Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. hätätilanteen tuen antamisesta unionin sisällä

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 115 final 2016/0069 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS hätätilanteen tuen antamisesta unionin sisällä FI FI

2 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet PERUSTELUT Pakolaisten ja maahanpyrkijöiden äkillinen tulo Eurooppaan joukoittain on luonut poikkeuksellisen tilanteen, jossa suuri määrä ihmisiä tarvitsee kiireellistä humanitaarista apua, johon yhden tai useamman unionin jäsenvaltion viranomaisten organisatorinen kapasiteetti ei riitä. Eurooppa-neuvosto kehotti 18. ja 19. helmikuuta 2016 komissiota toteuttamaan kiireellisiä toimia ja tekemään käytännön ehdotuksia, jotta EU:lle voidaan antaa valmiudet tarjota humanitaarista apua EU:n sisällä hyödyntäen komission humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston kokemusta. Koska tämänhetkinen muuttoliike- ja pakolaiskriisi aiheuttaa välittömiä tarpeita, tällä avulla tuetaan ensisijaisesti niitä maita, joihin saapuu suuria määriä pakolaisia ja maahanpyrkijöitä, mutta sitä voidaan käyttää myös missä tahansa muissa hätätilanteissa, joita voi syntyä. Unioniin vaikuttava muuttoliike- ja pakolaiskriisi on hyvä esimerkki tilanteesta, jolla on suoria vaikutuksia unioniin ja sen jäsenvaltioihin. Näin on siitä huolimatta, että unioni on pyrkinyt puuttumaan näiden poikkeuksellisten olosuhteiden perimmäisiin syihin auttamalla maita, joita tilanne ensisijaisesti koskettaa. Tilanne kuvaa hyvin myös sitä, millainen vaikutus kriiseillä ja katastrofeilla voi olla unioniin ja sen jäsenvaltioihin, ja sitä, että unionilla on oltava paremmat valmiudet vastata niihin, ottaen huomioon jäsenvaltioiden nykyinen taloustilanne ja katastrofien taloudellinen vaikutus jäsenvaltioihin. Sekä ihmisen aiheuttamien katastrofien että luonnonkatastrofien vaikutus on unionissa yhä vakavampi. Tämä liittyy moniin ilmiöihin, joihin ulkoiset tekijät ja olosuhteet unionin lähialueilla ja muissa maailman maissa voivat vaikuttaa suoraan ja vakavasti. Esimerkiksi ilmastonmuutos on tällainen ilmiö. Ihmisten aiheuttamien ja luonnonkatastrofien mittaluokka ja vaikutukset voivat olla sellaisia, että ne voivat aiheuttaa vakavia talousvaikeuksia yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. Katastrofeja voi esiintyä myös sellaisissa jäsenvaltioissa, jotka ovat jo muista syistä vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa, jolloin katastrofit entisestään pahentavat kyseisten jäsenvaltioiden yleistä taloustilannetta. Kummassakin tapauksessa vaikutukset kyseisen jäsenvaltion avustusvalmiuteen olisivat kielteisiä, mikä puolestaan vaikuttaisi haitallisesti avun tarpeessa oleville ihmisille tarjottavaan apuun. Humanitaarista apua koskevaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUTsopimus) määräykseen (214 artikla) voidaan turvautua ainoastaan silloin, kun toteutetaan toimia katastrofeista kärsivien ihmisten auttamiseksi kolmansissa maissa. Siksi on tarpeen määrittää, voitaisiinko olemassa olevilla EU:n sisällä sovellettavilla unionin välineillä vastata edellä mainittuihin poikkeuksellisiin tarpeisiin, ja jos ei voida, mitä vaihtoehtoista väylää unionin toimiin voitaisiin käyttää. Yksi välineistä on unionin pelastuspalvelumekanismi, joka on otettu käyttöön pakolais- ja muuttoliikekriisissä. Koska tarpeet ovat hyvin samanlaisia monissa osallistuvissa valtioissa, vapaaehtoiset avuntarjoukset pyyntöihin, joita erityisesti Kreikka, Slovenia ja Kroatia ovat esittäneet, ovat kuitenkin jääneet riittämättömiksi. Eräistä muista EU:n välineistä, kuten EU:n solidaarisuusrahastosta (EUSR), turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) FI 2 FI

