01/2015. Yksityisalojen työeläkkeiden lisäeläketurva. Eläketurvakeskus. Eliisa Ryynänen, Johanna Kujanpää ja Eija Kaipainen-Perttula

Transkriptio

1 01/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA Yksityisalojen työeläkkeiden lisäeläketurva Eliisa Ryynänen, Johanna Kujanpää ja Eija Kaipainen-Perttula Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

2

3 01/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA Yksityisalojen työeläkkeiden lisäeläketurva Eliisa Ryynänen, Johanna Kujanpää ja Eija Kaipainen-Perttula Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

4 Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUS Puhelin Faksi Pensionsskyddscentralen PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Telefon Fax Finnish Centre for Pensions FI Eläketurvakeskus Finland Telephone Fax Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy Tampere 2015 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 LUKIJALLE Kädessäsi on yksityisalojen työeläkejärjestelmään sisältyvää rekisteröityä lisäeläketurvaa kuvaava käsikirja. Kirjan ensisijainen tehtävä on olla rekisteröidyn lisäeläketurvan toimeenpanon tukena. Toimeenpanon ohjeistuksessa kerrotaan oikeudesta rekisteröidyn lisäeläketurvan mukaiseen eläkkeeseen, eläkkeen käsittelystä, laskennasta ja kustannustenjaosta. Käsikirjan alkuosassa kuvataan rekisteröidyn lisäeläketurvan alkuvaiheita, sisältöä ja niitä merkittävimpiä muutoksia, joita eläketurvan sisällössä on tapahtunut lisäeläketurvan voimassaolon vuosikymmeninä. Rekisteröidyn lisäeläketurvan laajuutta kuvataan kirjan liitteessä muutamin lukumääriä ja euromääriä sisältävin tilastoin. Kirjan ovat kirjoittaneet Eliisa Ryynänen ja Johanna Kujanpää Eläketurvakeskuksesta sekä Eija Kaipainen-Perttula Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elosta. Eliisa Ryynänen on kirjoittanut kuvauksen lisäeläketurvasta ja osittain lisäeläketurvan muutoksiin liittyvän osion sekä käsikirjan liitteet. Johanna Kujanpää on kirjoittanut eläkkeiden vakuuttamiseen, laskentaan ja kustannustenjakoon liittyvän osion ja Eija Kaipainen-Perttula osan lisäeläketurvan muutoksiin liittyvästä osiosta. Kiitämme rakentavista kommenteista Tiina Nurmea ja Markku Rautiaista Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta sekä Anne Korhosta, Timo Orispäätä, Ritva Tarkiaista ja Kaisu Vassista Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmasta sekä työtovereitamme Eläketurvakeskuksen suunnittelu- ja lakiosastolla. Helsingissä lokakuussa 2015 Tekijät

6 TIIVISTELMÄ Yksityisalojen palkansaajia ja yrittäjiä koskevien lakisääteisten eläkejärjestelmien voimaantulovaiheessa niiden eläketurvan taso jäi varsin matalaksi. Tästä syystä pidettiin tarpeellisena, että eläketurvaa voitiin täydentää vapaaehtoisella lisäeläkejärjestelyllä. Työntekijäin, yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkelakeihin sisällytettiin lakien voimaantulovaiheessa säädökset lisäeläketurvasta. Lisäeläkejärjestelyn sai työeläkelakien alaiseksi rekisteröimällä se Eläketurvakeskuksessa sosiaali- ja terveysministeriön antamin ehdoin. Rekisteröity lisäeläketurva noudatti soveltuvin osin työntekijäin, yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkelakeja kuten esimerkiksi vapaakirjaoikeuden ja indeksiturvan osalta. Tavallisimmin lisäeläketurvalla täydennettiin lakisääteisiä peruseläkkeitä sen verran, että päästiin 60 prosentin mukaiseen kokonaiseläkkeen tasoon. Lisäeläketurvalla voitiin myös alentaa eläkeikää ja laajentaa esimerkiksi perhe-eläkkeen saamisen ehtoja. Määrällinen lisäeläke rakentui siten, että lisäeläke yhdessä peruseläketurvan mukaisen eläkkeen kanssa oli esimerkiksi 60 prosenttia eläkepalkasta. Vakuutettavan lisäeläkkeen määrä tarkistettiin vuosittain vakuutusmaksua määrättäessä ajantasaisin työsuhde- ja eläketiedoin. Näin ollen rekisteröidyn lisäeläkkeen taso pysyi oikean suuruisena lakisääteisen eläketurvan tason muutosten yhteydessä. Rekisteröidyn lisäeläketurvan rakenteesta johtuen lakisääteiseen eläketurvaan tulleet muutokset aiheuttivat sen, että lisäeläketurvasta tuli ajan myötä rakenteeltaan monimutkaista ja sen ylläpidosta kallista. Etuusperusteisena ja työeläkeindeksiin sidottuna rekisteröidyn lisäeläketurvan vakuutus oli kallis, josta johtuen uusien vakuutusten myynti tyrehtyi ja vakuutusmaksutulo pieneni, eikä se riittänyt eläkemenon ja hoitokulujen kattamiseen. Myös rekisteröidyn lisäeläketurvan tarve pienentyi aivan olennaisesti lakisääteisten peruseläkkeiden tason noustua. Muun muassa edellä mainittujen syiden johdosta rekisteröidyt lisäedut suljettiin vuoden 2000 lopussa. Uusia lisäeläkejärjestelyjä ei voinut enää perustaa eikä olemassa oleviin järjestelyihin voinut ottaa uusia vakuutettuja. Voimassa olevat järjestelyt saivat jatkua, mutta niiden eläketurvan sisältöä ei saanut enää muuttaa. vuoden 2005 alusta rekisteröidyn lisäeläketurvan vakuuttamista jatkettiin kiinnitettynä euromääränä. Tällä helpotettiin lisäeläketurvan hoitoa ja sääs-

7 tettiin kustannuksissa. Alemman eläkeiän vakuuttaminen peruseläketurvassa lopetettiin. rekisteröidyn lisäeläketurvan vakuuttaminen YEL:n osalta lopetettiin vuoden 2006 lopussa siirtymäsäännösten johdosta viimeiset YEL-lisäeläketurvan vakuutukset päättyivät vuonna TEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen lopetetaan vuoden 2016 lopussa. Rekisteröidyn lisäeläketurvan mukaisia eläkkeitä maksetaan vielä vuosikymmenien ajan. Vuoden 2005 muutoksen ja vakuuttamisen lopettamisen yhteydessä lisäeläketurvan alemmat eläkeiät suojattiin siten, että eläkkeensaajalla on tietyin edellytyksin edelleen oikeus saada myös peruseläketurvan mukaiset vanhuuseläkkeensä lisäeläketurvan alemmassa eläkeiässä.

