1. Eläkesäätiön toiminta jakautuu A- ja B-osastoon.

Transkriptio

1 1(19) ALKAEN YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN SÄÄNNÖT ELÄKESÄÄTIÖN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS Eläkesäätiön nimi on Yleisradion eläkesäätiö ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2. Eläkesäätiö toimii eläkesäätiölain 2 :ssä ja 13 luvussa tarkoitettuna AByhteiseläkesäätiönä. 1. Eläkesäätiön toiminta jakautuu A- ja B-osastoon. 2. A-osaston tarkoituksena on suorittaa sen toimintapiiriin kuuluville vanhuusja työkyvyttömyyseläkettä sekä heidän omaisilleen perhe-eläkettä ja hautausavustusta. Työkyvyttömyyseläkettä voidaan suorittaa myös kuntoutustukena. 3. B-osaston tarkoituksena on työntekijän eläkelaissa (jäljempänä TyEL) ja työntekijän eläkelain voimaanpanolaissa (jäljempänä TyELVPL) säädetyn eläketurvan mukaisten etuuksien myöntäminen. 4. Säätiöön kuuluvat työnantajina Yleisradio Oy ja Yleisradion eläkesäätiö, joista käytetään jäljempänä nimitystä työnantaja. A-OSASTON MUKAINEN ELÄKETURVA TOIMINTAPIIRI 3 1. A-osaston toimintapiiriin kuuluvat kaikki työnantajaan päätoimisessa palveluksessa olevat 18 vuotta täyttäneet työntekijät, jotka ovat olleet mainitun iän täytettyään työnantajan palveluksessa vähintään neljän kuukauden ajan ja joiden päätoiminen työsuhde työnantajaan on alkanut ennen Päätoimisuus määräytyy samoin kuin Yleisradio Oy:n työsuhdeohjesäännössä. 2. Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sanottu, A-osaston toimintapiiriin kuulunut työntekijä kuuluu edelleen A-osaston toimintapiiriin, mikäli hän sanotusta ajankohdasta lukien on ollut yhdenjaksoisesti 2 :n 4 momentissa mainittujen työnantajien palveluksessa.

2 2(19) ELÄKKEESEEN OIKEUTTAVA AIKA 4 1. Eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan koko se aika, minkä A- osaston toimintapiiriin kuuluva työntekijä on 23 vuotta täytettyään ollut yhdessä tai useammassa erässä yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta työnantajan päätoimisessa palveluksessa, sekä se aika, jolta hän 23 vuotta täytettyään on saanut A-osaston mukaista työkyvyttömyyseläkettä, samoin kuin se aika, jonka hän työnantajan päätoimisessa palveluksessa ollessaan on 23 vuotta täytettyään ollut: 1) vuosilomalla, 2) sairauden tai ruumiinvamman takia estyneenä työtään suorittamasta, 3) raskauden tai synnytyksen vuoksi estyneenä työtään suorittamasta enintään sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivärahakauden ajan, 4) vapautettuna työstään työnantajan määräämiä tehtäviä tai hyväksymiä opintoja varten, 5) reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palvelukseen kutsuttuna, 6) palkattomalla lomalla saman kalenterivuoden aikana enintään yhden kuukauden ajan. 2. Niiden työntekijöiden, jotka ovat näiden sääntöjen 5.2 :ssä mainitulla tavalla valinneet alhaisemman eläkeiän kuin mikä heillä olisi voimassa olleiden sääntöjen mukaan ollut, eläkkeeseen oikeuttavaan palvelusaikaan ei lasketa aikaa ennen OIKEUS VANHUUSELÄKKEESEEN 5 1. Oikeus A-osaston mukaisen vanhuuseläkkeen saamiseen on jokaisella osaston toimintapiiriin kuuluvalla työntekijällä, jonka työsuhde on päättynyt hänen täytettyään 63 vuotta. 2. Edellä sanotusta poiketen niillä työntekijöillä, joilla oli vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta annetun lain 3 :n mukainen oikeus mennessä valita vanhuuseläkeiäkseen 60 tai 63 vuotta, on oikeus vanhuuseläkkeeseen valitsemassaan iässä. 3. Orkesterin puhallinmuusikkojen vanhuuseläkeikä on 60 vuotta.

3 3(19) 4. Niillä orkesterin muusikoilla, joiden etuudet on tasa-arvoistettu vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta annetun lain 5.1 :n mukaisesti, eläkeikä on 61 vuotta kahdeksan kuukautta. 5. Edellä mainittuun ryhmään kuuluvan miespuolisen työntekijän eläke lasketaan työsuhteen alkamisen ja väliseltä ajalta aikaisempaa 63 vuoden eläkeikää koskevien määräysten mukaisesti. Ajalta eläke lasketaan 60 vuoden eläkeikää koskevien määräysten mukaisesti ja jälkeiseltä ajalta eläke lasketaan 61 vuoden kahdeksan kuukauden eläkeikää koskevien määräysten mukaisesti. Naispuolisen työntekijän eläke lasketaan ajalta ennen aikaisempaa 60 vuoden eläkeikää koskevien määräysten mukaisesti ja sen jälkeiseltä ajalta 61 vuoden kahdeksan kuukauden eläkeikää koskevien määräysten mukaisesti. ELÄKKEEN SUURUUS 6 1. A-osaston mukaista vanhuuseläkettä karttuu 11 /60 prosenttia jokaiselta täydeltä eläkkeeseen oikeuttavalta kuukaudelta. Näin laskettu kokonaiskarttumisprosentti saa kuitenkin olla enintään Eläkkeen määrä on kokonaiskarttumisprosentin osoittama määrä samaan työsuhteeseen perustuvasta työntekijäin eläkelain (jäljempänä TEL) voimassa olleiden säännösten mukaan laskettavasta eläkepalkasta. Jos työntekijä on ollut useammassa kuin yhdessä työsuhteessa työnantajaan, eläkepalkkana käytetään viimeisen työsuhteen edellä tarkoitetulla tavalla laskettua palkkaa. OIKEUS TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEESEEN 7 1. Oikeus A-osaston mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen on toimintapiiriin kuuluvalla työntekijällä, jolla on oikeus myös TyEL:n mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen. 2. Työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa otetaan eläkkeeseen oikeuttavana aikana huomioon myös työkyvyttömyyden alkamisen ja 63 ikävuoden täyttämiskuukauden lopun välinen aika, mikäli työkyvyttömyys on alkanut työsuhteen kestäessä. 3. Työkyvyttömyyseläkkeen kokonaiskarttumisprosentti lasketaan 6 :n mukaisesti. Jos työkyvyttömyyseläkkeen perusteena oleva työkyvyttömyys on alkanut ennen , vähennetään ensimmäisen virkkeen mukaan lasketusta kokonaiskarttumisprosentista 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa siltä osin kuin vastaavaan työsuhteeseen perustuvan TyEL:n mukaisen eläkkeen tuleva aika koskee tai eläkettä on saatu 50 ikävuoden täyttämiskuukauden jälkeiseltä ajalta 63 ikävuoden täyttämiskuukauden loppuun asti.