3 (muuttoliikekriisin osalta) tai vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (FEAD), voidaan osoittaa merkittävästi taloudellisia resursseja apuun Euroopan sisällä ja näin helpottaa jäsenvaltioiden tilannetta. Näitä välineitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu mittavia humanitaarisia tarpeita varten. Niissä tukeudutaan ensisijaisesti hallitusten hallinnollisiin ja operatiivisiin valmiuksiin, ja hallituksiin voi jo kohdistua taloudellisia paineita. Siksi unionin on asianmukaista yhteisvastuun hengessä vastata katastrofin koettelemien ihmisten perustarpeisiin unionin sisällä ja samalla minimoida taloudelliset vaikutukset niihin vakavissa talousvaikeuksissa oleviin jäsenvaltioihin, joihin katastrofi kohdistuu. Näin ollen ehdotetaan, että luonteeltaan humanitaarisen hätätilanteen tuen antaminen unionin sisällä perustuisi SEUT-sopimuksen 122 artiklan 1 kohtaan. Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa SEUT-sopimuksen 122 artiklan 1 kohdan perusteella ei ole aiemmin hyväksytty mitään toimenpidettä, joka vastaisi samoihin tarpeisiin. Siksi yhdenmukaisuuden ei pitäisi olla ongelma. Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa Asetus on linjassa unionin muiden politiikkojen kanssa, koska sillä on tarkoitus täydentää niitä vastaamalla tarpeisiin, jotka muuten jäisivät pitkälti tyydyttämättä. Asetus on täysin linjassa erityisesti unionin pelastuspalvelumekanismista tehdyn päätöksen N:o 1313/2013/EU kanssa, ja sillä pyritään saamaan mahdollisimman paljon synergiaetuja kyseisen päätöksen kanssa. Tämän asetuksen nojalla toteutettavia toimia on koordinoitava tiiviisti pelastuspalvelumekanismin toimien kanssa, jos jälkimmäistä käytetään luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien hoitoon EU:n sisällä. Tämä koskee myös Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa (EUSR), turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahastoa (ISF) tai vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoa (FEAD). Asetus on yhdenmukainen myös niiden politiikkojen ja periaatteiden kanssa, joita unioni noudattaa humanitaarisen avun operaatioissaan unionin ulkopuolella. 2. OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE Oikeusperusta Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklan 1 kohta. Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) Jäsenvaltiot eivät pääse yksinään ehdotuksen tavoitteisiin. Yhtä tai useampaa jäsenvaltiota koskevien laajoja humanitaarisia vaikutuksia omaavien luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä jäsenvaltioiden avustusvalmiudet voivat ylikuormittua eivätkä ne ehkä pysty vastaamaan riittävällä tavalla humanitaarisiin tarpeisiin. Näin on varsinkin silloin, jos katastrofit, joilla luonnollisesti on taloudellisia seurauksia, kohtaavat jäsenvaltioita, jotka ovat jo vakavissa talousvaikeuksissa. Kummassakin tapauksessa on sekä asianmukaista että välttämätöntä, että unioni toimii yhteisvastuun hengessä tukeakseen katastrofin koettelemia FI 3 FI

4 jäsenvaltioita esiin nouseviin humanitaarisiin tarpeisiin vastaamisessa ja lieventävät samalla niihin kohdistuvia talousvaikutuksia. Suhteellisuusperiaate Ehdotus rajoittuu siihen, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sillä paikataan aukkoja, joita käynnissä olevan muuttoliike- ja pakolaiskriisin yhteydessä on havaittu, ja ehdotetaan Eurooppa-neuvoston antamien valtuuksien mukaisia ratkaisuja. Unionin ja jäsenvaltioiden hallinnollinen rasitus on vähäinen eikä ylitä sitä, mikä on ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätöntä. Toimintatavan valinta Ehdotus neuvoston asetukseksi. 3. JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Sidosryhmien kuuleminen Koska humanitaarisen avun antaminen on käynnissä olevan muuttoliike- ja pakolaiskriisin vuoksi äärimmäisen kiireellistä, sidosryhmien kuulemista ei ole järjestetty. Komission ehdotus perustuu tietoihin, jotka se on saanut edellä mainitun kriisin aikana. Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö Ehdotus perustuu pitkälti Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston kokemukseen. Vaikutustenarviointi Koska humanitaarisen avun antaminen on käynnissä olevan muuttoliike- ja pakolaiskriisin vuoksi äärimmäisen kiireellistä, vaikutustenarviointia ei ole tehty. Komission ehdotus perustuu tietoihin, jotka se on saanut edellä mainitun kriisin aikana. Perusoikeudet Ehdotus on täysin linjassa perusoikeuksien suojelemisen kanssa. Sillä itse asiassa pyritään ylläpitämään eräitä oikeuksia, erityisesti ihmisarvoa sekä oikeutta elämään ja oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Toimenpiteisiin, joilla tuetaan jäsenvaltioiden toimia humanitaaristen tarpeiden täyttämiseksi unionin sisällä vuonna 2016, tarvitaan 300 miljoonaa euroa. Rahoitusta tarvitaan todennäköisesti lisää, jos siirtolais- ja pakolaisvirrat pysyvät jatkossakin nykyisellä tasolla. Sekä vuoden 2017 että vuoden 2018 tarpeeksi arvioidaan 200 miljoonaa euroa. FI 4 FI