8 SAMMANFATTNING När de lagstadgade pensionssystemen för den privata sektorns löntagare och företagare trädde i kraft var nivån på pensionsskyddet i de systemen rätt så låg. Av den orsaken ansågs det behövligt att pensionsskyddet kunde kompletteras med ett frivilligt tilläggspensionssystem. I samband med att lagarna om pension för arbetstagare, företagare och lantbruksföretagare trädde i kraft inkluderades bestämmelser om tilläggspensionsskydd. Tilläggspensionssystemen omfattades av arbetspensionslagarna genom att registrera dem hos Pensionsskyddscentralen enligt social- och hälsovårdsministeriets villkor. Registrerat tilläggspensionsskydd följde till tillämpade delar arbetstagarnas, företagarnas och lantbruksföretagarnas pensionslagar, till exempel vad gällde fribrevsrätt och indexskydd. Vanligast var att man med tilläggspensionsskyddet kompletterade de lagstadgade grundpensionerna till den grad att totalpensionens nivå var 60 procent. Med tilläggspensionsskyddet kunde man också sänka pensionsåldern och utvidga till exempel villkoren för rätten till familjepension. Strukturen för den kvantitativa tilläggspensionen byggdes upp så att tilläggspensionen tillsammans med pensionen enligt grundpensionsskyddet exempelvis var 60 procent av den pensionsgrundade lönen. Beloppet på den försäkrade tillläggspensionen justerades årligen med uppdaterade anställnings- och pensionsuppgifter när försäkringsavgiften fastställdes. Sålunda hölls storleken av den registrerade tilläggspensionen på rätt nivå i samband med förändringar av nivån på det lagstadgade pensionsskyddet. På grund av den registrerade tilläggspensionens struktur orsakade de kommande förändringarna för det lagstadgade pensionsskyddet att tilläggspensionsskyddet med tiden blev mer komplicerat till sin struktur och dyrt att upprätthålla. Som förmånsbestämd och arbetspensionsindexbunden var försäkringen för det registrerade tilläggspensionsskyddet dyr, av vilket följde att försäljningen av nya försäkringar stannade av och försäkringspremieinkomsten minskade, och den räckte inte till för att täcka pensionsutgiften och omkostnaderna. Även behovet av registrerat tilläggspensionsskydd minskade helt väsentligt efter att nivån på de lagstadgade grundpensionerna stigit. Bland annat de ovan nämnda orsakerna ledde till att de registrerade tilläggsförmånerna stängdes i slutet av år Nya tillläggspensionssystem kunde inte längre grundas och i de befintliga syste-

9 men kunde inte nya försäkrade tas med. De ikraftvarande systemen fick fortsätta, men innehållet i deras pensionsskydd fick inte längre ändras. från och med början av år 2005 fortsatte försäkringen av det registrerade tilläggspensionsskyddet som ett fixerat eurobelopp. Med detta underlättades skötseln av tilläggspensionsskyddet och kostnader sparades in. Man slutade att försäkra den lägre pensionsåldern i grundpensionsskyddet. man slutade försäkra det registrerade tilläggspensionsskyddet för FöPL:s del i slutet av år Med anledning av övergångsbestämmelser upphörde de sista försäkringarna för FöPL-tilläggspensionsskydd år Försäkringen av APL-tilläggspensionsskydd kommer att upphöra i slutet av år Pensioner enligt registrerat tilläggspensionsskydd kommer att fortsätta betalas i decennier. I samband med reformen år 2005 och i och med att försäkrandet upphörde skyddades tilläggspensionsskyddets lägre pensionsåldrar på så sätt att pensionstagarna under vissa förutsättningar fortfarande har rätt att få även grundpensionsskyddets ålderspensioner enligt tilläggspensionsskyddets lägre pensionsålder.

10 EXECUTIVE SUMMARY When the statutory pension systems covering wage-earners and self-employed persons came into force, the pension provision they offered was quite low. For this reason, it was found necessary that the pension provision could be enhanced with voluntary supplementary pension arrangements. When the acts came into force, the Employees Pensions Act, the Self-employed Persons Pensions Act and the Farmers Pensions Act included regulations on supplementary pension provision. Supplementary pension arrangements became subject to the earnings-related pension acts when the arrangements were registered at the Finnish Centre for Pensions under conditions issued by the Ministry of Social Affairs and Health. The registered supplementary provision was governed in part by the Employees Pensions Act, the Self-employed Persons Pensions Act and the Farmers Pensions Act, for example, in terms of the paid-up policy right and index security. In most cases, the supplementary pension provision was used to enhance basic pensions in order to achieve a 60-percent total pension level. The supplementary pension provision could also be used to lower the retirement age and to expand, for example, the conditions for receiving survivors pensions. A quantitative supplementary pension was constructed so that, together with the basic pension provision, the supplementary pension amounted to, for example, 60 per cent of the pensionable wage. The insured supplementary pension amount was adjusted each year with up-to-date employment and pension data when determining the insurance contribution. This way the registered supplementary pension remained at the correct level in connection with amendments to the level of the statutory pension provision. Due to the structure of the registered supplementary pension, it became complex in structure and expensive to administer when the statutory pension provision was amended. As a defined benefit pension system and being linked to the earnings-related pension index, the registered supplementary pension insurance was expensive. This, in turn, led to a halt in the sales of new policies. In addition, the premium income was reduced and was no longer sufficient to cover pension expenditure and administration. The need for registered supplementary pensions was also considerably reduced when the level of the statutory basic pension increased.

11 The aforementioned reasons, among others, led to the following: Registered supplementary pensions were closed at the end of the year No new supplementary pension arrangements could be established, nor could new entrants be taken in existing arrangements. Arrangements that were in force were allowed to continue, but their pension provision could no longer be changed. The supplementary pension provision insurance continued as of the beginning of the year 2005 as a fixed euro amount. This was done to facilitate the management of supplementary pension provision and to reduce costs. The lower retirement age in the basic pension provision was abolished. As for the Self-employed Persons Pensions Act, registered supplementary pension insurance was terminated at the end of Due to the transitional period regulations, the last supplementary pension provision insurances were closed in The supplementary pension provision insurance under the Employees Pensions Act will be terminated at the end of Pensions under registered supplementary pension provision will be paid for decades to come. In connection with the 2005 pension reform and when insuring was terminated, the lower retirement ages of the supplementary pension provision were protected. This means that, under certain conditions, the pension recipients continue to be entitled to receiving basic old-age pensions as of the lower retirement age of the supplementary pension provision.

12 SISÄLTÖ KUVAUS REKISTERÖIDYSTÄ LISÄELÄKETURVASTA Rekisteröity lisäeläketurva lakisääteisen eläketurvan täydentäjäksi Rekisteröidyn lisäeläketurvan alkuvaiheet Rekisteröityä lisäeläketurvaa koskeva säädöshierarkia Lisäeläketurvan mukaisia eläkkeitä ja etuuksia koskeva säädöshierarkia Säädöstasojen sisältö pääpiirteissään Rekisteröidyn lisäeläketurvan nykyvaihe Rekisteröity TEL-lisäeläketurva TEL-lisäeläketurvan etuudet TEL-lisäeläketurvana rekisteröitävät etuudet ja rekisteröimisehdot Rekisteröimiskelpoiset TEL-lisäedut ja lisäetujen kartta TEL-lisäeläketurvan mukaisen eläkkeen saamisen ehtoja koskevat laajennukset Määrällinen TEL-lisäeläke Määrällisen TEL-lisäeläketurvan rakenne ja karttuminen ennen vuotta TEL-lisäeläkkeen karttuminen kiinnittämisen jälkeen TEL-lisäeläkkeeseen oikeuttava palvelusaika TEL-lisäeläkkeen eläkepalkka TEL-lisäeläkkeen indeksisidonnaisuus Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Hautausavustus Lisäeläkkeen yhteensovitus TEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen, vakuutusmaksut ja vapaakirjan muodostaminen Vakuuttaminen Vakuutusmaksu Vapaakirjan muodostaminen TEL-lisäeläketurvan rahoitus ja kustannustenjako TEL-lisäeläkkeiden rahoitus Kustannustenjako Rekisteröity MYEL- ja YEL-lisäeläketurva YEL-lisäeläketurvan etuudet YEL-lisäeläketurvana rekisteröitävät etuudet ja rekisteröimisehdot...49

