Mikä olisi viisasta työllisyyden hoidossa maakunnissa työmarkkinoilla tukea tarvitsevien palvelujen näkökulmasta?

Transkriptio

1 Mikä olisi viisasta työllisyyden hoidossa maakunnissa työmarkkinoilla tukea tarvitsevien palvelujen näkökulmasta? Robert Arnkil Arnkil Dialogues aineisto on vapaasti käytettävissä mainitsemalla lähteen

2 Tekemisiäni uran varrelta Työvoimatoimistossa ammatinvalintapsykologina 1980-luku (erityisesti kuntoutus työelämään) Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen tutkijana 90-luvulla (aiheina erityisesti työvoimapalvelut ja Euroopan rakennerahastojen arvioinnit) Itsenäisenä tutkijana ja yrittäjänä 2000 > (mm. työvoimapalvelujen uudistukset, TYPien luominen, kuntien työllistämiskokeilut ) Euroopassa: Useita työllisyyteen liittyviä hankkeita ja arviointeja (useita kertoja mm. Tanskassa) sekä työllisyyteen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyviä oppaita työvoimapalveluille EU:n komission toimeksiantoina Euroopan riippumattomien työvoimapolitiikan asiantuntijaverkoston (European Employment Policy Observatoryn, EEPO) jäsen

3 Julkaisuja, artikkeleita: Artikkelit helmikuussa 2018 ilmestyvässä Kajanoja (toim.) 2018: Työllisyyskysymys. Into Kustannus. Robert Arnkil ja Timo Spangar: Työvoimapalvelujen kokonaiskuvaa kansainvälisessä kehyksessä Timo Spangar ja Robert Arnkil : Työelämäohjaus ja työllisyyden hoito Uraohjauksen opas Euroopan maiden työvoimatoimistoille: Arnkil, R., Spangar, T. and Vuorinen, R. (2017). Practitioner s Toolkit for PES Building Career Counselling and Lifelong Learning. ec.europa.eu/social/blobservlet?docid=18611&langid=en Opas koulupudokkuuden ja muun pudokkuuden ehkäisystä (nk. NEET-ongelma) Arnkil, R. (2016) Sustainable Activation of Young People Not In Employment, Education or Training (NEETs). Practitioner s Toolkit. European Commission. Employment, Social Affairs and Inclusion.

4 Tuen tarvitseminen työmarkkinoilla Vajaavuudesta ja asiakasta ongelmana pitävät ilmaisut: vaikeasti työllistyvät, heikossa asemassa olevat, vajaatyökykyiset moniongelmaiset Itse asiassa kysymys on moniulotteisista tilanteista, joka liittyy sekä sysiin että seppiin, eli asiakkaiden elämäntilanteet ovat moniulotteisia (osaaminen, terveys, talous ) ja eri elämänvaiheissa erilaisia, palvelujen tuotanto on niinikään moniulotteista (ammatillinen työnjako, joka tuottaa moniasiakkuutta ja koordinoinnin tarvetta). Moniulotteisiin tilanteisiin tarvitaan osaavaa ja moniulotteista palvelua. Tämän ratkaiseminen ei ole ollut helppoa missään maailmassa ei markkinamalleissakaan Siksi on katsottava kokonaisuutta ja tuen tarve koskee siten myös kokonaisuuden toimivuutta. Siksi puhun mieluummin moniulotteisista tilanteista

5 Esim. :Saksan asiakkaiden palvelutarvearvio, profilointi ja allokointi Asiakasprofiili Markkinaprofiili Aktivointiprofiili Edistettävä Kehitettävä Vakautettava Tuettava Työmarkkinoille ja missä ajassa Normaalit markkinat 6 kk tai alle Normaalit markkinat 6 kk tai alle Normaalit markkinat 12 kk tai alle Normaalit markkinat 12 kk tai alle Työllistyvyyden edistäminen Yli 12 kk Työllistyvyyden edistäminen Yli 12 kk Ennuste Lähellä normaaleja työmarkkinoita Moniulotteiset (kompleksit) profiilit Malli on yhdistelmä henkilökohtaista palvelua sekä tietokoneavusteista palvelua ( tilastollinen profilointi ja allokointi ja datamining) Hyödyntäen molempia viime kädessä virkailija ratkaisee yhdessä asiakkaan kanssa mitä tehdään