5 5. LISÄTIEDOT Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt Tämän asetuksen nojalla rahoitustukea saavien toimien toteutusta seurataan säännöllisesti. Komissio esittää kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta neuvostolle arvion tämän asetuksen toimivuudesta sekä ehdotukset asetuksen tulevaisuuden suhteen ja tarvittaessa ehdotukset asetukseen tehtävistä muutoksista. Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset Ehdotuksen kohde ja soveltamisala esitetään 1 artiklassa, jossa säädetään puitteista, joissa voidaan yhteisvastuun hengessä myöntää unionin hätätilanteen tukea unionin sisällä luonnon tai ihmisen aiheuttaman katastrofin yhteydessä, kun katastrofin laajuus ja vaikutus on niin poikkeuksellinen, että se aiheuttaa vakavia ja laaja-alaisia humanitaarisia seurauksia. Tällä asetuksella osallistutaan katastrofin koettelemien ihmisten perustarpeiden tyydyttämiseen unionin sisällä ja näin osaltaan minimoidaan taloudelliset vaikutukset jäsenvaltioihin. Ehdotuksen 2 artiklassa määritellään, mitkä toimet olisivat asetusehdotuksen mukaista hätätilanteen tukea. Annettava hätätilanteen tuki muodostuisi tarpeisiin perustuvista toimista, joilla täydennetään katastrofin koettelemien jäsenvaltioiden toimia ihmishenkien suojelemiseksi, ihmisten kärsimyksen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi ja ihmisarvon ylläpitämiseksi. Hätätilanteen tuki voi olla muodoltaan mikä tahansa humanitaarisesta avusta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/96 säädetty toimi. Artiklassa määritetään myös, mille tahoille kyseisten toimien toteuttaminen voidaan antaa tehtäväksi (komissiolle tai kumppaniorganisaatioille, jotka voivat olla joko kansalaisjärjestöjä, kansainvälisiä järjestöjä tai jäsenvaltioiden erikoisyksikköjä, kunhan niillä on kokemusta asetusehdotuksen mukaisten tukitoimien toteuttamisesta). Ehdotuksen 3 artikla koskee rahoitustuen muotoja ja täytäntöönpanomenettelyjä. Asetusehdotuksessa esitetyillä toimilla vastataan haluun toimia oikeusperustaa vastaavasti yhteisvastuun hengessä, joten sen nojalla annettava hätätilanteen tuki olisi rahoitettava unionin yleisestä talousarviosta sekä rahoitusosuuksilla, joita muut julkiset tai yksityiset avunantajat voisivat antaa ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Täytäntöönpanomenettelyjen määrittelemiseksi viitataan EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännöksiin suorasta ja välillisestä hallinnoinnista ja annetaan näin komissiolle mahdollisuus tehdä julkisia hankintoja koskevia sopimuksia tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien kanssa ja myöntää avustuksia kansalaisjärjestöille ja jäsenvaltioiden erikoisyksiköille 1 sekä antaa talousarvion toteuttamistehtäviä kansainvälisille järjestöille. Lisäksi 3 artiklassa säädetään, että kansalaisjärjestöt, joiden kanssa komissio on tehnyt neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 mukaisen puitesopimuksen humanitaarisesta avusta, saavat toteuttaa toimia ehdotetun asetuksen nojalla. Ehdotetun asetuksen nojalla unionin rahoitukseen oikeutetut kustannukset määritetään 4 artiklassa. Kustannukset voivat joko liittyä suoraan asetuksen nojalla toteutettavien tukitoimien operatiiviseen suorittamiseen tai liittyä niihin välillisesti, kun ne koskevat kumppaniorganisaatioiden yleiskustannuksia ja muita hallinnointikustannuksia. Unionin 1 Ks. myös komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle julkisia hankintoja koskevista säännöistä nykyisessä turvapaikkakriisissä (COM(2015) 454 final, ). FI 5 FI

6 rahoituksen olisi oltava käytettävissä myös sellaisiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin liittyviin kustannuksiin, joita ehdotetun asetuksen nojalla annettavan tuen hallinnoiminen edellyttää. Artiklassa säädetään myös avustusten myöntämistavasta (erityisesti mahdollisuudesta myöntää taannehtivasti avustuksia, jotka kattavat enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista). Ehdotuksen 5 artiklassa esitetään periaate, jonka mukaan muiden unionin välineiden kanssa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen. Säännöstä sovelletaan yleisesti suhteessa kaikkiin unionin välineisiin, mutta joitakin tällaisia välineitä mainitaan esimerkkeinä, koska niillä on erityistä merkitystä ehdotetun asetuksen aiheen kannalta. Ehdotetun asetuksen 6 artiklassa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan unionin taloudellisten etujen asianmukainen suojaaminen menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa. Tällaisia toimenpiteitä ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti. Ehdotetun asetuksen 7 artiklassa edellytetään, että rahoitustukea saavien toimien toteutusta seurataan säännöllisesti. Siinä säädetään myös, että ehdotetun asetuksen toimivuudesta tehdään arviointi kolmen vuoden kuluttua. Asetuksen voimaantuloajankohta, jonka olisi asian kiireellisyyden vuoksi tarkoitus olla päivä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, määritetään 8 artiklassa. FI 6 FI

7 2016/0069 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS hätätilanteen tuen antamisesta unionin sisällä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 122 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Keskinäinen avunanto ja tuki katastrofeissa on yleismaailmallisen arvon kansojen välisen yhteisvastuun perustavanlaatuinen ilmentymä ja moraalinen velvollisuus, sillä tällaiset katastrofit voivat johtaa siihen, että huomattava määrä ihmisiä ei saa perustarpeitaan tyydytettyä, millä voi olla vakavia haittavaikutuksia heidän terveytensä ja henkensä kannalta. (2) Sekä ihmisten aiheuttamien katastrofien että luonnonkatastrofien vaikutus on unionissa yhä vakavampi. Tämä liittyy moniin tekijöihin, kuten ilmastonmuutokseen, mutta myös muihin ulkoisiin tekijöihin ja olosuhteisiin unionin naapurimaissa. Unioniin tällä hetkellä vaikuttava muuttoliike- ja pakolaiskriisi on hyvä esimerkki tilanteesta, jolla voi olla suoria vaikutuksia jäsenvaltioiden taloudelliseen tilanteeseen, huolimatta siitä, että unioni on toteuttanut toimia, joilla on pyritty puuttumaan perimmäisiin syihin kolmansissa maissa. Tilanteen seurauksena Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota 19 päivänä helmikuuta 2016 luomaan valmiudet toimittaa humanitaarista apua EU:n sisällä niiden maiden tukemiseksi, joissa on suuria määriä pakolaisia ja muuttajia. (3) Ihmisen aiheuttamien ja luonnonkatastrofien laajuus ja vaikutukset voivat olla sellaisia, että ne voivat aiheuttaa vakavia talousvaikeuksia yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. Katastrofeja voi esiintyä myös sellaisissa jäsenvaltioissa, jotka ovat jo muista syistä vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa, jolloin ne pahentavat edelleen kyseisten jäsenvaltioiden yleistä taloustilannetta. Kummassakin tapauksessa tilanne heikentäisi jäsenvaltion toimintakykyä, mikä puolestaan vaikuttaisi haitallisesti hädänalaisten ihmisten auttamiseen ja tukemiseen. (4) Vaikka unioni voikin jo antaa jäsenvaltioille luonteeltaan makrotaloudellista tukea ja osoittaa eurooppalaista solidaarisuutta katastrofeista kärsiville alueille Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) kautta, unionin tasolla ei tällä hetkellä ole asianmukaista välinettä, jolla voitaisiin vastata katastrofista kärsivien ihmisten humanitaarisiin tarpeisiin unionin sisällä esimerkiksi järjestämällä elintarvikeapua, hätäterveydenhoitoa, suojaa ja vettä ja huolehtimalla jätevesihuollosta, hygieniasta, suojelusta ja opetuksesta riittävän ennakoitavasti ja riippumattomasti. Keskinäistä apua voidaan tarjota unionin pelastuspalvelumekanismin puitteissa, mutta sen toiminta perustuu jäsenvaltioiden vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin. Apua ja tukea voidaan tarjota myös olemassa olevien unionin politiikka- ja rahoitusvälineiden kautta, FI 7 FI

