavoitteena kannatettava ja myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Rakenteellisten uudistusten vaikutukset kuluihin eivät näy välittömästi, minkä vuoksi uudistuksille on annettava aikaa ja päättäjien on sitouduttava uudistuksiin pitkäjänteisesti. Suora investointivelan leikkaaminen ei kuitenkaan tasapainoita julkista taloutta. Kasvatuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen ei ole missään oloissa perusteltua ja se vain siirtää velkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Heljä Misukka koulutusjohtaja Suvi Pulkkinen koulutuspoliittinen sihteeri