Terveyden ja hyvinvoinnin (HYTE) -teemapäivän vastaajien taustaa
|
|
- Markus Alanen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YHTEINEN PALVELUPÄIVÄ - MALLI Asiakaspalautteet: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN, HYTE TEEMAPÄIVÄ YHTEINEN KEITTIÖ PILOTTI TOIMINTOJEN TALOLLA Osallistuneita 84. Vastanneita kaikkiaan 51 (n=51), joista noin 75 % naisia ja 25 % miehiä. Taustatiedot: enemmistö vastaajasta eläkeläisiä 52 %. Työssäkäyviä vastanneista oli 26 %, työllistymistoimenpiteissä (esim. kuntouttava työtoiminta tai työkokeilu) 8 % samoin kuin työttömänä 8 %. Opiskelijoita/koululaisia oli 4 % ja varusmies- tai siviilipalveluksessa 2 % vastanneista (n=48). Terveyden ja hyvinvoinnin (HYTE) -teemapäivän vastaajien taustaa 8% 4% 2% 8% 26% 52% Eläkeläiset Työssäkäyvät Työllistymistoimenpiteissä olevat (esim. kuntouttava työtoiminta tai työkokeilu) Työttömät Opiskelijat/koululaiset Varus-tai siviilipalvelu Hyvinvoinnin ja terveyden, HYTE teemapäivän merkitys Vajaa puolet eli 48 % vastaajaa koki saaneensa tarpeellista terveyteen/hyvinvointiin liittyvää tietoa. 29 % oli osittain samaa mieltä. 17 % ei ottanut kantaan. n. 6 % vastaajista oli osittain tai täysin eri mieltä tiedon tarpeellisuudesta. Erityisesti liikunta uni ruokailu/ruokavalio / -rytmi, sosiaaliset suhteet, aikuisneuvolapalvelut, tieto erilaisista palveluista ja konkreettisistä toimipisteistä ja monipuolinen tietous tarjonnasta koettiin tärkeäksi tiedoksi. Hyvinvoinnin ja terveyden, HYTE teemapäivän vaikutus 21 % vastaajista vastasi hyödyntävänsä saatua tietoa omissa elintavoissaan. Yli puolet vastaajista eli 52 % totesi hyödyntävänsä saatua tietoa omissa elintavoissaan osittain. 21 % ei ottanut kantaa kysymykseen. Vain noin 6 % vastaajista oli osittain tai täysin eri mieltä. Vastaajat toivat esiin ajatuksia tiedon merkityksestä: tieto karttui erityisesti kuntoilusta ja omasta fyysisestä tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöitä kuten ruokailuajoista ja ruokarytmistä, liikunnasta ja unesta. Myös tieto lisääntyi jo todetun sairauden hoitamisesta. Teemapäivä tuki myös muutosta omissa elintavoissa: tahtotila tiedon hyödyntämiseen liikunnan lisäämiseen, ruokailutottumusten tarkistamiseen sisällön, rytmityksen ja määrän suhteen sekä nukkumisen riittävyyteen. Teemapäivän annin koettiin myös tukevan jo hyviä elämäntapoja. Lisäksi tietoa aiottiin viedä eteenpäin omissa verkostoissa ja muun muassa aikuisneuvolapalvelu tuli tutuksi.