8 esimerkiksi niiden, joiden tarkoituksena on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen perustaminen unioniin. Tällainen apu ja tuki olisi kuitenkin kyseisten välineiden pääasiallisiin politiikkatavoitteisiin nähden toissijaista ja niille alisteista ja siksi soveltamisalaltaan ja määrältään vähäistä. Siksi näyttää siltä, että unionin on asianmukaista yhteisvastuun hengessä vastata katastrofista kärsivien ihmisten perustarpeisiin unionin sisällä ja osaltaan vähentää kyseisten katastrofien taloudellista vaikutusta kyseisiin jäsenvaltioihin. (5) Koska katastrofista kärsivien ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen unionin sisällä antamalla hätätilanteen tukea on samankaltaista kuin humanitaarisen avun antaminen ihmisen tai luonnon aiheuttamien katastrofien uhreille kolmansissa maissa, on asianmukaista, että kaikki asetuksen mukaiset operaatiot toteutetaan kansainvälisesti sovittuja humanitaarisia periaatteita noudattaen. Näiden toimien olisi oltava kyseisten vaikeuksissa olevien jäsenvaltioiden taloudellisen tilanteen kannalta asianmukaisia toimenpiteitä. (6) Koska on tarpeen toimia yhteisvastuun hengessä, tämän asetuksen nojalla annettava hätätilanteen tuki olisi rahoitettava unionin yleisestä talousarviosta sekä rahoitusosuuksilla, joita muut julkiset tai yksityiset avunantajat voivat antaa. (7) Tämän asetuksen mukainen kustannusten korvaaminen, julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekeminen ja avustusten myöntäminen olisi toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/ mukaisesti ottaen huomioon hätätilanteen tuen erityisluonne. Siksi on asianmukaista säätää, että avustuksia voidaan myöntää ja julkisia hankintoja koskevia sopimuksia tehdä suoraan tai välillisesti ja että avustuksilla, joita voidaan myöntää myös taannehtivasti, voidaan rahoittaa tukikelpoisista kustannuksista jopa 100 prosenttia. Komission olisi voitava rahoittaa hätätilanteen tuella minkä tahansa tarvittavaa kokemusta omaavan oikeudelliselta luonteeltaan yksityisen tai julkisen organisaation operaatioita ja käyttää tässä tilanteen mukaan suoraa tai välillistä hallinnointia. (8) On myös asianmukaista tukeutua organisaatioihin, joiden kanssa komissio on tehnyt neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 3 mukaisen kumppanuutta koskevan puitesopimuksen, koska kyseisillä organisaatioilla on kokemusta humanitaarisen avun antamisesta komission koordinoimana. (9) Euroopan unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joihin kuuluvat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti. (10) Tässä asetuksessa olisi luotava perusta rahoitustuen antamiselle luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä silloin, kun unionilla on yhteisvastuun hengessä paremmat mahdollisuudet kuin yksin ja koordinoimattomasti toimivilla jäsenvaltioilla mobilisoida sopiva määrä rahoitusta ja käyttää sitä mahdollisesti ihmishenkiä pelastavien operaatioiden toteuttamiseen taloudellisella, tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla, mikä lisää toimien tuloksellisuutta niiden laajuuden ja täydentävyyden ansiosta. 2 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/1012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, , s. 1). Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta (EYVL L 163, , s. 1). FI 8 FI