4 4(19) 4. Työkyvyttömyyseläke on edellä sanotun mukaisesti lasketun kokonaiskarttumisprosentin osoittama määrä 6 :ssä tarkoitetusta palkasta. Jos työntekijällä on oikeus TyEL:n mukaiseen osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, eläkkeen määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. 5. A-osaston mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen saajan täyttäessä 63 vuotta muuttuu työkyvyttömyyseläke A-osaston mukaiseksi vanhuuseläkkeeksi. Vanhuuseläkkeen määrä on yhtä suuri kuin täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrä. 6. A-osaston mukaista työkyvyttömyyseläkettä ei suoriteta siltä ajalta, jolta eläkkeeseen oikeutettu työntekijä saa työnantajalta palkkaa vähintään 66 prosenttia peruskuukausipalkastaan. OIKEUS PERHE-ELÄKKEESEEN 8 1. A-osastossa tarkoitetaan edunsaajalla osaston toimintapiiriin kuuluvan työntekijän tai vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen saajan leskeä, jonka kanssa edunjättäjä oli solminut avioliiton ennen kun oli täyttänyt näiden sääntöjen mukaisen eläkeiän, ja 18 vuotta nuorempaa edunjättäjän lasta sekä lesken lasta, joka asui edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudessa. 2. Edellä tarkoitettuna lapsena pidetään myös ottolasta sekä sellaista avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, johon nähden toimintapiiriin kuuluvan tai eläkkeensaajan elatusvelvollisuus tai isyys on oikeuden päätöksellä tai sopimuksella vahvistettu. 3. Leskellä on oikeus perhe-eläkkeeseen, 1) jos leskellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa, 2) jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 50 vuotta tai sai TyEL:n tai TyEL:n 3 :ssä mainittujen lakien, eläkesäännösten tai eläkesäännön taikka kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jatkunut vähintään kolmen vuoden ajan, ja jos avioliitto oli solmittu ennen kun leski oli täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään viisi vuotta. 4. Leskellä ei ole oikeutta A-osaston mukaiseen leskeneläkkeeseen 1) 3 momentin 1)-kohdan nojalla, jos siinä tarkoitettu lapsi on annettu ottolapseksi ennen edunjättäjän kuolemaa tai jos mainitussa kohdassa tarkoitettu lapsi on edunjättäjän lapsi, jonka leski on edunjättäjän kuoltua ottanut ottolapsekseen, 2) jos edunjättäjä on kuollut vuoden kuluessa avioliiton solmimisesta ja kuoleman pääasiallisena syynä on ollut sairaus, vika tai vamma, joka hänellä oli jo avioliittoa solmittaessa,

5 5(19) 3) jos leskellä on aikaisemman avioliiton perusteella oikeus saada TyEL:n tai TyEL:n 3 :ssä mainittujen lakien, eläkesäännösten tai eläkesääntöjen mukaista eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä. 5. Lapsella on oikeus lapseneläkkeenä suoritettavaan perhe-eläkkeeseen, jos hän ei ollut täyttänyt 18 vuotta edunjättäjän kuollessa. Lapselle maksetaan lapseneläkettä aina lapsen oman vanhemman jälkeen. 0ikeutta lapseneläkkeeseen ei kuitenkaan ole useamman kuin kahden edunjättäjän jälkeen samanaikaisesti. 6. Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta edunsaajalla, joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut edunjättäjän kuoleman. 7. 0ikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaa, jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta. Tällöin hänelle maksetaan viimeksi maksettua kuukausieläkettä perusteena käyttäen hänen vuotuisen leskeneläkkeensä kolminkertainen määrä. PERHE-ELÄKKEEN SUURUUS 9 1. Perhe-eläkkeen suuruus määräytyy edunjättäjän vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella. Jollei edunjättäjä saanut mainittua eläkettä, edunjättäjän eläkkeen määrä lasketaan siten kuin se olisi laskettu, jos hän olisi kuolinpäivänään tullut täysin työkyvyttömäksi, ellei edunsaaja muuta selvitä. 2. Leskeneläkkeen määrä on: 6 /12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaajina on leski yksin tai leski ja yksi lapsi; 5 /12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaajina on leski ja kaksi lasta; 3 /12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaajina on leski ja kolme lasta; sekä 2 /12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaajina on leski ja neljä tai useampia lapsia. 3. Lapseneläkkeiden yhteismäärä on: 4/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on yksi; 7/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on kaksi; 9/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on kolme; sekä 10/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on neljä tai useampia.

