Tiedolla johtaminen. vastuuhlö prof. Aino Kianto. esiintyjät: A. Kianto, Anna-Maija Nisula, Ilona Toth, Henri Hussinki. Esittäjät ja aiheet ovat:

Transkriptio

1 Tiedolla johtaminen vastuuhlö prof. Aino Kianto esiintyjät: A. Kianto, Anna-Maija Nisula, Ilona Toth, Henri Hussinki Esittäjät ja aiheet ovat: A. Kianto, tietojohtamisen nykytila suomalaisissa yrityksissä B. Henri Hussinki, tietojohtamisen parhaat käytännöt suomalaisissa yrityksissä C. Anna-Maija Nisula, tietojohtaminen logistiikka-alan pk-yrityksissä D. Ilona Toth, henkilökohtainen sitoutuminen ja tietotyöntekijöiden työn imu (Tarkemmat otsikoinnit saattavat poiketa näistä, mutta yllä esitysten perusidea minun vapaasti sanoittamanani)

2 Henri Hussinki, LUT ja Mika Vanhala, LUT Esittäjä: Aino Kianto, LUT Kuinka hyödynnämme arvokkainta resurssiamme? Tietojohtamiskäytänteiden kehitys suomalaisyrityksissä vuosina Tietojohtaminen on akateemisena tutkimuskenttänä ja yritysjohdon näkökulmana verrattain tuore lähestymistapa, jonka päämääränä on kehittää organisaatioiden tuloksellisuutta ja arvon luontia hyödyntämällä niiden saatavilla olevia tietoresursseja monipuolisesti ja tehokkaasti. Tutkimuksessamme tarkasteltiin tietojohtamiskäytänteiden kehitystä 96:ssa vähintään 100 henkilöä työllistävässä suomalaisyrityksessä neljän vuoden ajanjaksolla Tulokset perustuvat kyselylomakkeilla kerättyyn aineistoon. Kyselylomakkeissa pureuduttiin kuuteen johtamisen osa-alueeseen, jotka liittyvät läheisesti tietoon ja sen hyödyntämiseen: esimiestyö, tiedon ja osaamisen strateginen johtaminen, tiedon suojaaminen, rekrytointi, koulutus & kehittäminen ja tietojärjestelmien hyödyntäminen. T-testin tulosten perusteella voidaan todeta, että tiedon suojaaminen oli kohentunut tilastollisesti merkittävästi tarkastelujakson aikana, kun puolestaan henkilöstöjohtamiseen ja tietojärjestelmien hyödyntämiseen liittyvät käytännöt olivat merkittävästi heikentyneet. Tiedon ja osaamisen strateginen johtaminen oli myös lievässä noususuhdanteessa. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että suomalaisyritykset ovat viime vuosina pyrkineet entistä määrätietoisemmin hyödyntämään tietopääomaansa ja tällä tavoin saavuttamaan ennen kaikkea lyhyen tähtäimen kilpailuetuja. Toisaalta, kehitykseen, jatkuvuuteen ja kestävään kilpailuetuun tähtääviin henkilöstöjohtamiskäytänteisiin on keskitytty selvästi vähenevissä määrin, mikä vaikuttaa negatiivisesti saatavilla olevien määrään pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Lisäksi, on huolestuttavaa, että siinä missä teknologian merkitys on lisääntynyt maailmalla, eivät suomalaisyritykset ole kyenneet lisäämään sen painoarvoa omassa toiminnassaan. Tällaisen trendin jatkuessa on vaarana, ettei suomalaisyritysten henkilökunta kykene hyödyntämään innovointipotentiaaliaan, koska heidät pidetään liian tiiviisti kiinni vain niukasti arvoa luovissa rutiininomaisissa prosesseissaan. Avainsanat: Tietojohtaminen