2 90 % vastaajista koki, että toteutettu hyvinvointipäivä innosti terveydestä huolehtimiseen. Tässä nähtiin tiedon saaminen merkittäväksi tekijäksi: Ihmiset ovat usein huolissaan terveydestään eli aihe oli kiinnostava. Teemapäivässä saatiin uutta ja monipuolista infoa ja tietoa selko-/kansankielellä. Tiedon kautta on tiedostaa mahdollisuutensa vaikuttaa omaan terveyteen. Tieto myös motivoi ja antaa kimmokkeita ja kipinää. Mitään "ei tuputettu". Tieto oli pilkottu monipuolisiksi ja sopivan lyhyiksi ammattilaisten puheenvuoroiksi. Lisäksi yhdessä tekeminen ja vertaistuki koettiin tapahtuman toteutuksessa merkittäväksi. Ryhmässä/porukalla on mukava liikkua ja kun on paljon innokkaita osallistujia, se kannustaa lähtemään mukaan. Yhteisöllisyys/ kaveri mukana toiminnassa lisää mielekkyyttä. Toteutettu teemapäivä herätti myös tarkastelemaan omaa terveyttä, kuntoa ja itsestä huolehtimisen tärkeyttä eri sairauksien vuoksi. Liikunta ja hyvä/terveellinen ruokavalio nähtiin hyvinvoinnin kannalta tärkeäksi ja hyvän mielen perustaksi. Esitettiin myös toiveita oman tahtotilan vahvistumisesta liikkumisen lisäämiseksi. Kokonaisarvio Hyvinvoinnin ja terveyden, HYTE -teemapäivästä Teemapäivä arvioitiin kokonaisuudessaan (n=51) kiitettäväksi 43 %, erinomaiseksi 27 % ja hyväksi 27 %. Ainoastaan 2 % vastaajista arvioi toteutuksen kohtalaiseksi. Teemapäivä koettiin kivaksi, hyväksi, mukavaksi ja myönteiseksi, sopivan mittaiseksi ja mielialaa kohottavaksi. Sille toivottiin jatkoa ja jopa vakiintumista alueelliseksi perinteeksi (4 krt tai 1 krt/vuosi), mutta myös muualla kaupunginosissa. Ruoka sai paljon kiitosta ja sen nähtiin motivoivan ihmisiä. Teemapäivässä koettiin myös mukavaa yhdessäoloa, aktivoivaa ryhmähenkeä, yhteisöllisyyden lisääntymistä ja herätti toiveen yhdessä tekemisen lisäämisestä (n=36). TALOUS HALTUUN! TEEMAPÄIVÄ YHTEINEN KEITTIÖ PILOTTI TOIMINTOJEN TALOLLA Osallistuneita 56. Vastanneita oli kaikkiaan niukasti 15 (n=15), joista 80 % naisia ja 20 % miehiä. Taustatiedot: 15:sta vastaajasta 73 % oli eläkeläisiä, 13 % ja työssäkäyviä, 7 % työllistymistoimenpiteissä ja 7 % muussa toiminnassa. Talous haltuun! teemapäivän vastaajien taustaa 7% 7% 13% 73% Eläkeläiset Työllistymistoimenpiteet Työssäkäyvät Muu toiminta Talous haltuun! -teemapäivän merkitys Palautteen mukaan 25 % koki täysin saaneensa tarpeellista ja 42 % osittain tarpeellista tietoa talouden hallintaan. 33 % vastaajasta ei ottanut kantaa kysymykseen. Tieto vahvisti talouden hallinnan jatkamista eli tarkan markan päiviä. Tarvetta ei toisaalta nyt ollut, mutta tulevaisuuden varalle tieto oli tarpeellista. Talous haltuun! -teemapäivän vaikutus
3 Toteutetun teemapäivän tiedon hyödynnettävyydestä omassa talouden hallinnan oli täysin samaa mieltä 83 % vastaajista ja kantaa ei ilmaissut 17 % vastaajista. Hyödyntäminen katsottiin tapahtuvan omien etujen valvomisena omassa taloudessa että kertomalla tietoa omissa lähiverkostoissa sekä oman työn kautta. 33 % vastaajista koki, että toteutettu hyvinvointipäivä herättää täysin ajattelemaan omaa talouttaan tai auttaa tässä. Yli puolet vastaajista (58 %) oli osittain samaa mieltä, että teemapäivä herättäisi ajattelemaan omaa taloutta. Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin, että teemapäivä voi lisätä harkintaa ja pohdintaa eurojen käytössä, teroittaa asioiden selvittämisen merkitystä etukäteen, jos on omaa vaikuttamismahdollisuutta, tuo tietoa, jota välittää eteenpäin lähipiirissä ja herättää ajatusta varautumisen merkityksestä tulevaisuuden mahdollisiin muutoksiin omassa taloudessa. Kokonaisarvio Talous haltuun! -teemapäivästä 85 % vastaajista arvioivat Talous haltuun! teemapäivän sijoittuvan kiitettävä- erinomainen - hyvä - tasoiseksi. Ulkoilu oli mukavaa, ruoka hyvää ja tapahtuma hyödyllinen sisällön ja kohtaamisten osalta YHTEINEN PALVELUPÄIVÄ - MALLI -YHDESSÄ TOTEUTTAMALLA TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN SEKÄ TALOUDEN HALLINNNAN MONIALAISET TEEMAPÄIVÄT (Innokylä) PERUSTA YHTEINEN PALVELUPÄIVÄ mallia hyödyntämällä on toteutettu terveyden ja hyvinvoinnin sekä talouden hallinnan monialaiset teemapäivät keväällä ja syksyllä 2018 alueen asukkaille. YHTEINEN PALVELUPÄIVÄ - mallin kautta on tarjottu matalan kynnyksen mielekästä, terveyttä ja hyvinvointia edistävää ja osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja asukasvaikuttamista vahvistavaa toimintaa. Perusta teemapäivien eli monialaiseille palvelupäivien toteutukselle on ollut monialainen yhteistyö eli yhteinen -malli, joka koostuu osaamisen ja asiantuntemuksen jakamisesta sekä yhdessä tekemisestä. TOTEUTUS YHTEINEN PALVELUPÄIVÄ - luo paikallisesti uutta toimintakulttuuria, jossa eri terveyden ja hyvinvoinnin toimijat toteuttavat yhdessä tehden alueen asukkaille teemapäivä -tapahtuman arki-iltapäivänä klo Teemapäivä -tapahtumat eli monialaiset palvelupäivät, on toteutettu käytännössä hyväksi havaitun tapahtumarungon kautta. Runko on koostunut alueen asukkaiden ja terveyden ja hyvinvoinnin toimijoiden yhdessä tekemisestä ja kohtaamisesta (ulkoilu), yhteisestä aterioinnista (lounas) sekä asiantuntija- ja kokemustiedon jakamisesta terveyteen, hyvinvointiin ja talouden hallintaan liittyen yhdessä alueen asukkaat, kaupunki-, järjestö-, yhdistys- hanke- ja kokemusasiantuntijatoimijat. YHTEINEN PALVELUPÄIVÄ - työryhmän toiminnan ydin on yhteinen näky edistää heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden ja alueen kaikkien asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistamalla. Lisäksi mallin toimivuuden taustalla on työryhmän jäsenten työn ja tehtävän kuvan tunteminen realistisesti, yhteisten rajapintojen tunnistaminen ja päällekkäisen työn väheneminen. Toiminnalla vahvistetaan asukkaiden voimavaroja, tuetaan vointia, vähennetään yksinäisyyttä, ehkäistään syrjäytymistä, vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja kykyä olla osallisena yhteisöä. Toteutus on monistettavissa uusille paikkakunnille muokaten eri alueiden erityispiirteiden eli tarpeiden, toiveiden ja toteuttajien mukaan. TOIMIJAT
4 YHTEINEN PALVELUPÄIVÄ mallin toimijat ovat seurakunnan, kaupungin aikuissosiaalityön, liikuntapalveluiden, järjestöjen, yhdistysten, hankkeiden toimijoita sekä kokemusasiantuntijoita. KOHDERYHMÄ Toiminnalla pyritään erityisesti tavoittamaan terveyden ja hyvinvoinnin osalta heikommassa asemassa olevia alueen asukkaita, mutta tapahtumat ovat kaikille asukkaille avoimia. YHTEINEN PALVELUPÄIVÄ - MALLILLA toteutetut teemapäivät tarjoavat mahdollisuutta voimaantumiseen ja osallisuuteen silloinkin, kun voimavaroja ja toimintakykyä on vähän. YHTEINEN PALVELUPÄIVÄ -mallin toimijoilla tulee olla kykyä noudattaa sovittuja pelisääntöjä. Tavoitteena on saattaa ihminen passiivisesta tiedon kuulijasta aktiiviseksi toimijaksi/osalliseksi. YHTEINEN PALVELUPÄIVÄ -MALLI tarjoaa osallistujilleen maksutonta toimintaa, tietoutta