13 3.1.2 Rekisteröimiskelpoiset YEL-lisäedut ja lisäetujen kartta YEL-lisäeläketurvan mukaisen eläkkeen saamisen ehtoja koskevat laajennukset Määrällinen YEL-lisäeläketurva Määrällisen YEL-lisäeläketurvan rakenne, karttuminen ja tavoite-eläke YEL-lisäeläketurvan mukaisen eläkkeen perusteena oleva työtulo YEL-lisäeläkkeen indeksisidonnaisuus Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Hautausavustus Lisäeläkkeen yhteensovitus YEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen, vakuutusmaksut ja vapaakirjan muodostaminen Vakuuttaminen Vakuutusmaksu Vapaakirjan muodostaminen YEL-lisäeläketurvan rahoitus ja kustannustenjako YEL-lisäeläkkeiden rahoitus Kustannustenjako MYEL-lisäeläketurva...61 REKISTERÖIDYN LISÄELÄKETURVAN MERKITTÄVIMPIÄ MUUTOKSIA Eläketurvan muutoksia 1970-luvulla ja niiden vaikutuksia rekisteröityyn lisäeläketurvaan Tasokorotus työeläkkeisiin Eläketurvan muutoksia 1980-luvulla ja niiden vaikutuksia rekisteröityyn lisäeläketurvaan Rintamaveteraanien varhaiseläkkeistä oma laki vuonna Joustavia eläkejärjestelyjä työeläkejärjestelmään vuosina 1986 ja Eläketurvan muutoksia 1990-luvulla ja niiden vaikutuksia rekisteröityyn lisäeläketurvaan Perhe-eläkeuudistus vuonna Uudistuksen vaikutukset perhe-eläkkeen saamisen ehtojen laajennuksiin Uudistuksen vaikutukset perhe-eläkkeen määrälliseen lisäeläketurvaan Lainmuutokset vuoden 1994 alussa Lisäeläketurvan indeksihyvitys Lainmuutokset vuoden 1996 alussa...73

14 6.5 Lisäeläke-etuuksien tasa-arvoistaminen Taustalla Euroopan unionin direktiivin muutos Suomen lainsäädäntö Lisäetujen tilanne tasa-arvolain muutoksen voimaantulon aikoihin Tasa-arvoistamisen malli ja lainmuutokset Tasa-arvoistamisen toteuttaminen rekisteröidyssä lisäeläketurvassa Rahastokoron alentaminen Eläketurvan muutoksia 2000-luvulla ja niiden vaikutuksia rekisteröityyn lisäeläketurvaan Rekisteröidyn lisäeläketurvan sulkeminen vuoden 2001 alussa Eläkeuudistus vuoden 2005 alussa lisäeläketurvan vakuutettavan määrän kiinnittäminen Eläkkeen saamisen ehtojen laajennusten vakuuttamisen lopettaminen Rekisteröityjen lisäeläkkeiden euromäärän kiinnittäminen vuoden 2004 lopussa YEL-lisäeläketurvan vakuuttamisen lopettaminen vuoden 2006 lopussa TyEL:n ja YEL:n voimaantulo vuoden 2007 alusta Eläketurvan muutoksia 2010-luvulla ja niiden vaikutuksia rekisteröityyn lisäeläketurvaan Varhennetun vanhuuseläkkeen lopettaminen vuoden 2013 alussa Lisäeläketurvan mukainen työkyvyttömyyseläke muuttuu vuoden 2014 alusta alkaen vanhuuseläkkeeksi samassa iässä kuin peruseläketurvan mukainen eläke YEL-lisäeläketurvan rahoituksen muutos vuoden 2014 alussa TEL-lisäeläketurvan vakuuttamisen lopettaminen vuoden 2016 lopussa TEL-lisäeläketurvan rahoituksen muutos vuoden 2017 alussa...96 REKISTERÖIDYN LISÄELÄKKEEN VAKUUTTAMINEN, LASKENTA JA KUSTANNUSTENJAKO Lisäeläketurvan vakuuttaminen TEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen Vakuutettavat etuudet TEL-lisäeläketurvan henkilöpiiri TEL-lisäeläketurvan järjestäminen TEL-lisäeläketurvan vakuutussopimuksen tiedot TEL-lisäeläketurvan säilyttäminen eräissä muutostilanteissa TEL-lisäeläketurvan vakuuttamisen lopettaminen vuoden 2016 lopussa TEL-lisäeläketurvan kiinnitetty tavoitemäärä Kiinnitetty tavoite-eläke Hautausavustuksen kiinnitetty tavoitemäärä Eläketapahtumahetkellä kertamaksulla ostettava TEL-lisäeläke

15 9.4 TEL-lisäeläketurvan mukainen vakuutusmaksu TEL-lisäeläketurvan tietojen korjaaminen ja korjaamiseen liittyvä vakuutusmaksu YEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen Vapaakirjan muodostaminen TEL-lisäeläkevakuutuksen päättyessä Rekisteröidyn lisäeläketurvan mukainen vanhuuseläke Oikeus TEL-lisäeläketurvan mukaiseen vanhuuseläkkeeseen Lisäeläketurvan ehtojen mukainen vanhuuseläke Jatkovakuutuksen mukainen vanhuuseläke Vapaakirjana myönnettävä TEL-lisäeläketurvan mukainen vanhuuseläke Vanhuuseläke TEL-lisäeläkejärjestelyn päättyessä vuoden 2016 lopussa Vanhuuseläke tietyissä tilanteissa TEL-lisäeläketurvan mukaisen vanhuuseläkkeen määrä Lisäeläketurvan ehtojen mukainen vanhuuseläke Vapaakirjana myönnettävä vanhuuseläke TEL-lisäeläketurvan mukaisen vanhuuseläkkeen määräaikainen lisäosa TEL-lisäeläketurvan tasa-arvoistamisesta johtuva takuueläke Vuoden 2005 uudistuksen kokonaiseläkettä täydentävä TEL-lisäeläke Työkyvyttömyyseläkkeen muuttuminen vanhuuseläkkeeksi Oikeus YEL-lisäeläketurvan mukaiseen vanhuuseläkkeeseen Lisäeläketurvan ehtojen mukainen vanhuuseläke Vapaakirjana myönnettävä vanhuuseläke Vapaakirjana myönnettävä vanhuuseläke vakuuttamisen lopettamiseen liittyen YEL-lisäeläketurvan mukainen vanhuuseläkkeen määrä YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukainen vanhuuseläke Vapaakirjana myönnettävä vanhuuseläke YEL-lisäeläketurvan mukaisen vanhuuseläkkeen määräaikainen lisäosa Rekisteröidyn lisäeläketurvan mukainen työkyvyttömyyseläke Oikeus TEL-lisäeläketurvan mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen Lisäeläketurvan ehtojen mukainen työkyvyttömyyseläke Vapaakirjana myönnettävä työkyvyttömyyseläke TEL-lisäeläketurvan mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukainen työkyvyttömyyseläke Lisäeläkkeen karttuminen maksuvapautusajalta Vapaakirjana myönnettävä työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke

16 11.3.Oikeus YEL-lisäeläketurvan mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen YEL-lisäeläketurvan mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä Rekisteröidyn lisäeläketurvan mukainen perhe-eläke Oikeus TEL-lisäeläketurvan mukaiseen perhe-eläkkeeseen Lisäeläketurvan ehtojen mukainen perhe-eläke Vapaakirjana myönnettävä perhe-eläke Perhe-eläkkeen saamisen ehtojen laajennukset TEL-lisäeläketurvan mukaisen perhe-eläkkeen määrä Oikeus YEL-lisäeläketurvan mukaiseen perhe-eläkkeeseen Lisäeläketurvan ehtojen mukainen perhe-eläke Vapaakirjana myönnettävä perhe-eläke YEL-lisäeläketurvan mukaisen perhe-eläkkeen määrä MYEL-lisäeläketurvan mukainen perhe-eläke Työnantajavakuutuksen mukainen perhe-eläke Rekisteröidyn lisäeläketurvan mukainen hautausavustus Oikeus TEL-lisäeläketurvan mukaiseen hautausavustukseen Lisäeläketurvan ehtojen mukainen hautausavustus Vapaakirjana myönnettävä hautausavustus Hautausavustus vakuuttamisen päättyessä lain nojalla vuoden 2016 lopussa TEL-lisäeläketurvan mukaisen hautausavustuksen määrä Oikeus YEL-lisäeläketurvan mukaiseen hautausavustukseen Lisäeläketurvan ehtojen mukainen hautausavustus Vapaakirjana myönnettävä hautausavustus YEL-lisäeläketurvan hautausavustuksen määrä Eläke-etuudet, joiden yhteydessä ei makseta lisäeläketurvan mukaista eläkettä Rekisteröidyn lisäeläketurvan mukaisten etuuksien indeksointi Lisäeläketurvan mukaisen etuuden määrän tarkistaminen etuuden alkamisvuoden tasoon Indeksihyvitys TEL-lisäeläketurvassa Ensisijaisten etuuksien vähentäminen rekisteröidystä lisäeläkkeestä Rekisteröidyn lisäeläkkeen ratkaiseva eläkelaitos Rekisteröidyn lisäeläkkeen hakeminen Rekisteröidyn lisäeläkkeen hakemuksen käsittely Lisäeläkkeen myöntäminen Päätös lisäeläkkeestä Lisäeläkkeen alkaminen Rekisteröidyn lisäeläkkeen maksaminen Vanhuuseläkkeen määräaikaisen lisäosan maksaminen TEL-lisäeläketurva YEL-lisäeläketurva Rekisteröidyn lisäeläketurvan mukaisten eläkkeiden kustannustenjako

17 21.1.TEL-lisäeläketurvan mukaisten eläkkeiden kustannustenjako YEL-lisäeläketurvan mukaisten eläkkeiden kustannustenjako Liite 1 Rekisteröidyn lisäeläkkeen muuntaminen Liite 2 Rekisteröidyn lisäeläketurvan voimassa oleva ohjeistus Liite 3 Tilastotietoja rekisteröidystä lisäeläketurvasta Liite 4 Lyhenteet Liite 5 Sanasto Liite 6 Lähteet

18

19 Kuvaus rekisteröidystä lisäeläketurvasta 17 KUVAUS REKISTERÖIDYSTÄ LISÄELÄKETURVASTA Seuraavassa kuvataan rekisteröidyn lisäeläketurvan elämän kaarta järjestelmän voimaantulosta vakuuttamisen lopettamiseen: kuvataan tarpeita, joiden pohjalta järjestelmä aikanaan luotiin, eläketurvan sisältöä sen voimassaolon vuosina sekä niitä muutoksia, jotka johtavat lisäeläketurvan vakuuttamisen lopettamiseen. Kuvauksen lähdeaineistona on pääosin käytetty Eläketurvakeskuksen yleiskirjeitä 1960-luvulta alkaen. Yleiskirjeissä julkaistiin lisäeläketurvan sisältöön vuosien mittaan tulleet muutokset. Rahoitukseen ja kustannustenjakoon liittyvä sisältö perustuu sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin lasku- ja kustannustenjakoperusteisiin sekä niihin tulleisiin muutoksiin. 1 Rekisteröity lisäeläketurva lakisääteisen eläketurvan täydentäjäksi 1.1 Rekisteröidyn lisäeläketurvan alkuvaiheet Yksityisten alojen työeläkejärjestelmän voimaantulovaiheessa 1960-luvulla lakisääteisen eläketurvan taso jäi matalaksi. Eläkkeen tavoitetaso oli aluksi 40 prosenttia eläkepalkasta. Sopivaksi vanhuuseläkkeen tasoksi todettiin tuolloin vanhusten olosuhteita koskevien tutkimusten perusteella noin 60 prosenttia työntekijän palkasta ja työkyvyttömyystapauksessa tarpeellisena pidettiin vielä tätäkin korkeampaa eläkkeen tasoa. Myös monissa ennen työntekijäin eläkelain (TEL) voimaantuloa tehdyissä vapaaehtoisissa yksityisten alojen eläkejärjestelyissä eläkkeen tavoitetaso oli 60 prosenttia. Julkisten alojen lakisääteisissä järjestelmissä eläkkeen tavoitetaso oli 66 prosenttia eläkepalkasta. Mainittu 60 prosentin tavoitetaso oli kuitenkin niin korkea, ettei sen toteuttamista lakisääteisen eläketurvan osalta sen voimaan tullessa pidetty mahdollisena ja eläketurvan tavoitetasoksi jäi tuolloin 40 prosenttia. TEL:n mukaan eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi luettiin lain voimaantullessa jatkuvina olevien tai sen jälkeen alkaneiden työsuhteiden ajat. Jatkuvana olevan työsuhteen kesto ennen lain voimaantuloa otettiin huomioon puolikkaana. Nämäkin vaikuttivat osaltaan siihen, että työeläketurvan taso jäi järjestelmän voimaantulovaiheessa varsin matalaksi.

20 18 ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA Joidenkin työntekijäryhmien kohdalla pidettiin tarpeellisena alentaa lakisääteistä 65 vuoden vanhuuseläkeikää lisäeläkejärjestelyllä. Tarpeelliseksi koettiin myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläketurvan saamisen ehtojen lievennyksen sekä hautausavustuksen vakuuttamista. Näiden syiden ja voimaantulovaiheen eläketurvan matalan tason vuoksi sisällytettiin lakisääteiseen eläkejärjestelmään mahdollisuus vakuuttaa lain säätämää eläketurvaa parempi eläketurva vapaaehtoisella lisäeläkejärjestelmällä. Alusta alkaen päädyttiin siihen, että vapaaehtoinen lisäeläkejärjestelmä oli mahdollista saattaa TEL:n alaiseksi ja tästä syystä lisäeläkejärjestelmää koskevat säännökset otettiin TEL 11 :ään. Vastaavasti säädökset rekisteröidystä lisäeläketurvasta otettiin maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) 11 :ään ja yrittäjien eläkelain (YEL) 11 :ään heti näiden lakien tullessa voimaan vuoden 1970 alussa. Lakisääteistä eläketurvaa paremman vapaaehtoisen eläkejärjestelyn sai työeläkelakien alaiseksi rekisteröimällä se tietyin, sosiaali- ja terveysministeriön määräämin ehdoin Eläketurvakeskuksessa. Siitä käytettiin nimitystä rekisteröity lisäeläketurva. Rekisteröinnin jälkeen lisäeläketurvan kohdalla noudatettiin soveltuvin osin TEL:n, MYEL:n ja YEL:n säännöksiä. Työntekijällä ja yrittäjällä oli ansaittuun lisäeläkkeeseen vapaakirjaoikeus 1 ja eläkevastuu 2 oli pääosin katettava. Työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi luettiin myös vanhuuseläkeikään jäljellä oleva aika eli tuleva aika 3 kuten peruseläketurvassakin. Olennaista oli myös se, että lisäeläkkeillä oli sama indeksiturva kuin lakisääteisillä eläkkeillä ja lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet kuuluivat konkurssiyhteisvastuun piiriin. Puitteet rekisteröidyn lisäeläketurvan sisällölle olivat sosiaali- ja terveysministeriön antamissa rekisteröimisehdoissa. TEL 11 :ssä säädettiin myös, että työntekijällä oli työsuhteen päättymisen jälkeen oikeus jatkaa lisäeläketurvan vakuuttamista maksamalla itse vakuutusmaksut (jatkovakuutus). 1 Jos lisäeläketurvan mukainen vakuutus päättyy, eikä vakuutetulla tai hänen omaisillaan ole neljän kuukauden kuluessa oikeutta eläkkeen saamiseen, työntekijällä on oikeus ansaittua eläkettä vastaavaan vastaiseen eläkkeeseen, hänen edunsaajillaan vastaiseen perhe-eläkkeeseen ja omaisillaan vastaiseen hautausavustukseen, jos nämä etuudet sisältyvät lisäeläketurvaan. 2 Eläkevastuulla (vastuuvelalla) tarkoitetaan sitä varojen määrää, joka tarvittaisiin eläkevastuun laskentahetkeen mennessä karttuneiden, vakuutettujen etuuksien maksamiseen. 3 Lisäeläkkeen tuleva aika otetaan pääsääntöisesti huomioon eläketapahtumasta lisäeläketurvan vanhuuseläkeikään saakka. Peruseläketurvan mukainen tuleva aika on aika työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuoden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaan tuleva aika oli aika työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumasta vanhuuseläkeiän täyttämispäivään. Jos peruseläketurvan eläkeikä lisäeläketurvan myötä oli 65 vuotta alempi, tuleva aika laskettiin tähän alempaan eläkeikään saakka.