3 Anna-Maija Nisula, LUT Aino Kianto, Mika Vanhala, Henri Hussinki, LUT Tietojohtaminen logistiikka-alan pk-yrityksissä Tieto ja tietojohtaminen ovat keskeisiä tekijöitä yritysten menestyksessä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tietojohtamista logistiikka-alan pk-yrityksissä. Valtaosa logistiikka-alan yrityksistä on pk-yrityksiä, joissa tietojohtamista on tutkittu varsin vähän. Tietojohtamisen avulla yritykset voivat kehittää toimintaansa, uudistua ja parantaa tuottavuutta. Lut:n ja Xamk:n kaksivuotinen yhteistyö- ja tutkimusprojekti kartoittaa tietojohtamisen ja erityisesti tietojohtamisen käytäntöjen nykytilaa Kymen-Laakson ja Etelä-Karjalan logistiikka-alan pk-yrityksissä. Tavoitteena on parantaa pk-yritysten tietoisuutta tietojohtamisesta ja parantaa yritysten toimintaa tietojohtamisen käytäntöjen avulla. Kartoitus paljastaa pk-yritysten vahvuudet ja myös kehittmyskohteet eli kohteet, joihin yritysten täytyy kiinnittää erityisesti huomiota. Tutkimuksessa tarkastellaan seuraavia tietojohtamisen käytäntöjä: informaatioteknolgian hyödyntäminen, henkilöstön johtaminen, pitkän tähtäimen suunnittelu ja toimitusketjun hallinta suhteessa yrityksen suorituskykyyn. Tässä paperissa kuvataan tietojohtamisen käytäntöjen kartoitusta sekä jatkotoimenpiteitä, joilla tietojohtamisen käytäntöjä voidaan viedä yritykseen. Avainsanat: Tietojohtaminen, tietojohtamisen käytännöt, tuottavuus, Pk-yritys, logistiikka

4 Ilona Toth, Lappeenranta University of Technology (LUT) Sanna Sintonen (LUT) Anna-Maija Nisula (LUT) Personal Resources and Knowledge workers' Job Engagement The focus of research is shifting to an interest in personal resources and psychological capital of knowledge workers, because work itself and work environment are currently undergoing fundamental changes. Personal resources are based on ones belief that an individual can influence his or her environment successfully; this belief is especially critical for knowledge workers, freelancers and entrepreneurs in contemporary economy. These malleable attributes are discussed in the literature as personal resources (Luthans et al. 2007; Van Wingerden et al. 2015; Xanthopoulou et al. 2009) or as positive psychological capital (Luthans et al. 2010). An individual with sufficient personal resources is likely to master the balance between the situational and personal resources (Wingerden et al. 2015) and achieve improved performance (Bakker et al. 2012). Engagement is a psychological state-like concept which can have a significant impact on performance improvement (Jeung 2011). We propose a theoretical model based on a modern interpretation of the Conservation of Resources Theory (Schaufeli & Salanova 2007) concerning the relationship between self-efficacy, organization-based self-esteem, and satisfaction with life in relation to the three dimensions of job engagement (physical, emotional, and cognitive). The proposed model is tested with structural equation modelling (LISREL). The data has been collected from the graduates of a Finnish university (n=103). Our study provides empirical evidence on the influence of personal resources on knowledge workers job engagement. There is a lack of empirical studies on knowledge worker (expert) work engagement which focuses on the aspects of personal resources in this context (e.g. ONeill et al. 2014). Through understanding the impact of personal resources on work-related engagement companies can enhance their human relations management practices and develop better support mechanisms for their knowledge workers including temporary team workers, remote workers, as well as for other atypical work roles. Keywords: Tietojohtaminen Publication which the abstract is based on: IFKAD 2017 konferenssipaperi