6 Mitä vaihtoehtoja on työvoimapalvelujen järjestämiselle? Miten tämä on ratkaistu eri maissa? Mikä juuri Suomessa olisi viisasta? Viisaus on kykyä käyttää tietoa ja kokemusta hyvien päätösten ja arviointien tekemiseksi Viisaus on kyky tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat yhteisesti hyvän lopputuloksen Viisauteen kuuluu mm. oikeudenmukaisuus, itseymmärrys, myötätunto ja epävarmuuden sieto

7 Työvoimapalvelujen kolme perusmallia Kokonaan kunnallistettu malli Tanska Vaikuttavuuden idea: Kaikki oleellinen yksissä käsissä Paikallisuus ja demokratia Haaste: Työvoimapolitiikan pirstoutumisen välttäminen Kumppanuusmalli Saksa, Suomi, Ruotsi, Hollanti Vaikuttavuuden idea: Kumppanuus Haaste: Monimutkaisten ja monitasoisten kumppanuuksien hallinta Yksityistetty malli Australia, Iso-Britannia Vaikuttavuuden idea: Innovointivapaus ja kilpailuttaminen Haaste: Hajoaminen ja hyvien markkinoiden ja kriteerien luominen ja tilaamisen osaaminen

8 Suomessa on kasvupalvelulaissa suunniteltu jonkinlaista Australian-Iso- Britannian mallia Alun perin näissä malleissa oli vahvasti esillä ns. black box ajattelu, eli palvelun järjestäjä/tilaaja/ostaja on kiinnostunut VAIN tuloksista (ja siinäkin vain kovista tuloksista, eli avoimille markkinoille sijoittumisesta) ja palvelun tuottajaa palkitaan VAIN näistä (jälkikäteen) Toisin sanoen se, MITEN tuo tulos tehdään, ei kiinnosta, vaan siinä on tuottajalla innovaatiovapaus Näin siis alun perin mutta asia ei enää näin olekaan Australiassa eikä Iso-Britanniassa, siellä on jo Malli 2.0 Suomen suunnitelmat näyttävät kuitenkin koko lailla olevan Malli 1.0

9 Australia ja Iso-Britannia ja black box Ennen ( 1.0 ): Ostokriteerit Tuota miten tuotat Maksetaan työllistymisestä Nyt ( 2.0) : Ongelmat: Tilaaja ei ajan mittaan tiedä tarpeeksi hyvin mitä ostaa (nk. viisaan ostajan ongelma) Ei saada levitettyä toimivia käytäntöjä Kermankuorinta ja parkkeeraus. Tarvittaisiin myös pehmeiden välitulosten seurantaa ja palkitsemista Ostokriteerit Laatukriteerit Tuota ja kerro box auki Maksetaan välituloksista Levitetään hyviä käytäntöjä Maksetaan tuloksista Muutokset: Tuottajan on kerrottava enemmän käytännöistään ja sitouduttava laatukriteereihin Hyviä käytäntöjä levitetään Välituloksista ( aktivoitumisesta ) palkitaan. Mitä etäämmällä työmarkkinoista alussa, sitä suuremmat palkkiot aktivoitumisesta ja työllistymisestä

10 Roopen 7-teesiä Mikä Suomessa olisi viisasta erityisesti moniulotteisten tilanteiden kannalta? 1. Kokonaisuuden hallinnassa 2. Kokemuksen siirtämisessä 3. Palveluprosessissa 4. Palvelujen hankinnassa 5. Kilpailuttamisessa 6. Uuden yritystoiminnan luomisessa 7. Palautteen hankinnassa ja toiminnan kehittämisessä

11 Tärkeä elementti Mikä siinä olisi viisasta Miltä pitää välttyä Mitä merkitystä ja mitä haasteita moniulotteisuuden näkökulmasta 1)Maakunnan työllisyysasioiden kokonaisuuden hallinta 2)Hyvien käytäntöjen siirto kuntakokeiluista ja muusta kokemuksesta työllisyysasioista maakuntaan Maakunnassa/ allianssissa vahva julkinen toimija, jolla työelämän, työllisyyden ja työmarkkinoiden kehittäminen ja kansalaislähtöisyys prioriteetteina. Julkinen kykenee kokonaisvoimavaran kehittämiseen yli osaoptimoinnin ja toimijoiden keskinäisen kilpailun. Suomen (ja muiden) kokemus moniulotteisista tilanteista (kuten kuntakokeiluista ja TYPeistä välittyy hyvän oppimisprosessin kautta maakuntiin Heikko työllisyysasioiden kokonaisohjaus ja työllisyysasiat heikosti agendalla. Toimijoiden kilpailu(tus) pirstoo kokonaisvoimavaran kehittämisen. Hyvien käytäntöjen välittymiseen tulee katkos Kokonaisuuden hallinnan ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden heikkous on erityisen ongelmallista moniulotteisissa tapauksissa tämä havaittu myös markkinamalleissa Suurin osa hyvien käytäntöjen kokemuksesta koskee nimenomaan moniulotteisuuden hallintaa eikä missään ole (markkinamalleissakaan) tähän mitään ylivoimaisia ratkaisuja

