HE 37/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Transkriptio

1 Lausunto 1 (5) Eduskunta Sivistysvaliokunta, kuuleminen Asia: HE 37/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia. Kasvatus- ja opetustoimen kannalta esityksessä on keskeisintä pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa linjattu kunnan peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotusten jäädyttäminen. Peruspalveluiden tärkein tehtävä on turvata kansalaisten perustuslailliset oikeudet, kuten oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja muun opetuksen yhtäläinen saatavuus. Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus ovat osa kansalaisten peruspalveluita. Peruspalvelujen turvaaminen kaikkialla Suomessa edellyttää riittävän rahoitustason takaamista. Peruspalveluiden järjestäminen on kuntien vastuulla ja rahoitus jakautuu kuntien ja valtion kesken. Vielä 1990-luvulla valtionosuus oli 58 % kun ensi vuonna se on enää 25,52 prosenttia. Kansalaisten yhdenvertaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta on ongelmallista, että valtio vetäytyy peruspalvelujen rahoituksesta ja rahoitusperiaatteen toteutumisesta, jolloin kaikilla kunnilla ei ole tosiasiallisia taloudellisia edellytyksiä selvitä tehtävistään. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelmien mukaan pelkästään peruspalveluiden valtionosuuden indeksileikkaus vie kasvatus- ja opetustoimelta yli 100 miljoonaa euroa vuoteen 2019 tultaessa. Tämä tarkoittaa noin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen työpaikkaa. Valtionosuus on suuruudeltaan noin ¼ laskennallisesta yksikköhinnasta, eli kuntien omarahoitusosuutta pienennettäessä samassa suhteessa, lähtee kasvatus- ja opetustoimesta rahoitusta noin 400 miljoonaa euroa. Pelkkä indeksien jäädyttäminen tarkoittaisi laskennallisesti 6,5 prosentin vähennystä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rahoituksesta. Peruspalveluiden indeksin jäädyttämisen lisäksi varhaiskasvatuksen yhtäläistä laatua ja saatavuutta heikentävät myös hallituksen muut toimet, kuten lapsiryhmien kasvattaminen, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus ja päivähoitomaksujen korotus. Perusopetuksen yhdenvertaisuutta ja kehittämistä rapauttavat ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitetun erityisavustuksen lakkauttaminen ja muiden avustusten karsiminen.

2 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 2 (5) OAJ:n mielestä nyt tarvittaisiin määrätietoista kuntien kantokykyä vahvistavaa kuntarakenteen uudistamista ja lainsäädännön tarkastelua peruspalveluiden toteutumisen turvaamiseksi. Riittävällä normiohjauksella ja henkilöstön kelpoisuusvaatimuksilla on turvattava palveluiden yhtäläinen taso ja laatu kaikille. Yksikköhinnat jäljessä todellisista kustannuksista Perusopetuksessa koulutuksen rahoitus oppilasta kohden määritellään yksikköhinnan avulla. Yksikköhinnat ovat laahanneet koko 2000-luvun ajan jäljessä toteutuneista koulutuksen kustannuksista. Vuonna 2013 erotus yksikköhinnan ja todellisten kustannusten välillä oli -5,8 prosenttia, eli kunnat laittoivat perusopetukseen yhteensä 250 miljoonaa euroa omaa rahaa. Osa kunnista on siis ryhtynyt rahoitusvajeen paikkaajiksi. On hyvä, että kunnilla on halua tällä tavoin huolehtia järjestämänsä opetuksen laadusta, ja siihen niillä tulee olla jatkossakin oikeus. Kaikissa kunnissa tähän ei kuitenkaan ole ollut tahtoa tai mahdollisuuksia. Kuntien pitkittynyt, niukkeneva taloustilanne aiheuttaa sen, että yhä harvemmalla on mahdollisuus paikata omalla rahoituksellaan useiden prosenttien vajetta yksikköhinnoissa ja näin eriarvoisuus opetus- ja kasvatuspalveluissa kasvaa. Koulutuksen ohjausta ja normeja tiukennettava säästöjen vuoksi Valtionosuudet ovat kunnille ja muille rahoituksen saajille yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty minkään tiettyjen palvelujen järjestämiseen, joten rahoituksen saaja päättää itse valtionosuuden käytöstä. Korvamerkinnät poistettiin jo vuonna 1993 valtionosuuksista ja vuonna 2010 siirryttiin ns. yhden putken malliin valtionosuusjärjestelmässä. Tämä heikensi entisestään OKM:n varsin rajallisia mahdollisuuksia ohjata varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Hyvässä taloustilanteessa järjestelmä on toiminut kohtuullisesti. Tilanteessa, jossa rahoituksen leikkausten myötä koulutuksen tasa-arvo on uhattuna, on ongelmallista, ettei käytössä ole ohjausjärjestelmää, jonka kautta voitaisiin tehokkaasti puuttua palvelujen järjestämisessä tapahtuviin laiminlyönteihin opetuspalveluissa. Eduskunta ei voi vaikuttaa siihen, mihin kansalaisten peruspalveluihin indeksileikkaukset kohdentuvat, koska se on kuntapäättäjien käsissä. Monet opetuksen kannalta ongelmalliset seikat, kuten suuret luokkakoot, opettajien lomautukset, erityisopetuksen kasvu ja puutteet oppilashuollossa ovat osoitus siitä, että valtion pitäisi ohjata koulutuksen järjestäjiä vahvemmin normipohjaisesti.