5 Henri Hussinki*, Aino Kianto ja Pia Adibe, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT kauppakorkeakoulu *) vastaava kirjoittaja Parhaat tietojohtamiskäytänteet menestyvissä suomalaisyrityksissä Tietojohtamisen tutkijoille on päivänselvää, että tiedolla ja sen suunnitelmallisella johtamisella voidaan vaikuttaa organisaation suorituskykyyn. Suurin osa organisaatioista ei kuitenkaan ymmärrä miksi ja miten tietoa johdetaan, sillä tutkijoiden tuottamat käytännön esimerkit ovat olleet varsin vähäisiä ja ne ovat keskittyneet lähinnä erittäin suuriin yrityksiin ja tietointensiivisiin toimialoihin. Tämän tutkimuksen päämäärä on raportoida eri toimialoilla käytännön kautta toimiviksi havaittuja tietojohtamiskäytänteitä, jotta niitä voitaisiin laajamittaisesti uudelleen hyödyntää suomalaisorganisaatioissa ja siten kehittää koko Suomen kilpailukykyä. Keräsimme aineiston syksyllä 2017 kuudesta yli 100 henkeä työllistävästä ja erinomaisesti tietojohtamisesta suoriutuvasta suomalaisyrityksestä, joista kussakin pääsimme haastattelemaan 3-4 johtajaa. Haastattelujen teemoja olivat esimiestyö, pitkän tähtäimen tieto- ja osaamistarpeiden täyttäminen, yrityskulttuurin kehittäminen, henkilöstöjohtaminen, tiedon suojaamiskäytänteet, tietojärjestelmien hyödyntäminen ja tiedolla johtaminen (mm. asiakastiedon hankkiminen ja hyödyntäminen). Tulosten perusteella yritykset kokivat toimivimmiksi tietojohtamiskäytänteiksi sellaiset, jotka liittyvät koko organisaation kattavaan tiedon liikkuvuuden ja hyödyntämisen kehittämiseen. Tällaisia ovat mm. johtajien mahdollisimman avoin sisäinen kommunikointi meneillään ja suunnitteilla olevista asioista, sekä työntekijöiden aktiivinen kuuntelu ja huomioiminen päätöksenteossa. Myös henkilöstöjohtamiskäytänteet nousivat vahvasti esiin. Näihin liittyvistä käytänteistä tärkeimmiksi mainittiin tiedon rikastaminen rekrytoimalla erityyppisiä osaajia samoihin tiimeihin, henkilökohtaisen syvällisen tiedon kehittäminen erilaisten koulutusohjelmien avulla, sekä työntekijöiden säilyvyyden parantaminen tarjoamalla kiinnostavia ja kehittäviä urapolkuja. Lisäksi, useat yritykset pitivät oikeaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa erittäin tärkeänä asiana, joka ilmeni tietojärjestelmien ja data-analytiikan hyödyntämiseen panostamisena. Tutkimuksemme tarjoaa organisaatioille suoria esimerkkejä toimivista johtamiskäytännöistä, joita ne voivat halutessaan hyödyntää oman toimintansa kehittämiseen.

6 Johanna Kiviluoto, LAMK Riikka Sinisalo, LAMK Aluevaikuttavuutta avoimuudesta: LAMK avoimen toimintakulttuurin edelläkävijänä Avoin tiede on muokannut niin tutkimuksen tekemistä kuin siitä viestimistäkin jo useamman vuoden ajan. Ammattikorkeakouluissa avoin tiede on omaksuttu avoimen TKI toiminnan muodossa. Avoimuuden hyödyt aluekehityksen ja aluevaikuttavuuden näkökulmasta ovat ilmeiset: kun hankkeista ja niiden tuloksista viestitään mahdollisimman avoimesti, saadaan ne myös mm. alueen päättäjien ja yritysten käyttöön. Sama koskee hankkeissa kertynyttä tutkimusaineistoa, joka tulisi myös saattaa muiden jatkohyödynnettäväksi FAIRdata periaatteiden mukaisesti. Avoimuus ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan sen eteen on tehtävä määrätietoista kehittämistyötä. Lahden ammattikorkeakoulussa avoimen toimintakulttuurin edistäminen vastuutettiin Lahden korkeakoulukirjastolle yhdessä julkaisutoiminnan koordinoinnin ja kehittämisen kanssa keväällä Tämä mahdollisti systemaattisemman avoimen toimintakulttuurin edistämisen, joka johti myös mitattaviin tuloksiin. Vuonna 2016 toista kertaa toteutetussa OKM:n toimintakulttuuriselvityksessä LAMK nousi vuoden 2015 lähtötasolta 1 tasolle 3, ollen toiseksi parhaiten sijoittunut AMK. Selvimmin avoimuus näkyy alueelle avoimina julkaisuina ja tutkimusaineistoina. Julkaisujen avoimuus onkin jo erinomaisella tasolla, vuonna 2017 LAMKin kaikista julkaisuista jossain muodossa avoimesti saatavilla on 94 %. Tutkimusaineistojen avoimuus on uudempi asia, mutta siitäkin on saatu kokemuksia niin pilottihankkeiden kuin avointen rajapintojen julkaisun tiimoilta. Jatkossa avoimen toimintakulttuurin edistämisessä on hyvä kehittää nimenomaan alueellista yhteistyötä, joka puolestaan on hyvä kasvualusta innovaatioille. Miten tämä tehtiin? Tähän paneudumme tarkemmin esityksessä ja jaamme parhaat vinkkimme ja oppimme avoimen toimintakulttuurin edistämiseksi. Avainsanat: Avoin TKI -toiminta, Avoin tiede ja tutkimus, hyvät käytänteet Artikkeli tulossa: Nordic Journal of Information Literacy in Higher Education