12 3)Asiakas-/ kansalaislähtöinen palveluprosessi maakunnan työllisyyspalveluissa Hyvä henkilökohtaistettu kontakti työnhakija- ja yritysasiakkaisiin julkisen toimesta heti alussa Hyvä palveluohjaus varmistettu julkisen toimesta Henkilökohtaisten kontaktien puuttuminen heti alussa Palvelu on liian tekniikkavetoista ja etäännytettyä Mekaaninen etäpalvelu on riittämätöntä erityisesti moniulotteisissa tilanteissa oleville Digitaalisissa palveluissa koutsausta ja henkilökohtaistettua tukea Kansalaiset ja asiakkaat yhteiskehittäjinä palveluissa Digitaalisia palveluita kehitetään ilman henkilökohtaistettua tukea asiakkaille Kansalaisten ja asiakkaiden jääminen kohderyhmän rooliin 4)Palvelujen Järjestäminen ja ostaminen /hankinta/ kriteerit/ palkitseminen Maakunnan palvelujen hankinta perustuu asiakkaiden/kansalaisten palvelutarpeiden hyvään tuntemukseen (ICT ja tilastot tukena) Maakunnan palvelujen hankinta perustuu palvelun tuottajien hyvään tuntemukseen (ei vain black box hankintaa) Maakunnan hankintaosaaminen on ammattitaitoista Maakunnan hankintakriteerit ovat läpinäkyviä ja tukevat yhteiskunnallista vaikuttavuutta Palvelujen hankinta on ohennettua ja mekaanista ( vain ICT ja tilastot ) Palvelun tuottajia, prosessia ja alihankintaa ei tunneta hyvin ( black box ) Hankintaosaaminen on heikkoa Hankintakriteerit ovat epäselviä ja läpinäkymättömiä eivätkä tue vaikuttavuutta Heikko tarpeiden tuntemus, palvelun tuottajien tuntemus ja hankintaosaaminen ja palkitseminen VAIN kovista tuloksista on erityisen ongelmallista moniulotteisissa tilanteissa Myös välituloksista (osallisuuden kasvu) palkitaan tuottajia Palkitaan vain kovista lopputuloksista (kuten pelkästään työllistymisestä)

13 5)Kilpailuttaminen ja markkinoiden kehittyminen Maakunnan/ allianssin kokonaisvoimavaroja kehittävä kestävä kilpailuttaminen ja kokonaisuuden hyvä hallinta Ammattitaitoinen kilpailuttamisosaaminen maakunnassa Pienten ja keskisuurten palveluntuottajien mahdollisuuksista huolehtiminen kilpailuttamisessa Kermankuorinnan (palvellaan jo valmiiksi toimintakykyisiä) ja parkkeeraamisen (heikommassa asemassa olevat jäävät vaille palveluja) välttäminen Kilpailuttamisosaaminen heikkoa maakunnassa Näännyttävä pikkukilpailuttaminen ja kilpailubyrokratian paisuminen ja kilpailutuksen hajoaminen Pienten toimijoiden katoaminen ja jääminen suurten toimijoiden armoille Kermankuorintaa ja parkkeerausta Heikko hankintaosaaminen on erityisen ongelmallista juuri moniulotteisissa tilanteissa Pitää saada aikaan myös yhteistyötä ja innovaatioyhteistyötä, eikä vain kilpailua Pienet ja keskisuuret toimijat ja alihankkijat ovat vaatineet huomiota markkinamalleissa Byrokratian paisuminen, kermankuorinta ja hajoaminen ovat olleet markkinamallien ongelmia ja vaativat jatkuvaa huomiota 6)Uusi yritystoiminta Henkilöstön siirtyminen maakuntaan ja myös uuteen yritystoimintaan toteutuu hyvin, kolmannen sektorin asema on selkeä ja toimiva Henkilöstön siirtyminen ja uuden yritystoiminnan syntyminen toteutuu heikosti, kolmannen sektorin asema jää epäselväksi ja heikoksi Moniulotteisten tilanteiden näkökulmasta kokenut ja monipuolinen palvelun tuottajien saatavuus ja osaaminen ja myös alihankinta on erittäin tärkeää niin se on ollut myös markkinamalleissa Muutamat isot toimijat valtaavat markkinat ja alihankinnan