21 Kuvaus rekisteröidystä lisäeläketurvasta 19 Työnantajalla oli ennen YEL:n voimaantuloa oikeus sisällyttää itsensä tietyin ehdoin TEL:n mukaisesti työntekijöilleen järjestämäänsä eläketurvaan, erikseen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen ja erikseen perhe-eläkkeen osalta (työnantajavakuutus). Työnantajavakuutus oli peruseläketurvaa, mutta noudatti perusteiden ja rahoituksen osalta TEL-lisäeläketurvaa. Uusia työnantajavakuutuksia ei saanut YEL:n voimaantulon jälkeen ottaa ja suurin osa voimassa olleista vakuutuksista päättyi YEL:n voimaan tullessa vuonna Muutama työnantajavakuutuksen mukainen eläke on vielä maksussa. Kun vapaaehtoinen lisäeläketurva oli mahdollista rekisteröidä TEL:n mukaiseksi, työnantaja saattoi halutessaan järjestää työntekijöilleen sekä perus- että lisäeläketurvan mukaiset etuudet yhden eläkejärjestelmän puitteissa ja pystyi näin hoitamaan työntekijöidensä koko eläketurvan asioimalla vain yhteen eläkelaitokseen. Samoin yrittäjä saattoi järjestää sekä perus- että lisäeläketurvan mukaiset etuudet samassa eläkelaitoksessa. Maatalousyrittäjien perus- ja lisäeläketurva vakuutettiin aina maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa. 1.2 Rekisteröityä lisäeläketurvaa koskeva säädöshierarkia Suuri osa rekisteröityä lisäeläketurvaa koskevasta ohjeistuksesta on annettu lain tasoa alemmissa säädöksissä. Tämä oli mahdollista ennen vuonna 2000 voimaan tullutta perustuslakia (731/1999), jonka 80 1 momentin mukaan oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lain tasolla. Työntekijän eläkelain (TyEL) voimaantulon myötä TEL ja sen nojalla annetut alemman asteiset säädökset kumoutuivat vuoden 2007 alusta. Seuraavassa lueteltuja lisäeläketurvaa koskevia säädöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen TyEL:n voimaanpanolain 30 a 1 momentin perusteella. Momentin mukaan lisäeläketurvaan sovelletaan edelleen, mitä ennen vuotta 2007 voimassa olleessa TEL 11 :ssä ja sen nojalla annetuissa alemmanasteisissa säädöksissä sekä TEL:n muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännöksissä säädetään. (Ks. luku 7.4.) Lisäeläketurvan mukaisia eläkkeitä ja etuuksia koskeva säädöshierarkia Lisäeläketurvaa koskevat säädöstasot hierarkkisessa järjestyksessä ovat seuraavat: 1. työeläkelait 2. työeläkeasetukset

22 20 ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA 3. sosiaali- ja terveysministeriön päätökset 4. sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat vapaakirjan ehdot ja perusteet 5. Eläketurvakeskuksen hallituksen vahvistamat rekisteröimiskelpoisten lisäetujen kartat 6. sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat laskuperusteet 7. sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat kustannustenjakoperusteet 8. sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat vakuutusehdot 9. vakuutussopimus tai Finanssivalvonnan (aiemmin sosiaali- ja terveysministeriön) vahvistamat eläkekassojen ja -säätiöiden säännöt Säädöstasojen sisältö pääpiirteissään 1. Lait antavat mahdollisuuden järjestää lisäetuja TEL:n, MYEL:n ja YEL:n alaisena siirtävät lisäetujen rekisteröinnin Eläketurvakeskukselle määrittelevät työntekijän maksuosuudelle ylärajan säätävät vapaakirjaoikeudesta antavat oikeuden lisäeläketurvan vakuuttamiseen jatkovakuutuksena säätävät lisäeläkkeiden kustannustenjaosta. 2. Asetukset määrittelevät vapaakirjan muodostamistilanteet määräävät vapaakirjojen muuntamisesta antavat oikeuden peruseläkkeen normeerauskorotuksen yhteensovittamiseen 4 määräävät vapaakirjaehtojen ja -perusteiden vahvistamisesta. 3. Sosiaali- ja terveysministeriön päätökset määrittelevät lisäeläketurvalle edut, jotka voidaan rekisteröidä henkilöpiirin määrittelyn periaatteet tietyt rajoitukset eläkejärjestelyn jakamiselle useaan eläkelaitokseen. 4 Yhteensovituksen ei haluttu leikkaavan kokonaan eläkkeeseen sisältyvää korotusta (normeerauskorotus), joka aiheutui alemman eläkeiän vakuuttamisen johdosta eläkkeeseen tehtävästä eläkeikämuunnosta ja josta työnantaja oli maksanut korotettua vakuutusmaksua. Eläke yhteensovitettiin ilman korotusta ja korotusta pienennettiin sen jälkeen samassa suhteessa kuin yhteensovitus oli pienentänyt eläkettä. Eläkeikämuunnosta aiheutuvaa normeerauskorotuksen yhteensovitusta sovellettiin vanhuus- ja varhennettuihin vanhuuseläkkeisiin, joissa eläketapahtuma oli vuoden 1995 jälkeen.

23 Kuvaus rekisteröidystä lisäeläketurvasta Vapaakirjan ehdot ja perusteet määrittelevät vapaakirjan muodostamisen vapaakirjan ja vapaakirjaan perustuvan eläkkeen laskemisen perusteet eläkkeen muuntokertoimet alennettujen eläkeikien normeerauskorotuksen yhteensovituksen. 5. Rekisteröimiskelpoisten lisäetujen kartat määrittelevät yksityiskohdat sille, minkä sisältöisenä lisäedut voidaan rekisteröidä. 6. Laskuperusteet määrittelevät ansaitun eläkkeen ja rahastoidun eläkkeen laskentakaavat vastuuvelan, eläkevastuun ja vakuutusmaksujen laskentakaavat vapaakirjan laskukaavan. 7. Kustannustenjakoperusteet määrittelevät miten kustannukset maksetuista eläkkeistä jakautuvat eläkelaitosten kesken. 8. Vakuutusehdot määräävät mitä vakuutussopimuksessa pitää määritellä eläkeoikeudesta vakuutuksenantajan ja -ottajan velvollisuuksista ja oikeuksista vakuutusmaksujen maksamisesta (ennakot, lopullinen maksu, eräpäivät, korkoutus, takaisinlainaoikeudet, viivästyskorot) vakuutuksen lakkaamisesta tapaturma-, liikenne- ja sotilasvammalain mukaisten eläkkeiden yhteensovituksesta eläkkeen maksamisesta lainsäädännön muutosten huomioonottamisesta. 9. Vakuutussopimus sekä eläkekassojen ja -säätiöiden säännöt määrittelevät eläkejärjestelyn henkilöpiirin (eläketurvakohtaisesti) eläketurvan sisällön yksityiskohdat sopimuksen voimaantulon.