6 6(19) 4. Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaetaan tasan edunsaajina olevien lasten kesken. 5. Jos edunsaajien lukumäärä muuttuu, perhe-eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaajien kesken tarkistetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta. HAUTAUSAVUSTUS A-osaston toimintapiiriin kuuluvan tai A-osaston mukaisella vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä olleen ja vähintään kolme vuotta työnantajan palveluksessa toimineen työntekijän kuoltua suoritetaan hänen kuolinpesälleen hautausavustusta kertamaksuna euroa. 2. Eläkesäätiön hallitus voi korottaa vastedes maksettavan hautausavustuksen määrää. VAPAAKIRJAOIKEUS Jos A-osaston toimintapiiriin kuuluvalla työntekijällä on vähintään kymmenen eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta työnantajan palveluksessa ja hänen työsuhteensa päättyy ennen A-osaston mukaisen eläkeoikeuden alkamista, hän säilyttää oikeuden palvelusaikaansa vastaavaan osuuteen A-osaston mukaisesta eläkkeestä saamalla vapaakirjan. Jos työntekijä on tullut Yleisradio Oy:n päätoimiseen palvelukseen ennen , hänellä on oikeus tässä momentissa säädettyyn vapaakirjaan sen jälkeen, kun hän on ollut mainitun yhtiön palveluksessa vähintään neljän kuukauden ajan. 2. Jos A-osaston toimintapiiriin kuuluva työntekijä siirtyy osa-aikaeläkkeelle, mutta pysyy edelleen osaston toimintapiirissä, muodostetaan hänelle siihen asti kertyneestä eläkkeestä vapaakirja, johon ei sovelleta tämän pykälän viimeistä momenttia. 3. Työnantajan palveluksesta yksilöllisellä varhaiseläkkeellä, varhennetulla vanhuuseläkkeellä, työttömyyseläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä olevia lukuun ottamatta oikeus vapaakirjaan perustuvaan vanhuuseläkkeeseen syntyy 5 :stä poiketen 65 vuotta täytettäessä. 4. Jos vapaakirjan saanut työntekijä tulee uudelleen A-osaston toimintapiiriin, hän menettää oikeutensa saada vapaakirjan nojalla eläkettä ja hänen eläkeoikeutensa määräytyy 5-9 :ien mukaisesti.

7 7(19) TYÖNANTAJAN LIIKKEEN LUOVUTUS 11 a 1. Sen estämättä mitä edellä 11 :ssä määrätään A-osaston toimintapiiriin kuuluvilla ja heidän edunsaajillaan on oikeus A-osaston etuuksia vastaaviin etuuksiin työsopimuslain 1 luvun 10 :ssä tarkoitetussa liikkeen luovutuksessa. Näiden sääntöjen 34 :n 7 momentissa on liikkeen luovutusta koskevat tiedonantomääräykset. ELÄKKEEN RAJOITTAMINEN A-osaston mukaisesta vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeestä vähennetään muut samaan työsuhteeseen perustuvat eläkkeet. Tällaisia eläkkeitä ovat: - TyEL:n, TyELVPL:n, TEL:n ja taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (jäljempänä TaEL) mukainen eläke - ulkomaisen lainsäädännön perusteella maksettava, kotimaisiin virka- tai työeläkkeisiin rinnastettava eläke. 2. A-osaston mukainen vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke sekä muut eläkkeet ja korvaukset, joihin eläkkeensaaja on oikeutettu muun kuin vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella, yhdistetään, jos niiden yhteismäärä on suurempi kuin 66 prosenttia 6 :n mukaisesta palkasta, siten että ylimenevä osa vähennetään 1 momentin mukaisesti vähennetystä A-osaston mukaisesta eläkkeestä. Työkyvyttömyyseläkettä yhdistettäessä 66 prosentista tehdään ensin 7.3 :ssä mainitut kokonaiskarttumisprosentin vähennykset. Tällaisia muita eläkkeitä ja korvauksia ovat: - TyEL:n, TyELVPL:n, TEL:n, TaEL:n, maatalousyrittäjän eläkelain (jäljempänä MYEL), maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanolain (jäljempänä MYELVPL), yrittäjän eläkelain (jäljempänä YEL), yrittäjän eläkelain voimaanpanolain (jäljempänä YELVPL), lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (jäljempänä LEL) sekä näihin verrattavien eläkelakien mukainen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke, - laissa valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta tarkoitettuun eläketurvaan perustuva vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke, - sairausvakuutuslain mukainen päiväraha, - tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke, - korvauksen saajan vamman johdosta liikennevakuutuslain perusteella tuleva jatkuva korvaus,