9 (11) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan niiden laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. (12) Hätätilanteen tuen antamista tämän asetuksen nojalla on syytä seurata asianmukaisesti tukeutuen tarvittaessa parhaaseen unionin tasolla käytettävissä olevaan asiantuntemukseen. Myös asetuksen yleistä täytäntöönpanoa on syytä arvioida. (13) Tarvittavan tuen kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde ja soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään puitteista, joissa unionin hätätilanteen tukea voidaan myöntää käynnissä olevan tai mahdollisen luonnonkatastrofin tai ihmisen aiheuttaman katastrofin yhteydessä unionin sisällä, kun katastrofin laajuus ja vaikutus on niin poikkeuksellinen, että se aiheuttaa vakavia ja laaja-alaisia humanitaarisia seurauksia. 2 artikla Tukikelpoiset toimet 1. Tämän asetuksen mukainen hätätilanteen tuki muodostuu tarpeisiin perustuvista hätätoimista, joilla täydennetään katastrofin koettelemien jäsenvaltioiden toimia ihmishenkien suojelemiseksi, ihmisten kärsimyksen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi ja ihmisarvon ylläpitämiseksi silloin, kun se on 1 artiklassa tarkoitettujen katastrofien vuoksi tarpeen. 2. Hätätoimiin voi kuulua mitä tahansa humanitaarisen avun toimia, jotka voivat asetuksen (EY) N:o 1257/96 2, 3 ja 4 artiklan mukaisesti saada unionin rahoitusta, eli niihin voi sisältyä apua ja tarvittaessa suojelutoimia ihmishenkien pelastamiseksi ja suojelemiseksi katastrofien yhteydessä ja välittömästi niiden jälkeen. Tukea voidaan käyttää myös muiden sellaisten kustannusten rahoittamiseen, jotka liittyvät suoraan hätätilanteen tukioperaatioiden toteuttamiseen. 3. Tämän asetuksen mukaisen hätätilanteen tuen myöntämisessä ja täytäntöönpanossa on noudatettava humanitaarisia perusperiaatteita eli humaanisuutta, puolueettomuutta, tasapuolisuutta ja riippumattomuutta. 4. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut toimet voi toteuttaa komissio tai komission valitsema kumppaniorganisaatio. Komissio voi valita kumppaniorganisaatioksi kansalaisjärjestöjä, jäsenvaltioiden erikoisyksikköjä tai kansainvälisiä organisaatioita ja järjestöjä, joilla on vaadittavaa asiantuntemusta. FI 9 FI

10 3 artikla Rahoitustuen muodot ja täytäntöönpanomenettelyt 1. Komissio noudattaa unionin rahoitustuen myöntämisessä asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012. Unionin rahoitus tämän asetuksen mukaisiin tukitoimiin toteutetaan edellä mainitun asetuksen 58 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua suoraa hallinnointia tai 58 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua välillistä hallinnointia noudattaen. 2. Tämän asetuksen mukainen hätätilanteen tuki rahoitetaan unionin yleisestä talousarviosta ja rahoitusosuuksilla, joita muut julkiset tai yksityiset avunantajat voivat antaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/ artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. 3. Komissio voi myöntää unionin rahoitusta tämän asetuksen mukaisiin suoraan hallinnoitaviin tukitoimiin asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/ artiklan 1 kohdan mukaisesti ilman ehdotuspyyntöä. Komissio voi tätä varten tehdä kumppanuutta koskevia puitesopimuksia tai hyödyntää voimassa olevia kumppanuutta koskevia puitesopimuksia, jotka on tehty asetuksen (EY) N:o 1257/96 mukaisesti. 4. Kun komissio toteuttaa hätätilanteen tukioperaatioita kansalaisjärjestöjen kautta, toiminnallisia ja rahoitusvalmiuksia koskevien kriteereiden katsotaan täyttyvän, jos kyseisen järjestön ja komission välillä on voimassa asetuksen (EY) N:o 1257/96 mukainen kumppanuutta koskeva puitesopimus. 4 artikla Tukikelpoiset kustannukset 1. Unionin rahoituksella voidaan kattaa kaikki 2 artiklassa tarkoitettujen toimien toteuttamisesta aiheutuvat suorat kustannukset, kuten kyseisten toimien yhteydessä käytettävien tavaroiden ja palveluiden ostamisen, valmistelun, keräämisen, kuljetuksen, varastoinnin ja jakelun kustannukset. 2. Myös kumppaniorganisaatioiden välilliset kustannukset voidaan kattaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti. 3. Unionin rahoituksella voidaan kattaa myös sellaisia valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin liittyviä kustannuksia, joita tämän asetuksen nojalla annettavan tuen hallinnoiminen edellyttää. 4. Unionin rahoituksella tämän asetuksen mukaisiin tukitoimiin voidaan kattaa enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. 5. Kumppaniorganisaatiolle ennen rahoitushakemuksen jättämistä aiheutuneet kustannukset voivat olla oikeutettuja unionin rahoitukseen. FI 10 FI

11 5 artikla Unionin toimien täydentävyys ja johdonmukaisuus Muiden unionin välineiden, erityisesti niiden, joista voidaan tarjota jossakin muodossa hätäapua tai tukea, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 661/2014 4, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU 5, asetuksen (EY) N:o 1257/96, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 233/2014 6, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 513/2014 7, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 514/2014 8, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 515/ ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/ , kanssa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen. 6 artikla Unionin taloudellisten etujen suojaaminen 1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia. 2. Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän asetuksen mukaisesti rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia. 3. Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä OLAF, voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/ ja neuvoston asetuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 661/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, , s. 924). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 223/2014 vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (EUVL L 72, , s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 513/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja neuvoston päätöksen 2007/125/YOS kumoamisesta (EUVL L 150, , s. 93). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä (EUVL L 150, , s. 112). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 150, , s. 143). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta (EUVL L 150, , s. 168). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston FI 11 FI

12 (Euratom, EY) N:o 2185/96 12 olevien säännösten ja niissä säädettyjen menettelyjen mukaisesti suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuun avustussopimukseen tai -päätökseen taikka sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa. 4. Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin sopimuksiin ja avustussopimuksiin sekä kansainvälisten järjestöjen ja jäsenvaltioiden erikoisyksikköjen kanssa tehtäviin sopimuksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista. 7 artikla Seuranta ja arviointi 1. Tämän asetuksen mukaista rahoitustukea saavia toimia seurataan säännöllisesti. 2. Komissio esittää kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta neuvostolle arvion sen toimivuudesta sekä ehdotukset asetuksen tulevaisuuden suhteen ja tarvittaessa ehdotukset asetukseen tehtävistä muutoksista. 8 artikla Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 12 asetuksen (EY) N:o 1073/1999 sekä neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, , s. 1). Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, , s. 2). FI 12 FI