14 7)Palautteen hankinta ja toiminnan kehittäminen Jatkuvan ja monipuolisen palautteen hankkiminen kaikilta palvelun tuottajilta ja toiminnan osapuolilta maakunnan (ja allianssien ) toimesta Läpinäkyvyyden, luottamuksen ja vuoropuhelun ja markkinoiden toimivuuden edistäminen eri toimijoiden kesken Toimintaa kehitetään ja korjataan jatkuvasti ja nopeasti Maakunnan (ja allianssien ) tukena vahva tutkimustoiminta ja reaaliaikainen arviointi Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden pitkäjänteinen seuranta ja toiminnan kehittäminen Yksipuolista ja ohutta palautetta (kuten esim. pelkkä asiakastyytyväisyys) Maakunnan (ja allianssien) rooli heikko ja vuoropuhelu ja luottamus eri toimijoiden kesken heikkoa Asiakkaat koekaniineina Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seuranta ja toiminnan kehittäminen heikkoa Moniulotteista ja moniäänistä palautetta ja vuoropuhelua tarvitaan varsinkin moniulotteisissa tilanteissa tämä on huomattu myös markkinamalleissa Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seuranta on haastavaa ja vaatii resursseja ja kärsivällisyyttä - Suomi ei tutkimuksen käytössä ole työllisyysasioissa mikään mallimaa

15 Julkinen, yksityinen vai joku allianssimalli? Hyvin toimivassa viisassa työllisyyden hoidon kokonaismallissa on pääosiltaan samat komponentit, riippumatta siitä onko malli julkinen, yksityinen tai näiden yhdistelmä Yksityistäminen tuo mukanaan omat haasteensa, erityisesti hankinnan ja markkinoiden kehittämisen osalta. Tätä on jouduttu Australia-Iso-Britanniassa säätämään moneen kertaan. Ja samalla on lisääntynyt se byrokratia, josta aika suurin julistuksin alun perin haluttiin eroon (ja lasketaanko sen kustannuksia?) Suomi on julkisten palvelujen kilpailuttamisessa ja markkinoiden kehittämisessä jälkitulija, ei välttämättä edes second mover, eli kirimistä on Vastikään on kaupungeissa ja kunnissa luovuttu tilaaja-tuottaja malleista, koska ne eivät osoittautuneet toimiviksi (kuten eivät muuallakaan aikaisemmin!). Miten maakunnissa ollaan viisaampia ja taitavampia?

16 Hyvin toimivan työllisyyden hoidon kokonaismalli Ø Kokonaisstrategian ja markkinoiden kehittäminen Ø Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja levittäminen Ø Hankintamenettelyn ja tulostavoitteiden määrittely ja -osaamisen kehittäminen ASIAKKUUSREITTI Sisääntulo : palvelun aloitus tarvearvio Profilointi Allokointi Työllistymissuunnitelma ja työkyvyn arvio Palvelut (osaaminen, aktivointi, kuntoutus, työllistyminen ) Tukipalvelut : erilaiset koutsit ja työnetsijät Välitulosten ja avaintulosten seuranta ja laadunvalvonta > tulosseurannan kehittäminen Julkisen vastuulla Julkinen ja/tai yksityinen KANSALAISREITTI One-stop-shopit (kuten Ohjaamot) > ja myös muut tilat ja tilaisuudet Yksityinen (Australia, Iso- Britannia), muualla sekä että (kumppanuusmallit)

17 Työvoimapalvelujen kolme perusmallia ja Suomen tuleva malli Kunnallistettu malli Tanska Vaikuttavuuden idea: Kaikki oleellinen yksissä paikallisissa käsissä Kumppanuusmallit Saksa, Suomi, Ruotsi, Hollanti Vaikuttavuuden idea: Valtion, kuntien, kolmannen sektorin ja yksityisen kumppanuus Yksityistetty malli Australia, Iso-Britannia Vaikuttavuuden idea: Innovointivapaus ja kilpailuttaminen Allianssit joissa kehitetään suomalaista mallia?