3 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 3 (5) Talouden jatkuvasti heikentyessä kunnat joutuvat etsimään säästöjä sellaisista peruspalvelujen valtionosuuslain tarkoittamista palveluista, joiden järjestämistä, laatua tai määrää ei ohjata minimitasovaatimuksilla tai muilla vastaavilla normeilla. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa näitä normeja on vähän sosiaali- ja terveyspalveluihin verrattuna. Kuntien menoissa opetusalan kokonaisrahoitusosuus on jatkuvasti laskenut, kun taas sosiaali- ja terveyssektorilla se on noussut noin yhden prosentin verran joka vuosi. Tämä merkitsee yhä vähemmän panostusta tulevaisuuden osaamiseen ja enemmän korjaaviin toimiin. Tämä kehitys on pysäytettävä, sillä Suomen tulevaisuus perustuu vahvaan osaamiseen ja korkeaan koulutustasoon. OAJ katsoo, että SOTE-uudistus tekee ajankohtaiseksi tarkastella myös peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän toimivuutta, kun valtaosa kuntien tehtävistä keskittyy sivistystoimeen. Hallituksen tavoitteena on purkaa normeja entisestään. Normien purussa on oltavana tarkkana, etteivät purun seurauksena lapsen perusoikeudet heikkene ja mahdollisuudet kansalliselle kasvatuksen ja koulutuksen poliittiselle ohjaukselle entisestään vähene. OAJ korostaa, että esimerkiksi henkilöstön kelpoisuusehdoilla taataan palveluiden laatu joka puolella Suomea. Indeksien jäädyttäminen heikentää opetuksen ja kasvatuksen laatua Valtionosuuksien pienentämisestä johtuvat leikkaukset kunnissa tulevat kohdistumaan suoraan opetukseen ja kasvatukseen. Ryhmäkoot kasvavat, opetuksen määrä vähenee ja sijaiskiellot ja lomautukset haittaavat yhä useamman lapsen ja nuoren oikeutta opetussuunnitelman mukaiseen oppimiseen. Koulutuksessa opetuksen osuus kustannuksista on jatkuvasti pienentynyt ja olisi tärkeää selvittää miksi näin on. Yhä suuremman osan nielevät vuokrat, ruokahuolto, erilaiset tukitoimet ja palvelusopimukset. Tämä koskee myös varhaiskasvatusta. Esimerkiksi Espoossa vuoden 2008 jälkeen varhaiskasvatuksen menot ovat kasvaneet yli 12 miljoonaa euroa, josta vain alle kaksi miljoonaa ohjautui varsinaisen toiminnan menoihin ja loput erilaisiin sisäisiin laskutuksiin

4 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 4 (5) Palveluiden yhdenvertaisuus on turvattava lainsäädäntöä ja kuntarakennetta tarkastelemalla Aluehallintovirastojen valtakunnallisen peruspalvelujen arviointiraportin (2014) mukaan maan eri osissa asuvat perusopetuksen oppilaat eivät ole saavutettavuuden näkökulmasta tasa-arvoisessa asemassa suurten kuntakohtaisten erojen vuoksi. OAJ on esittänyt oma-aloitteista puuttumisoikeutta aluehallintovirastoille tilanteissa, joissa opetuksen järjestäminen ei tapahdu lainsäädännön mukaisesti. Samalla tulisi selkeyttää uhkasakkokäytäntöä sekä turvata aluehallintovirastojen riittävät resurssit. Hallituksen ja valtiovarainministeriön osana valtioneuvostoa on kaikin keinoin pyrittävä löytämään muita keinoja vakauttaa maamme taloutta kuin kasvatus- ja koulutuspalveluihin kohdistettavat leikkaukset. Koulutus on keskeisessä roolissa talouden vakauden, hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja työllisyyden tavoittelussa.

5 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 5 (5) Kuntarakenteen ja kuntien tehtävien rahoituspohjan uudistamisella on turvattava kasvatus- ja opetuspalveluiden nykyistä parempi yhdenvertainen saavutettavuus sekä laatu jokaiselle riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu. Siksi julkisin varoin tuotettavilla kuntapalveluilla on oltava selkeät velvoittavat taso- ja laatukriteerit. OAJ katsoo, että perusopetuslain on turvattava oppilaiden koulutukselliset perusoikeudet jokaisena koulupäivänä opetussuunnitelman mukaisesti jokaisessa kunnassa. Tarvitsemme vahvoihin peruskuntiin pohjautuvan elinvoimaisen kuntarakenteen. Kuntatalousohjelmassa painotetaan, että kuntatalouden tasapainottaminen ja vakauttaminen edellyttää mittavia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä. Tämä ei riitä. OAJ esittää, että kuntarakennelakiin säädetään valtioneuvostolle velvollisuus kuntatalousohjelman (kuntalaki 12 ) valmistelun yhteydessä arvioida myös kuntarakennetta suhteessa kuntatalouteen. Valtioneuvoston olisi tällöin suositeltava kuntaliitoksia kunnille tai alueille, joiden osalta ennusteet lakisääteisten tehtävien ja palveluiden järjestämisen osalta näyttävät heikoilta. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Heljä Misukka koulutusjohtaja Suvi Pulkkinen koulutuspoliittinen sihteeri