8 8(19) - TyEL:n 3 :n 1 momentin 1 kohdassa ja mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettuun eläketurvaan perustuva vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke - ulkomaisen lainsäädännön perusteella maksettava, kotimaisiin virka- tai työeläkkeisiin rinnastettava eläke. 3. A-osastosta suoritettavan eläkkeen määrää ei kuitenkaan vähennetä, kun jonkin muun tässä pykälässä mainitun etuuden määrää palkkatason muutosten tai siihen verrattavan muun syyn johdosta korotetaan, eikä myöskään silloin, kun lakisääteiseen työeläkkeeseen tehdään TyEL:n 81 :n mukainen kertakorotus. 4. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet ja korvaukset otetaan huomioon siitä lukien, kun henkilö saa niitä, kuitenkin viimeistään 63 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, jos näiden sääntöjen mukainen lisäeläke on myönnetty ennen 63 vuoden täyttämistä A-osaston mukaisesta perhe-eläkkeestä vähennetään ilman TyEL:n mukaista leskeneläkkeen vähentämistä (eläkesovitus) lasketut muut samaan työsuhteeseen perustuvat eläkkeet. Tällaisia eläkkeitä ovat: -TyEL:n, TyELVPL:n, TEL:n ja TaEL:n mukainen eläke - ulkomaisen lainsäädännön perusteella maksettava, kotimaisiin virka- tai työeläkkeisiin rinnastettava eläke. 2. A -osaston mukainen perhe-eläke sekä muut eläkkeet ja korvaukset, joihin edunsaaja on saman eläketapahtuman johdosta oikeutettu muun kuin vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella, rajoitetaan 12.2 :ssä mainittuun eläkkeiden enimmäismäärään palkasta. Jos edunsaajien lukumäärän perusteella laskettu perhe-eläke on pienempi kuin edunjättäjän eläke, alennetaan mainittua määrää vastaavasti. Muita eläkkeitä ja korvauksia ovat: - ilman TyEL:n mukaista leskeneläkkeen vähentämistä (eläkesovitus) määräytyvä TyEL:n, TyELVPL:n, TEL:n, TaEL:n, LEL:n, MYEL:n, MYELVPL:n, YEL:n, YELVPL:n sekä näihin verrattavien eläkelakien mukainen perheeläke, - laissa valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta tarkoitettuun eläketurvaan perustuva ilman TyEL:n mukaista leskeneläkkeen vähentämistä (eläkesovitus) määräytyvä perhe-eläke, - tapaturmavakuutuslain nojalla maksettava perhe-eläke, - liikennevakuutuslain mukainen jatkuva korvaus,

9 9(19) - TyEL:n 3 :n 1 momentin 1 kohdassa ja mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettuun eläketurvaan perustuva ilman TyEL:n mukaista leskeneläkkeen vähentämistä (eläkesovitus) määräytyvä eläke - ulkomaisen lainsäädännön perusteella maksettava, kotimaisiin virka- tai työeläkkeisiin rinnastettava eläke. 3. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja rajoituksia tehtäessä ei oteta huomioon mahdollista voimassa olleen TEL:n mukaista täysorvon lisää. Jos A-osaston mukaisina edunsaajina on vain lapsia, otetaan edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja rajoituksia tehtäessä huomioon vain lasten saama perheeläke. 4. Vähennys tehdään eläkkeiden yhteismäärästä ja A-osaston mukaista eläkettä vähennetään kunkin eläkkeeseen oikeutetun osalta samassa suhteessa. Kun jonkun eläkkeensaajan osalta jonkin 2 momentissa mainitun muun eläkkeen tai korvauksen kuin A-osaston eläkkeen maksaminen alkaa, päättyy tai muuttuu on A-osaston mukaisen eläkkeen määrä tarkistettava. 5. A-osastosta suoritettavan eläkkeen määrää ei kuitenkaan vähennetä, kun jonkin muun tässä pykälässä mainitun etuuden määrää pa1kkatason muutosten tai siihen verrattavan muun syyn johdosta korotetaan, eikä myöskään silloin, kun lakisääteiseen työeläkkeeseen tehdään TyEL:n 81 :n mukainen kertakorotus. 6. Jos edunsaajien lukumäärässä tapahtuu muutoksia, perhe-eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaajien kesken tarkistetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta. INDEKSISIDONNAISUUS A-osaston eläkettä laskettaessa eläkepalkan perusteena olevat vuosiansiot tarkistetaan saakka voimassa olleen TEL:n 9 :n 2 momentin mukaisesti (palkkatason muutoksen paino 50 % ja hintatason muutoksen paino 50 %) ja jälkeen TyEL:n 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella (80/20) eläkkeen alkamishetken tasoon. 2. A-osaston vapaakirjaa laskettaessa eläkepalkan perusteena olevat vuosiansiot tarkistetaan 1 momentin mukaisesti työsuhteen päättymishetken tasoon. A-osaston vapaakirjaeläkettä myönnettäessä tarkistetaan eläke ja eläkepalkka 1 momentin mukaisesti eläkkeen alkamishetken tasoon. 3. A-osaston eläkkeet tarkistetaan eläkkeen alkamisen jälkeen TyEL:n 98 :ssä tarkoitetulla työeläkeindeksillä (20/80). Rajoitettaessa A-osaston eläkettä uudelleen eläkepalkka ja eläkkeet tarkistetaan saakka mainittuna päivänä voimassa olleen TEL:n 9 :n 2 momentin mukaisesti ja sen jälkeen

10 10(19) TyEL:n 98 :ssä tarkoitetulla työeläkeindeksillä. RINNAKKAISET TYÖSUHTEET 14 a 1. Jos A-osaston toimintapiiriin kuuluva työntekijä on ollut rinnakkaisissa työsuhteissa 2 :n 4 momentissa mainittuihin työnantajiin, noudatetaan sen estämättä mitä muualla näissä säännöissä on määrätty, tässä pykälässä olevia määräyksiä. 2. Jos A-osaston toimintapiiriin kuuluva työntekijä on ollut rinnakkaisissa työsuhteissa, eläkkeeseen oikeuttava palvelusaika lasketaan 4 :stä poiketen niin kuin hän olisi ollut samanaikaisesti vain yhden työnantajan palveluksessa. 3. Jos A-osaston toimintapiiriin kuuluva työntekijä on välittömästi ennen eläketapahtumaa ollut rinnakkaisissa työsuhteissa, eläkepalkkana käytetään sitä palkkaa, joka saadaan kun kustakin työsuhteesta erikseen 6 :n 2 ja 3 momentin mukaan määräytyvät eläkepalkat lasketaan yhteen. Jos näin saatu eläkepalkka on olennaisesti korkeampi kuin se palkkataso, jota voidaan pitää työntekijän vakiintuneena palkkatasona, eläkepalkkaa voidaan alentaa vastaamaan vakiintunutta tasoa. 4. Rajoitettaessa eläkettä 12 :n 1 momentin ja 13 :n 1 momentin mukaisesti vähennetään 2 :n 4 momentissa mainittujen työnantajien työsuhteisiin perustuvat eläkkeet. B-OSASTON MUKAINEN ELÄKETURVA TOIMINTAPIIRI 15 ETUUDET B-osaston toimintapiiriin kuuluu jokainen työnantajaan työsuhteessa oleva kuukausipalkkainen työntekijä, jolle työnantaja on TyEL:n perusteella velvollinen järjestämään eläketurvan.