24 22 ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA 1.3 Rekisteröidyn lisäeläketurvan nykyvaihe Seuraava kuvio esittää rekisteröidyn lisäeläketurvan nykyvaihetta lisäturvan vakuuttamisen ja toisaalta lisäeläketurvan mukaisten eläkkeiden maksamisen kannalta. Kuvio 1.1. Rekisteröidyn lisäeläketurvan vakuuttaminen ja eläkkeiden maksaminen. TEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen TEL-lisäeläkkeiden maksaminen YEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen YEL-lisäeläkkeiden maksaminen MyEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen MyEL-lisäeläkkeiden maksaminen Vakuuttaminen alkaa Sulkeminen Kiinnitys Vakuuttaminen päättyy Rekisteröidyn TEL-lisäeläketurvan mukaisten eläkkeiden vakuuttaminen alkoi TEL:n voimaan tultua ja YEL- sekä MYEL-lisäeläketurvaa saattoi vakuuttaa YEL:n ja MYEL:n voimaan tultua vuoden 1970 alusta. Lisäeläketurvan mukaiset vakuutukset suljettiin vuoden 2001 alussa. Sulkeminen tarkoitti sitä, että uusia vakuutuksia ei voinut enää ottaa eikä TEL-lisäeläketurvan mukaisiin vakuutuksiin saanut enää sisällyttää uusia vakuutettuja. Sulkemishetkellä voimassa olevat vakuutukset saivat jatkua, mutta vakuutusten eläketurvan sisältöä ei saanut sulkemisen jälkeen muuttaa lukuunottamatta tuleviin lainmuuksiin sopeuttamista. MYEL-lisäeläketurvan vakuutuksista viimeinenkin oli päättynyt jo ennen vakuutusten sulkemishetkeä. (Ks. luku 7.1.) Vuoden 2005 alusta vakuuttamista jatkettiin siten, että vakuutettava määrä kiinnitettiin tietyn euromäärän suuruiseksi. Ennen kiinnittämistä vakuutettavan lisäeläkkeen määrä (lisäeläkkeen tavoite-eläkkeen määrä vanhuuseläkeiässä) laskettiin viimeisimmillä työsuhde- ja eläketiedoilla vuosittain vakuutusmaksua

25 Kuvaus rekisteröidystä lisäeläketurvasta 23 määrättäessä. Vakuutuksen jatkaminen kiinnitettynä euromääränä tarkoitti sitä, että lisäeläkkeen tavoite-eläke eläkeiässä laskettiin viimeisen kerran vuoden 2004 lopussa sen hetkisillä tiedoilla ja tuo euromäärä kiinnitettiin palkkakertoimeen sidottuna vakuutettavaksi euromääräksi. (Ks. luvut ja ) YEL-lisäeläketurvan mukainen vakuuttaminen lopetettiin lain nojalla vuoden 2006 lopussa. Lain siirtymäsäännöksen mukaan ne vakuutetut, jotka täyttivät lisäeläketurvan mukaisen eläkeiän viimeistään vuonna 2010, saivat jatkaa vakuutustaan eläkeikään saakka. Näin ollen viimeiset YEL-lisäeläketurvan mukaiset vakuutukset ovat päättyneet vuonna (Ks. luku 7.3.) TEL-lisäeläketurvan mukainen vakuuttaminen lopetetaan lain nojalla vuoden 2016 lopussa (ks. luku 8.4). TEL-, YEL- ja MYEL-lisäeläketurvan mukaisten eläkkeiden maksu on alkanut muutaman vuoden kuluttua vakuuttamisen alkamisesta. Eläkkeiden maksu jatkuu vielä vuosikymmeniä. Seuraavat kuviot esittävät niiden työntekijöiden ja yrittäjien lukumääriä vuoden 2014 lopussa, jotka eivät vielä ole eläkkeellä ja joilla on rekisteröidyn TEL- tai YEL-lisäeläketurvan mukainen jatkuva vakuutus tai vapaakirja, joka aikanaan tulee maksuun. Kuvio 1.2. Niiden työntekijöiden lukumäärä ikäluokittain , joilla on TEL-lisäeläketurvan mukainen jatkuva vakuutus tai vapaakirja ja jotka eivät vielä ole eläkkeellä. Kaikkiaan työntekijöitä on noin , joista noin on miehiä. Nuorimmat työntekijöistä ovat syntyneet 1980-luvun alussa. Heidän vanhuuseläkkeensä voinevat tulla maksuun vielä 2040-luvulla. Työntekijöiden lukumäärä TEL-L

26 24 ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA Kuvio 1.3. Niiden yrittäjien lukumäärä ikäluokittain , joilla on YEL-lisäeläketurvan mukainen vapaakirja ja jotka eivät vielä ole eläkkeellä. Kaikkiaan yrittäjiä on noin 280, joista noin 220 on miehiä. Nuorimmat yrittäjistä ovat syntyneet 1970-luvulla. Yrittäjien lukumäärä Rekisteröity TEL-lisäeläketurva YEL-L Seuraavassa kuvataan kompaktissa muodossa, millaista eläketurvaa työnantaja on voinut tarjota työntekijöilleen ja heidän edunsaajilleen TEL-lisäeläketurvan mukaisella vakuutuksella eläkejärjestelmän voimaantulosta vuodesta 1962 alkaen. Kuvaus vastaa soveltuvin osin myös jatkovakuutusta ja työnantajavakuutusta. 2.1 TEL-lisäeläketurvan etuudet Sosiaali- ja terveysministeriön antamat rekisteröimisehdot määrittelevät, millaisia etuuksia TEL-lisäeläketurvalla voidaan vakuuttaa ja Eläketurvakeskuksen hallituksen vahvistama lisäetujen kartta tarkentaa etuuksien rakenteen ja etuuden määrän TEL-lisäeläketurvana rekisteröitävät etuudet ja rekisteröimisehdot Sosiaali- ja terveysministeriö antaa asetuksellaan (aiemmin päätöksellä) TEL 11 :ssä tarkoitettujen vapaaehtoisten lisäetujen rekisteröimisehdot [26]. Ehtojen