13 SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi Ehdotus neuvoston asetukseksi hätätilanteen tuen antamisesta unionin sisällä 1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 13 UUSI: Hätätilanteen tuki unionin sisällä 1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne X Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 14 Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen Tavoite (Tavoitteet) Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee Tämän neuvoston asetuksen tavoitteena on säätää toimenpiteistä, joilla voidaan vastata kiireellisiin ja poikkeuksellisiin humanitaarisiin tarpeisiin, joita jäsenvaltioissa esiintyy katastrofin tai odottamattomien tapahtumien, kuten kolmansien maiden kansalaisten äkillisen joukoittaisen jäsenvaltioiden alueelle tulon johdosta Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä Erityistavoite nro 1 Tarjota kiireellisiin humanitaarisiin tarpeisiin vastaamiseksi hätätilanteen tukea unionin sisällä avun, hätäavun ja tarvittaessa operaatioiden muodossa ihmishenkien pelastamiseksi ja suojelemiseksi katastrofien yhteydessä ja välittömästi niiden jälkeen. Toteuttaa toimia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa pääsy tällaisen avun tarpeessa olevien ihmisten luokse ja avun esteetön toimittaminen tai helpottaa niitä. Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä UUSI: Hätätilanteen tuki unionin sisällä ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi. Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa. FI 13 FI

14 Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen Tämän ehdotuksen myötä Euroopan unioni kykenee vastaamaan omalla alueellaan kriiseistä johtuviin kiireellisiin humanitaarisiin tarpeisiin antamalla hätätilanteen tukea humanitaaristen perusperiaatteiden (humaanisuus, puolueettomuus, tasapuolisuus ja riippumattomuus) mukaisesti Tulos- ja vaikutusindikaattorit Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan Euroopan unionin alueella hätätilanteen tukea saavien henkilöiden lukumäärä [absoluuttisena määränä tai prosenttiosuutena apua tarvitsevien henkilöiden kokonaismäärästä] yksittäistä kriisiä kohden Ehdotuksen/aloitteen perustelut Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Tällä ehdotuksella neuvoston asetukseksi pyritään täydentämään olemassa olevia unionin välineitä ja oikeusperustoja siten, että toimitetaan hätätilanteen tukea kohdennetummin ihmisille unionin sisällä, kun on tarpeen vastata yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tapahtuneesta kriisistä johtuviin kiireellisiin humanitaarisiin tarpeisiin. Hätätilanteen tuen antaminen Euroopan unionin sisällä saattaa olla tarpeen sellaisten katastrofien yhteydessä, joiden poikkeuksellinen laajuus ja vaikutus johtaa vakaviin ja laajoihin humanitaarisiin seurauksiin EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan tavoitteet voidaan niiden laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla siten, että unioni toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. EU:n lisäarvo muodostuu muun muassa seuraavista näkökohdista: - ihmishenkiä menetetään vähemmän ja ympäristövahingot sekä taloudelliset ja aineelliset vahingot pienenevät - ihmisten aiheuttamien tai luonnonkatastrofien jälkeen ihmisille Euroopan unionin sisällä pystytään toimittamaan apua välittömästi - unionin sisällä esitettyihin avunpyyntöihin pystytään vastaamaan tehokkaammin ja nopeammin kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen tai komission valitsemien jäsenvaltioiden erikoisyksiköiden kautta - kriisien johdosta toteutetut EU:n toimet saavat lisää näkyvyyttä Vastaavista toimista saadut kokemukset Muuttoliike- ja pakolaiskriisin aikana saadut tuoreet kokemukset osoittavat, että nykyisessä oikeudellisten ja/tai rahoitusvälineiden kokonaisuudessa on aukko, välineistö ei ole riittävä ja sitä on täydennettävä, jotta Euroopan unionin sisällä ilmeneviin kiireellisiin humanitaarisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan FI 14 FI

15 kohdennetummin. Nyt ehdotettava väline on tarpeen tämänhetkisen pakolais- ja muuttoliikekriisin sekä mahdollisten myöhempien samanluonteisten kriisien vuoksi Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut: Eräistä EU:n välineistä, kuten solidaarisuusrahastosta (EUSR), turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) tai vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (FEAD) voidaan osoittaa hätätilanteissa merkittävästi taloudellisia resursseja apuun Euroopan sisällä ja näin helpottaa jäsenvaltioiden tilannetta. Näistä välineistä voidaan antaa hätäapua avustusten muodossa muun muassa suojiin ja majoitukseen liittyviin tarkoituksiin sekä tärkeimpiin avustustarvikkeisiin. Niitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu nimenomaisesti mittavia humanitaarisia tarpeita varten. Niissä tukeudutaan ensisijaisesti hallitusten hallinnollisiin ja operatiivisiin valmiuksiin, ja hallituksiin voi jo ennestään kohdistua taloudellisia paineita. Siksi on asianmukaista luoda erillinen väline, joka on tarkoitettu nimenomaisesti vastaamaan katastrofin kohteeksi joutuneiden ihmisten humanitaarisiin perustarpeisiin unionin sisällä ja jolla samalla minimoidaan kyseisiin vakavissa talousvaikeuksissa oleviin jäsenvaltioihin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset. Tässä yhteydessä on tarkoitus varmistaa synergia ja täydentävyys edellä mainittujen välineiden kanssa sekä EAKR:n ja unionin pelastuspalvelumekanismin kanssa. Tämän ehdotuksen soveltamisala on tämänhetkistä muuttoliikekriisiä laajempi. FI 15 FI