11 11(19) 1. B-osaston toimintapiiriin kuuluvalla tai kuuluneella työntekijällä on oikeus saada eläkesäätiöltä TyEL:n ja TyELVPL:n mukaisesti eläkettä ja kuntoutusetuuksia ja hänen edunsaajillaan perhe-eläkettä. 2. Edunsaajalla tarkoitetaan B-osastossa henkilöä, jolla on TyEL:n tai TyELVPL:n säännösten mukaan oikeus perhe-eläkkeeseen. 3. Eläkkeiden määräämisperusteet ja suuruus määräytyvät TyEL:n ja TyELVPL:n sekä niiden nojalla annettujen asetusten mukaan. A- JA B-OSASTOILLE YHTEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ETUUKSIEN HAKEMINEN A-osaston mukaisia etuuksia on haettava kirjallisesti eläkesäätiöltä. B- osaston mukaista eläkettä on haettava siten kuin TyEL:ssa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetään. ELÄKKEEN SUORITTAMINEN A -osaston mukaista vanhuuseläkettä suoritetaan sitä seuraavan kuukauden alusta, jona työntekijä on tullut oikeutetuksi eläkkeen saamiseen, ei kuitenkaan ilman pätevää syytä takautuvasti kuutta kuukautta pitemmältä ajalta sen hakemista seuraavan kuukauden alusta lukien. B-osaston mukaista vanhuuseläkettä suoritetaan siten kuin TyEL:ssa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetään. 2. Eläkkeensaajan kuollessa lakkaa oikeus vanhuuseläkkeen saamiseen kuolinpäivää seuraavan maksukauden alusta. 3. Työkyvyttömyyseläkkeen suorittaminen määräytyy TyEL:n ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisesti. 4. Eläkkeensaajan kuollessa lakkaa oikeus työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen kuolinpäivää seuraavan maksukauden alusta. 5. Jos työkyvyttömyyseläke lakkautetaan työkyvyn palautumisen vuoksi tai jos eläke muusta syystä lakkautetaan tai sitä vähennetään, päättyy sen maksaminen tai suoritetaan vähennettyä eläkettä TyEL:n ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisesti. 6. Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajalle on myönnetty takautuvasti TyEL:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä samalta ajalta, jolta hän on saanut sairaus-

12 12(19) vakuutuslain tai työttömyysturvalain mukaista päivärahaa, vähennetään A- osaston mukaisesta eläkkeestä se määrä, jolla päiväraha ylittää TyEL:n mukaan takautuvasti myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen määrän A-osaston mukaista perhe-eläkettä suoritetaan kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta. Sen suorittaminen lopetetaan lesken osalta sen kuukauden lopussa, jonka aikana hän kuolee tai ennen 50 ikävuoden täyttämistä menee uuteen avioliittoon, ja lapsen osalta sen kuukauden lopussa, jonka aikana hän kuolee tai täyttää 18 vuotta, tai hänet annetaan ottolapseksi muulle kun edunjättäjän leskelle tai tämän puo1isolle. 2. B-osaston mukaisen perhe-eläkkeen suorittaminen määräytyy TyEL:n ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisesti. VAADITTAVAT SELVITYKSET 20 ELÄKKEEN MAKSAMINEN Eläkkeensaajan on vaadittaessa esitettävä eläkesäätiölle selvitys siitä, että hän edelleen täyttää eläkkeen saamisen edellytykset. Jollei eläkkeensaaja ole toimittanut mainittuja selvityksiä eläkesäätiölle sen määräämässä kohtuullisessa ajassa, asia voidaan ratkaista käytettävissä olevilla tiedoilla. 2. Työkyvyttömyyseläkkeen hakija tai saaja on ve1vollinen, jos eläkesäätiö niin määrää, käymään työkyvyttömyyden selvittämistä varten tutkittavana säätiön nimeämän lääkärin luona tai säätiön osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Säätiö korvaa tällöin tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset, joihin luetaan myös kohtuulliset matkakustannukset ja kohtuullinen matkapäiväraha toiselle paikkakunnalle määräyksen mukaisesti suoritetusta matkasta kotimaassa. 3. Jos eläkkeen hakija tai saaja ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy 2 momentissa tarkoitetusta tutkimuksesta, hakemus tai jo myönnetyn eläkkeen maksaminen voidaan saadun selvityksen nojalla ratkaista. 1. Eläke maksetaan kuukausittain viimeistään kunkin kuukauden viimeisenä arkipäivänä. 2. Mikäli A-osaston mukaisella eläkkeellä oleva tulee oikeutetuksi muuhun eläkkeeseen tai korvaukseen eikä kehotuksesta huolimatta tätä hae, keskeytetään A-osaston mukaisen eläkkeen maksu, kunnes hakemus tehdään.