27 Kuvaus rekisteröidystä lisäeläketurvasta 25 mukaan TEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen on ryhmäeläkevakuutusta ja vakuutuksen henkilöpiiri tulee määritellä ryhmittäin objektiivisesti siten, että ryhmää ei muodosta nimetty tai muuten yksilöllisesti määritelty henkilö. Saman vakuutuksen piiriin kuuluvilla työntekijöillä voi olla erilainen eläketurva. Tätä varten vakuutuksen työntekijät voidaan jakaa eläkeryhmiin ja kullekin eläkeryhmälle määritellä oma eläketurvansa. Rekisteröimisehtojen mukaan TEL 11 :n mukaisena vapaaehtoisena lisäetuna on voitu ja voidaan vakuuttaa yksi tai useampia seuraavassa luetelluista etuuksista. Osa luettelossa mainituista etuuksista on lain ja siihen tulleiden muutosten perusteella sisällytetty rekisteröityyn lisäeläketurvaan koko sen vakuuttamisen ajan vuodesta 1962 vuoden 2016 loppuun saakka ja osa vain tiettynä vakuuttamisen ajanjaksona. TEL:n lisäeläketurvan vakuuttaminen lopetetaan lain nojalla vuoden 2016 loppuun (ks. luku 8.4). Rekisteröidyt lisäeläkejärjestelyt suljettiin vuoden 2000 lopussa (ks. luku 7.1). Järjestelyjen sulkeminen tarkoitti sitä, että uusia vakuutuksia ei voinut sulkemisen jälkeen ottaa eikä olemassa oleviin vakuutuksiin voinut sisällyttää uusia vakuutettuja. Olemassa olevien lisäeläkejärjestelyjen eläketurvan sisältöä ei myöskään voinut enää sulkemisen jälkeen muuttaa. Uusina lisäeläkejärjestelyinä on sulkemisen jälkeen kuitenkin voinut vakuuttaa seuraavassa olevan luettelon kohdan 8 mukaisia, eläketapahtumahetkellä kertamaksulla ostettavia lisäeläkkeitä. TEL 11 :n mukaisina lisäetuina on voinut vakuuttaa seuraavat etuudet: 1. vanhuuseläkeiän alentaminen 65 vuodesta (tai korottaminen 65 vuodesta) 2. työkyvyttömyyseläkkeen saamisen ehtojen laajennus siitä, mitä TEL:ssa on säädetty 3. perhe-eläkkeen saamisen ehtojen laajennus siitä, mitä TEL:ssa on säädetty 4. vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen määrän korotus TEL:n edellyttämästä määrästä (määrällinen lisäeläke) 5. lisäeläketurvan mukaisesta eläkeiästä 65 vuoden ikään maksettava vanhuuseläkkeen määräaikainen lisäosa, jos lisäeläketurvan mukainen eläkeikä on 65 vuotta alempi 6. perhe-eläkkeen määrän korotus TEL:n edellyttämästä määrästä (määrällinen lisäeläke) 7. hautausavustus 8. eläketapahtumahetkellä kertamaksulla ostettava vanhuuseläkkeen lisäeläke sekä mahdollinen vastainen perhe-eläkkeen lisäeläke ja hautausavustus.

28 26 ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA Saman henkilöpiirin käsittävän eläketurvan järjestäminen on rekisteröimisehtojen mukaan mahdollista jakaa eri eläkelaitoksille siten, että perus- ja lisäeläketurva vakuutetaan eri eläkelaitoksissa (jaetut vakuutukset). Nykyään kaikki vakuutukseen liittyvän rekisteröidyn lisäeläketurvan etuudet tulee rekisteröimisehtojen mukaan olla vakuutettuna samassa eläkelaitoksessa, joko samassa tai eri eläkelaitoksessa kuin TyEL:n mukainen eläketurva. Edellä olevan luettelon kohdan 4 mukainen eläkkeen määrän korotus oli rekisteröimisehtojen mukaan ulotettava koskemaan sekä vanhuus-, työkyvyttömyysettä työttömyyseläkettä. Aiemmin, kun lisäeläketurvalla voitiin vakuuttaa edellä olevan luettelon kohtien 1 3 mukaisia eläkkeen saamisen ehtojen laajennuksia, samat saamisen ehdot tuli olla vakuutettuina myös peruseläketurvassa. Jos lisäeläketurvan eläkeikä oli esimerkiksi 58 vuotta, silloin vakuutettiin myös peruseläketurvassa sama alempi eläkeikä. Eläkkeen saamisen ehtojen laajennukset oli aina vakuutettava siinä eläkelaitoksessa, joka huolehti samalle henkilöpiirille järjestetystä TEL:n mukaisesta vähimmäiseläketurvasta 5. Aiemmin edellä olevan luettelon kohtien 4 ja 6 mukaiset vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläkkeiden määrälliset lisäedut tuli keskenään vakuuttaa samassa eläkelaitoksessa, joka voi olla eri eläkelaitos kuin peruseläketurvan vakuuttanut. Hautausavustus voitiin järjestää joko perus- tai lisäeläketurvan vakuuttaneessa eläkelaitoksessa. Rekisteröimiskelpoisten lisäetujen vakuuttamiseen liittyviä tarkennuksia Vanhuuseläkkeen alennettujen eläkeikien vakuuttaminen peruseläketurvassa lopetettiin eläkeuudistuksen yhteydessä vuoden 2004 lopussa. Lisäeläketurvassa säilyi alemman eläkeiän vakuuttaminen ja vakuutetuilla säilyi uudistukseen liittyvien siirtymäsäännösten puitteissa tietyin edellytyksin vuoden 2004 jälkeenkin oikeus saada myös yksityisten alojen työeläkelakien mukaiset peruseläketurvan vanhuuseläkkeet lisäeläketurvan alemmassa eläkeiässä (ks. luku 7.2.1). Vuonna 1973 lopetettiin mahdollisuus valita lisäeläkejärjestelyyn 65 vuot- 5 Vähimmäiseläketurvalla tarkoitetaan peruseläketurvaa, johon ei sisälly eläkkeen saamisen ehtojen laajennuksia. Vähimmäiseläketurvan mukainen eläkeikä oli 65 vuotta, kun se lisäeläketurvan myötä saattoi peruseläketurvassa olla 65 vuotta alempi. Vähimmäiseläketurvan mukainen lapseneläkkeen pääteikä oli 18 vuotta. Lisäeläketurvan myötä se saattoi peruseläketurvassa olla esimerkiksi 21 tai 23 vuotta.

29 Kuvaus rekisteröidystä lisäeläketurvasta 27 ta korkeampi eläkeikä, joka voitiin tuolloin kuitenkin säilyttää eläkejärjestelyssä, johon se oli jo rekisteröity. Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen ehtojen laajennusten vakuuttaminen perus- ja lisäeläketurvassa lopetettiin tietyin siirtymäsäännöksin tarpeettomana vuodesta 1973 alkaen, jolloin osatyökyvyttömyyseläke sisällytettiin TEL:iin. Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan ensisijaisuuden johdosta parannetut työkyvyttömyyseläkkeen saamisen ehdot menettivät merkityksensä eikä niitä enää vuodesta 1982 alkaen vakuutettu. Eläkkeen saamisen ehtoja oli tätä ennen voitu laajentaa siten, että arvioidun työkyvyttömyysajan edellytettiin olevan kuuden, kolmen tai yhden kuukauden mittainen vähimmäiseläketurvassa edellytetyn yhden vuoden sijasta. Arvioitu työkyvyttömyyden aste saattoi olla vähimmäiseläketurvan edellyttämää alempi, jolloin oli mahdollista myöntää työkyvyttömyyseläkkeenä osa täyden eläkkeen määrästä. Perhe-eläke-etuudet voitiin rekisteröidyn lisäeläketurvan puitteissa vakuuttaa heti lain voimaantultua Kun perhe-eläke sisällytettiin TEL:iin vuodesta 1967 alkaen, voitiin lisäeläketurvan mukaisen perhe-eläkkeen saamisen ehdot vakuuttaa vastaavina kuin TEL:ssa tai laajennettuina. Leskeneläkkeen saamisen edellytyksiä voitiin laajentaa siten, että vähimmäisturvan mukaisia lesken ikää koskevia rajoituksia ja avioliiton kestoa koskevaa vähimmäisaikarajoitusta ei sovellettu ja lapseneläkkeen pääteikä saattoi olla vähimmäisturvan mukaisen 18 vuoden sijasta 21 tai 23. Perhe-eläkkeen laajennusten vakuuttaminen sekä perus- että lisäeläketurvassa lopetettiin tietyin siirtymäsäännöksin vuoden 2004 lopussa (ks. luku 7.2.1). Työttömyyseläke voitiin sisällyttää lisäeläketurvaan siitä alkaen, kun se sisällytettiin TEL:iin Rekisteröidyn lisäeläketurvan mukainen työttömyyseläke määriteltiin samansuuruiseksi kuin lisäeläketurvan vanhuusja työkyvyttömyyseläkkeet. Työttömyyseläkettä ei myönnetä vuonna 1950 tai myöhemmin syntyneille työntekijöille. Eläketapahtumahetkellä kertamaksulla ostettaviin lisäeläkkeisiin liittyviä tarkennuksia Vuodesta 1977 alkaen työnantajalla on ollut mahdollisuus järjestää eläkeiän alentamisen avulla tiettyyn eläkeryhmään kuuluville työntekijöille samalla hetkellä tapahtuva ennenaikainen vanhuuseläkkeelle siirtyminen. Tällöin eläkeikä määritellään kullekin eläkkeelle siirtyvälle työntekijäl-