sekä ilmaista ruokaa. Osallistuminen ja aktiivinen toimijuus toteutetaan "oleminen on jo tekemistä"-periaatteella, jolla tuetaan omien kykyjen tunnistamista sekä vahvuuksien ja voimavarojen löytämistä ja käyttöön ottamista. MINIMIKRITEERIT Jokainen paikallinen YHTEINEN PALVELUPÄIVÄ -MALLI soveltaa toimintamallia omiin paikallisiin tarpeisiin, toiveisiin ja tarpeisiin ja resursseihin nähden sopivaksi kokonaisuudeksi siten, että se pitää sisällään yhteisen arvopohjan (yhdessä tekeminen, reiluus, avoimuus ja yhteisyys) ja sovitut toimintaperiaatteet. Minimikriteerit ovat: yhteisöllinen toiminta, arvopohjan yhtenäisyys, tehdään yhdessä, tehdään toisin, paikallinen tiimi ja hyödynnetään resursseja. YHTEINEN PALVELUPÄIVÄ -MALLIN PERUSTAMINEN Askelmerkit: 1. Innostu se kannattaa! 2. Kokoa joukot! Paikalliset toimijat mukaan. Yhteiset arvot ja tavoitteet. 3. Kartoitetaan paikalliset tarpeet ja käytettävissä olevat resurssit. 4. Tehdään yhdessä. ARVIOINTI YHTEINEN PALVELUPÄIVÄ -mallin tavoitteet, suunnitelma, toteutus, arviointi (toimija- ja osallistujapalaute) ja kehittäminen paikallisten toimijoiden yhdessä tekemällä. LEVITTÄMINEN YHTEINEN PALVELUPÄIVÄ -MALLI on monistettavissa uusille paikkakunnille ja toteutettavissa eri ammattilaisten yhdessä tekemisen mallina siten, että se on muokattavissa eri alueiden paikallisten erityispiirteiden ja toiveiden mukaan. Lisätietoja Kehittäjinä: seurakunta ja diakoniatyö, kaupungin aikuissosiaalityö ja liikuntapalvelut, sairaanhoitopiiri, KELA, Martat ry, Maa- ja kotitalousnaiset ry, terveellisiä elintapoja ja rakenteita tukevat hankkeet ja yhdistykset. YHTEINEN PALVELUPÄIVÄ -MALLI on monistettavissa uusille paikkakunnille ja toteutettavissa eri ammattilaisten yhdessä tekemisen mallina siten, että se on muokattavissa eri alueiden paikallisten erityispiirteiden ja toiveiden mukaan. Lisätietoja Kehittäjinä: seurakunta ja diakoniatyö, kaupungin aikuissosiaalityö ja liikuntapalvelut, sairaanhoitopiiri, KELA, Martat ry, Maa- ja kotitalousnaiset ry, terveellisiä elintapoja ja rakenteita tukevat hankkeet ja yhdistykset.
5
Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.
Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia. Osallisuus ja toimijuus Järjestöjen työn merkitys ja vaikuttavuus
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotLUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotArviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien
LisätiedotYhteinen keittiö hanke Etelä-Pohjanmaa. Julia Sillanpää
Yhteinen keittiö hanke Etelä-Pohjanmaa Yhteinen keittiö hanke Etelä-Pohjanmaa Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihanke: Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Hyvät käytännöt
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotKulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä
slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä Esa Vienamo 9.11.2018 Etelä-Pohjanmaa Ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen
LisätiedotKONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)
YHTEINEN KEITTIÖ HANKKEEN OSAPROJEKTI: KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys) PROJEKTISUUNNITELMA 1. PROJEKTIN TAUSTATIEDOT... 3 2. YHTEINEN KEITTIÖ-HANKE
LisätiedotMaakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku
Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat
LisätiedotMiten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?
Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa? Arviointityö Sokrassa Arviointityön tarkoituksena on paitsi tuottaa arviointiin/ seurantaan liittyviä tuloksia Sokra-koordinaatiolle
LisätiedotArvoisa vastaaja, Kiitos vastauksestasi! Syntymävuoteni on. Olen nainen mies muu en halua kertoa. Paikkakunta
Arvoisa vastaaja, Tämä on kysely osallisuutta edistävien hankkeiden osallistujille. Kyselyn avulla tutkitaan hankkeiden vaikutuksia osallisuuden kokemukseen. Kerättyjä tietoja käytetään tieteelliseen tutkimukseen
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotMAAKUNNAN KOKOINEN YKSINÄISYYS KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE
MAAKUNNAN KOKOINEN YKSINÄISYYS KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE 23.5.2018 Mitä yksinäisyys merkitsee Keski-Suomelle? Tutkimusten mukaan jatkuvasti tai melko usein yksinäisyyttä kokee noin 5 % koko
LisätiedotRaaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1
Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä
LisätiedotMitä mettäterapia on?
Mitä mettäterapia on? Metsäterapia on Samisoster ry:n, Enontekiön kunnan ja PaKaste-hankkeen yhteistyönä toteutettava päihdehuollon kulttuurisensitiivinen avopalvelu asiakkaille, joilla on alkoholiongelmia
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
LisätiedotMukana ihmisten arjessa
Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.
LisätiedotMikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?
Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena - miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut, Helsinki Jukka Valkonen Suomen Mielenterveysseura
LisätiedotKASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN luonnos
KASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Ammattitaitovaatimukset: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa työskennellä kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan työn säädösten, arvopohjan ja ammattieettisten periaatteiden
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
Lisätiedotkynnyksetön Olopiste - työtoiminta
OLOPISTE Olopiste - kynnyksetön työtoiminta 1.9.2015-31.8.2018 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Harjulan Setlementti ry Sylvia-Koti yhdistyksen Kaupunkikylä Lahden ammattikorkeakoulu Lahden kaupunki osallistuu
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Risto Kuronen LT Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö
Miten tästä eteenpäin? Risto Kuronen LT Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö Terveydentilaa määrittävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Keskeistä hyvinvoinnin
LisätiedotYhteinen keittiö -hanke
Yhteinen keittiö -hanke 2017-2018 Yhteinen keittiö -hanke toteuttaa osaltaan hallituksen kärkihankkeen tavoitteita Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Hyvät käytännöt pysyvään
LisätiedotMonialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä
Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen 1. Hyvinvoinnin edistäminen indikaattoreista toimenpiteisiin 2. Hyvinvointiennakointi
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotNuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia
Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotErätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa
26.9.2018 Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa Yhteenveto keskustelusta Taustatietoa keskustelusta Aihe, ajankohta ja paikka Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta
LisätiedotLisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu
Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm
tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.
LisätiedotMitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 11.9.2017 - 2 11.9.2017 - 3 11.9.2017 - 4 11.9.2017 - 5 11.9.2017
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotSEKTORIT SEKAISIN YRITYKSEN NÄKÖKULMA
SEKTORIT SEKAISIN YRITYKSEN NÄKÖKULMA HANKINTA-ASIAMIES VELI PUTTONEN PALVELUKSESSANNE! Keski-Suomen Yrittäjät Lutakonaukio 7 (Innova 2) 40100 6.6.2017 Jyväskylä P. 0500 646 793 veli.puttonen@yrittajat.fi
LisätiedotToisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen
LisätiedotYhdistyksen tuki omaishoitajille
Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Keskeistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan turvaamisessa on maakunnallinen rakenne, joka mahdollistaa yhdessä tekemisen monella tasolla ja
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotRavitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen
Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotLIIKUNTAA JA KULTTUURIA KAIKILLE
LIIKUNTAA JA KULTTUURIA KAIKILLE KENELLE LIIKUNTAA JA KULTTUURIA KAIKILLE-TOIMINTA ON TARKOITETTU? Perhe- ja sosiaalipalveluiden sekä työttömien terveystarkastuksen asiakkaille. Asiakkaille joiden muuten
LisätiedotItä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1
Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen
LisätiedotPoLut Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa
PoLut Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa 1.3.2017 30.9.2019 Leena Välimaa Luontolähtöinen lähestymistapa maahanmuuttajien kotouttamisessa Pohjoisen ihmisen luontosuhde on voimakas Monet pohjoisen
LisätiedotTolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille
Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotFirstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotKohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä!
Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä! Jerrytapaamisen kulku 9.5.2019 Esityslista: 1. Tervetulotoivotus ja kokouksen läpikäyminen 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Järjestöneuvoston
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011
LisätiedotVAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HAASTEET JA ESTEET TULEVAISUUDEN KUMPPANUUTEEN. Ryhmäpohdinnan koonti
VAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HAASTEET JA ESTEET TULEVAISUUDEN KUMPPANUUTEEN Ryhmäpohdinnan koonti ESTEET Maakuntapäätös ja suunnittelu lipuvat yhä kauemmaksi järjestöjen työstä Järjestö-maakunta, ei hyvä
LisätiedotLAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO
LisätiedotWiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.
Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotSyntymävuoteni on. Olen nainen mies muu en halua kertoa. Paikkakunta
Syntymävuoteni on Olen nainen mies muu en halua kertoa Paikkakunta 1. Olemme kiinnostuneita kokemuksistasi yleensä osallisuuteen liittyen. Valitse, missä määrin olet väittämien kanssa tai. eikä Tunnen,
LisätiedotMitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 8.9.2017 - 2 8.9.2017 - 3 8.9.2017 - 4 8.9.2017 - 5 8.9.2017 -
LisätiedotSoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija
SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta
LisätiedotTampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö
Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Yhteenveto työpajoista elokuussa 2013 Kaupunkistrategia Yhdessä tekeminen: Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia Euroopan sosiaalirahaston TL 5:n hankkeiden asiakkaille suunnattu kyselytutkimus (2017) Lars Leemann & Anna Keto-Tokoi
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen
Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKulttuuri osana sote-uudistusta Taru Tähti Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon -hanke Etelä-Savon maakuntaliitto
Kulttuuri osana sote-uudistusta 3.5.2018 Taru Tähti Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon -hanke Etelä-Savon maakuntaliitto Perustietoja kyselystä Tarkoituksena saada lisää tietoa hyvinvoinnin ja kulttuurin
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotJärjestöt tulevaisuuden kunnissa
Järjestöt tulevaisuuden kunnissa jenni.airaksinen@kuntaliitto.fi @AiraksinenJenni Hyvinvointi polarisoituu Terveyserot Lähtökohtaerot Sisäinen eriytyminen Tuloerot https://www.hs.fi/talous/art-2000005421006.html
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotTerveyden edistämisen ohjelma 2013-2015
Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa
LisätiedotVANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Seppo Kettunen #iareena18
VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET Seppo Kettunen 2.2.2018 @sepket #iareena18 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Ikääntyvien hyvinvointi puhuttaa ja eläkkeelle jääminen aiheuttaa elämänmuutoksia,
LisätiedotRAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja
RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki
LisätiedotTulevaisuuden kunta on tekemisen asia! Sini Sallinen
Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! 14.9.2016 Sini Sallinen 1 Meidän kunta = Hyvinvoinnin johtaminen = Yhteinen väestö Ł Sote on poistunut työnjohdosta, mutta ei kunnan alueelta! Ł Organisaatiolähtöisestä
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotLyhyesti LAPEsta ja tehtävästämme. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluhuoltoryhmän mallinnos verkosto
Lyhyesti LAPEsta ja tehtävästämme Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluhuoltoryhmän mallinnos verkosto 22.1.2018 Maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet Toimintakulttuurin muutos 11 maakuntaa Matalan
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotApril 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi
April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä
LisätiedotJÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä
ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke Tavoite: Hanke tukee maakunnan
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotSovari-mittari 217-218 työpajatoiminta Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari, jolla tuodaan esille palveluiden laatua ja sosiaalisesti
LisätiedotKohti kumppanuusyhteiskuntaa
Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotJärjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa
Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa JESSICA FAGERSTRÖM, HANKEKOORDINAATTORI JUSSI KOIRANEN, HANKETYÖNTEKIJÄ JARNO MÄKINEN, I T- ASI ANTU NTIJA Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa
LisätiedotSovari sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari, jolla tuodaan esille palveluiden laatua ja sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia. Sovari-mittaria
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen ja maakunnan
Lisätiedot