13 13(19) 3. Eläke-erän vanhentuminen määräytyy TyEL:n ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisesti. VASTUUN JA VAROJEN SIIRTO YKSITYISEN TYÖNTEKIJÄN OSALTA Eläkesäätiöllä on oikeus yksittäisen työntekijän osalta siirtää A-osaston mukainen vastuunsa toiselle eläkelaitokselle sekä B-osaston mukainen vastuunsa vastaavasti toiselle TyEL:ssa tarkoitettua toimintaa harjoittavalle eläkelaitokselle. ELÄKESÄÄTIÖN VARAT Eläkesäätiön peruspääoma on Yleisradio Oy:n sille luovuttama ,96 euroa. 1. Eläkesäätiön varat on sijoitettava turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä siten, että säätiön maksuvalmius säilyy. ELÄKESÄÄTIÖN ELÄKEVASTUU Eläkesäätiön eläkevastuu on laskettava erikseen A-osaston ja B-osaston mukaisen eläketurvan osalta sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. HALLITUS Eläkesäätiöllä on hallitus, johon kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä ja seitsemän varajäsentä. Varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Työnantaja valitsee neljä varsinaista jäsentä ja näille neljä varajäsentä. Eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvat työntekijät valitsevat keskuudestaan kolme varsinaista jäsentä ja näille kolme varajäsentä. Jos työntekijöiden

14 14(19) valitsema varsinainen jäsen tai varajäsen lakkaa kuulumasta eläkesäätiön toimintapiiriin, katsotaan hänen samalla eronneen hallituksesta. 2. Eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvat työntekijät käyttävät äänioikeuttaan siten, että he eläkesäätiön hallituksen määräämässä ajassa ja määräämällä tavalla toimittavat äänestyslippunsa hallitukselle, jonka tehtävänä on todeta vaalin tulos. Vaalissa on jokaisella toimintapiiriin kuuluvalla työntekijällä oikeus äänestää kuutta eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvaa työntekijää, joista äänestyslipussa ensimmäisenä oleva saa kuusi ääntä, toisena oleva viisi ääntä, kolmantena oleva neljä ääntä, neljäntenä oleva kolme ääntä, viidentenä oleva kaksi ääntä ja kuudentena oleva yhden äänen. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi tulevat kolme eniten ääniä saanutta ja heidän varajäsenikseen kolme heidän jälkeensä eniten ääniä saanutta työntekijää. 3. Hallitus valitsee ensimmäisessä kokouksessaan, jonka kutsuu koolle työnantajan nimeämä hallituksen jäsen, keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 4. Hallitus vahvistaa puheenjohtajalle, jäsenille ja asiantuntijoille maksettavan kokouspalkkion ja matkakustannusten korvausten perusteet Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Jos työnantajaa edustava varsinainen jäsen on estynyt tai esteellinen, on työnantajaa edustava varajäsen kutsuttava hänen tilalleen. Jos työntekijöitä edustava varsinainen jäsen on estynyt tai esteellinen, on työntekijöitä edustava varajäsen kutsuttava hänen tilalleen. Kokouskutsu on toimitettava vähintään kolme päivää ennen kokousta. Kokous voidaan kuitenkin pitää ilman edellä mainittua kutsua, jos kaikki varsinaiset jäsenet ovat saapuvilla. 2. Hallitus on päätösvaltainen, jos vähintään neljä jäsentä on saapuvilla. Mikäli puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on estynyt tai esteellinen, valitaan kokouskohtainen puheenjohtaja. 3. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut, jollei eläkesäätiölain 11 :n mukaan vaadita määräenemmistöä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. 4. Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, johon merkitään saapuvilla olleet, tehdyt esitykset ja päätökset sekä toimitetut äänestykset. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. TOIMITUSJOHTAJA 28

15 15(19) 1. Eläkesäätiöllä on toimitusjohtaja, jonka hallitus nimittää. ELÄKESÄÄTIÖN NIMEN KIRJOITTAMINEN Eläkesäätiön nimen kirjoittavat kaksi hallituksen varsinaista jäsentä yhdessä taikka yksi hallituksen varsinainen jäsen yhdessä hallituksen siihen valtuuttaman säätiön toimihenkilön kanssa. ELÄKESÄÄTIÖN TILIKAUSI JA KIRJANPITO Eläkesäätiön tilikausi on kalenterivuosi. 2. A-osastoon kuuluvat työnantajat suorittavat A-osastolle kannatusmaksuja niin paljon, että kannatusmaksut yhdessä kyseisen osaston muiden tuottojen kanssa riittävät eläkevastuun kattamiseen eläkesäätiölain 146 :n mukaisesti. Mahdollinen vastuuvajaus jaetaan A-osaston työnantajien kesken niiden eläkevastuuosuuksien mukaisessa suhteessa. 3. A-osaston kannatusmaksut määräytyvät A-osastoon kuuluvien työnantajien työntekijöiden palkkojen mukaisessa suhteessa. 4. A-osaston eläkevastuun katteena olevat varat sijoitetaan eläkesäätiön hallituksen määräämällä tavalla ja jokaisella A-osastoon kuuluvalla työnantajalla on eläkevastuunsa mukainen suhteellinen osuus eläkesäätiön varoista. 5. Jos tilinpäätöksen yhteydessä A-osaston varat ylittävät kyseisen osaston eläkevastuun ja muiden velkojen määrän, ylikate tai sen osa voidaan siirtää B- osaston työnantajien kattamatta olevan eläkevastuun katteeksi. B-osastoon siirretty ylikate jaetaan B-osastoon kuuluvien työnantajien kesken niiden palkkojen mukaisessa suhteessa. 6. Jos A-osaston toimintapiiriin kuuluva henkilö on ollut useamman A- osastoon kuuluvan tai kuuluneen työnantajan palveluksessa, A-osaston eläkevastuu kirjataan hänen osaltaan kokonaan sen työnantajan eläkevastuuksi, jonka palveluksessa hän tilikauden päättyessä on. 7. B-osastoon kuuluvat työnantajat suorittavat eläkesäätiölain 45 :n 1 momentissa tarkoitettuja B-osaston kannatusmaksuja niin paljon, että kannatusmaksut yhdessä B-osaston muiden tuottojen kanssa riittävät kattamaan B- osaston eläkevastuun vuotuisen lisäyksen ja mahdollisen vastuuvajauksen sekä eläkkeistä aiheutuneet suoritukset ja B-osaston hoito- ja muut niihin verrattavat kulut. Hallitus voi päättää, että kannatusmaksuja peritään vähemmän kuin