30 28 ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA le kuukauden tarkkuudella ja työnantaja voi eläketapahtumahetkellä ostaa kertamaksulla vanhuuseläkkeeseen tarvittavan lisäeläkkeen. Järjestelyä on pidetty tarpeellisena esimerkiksi työnantajan joutuessa muun muassa tuotannollisista tai taloudellisista syistä vähentämään työntekijöiden määrää. TEL:iin sisällytettiin vuodesta 1986 alkaen mahdollisuus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Työnantaja on sen jälkeen voinut ostaa tiettyyn eläkeryhmään kuuluville työntekijöille varhennetun vanhuuseläkkeen eläketapahtumahetkellä kertamaksulla lisäeläketurvan mukaisen täydennysosan, jolla korvataan peruseläketurvan mukaisen eläkkeen varhennuksesta johtuvaa alenemaa. Tiettyyn eläkeryhmään kuuluville työntekijöille, joille on taattu valtion eläkelain tasoinen eläketurva valtion laitosten yhtiöittämiseen liittyvissä erillislaeissa tai erillisiin sopimuksiin perustuvissa eläkesäännöissä tai sopimuksissa, voidaan ostaa eläketapahtumahetkellä kertamaksulla valtion eläkelain tasoisen eläkkeen ja työntekijälle karttuneen eläkkeen erotuksen suuruinen määrällinen lisäeläke. Työntekijälle voidaan ostaa vanhuuseläkkeen määrällistä lisäeläkettä eläketapahtumahetkellä, jos työntekijän kokonaiseläke muuten jää vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta annetun lain (1038/1997) mukaista takuueläkettä pienemmäksi. Tasa-arvoistamisen yhteydessä alemman eläkeiän valinneilla on oikeus takuueläkkeeseen, jonka määrä on ennen tasa-arvoistamista voimassa olleen eläkeiän mukainen, valittuun alempaan eläkeikään laskettu perus- ja lisäeläketurvan mukaisten vanhuuseläkkeiden yhteismäärä. Tiettyyn eläkeryhmään kuuluville työntekijöille on voitu vuodesta 2005 alkaen ostaa eläketapahtumahetkellä vanhuuseläkkeen määrällistä lisäeläkettä, jos työntekijän kokonaiseläke muuten jää tavoite-eläkkeen kiinnittämisen vuoksi vuoden 2004 lopussa voimassa olleessa vakuutussopimuksessa määriteltyä kokonaiseläketasoa pienemmäksi. Näin saattoi käydä, koska työntekijän lisäeläketurvan mukaisen tavoite-eläkkeen kiinnittämisen jälkeiset ansiot eivät enää vaikuttaneet lisäeläkkeen määrään. TEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen lopetetaan vuoden 2016 lopussa. Lopettamishetkellä voidaan ostaa kertamaksulla lisäeläkettä niille työntekijöille, jotka vakuuttamisen lopettamishetkellä kuuluvat sellaiseen eläkeryhmään, jonka eläketurvaan on sisällytetty mahdollisuus eläketapahtumahetkellä ostaa lisäeläkettä kertamaksulla. Lisäksi edellytetään, että työntekijä on täyttänyt lisäeläketurvan mukai-

31 Kuvaus rekisteröidystä lisäeläketurvasta 29 sen eläkeiän vuoden 2016 loppuun mennessä ja työsuhde lisäeläketurvan järjestäneeseen työnantajaan jatkuu edelleen. (Ks. luku 8.4.) Eläkeryhmät, joihin kuuluville työntekijöille voidaan eläketapahtumahetkellä kertamaksulla ostaa lisäeläkettä, ovat melko harvinaisia. Suurimman ryhmän niistä muodostavat valtion laitosten yhtiöittämistilanteet, joissa työntekijöille on luvattu valtion eläkelain tasoinen eläke Rekisteröimiskelpoiset TEL-lisäedut ja lisäetujen kartta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan Eläketurvakeskus on voinut vahvistaa TEL-lisäeläketurvan tarkemman sisällön TEL 11 :n mukaisten rekisteröimiskelpoisten lisäetujen kartassa [1]. Lisäetujen kartan ja siihen vuosien mittaan tulleet muutokset on vahvistanut Eläketurvakeskuksen hallitus. Kartta sisältää lähinnä ne eläkkeen saamisen edellytyksiä ja eläkkeen määrän laskemistapaa koskevat vaatimukset, jotka rekisteröimiskelpoisen lisäeläkejärjestelmän tulee täyttää. Lisäetujen kartat muutoksineen on julkaistu Eläketurvakeskuksen yleiskirjeissä (tyoelakelakipalvelu.fi). Lisäetujen kartan mukaan lisäeläketurvan voimaantulolle voitiin asettaa ikäraja ja määritellä työsuhteen kestolle odotusaika (karenssi). Ikärajaa ei saanut määritellä 35 vuotta korkeammaksi eikä odotusaikaa viittä vuotta pidemmäksi tai yhtä kuukautta lyhyemmäksi. Työntekijä tuli lisäeläketurvan piiriin vasta kun odotusaika oli kulunut lisäturvaan liittyvän työsuhteen alkamisesta. Lisäeläketurvan piiriin kuuluminen laskettiin tällöin kuitenkin työsuhteen alusta. Osa-aikaeläkkeelle siirtyvät työntekijät kuuluvat lisäetujen kartan mukaan eläkkeen määrää koskevan lisäedun piiriin ainoastaan, jos siitä on erikseen sovittu. Henkivakuutusyhtiössä, eläkekassoissa tai -säätiöissä vakuutettuun vapaamuotoiseen eläkejärjestelyyn perustuvat alkaneet eläkkeet ja vapaakirjat voitiin vakuuttaa tietyin ehdoin rekisteröidyllä lisäeläkejärjestelyllä. Keskeisimmät edellytykset eläkkeiden ja vapaakirjojen rekisteröinnille olivat: Työnantaja järjesti samassa yhteydessä alkaneiden eläkkeiden ja vapaakirjojen vakuuttamisen myötä rekisteröidyn lisäeläketurvan myös työsuhteessa oleville aktiiveille. Eläke ja vapaakirja perustuivat TEL:n alaiseen työsuhteeseen. Rekisteröitävä lisäeläke yhdessä perusturvan mukaisen eläkkeen kanssa ei saanut ylittää lisäetujen kartan säätelemiä eläkkeiden enimmäismääriä (60 tai 66 prosenttia palkasta).