16 1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV. X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu. X Käynnistysvaihe alkaa [voimaantulopäivä]/2016 X Kolmen vuoden kuluttua sovelletaan arviointilauseketta Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 15 Huomautukset: Ei ole. X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä X yksiköitään toimeenpanovirastoja X Välillinen hallinnointi, jossa talousarvion toteuttamistehtäviä on siirretty X kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (YK:n elimet, ICRC, IFRC, IOM) Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille X julkisoikeudellisille yhteisöille X sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä. Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja. 15 Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa FI 16 FI

17 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset. Tämän ehdotuksen mukaista rahoitustukea saavia toimia seurataan säännöllisesti. Komissio laatii ja esittää neuvostolle - arviointikertomuksen kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Raportoinnista huolehditaan myös eri raportointikerrosten välityksellä, joita ovat vuotuinen toimintakertomus (sisältää vahvistuslausuman), vuotuinen arviointikertomus, yksittäiset arviointikertomukset, jotka kaikki julkaistaan, sekä tarkastuksia koskeva vuosikertomus Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä Todetut riskit Kohdassa kuvatulla tavalla luodun sisäisen valvonnan järjestelmän asianmukaiseen täytäntöönpanoon saattaa liittyä riskejä Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti on tarkoitus käyttää olemassa olevaa sisäistä valvontajärjestelmää, jotta voidaan taata, että uuden toimen mukaisesti käytettävissä olevia varoja käytetään oikein ja noudattaen asianomaista lainsäädäntöä. Järjestelmä muodostuu seuraavasti: 1. Humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston sisäinen valvontajärjestelmä keskittyy valvomaan pelastuspalvelualalla voimassa olevien hallintomenettelyjen ja lainsäädännön noudattamista. Tähän tarkoitukseen käytetään sisäisiä valvontanormeja. Seurantaa toteutetaan jatkuvasti, ja sen yhteydessä tarkkaillaan säännöllisesti hankkeita, kumppaneiden valintaa ja arviointia, kumppaneiden uudelleentarkastelua, vaatimuksenmukaisuuden arviointia ja raportointia. Lisäksi vuotuisen väliarvioinnin avulla varmistetaan mahdollisten ristiriitojen havaitseminen tavoitteiden ja vuotuiseen työohjelmaan mahdollisesti tehtyjen muutosten välillä. Jo valmiina olevilla tulossuuntautuneilla järjestelmillä huolehditaan seurannasta ja raportoinnista, joka koskee i) katastrofien ennaltaehkäisyn puitteiden täytäntöönpanoa, ii) katastrofeihin valmistautumisen tasoa ja iii) avustustoimien nopeutta, laajuutta ja asianmukaisuutta. 2. Humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston tarkastajat tarkastavat välineen perusteella myönnetyt avustukset ja tehdyt sopimukset. 3. Ulkoiset asiantuntijat arvioivat toiminnot. Pelastuspalvelualan säädösten osalta toteutetaan jälkiarviointi. Toimia voivat tarkastaa myös ulkoiset yksiköt: tilintarkastustuomioistuin. OLAF (petosasiat) ja FI 17 FI

18 Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta Humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston valvontastrategian arvioidut kustannukset ovat 2,7 prosenttia pääosaston vuoden 2015 talousarviosta. Tämän indikaattorin tärkeimmät osatekijät ovat - humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston tämän alan asiantuntijoiden sekä varainhoidosta vastaavien ja operatiivisten yksiköiden kokonaishenkilöstökustannukset kerrottuna arvioidulla aikaosuudella (50 %), joka käytetään laadunvarmistus-, valvonta- ja seurantatoimintoihin - humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston ulkoisen tarkastuksen jaoksen tarkastuksiin ja varmennuksiin osoitetut kokonaisresurssit. Kun otetaan huomioon tällaisen valvonnan hyvin vähäiset kustannukset sekä niihin liittyvät määrällisesti arvioitavissa olevat hyödyt (oikaisut ja takaisinperinnät) ja hyödyt, joita ei voida arvioida määrällisesti (valvonnan pelotevaikutus ja siihen liittyvä laatutakuu), komissio päättelee, että valvonnan määrällisesti mitattavissa olevat hyödyt sekä hyödyt, joita ei pystytä mittaamaan määrällisesti, ovat pitkälti suuremmat kuin niiden vähäiset kustannukset. Tämän vahvistaa monivuotinen jäännösvirhetaso (1,33 %), jonka komissio on ilmoittanut humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston osalta (vuotta 2015 koskevan vuotuisen toimintakertomuksen luonnos) Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi Koko komissiota koskevan petostentorjuntastrategian mukaisesti vuonna 2013 esitettiin petostentorjuntastrategia, jota tarkastellaan parhaillaan uudelleen (tarkistus on määrä tehdä kahden vuoden välein). Strategia perustuu valvontatoimien kokonaisuuteen, jolla pyritään torjumaan ja havaitsemaan petokset. Ne sisältyvät olennaisilta osiltaan toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus. Esimerkiksi humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston kumppaneiden suhtautumista petosten torjuntaan ja havaitsemiseen arvioidaan osana tarkastusstrategian täytäntöönpanossa noudatettavaa tarkastusohjelmaa. Petostentorjuntastrategiassa vahvistetaan tavoitekokonaisuuksia ja niitä vastaava toimintasuunnitelma, joilla pyritään parantamaan nykyisen valvontajärjestelmän kykyä torjua ja havaita petoksia, esimerkiksi seuraavien näkökohtien osalta: sekä sisäinen että ulkoisiin toimijoihin kohdistuva valistustoiminta; riskiperusteisten tarkastusten lujittaminen; yhteistyön tehostaminen kumppanien kanssa; avun väärinkäytön riskin hallinta; valmiuksien kehittäminen koulutuksen ja ohjauksen avulla. Toteutettuihin toimiin kuuluvat esimerkiksi koulutustilaisuudet henkilöstölle päätoimipaikassa ja kentällä tarkoituksena lisätä tietoisuutta ja kehittää valmiuksia. Petoksia koskeva tietoisuus on sisällytetty myös osaksi humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston kumppaneilleen säännöllisesti tarjoamaa koulutusta. FI 18 FI