16 16(19) edellä on määrätty. Tällöin vastuuvajaus jaetaan B-osaston työnantajien kesken niiden eläkevastuuosuuksien mukaisessa suhteessa. 8. Eläkesäätiölain 45 :n 1 momentissa tarkoitetut kannatusmaksut määräytyvät B-osastoon kuuluvien työnantajien työntekijöiden palkkojen mukaisessa suhteessa. 9. Jos tilinpäätöksen yhteydessä B-osaston varat ylittävät kyseisen osaston eläkevastuun ja muiden velkojen määrän sekä eläkesäätiölaissa tarkoitetun vakavaraisuusrajan kaksinkertaisen määrän, ylikate tai sen osa voidaan Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella siirtää A-osaston työnantajien kattamatta olevan eläkevastuun katteeksi. A-osastoon siirretty ylikate jaetaan A-osastoon kuuluvien työnantajien kesken niiden palkkojen mukaisessa suhteessa B-osastoon kuuluvien työnantajien on suoritettava eläkesäätiölain 45 :n 1 momentissa tarkoitetut kannatusmaksut eläkesäätiölle joka neljäs kuukausi. 2. Jos eläkesäätiölain 45 :n 1 momentissa tarkoitettua kannatusmaksua ei ole suoritettu viimeistään erääntymiskuukautta seuraavana ensimmäisenä pankkien aukiolopäivänä, kannatusmaksulle lasketaan viivästyskorkoa sanotusta päivästä maksupäivään viimeksi mainittua päivää lukuun ottamatta. Viivästyskorko lasketaan TyEL:n 164 :n perusteella korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. 3. Jos työnantaja ei ole suorittanut eläkesäätiölain 45 :n 1 momentissa tarkoitettua kannatusmaksua erääntymiskuukautta seuraavana ensimmäisenä pankkien aukiolopäivänä, eläkesäätiön hallituksen on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin kannatusmaksun perimiseksi. Kannatusmaksu ja 2 momentissa tarkoitettu viivästyskorko voidaan ulosmitata TyEL:n 159 :n nojalla ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa säädetään Eläkesäätiön hallituksen on kunkin vuoden huhtikuun loppuun mennessä annettava tilinpäätös ja muut tarvittavat asiakirjat edelliseltä vuodelta tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien tulee antaa tilintarkastuskertomus kuukauden kuluessa hallitukselle. TILINTARKASTAJAT Eläkesäätiössä on kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, joiden on oltava tilintarkastuslaissa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja, KHT-yhteisö, HTM-tilintarkastaja tai HTM-yhteisö. Jos tilintarkastajaksi on valittu KHTyhteisö tai HTM-yhteisö, varatilintarkastajaa ei valita.

17 17(19) 2. Jos tilintarkastajaksi ja varatilintarkastajaksi valitaan nimettyjä henkilöitä, tilintarkastajien ja varatilintarkastajien toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi päättyy sen eläkesäätiön hallituksen kokouksen lopussa, jossa tilintarkastuskertomus heidän toimikauteensa sisältyvältä viimeiseltä tilikaudelta käsitellään. 3. Eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvat työntekijät valitsevat toisen tilintarkastajan ja hänelle varatilintarkastajan. Työnantaja nimeää toisen tilintarkastajan ja hänelle varatilintarkastajan. 4. Eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien työntekijöiden valitseman tilintarkastajan ja varatilintarkastajan nimeää hallituksen työntekijöitä edustavat jäsenet kuultuaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain tarkoittamia henkilöstön edustajia. TIEDONANTOMÄÄRÄYKSET Eläkesäätiön A-osaston säännöt ja sääntömuutokset, joista käy ilmi eläkeoikeuksien laajuus, etuuksien saamiseen liittyvät edellytykset ja valintamahdollisuudet ovat toimintapiiriin kuuluvien ja vapaakirjan saaneiden henkilöiden nähtävillä eläkesäätiön internetsivuilla. Etuuksia ja niiden hakemista koskevat sääntömuutokset ovat toimintapiiriin kuuluvien, vapaakirjan saaneiden henkilöiden ja eläkkeensaajien nähtävänä eläkesäätiön internetsivuilla kohtuullisessa ajassa sääntömuutosten vahvistamisesta. 2. Tieto eläkesäätiön A-osaston taloudellisesta asemasta eli selvitys karttuneiden etuuksien kattamisasteesta on eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien ja vapaakirjan saaneiden henkilöiden nähtävillä eläkesäätiön internetsivuilla kuten eläkesäätiön säännötkin. 3. Eläkesäätiön A-osaston etuudensaaja saa eläkkeelle jäädessään tai muiden etuuksien erääntyessä yksityiskohtaiset tiedot niistä etuuksista, joihin hän on oikeutettu. 4. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä eläkesäätiölain 102 :n 3 momentissa tarkoitetut kuulutukset ovat eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien työntekijöiden sekä eläkkeensaajien nähtävänä eläkesäätiön toimistossa. 5. Eläkesäätiön A-osaston toimintapiiriin kuuluvilla, vapaakirjan saaneilla henkilöillä ja eläkkeensaajilla on oikeus pyynnöstä saada tiedoksi eläkesäätiön tilinpäätös ja toimintakertomus sekä A-osaston sijoituspolitiikan periaatteita koskeva selvitys. Tiedot toimitetaan kirjallisesti, sähköpostitse tai muulla sovitulla tavalla. 6. Eläkesäätiön A-osaston toimintapiiriin kuuluvilla on oikeus pyynnöstä saada tiedot eläke-etuuksien tavoitetasosta ja etuuksien tasosta työsuhteen päättyessä. Tiedot toimitetaan kirjallisesti, sähköpostitse tai muulla sovitulla tavalla.

18 18(19) 7. Työsopimuslain tarkoittamassa liikkeen luovutuksessa toimintapiiriin kuuluvilla ja uuden työnantajan palvelukseen siirtyvillä eläkesäätiön A-osaston työntekijöillä on oikeus pyynnöstä saada yksityiskohtaiset tiedot karttuneen eläkkeen määrästä, etuuksien siirtämisestä ja järjestämistavasta sekä oikeuksista liikkeen luovutustilanteessa. Tiedot toimitetaan kirjallisesti, sähköpostitse tai muulla sovitulla tavalla. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Asianosainen, joka ei tyydy B-osaston mukaista eläkettä koskevaan päätökseen, saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella siten kuin TyEL:ssa säädetään. 2. Eläkesäätiön A-osaston päätökseen tyytymätön voi pyytää asiansa uudelleen käsittelyä, jos hän epäilee virhettä eläkesäätiön päätöksessä. Eläkesäätiö oikaisee päätöksen, jos uudet selvitykset antavat siihen aihetta. 3. Eläkesäätiön A-osaston päätökseen tyytymätön voi pyytää ratkaisusuositusta tätä tehtävää varten järjestetyltä lautakunnalta. Lisätietoja tässä kohdassa tarkoitetusta lautakuntamenettelystä saa eläkesäätiöstä tai eläkepäätöksen yhteydessä annetusta oikeusturvakeinoja koskevasta ohjeesta. 4. Muutosta eläkesäätiön A-osaston päätökseen haetaan saattamalla asia Helsingin käräjäoikeuteen. 5. Jos havaitaan, ettei eläkesäätiöllä itsellään ole riittävästi varoja käytettävissä tai työnantajalta saatavissa toimintansa ennallaan jatkamista varten, on säätiön hallituksen viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin säätiön purkamiseksi. 6. Jos havaitaan, että jonkun eläkesäätiöön kuuluvan työnantajan osalta erikseen on syntynyt 5 momentissa mainittu tilanne, eläkesäätiön hallituksen on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin työnantajan erottamiseksi eläkesäätiöstä. Samoin on meneteltävä, jos työnantaja ei enää täytä yhteiseläkesäätiöön liittymisen edellytyksiä. 7. Erotetun työnantajan palveluksessa olevien eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien ja kuuluneiden henkilöiden sekä eläkettä saavien edut turvataan tällöin työnantajan eläkesäätiössä olevan vastuunkatteen määrällä näiden sääntöjen 37 :ssä määrätyllä tavalla. 8. Työnantaja on velvollinen erotessaan tai tullessaan erotetuksi eläkesäätiöstä, lopettaessaan toimintansa, joutuessaan konkurssitilaan sekä, jos eläkesäätiö niin vaatii, hakiessaan yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaista saneerausmenettelyä, lopettaessaan maksunsa tai, kun sen omaisuutta on ulosmitattu, heti maksamaan eläkesäätiölle määrän, millä eläkevastuu työnantajan osalta ylittää sanottua eläkevastuuta kattamassa olevat varat sekä määrän, millä

19 19(19) toimintapääoma työnantajan osalta alittaa eläkesäätiölain vähimmäissäännösten mukaisesti määräytyvän toimintapääoman Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tehdään eläkesäätiölain 11 :ssä säädetyllä tavalla Eläkesäätiötä purettaessa on turvattava jo alkaneet eläkkeet sekä eläkesäätiön sääntöjen mukaan määrättävät vastaiset eläkkeet ja muut etuudet, jotka perustuvat ennen eläkesäätiön selvitystilan alkamista jatkuneisiin vakuutussuhteisiin, ostamalla niitä vastaava osuus toisesta vakuutuslaitoksesta. 2. Mikäli A-osaston varat eivät riitä 1 momentissa tarkoitettujen A-osaston mukaisten etuuksien turvaamiseen täysimääräisinä, varat on käytettävä jäljempänä määriteltyjen ryhmien etuuksien turvaamiseen siten, että ensin turvataan ryhmän 1 etuudet. Muu osa eläkesäätiön varoista käytetään ensisijaisesti ryhmän II etuuksien turvaamiseen. Jos varat eivät riitä ryhmän II etuuksien täysimääräiseen turvaamiseen, on sen etuuksia alennettava samassa suhteessa ja kaikkien muiden ryhmien etuudet jätetään turvaamatta. Jos kuitenkin varoja jää jäljelle sen jälkeen kun ryhmän II etuudet on täysimääräisesti turvattu, käytetään jäljelle jääneet varat vastaavasti ryhmän III etuuksien turvaamiseen siltä osin kuin niitä ei ole turvattu ryhmässä 1. Ryhmä I Eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien ja kuuluneiden työntekijöiden eläkkeet ja muut etuudet siltä osin kuin heidän eläkevastuunsa on katettu eläkesäätiölain 146 :n säännösten vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Ryhmä II Eläkkeellä olevien työntekijöiden alkaneet ja heidän sekä heidän edunsaajiensa vastaiset eläkkeet ja muut etuudet. Ryhmä III Niiden työntekijöiden, jotka eivät vielä ole eläkkeellä, sekä heidän edunsaajiensa vastaiset eläkkeet ja muut etuudet Jos eläkesäätiölle jää varoja sen jälkeen, kun se on suorittanut velkansa ja täyttänyt kaikki muutkin sitoumuksensa, sanotut varat palautetaan työnantajille niiden eläkevastuuosuuksien mukaisessa suhteessa.