19 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat Talousarviossa jo olevat budjettikohdat Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä Moniv. rahoituskehyksen otsake Budjettikohta Otsake 3 TURVALLISUUS JA KANSALAISUUS Määrärahalaji JM/EI- JM 16 EFTAmailta 17 ehdokasmailta 18 Rahoitusosuudet kolmansilta mailta varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet Hätätilanteen tuki unionin sisällä JM EI EI EI EI Hätätilanteen tuki unionin sisällä tukimenot JM EI EI EI EI JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat. EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat. FI 19 FI

20 3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake Numero Otsake 3 Turvallisuus ja kansalaisuus Toimintamäärärahat ja näitä seuraavat vuodet YHTEEN- SÄ Hätätilanteen tuki unionin sisällä Sitoumukset (1) p.m. p.m. 693 Maksut (2) p.m Hätätilanteen tuki unionin sisällä tukimenot 19 (3) p.m. p.m. 7 Määrärahat YHTEENSÄ Sitoumukset = p.m. p.m. 700 Maksut = p.m. 700 Toimintamäärärahat YHTEENSÄ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ Sitoumukset (4) p.m. p.m. 693 Maksut (5) p.m. 693 (6) p.m. p.m Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta. FI 20 FI

21 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 3 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ Sitoumukset = p.m. p.m. 700 Maksut = p.m. 700 FI 21 FI

22 Monivuotisen rahoituskehyksen otsake 5 Hallintomenot milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) ja näitä seuraavat vuodet YHTEENSÄ Henkilöresurssit 20 2,020 3,030 3,030 p.m. p.m. 8,080 Muut hallintomenot 0,17 0,20 0,20 p.m. p.m. 0,57 YHTEENSÄ Määrärahat 2,190 3,230 3,230 p.m. p.m. 8,650 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) 2,190 3,230 3,230 p.m. p.m. 8,650 milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) ja näitä seuraavat vuodet YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ Sitoumukset 302, , ,230 p.m. p.m. 708,650 Maksut 243, , , p.m. 708, : yhteensä 25 henkilöä (16 AD- ja 4 AST-virkamiestä, 5 sopimussuhteista toimihenkilöä) touko joulukuuksi ja 2018: 25 henkilöä kumpanakin vuonna (16 AD- ja 4 AST-virkamiestä, 5 sopimussuhteista toimihenkilöä). FI 22 FI

23 Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja. X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti: [Alla olevaa taulukkoa ei voida soveltaa. Koska ehdotetun uuden välineen avulla voidaan rahoittaa hyvin monenlaisia ja monimutkaisia toimintoja, jotka ovat myös luonteeltaan ennakoimattomia, ei ole mahdollista laatia ennakkoon realistista luetteloa tuotoksista, tyypeistä ja keskimääräisistä kustannuksista.] Tavoitteet ja tuotokset Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) YHTEENSÄ Tyyppi 21 Keski määr. kustannukset Kustannus Kustannus Kustannus Kustannus Kustannus Lukumäärä yhteensä Kustannukset yhteensä ERITYISTAVOITE tuotos - tuotos - tuotos Välisumma erityistavoite 1 ERITYISTAVOITE 2 - tuotos Välisumma erityistavoite 2 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluja (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit). Kuten kuvattu kohdassa Erityistavoitteet. FI 23 FI

24 Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin Yhteenveto Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja. X Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti: milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) ja näitä seuraavat vuodet YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 Henkilöresurssit 2,020 3,030 3,030 p.m. 8,080 Muut hallintomenot 0,170 0,200 0,200 p.m. 0,570 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma 2,190 3,230 3,230 p.m. 8,620 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 3 24 Henkilöresurssit Muut hallintomenot p.m. 7 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 3, välisumma p.m. 7 YHTEENSÄ 5,190 5,230 5,230 p.m. 15,620 Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta. FI 24 FI

25 Henkilöresurssien arvioitu tarve Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. X Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti: Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) XX (edustustot EU:n ulkopuolella) XX (epäsuora tutkimustoiminta) (suora tutkimustoiminta) Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) p.m. p.m. XX (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) XX (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) XX yy 26 - päätoimipaikassa - EU:n ulkop. edustustoissa XX (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) Muu budjettikohta (mikä?) p.m. p.m. YHTEENSÄ p.m. p.m. Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Kuvaus henkilöstön tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt Ulkopuolinen henkilöstö Tarvearviointitehtävät, perusvalmiuksia koskevien teknisten eritelmien laatiminen, rahoitusehdotusten analysointi, hankkeiden seuranta, koordinointi humanitaaristen täytäntöönpanokumppanien kanssa, operatiivinen koordinointi hätätilanteiden aikana jne. Edellä mainittujen toimintojen tukeminen Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa. Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BAbudjettikohdat). FI 25 FI