PALVELUESIMIES. Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n jäsenlehti 3/2018

Transkriptio

1 Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n jäsenlehti 3/2018 PALVELUESIMIES Kaupan esimiesten työn KUORMITTAVUUTTA EI SEURATA S. 6 Työn tekeminen vapaa-ajalla EDELLYTTÄÄ ASIASTA SOPIMISTA S. 8 Lomaosakkeet haussa s. 12

2 PÄÄ- KIRJOITUS PAHASSA PATISSA Koeaikauudistus voisikin olla harkittavissa oleva täsmäkeino helpottaa työllistämistä ja työllistymistä. M aan hallituksen suunnitelmiin kuuluu se, että yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä kevennetään. Tarkoituksena on alentaa yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä työllistymisen parantamiseksi. Pyörää ei ole keksitty uudelleen. Esimerkiksi Saksassa korkeintaan 10 työntekijän yrityksissä ei edellytetä mitään perustetta irtisanomiselle, paitsi että peruste ei saa olla syrjivä. Saksan työttömyys on EU-maiden alhaisin ja työmarkkinat joustavat, syystä tai toisesta. Jo työoikeuden professori hämmästelee meillä silti esitystä. Hän ei pidä suomalaista työsuhdeturvaa korkeana ja syynä työllistymisen estymiselle. 99,9 prosenttisesti viisas on varma siitä, ettei 20 hengen raja edes mene läpi EU-oikeudessa. Professorin arvion mukaan yhden tai kahden työntekijän yrityksien kohdalla esitys voisi olla ehkä toteuttamiskelpoinen. Silloin esitystä pidettäisiin keinona helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Professori siksi suosittelee, että suunnitelma perutaan ja muutosta pohditaan uudelleen. Parempana lääkkeenä asiantuntija näkee esimerkiksi koeajan pidentämisen. On notorista, että kuluisi vuosikausia, että uudelleen muotoillut irtisanomisperusteet vakiintuisivat. Sitä, tarkoittaisiko irtisanomissuojan heikentäminen mikroyrityksissä käytännössä tosiasiallisesti vain suojan parantumista makroyrityksissä, ei kukaan tiedä. Odotteluun ei ainakaan luulisi olevan varaa. Jos hallituksen lupausten perusteella tehdyt päättämiset todettaisiin aikanaan laittomiksi, olisi lasku monelle innostuksissaan irtisanoneelle vain niitti arkkuun. Totta kuitenkin jokin puoli. Tänä päivänä kuluu paljon turhaa aikaa monilla työpaikoilla ns. keskusteluissa, kun työnteko ei sovituissa rooleissa huvita tai työkaverit eivät ole sellaisia kuin pitäisi taikka esimiehet sellaisia kuin joka päivä erikseen haluaisi. Vahva irtisanomissuoja betonisoi myös vääriä rakenteita. Lain muutosta on vastustettu sillä, että pienten yritysten työntekijät joutuisivat mielistelemään pomoja välttääkseen potkut. Sillä perusteella muutosta voisi myös kannattaa. Monet työyhteisöt ovat kehittyneet siihen suuntaan, että niiden annetaan ajautua solmuun sillä, että alaisen annetaan määritellä, millaisia muiden tulee olla ja olevan oikeutettu vaatimaan, että esimiehen työaika on hänen valvottavissa. Myöskään koeajan pidentämistä ei voi vastustaa, jos on samaa mieltä siitä, että työntekijän velvollisuus on suhtautua vakavasti työsopimuksensa mukaisiin tehtäviin, eikä sellainen voi olla ylipääsemätön ongelma vähän pidempääkin aikaa. Jos on perehtynyt esimiestyön dynamiikkaan tietää, että sellaistakin ilmenee, että koeajan jälkeen monen työntekijän suhtautuminen työntekoon mystisesti muuttuu. Koeajan päättyminen merkitsee toisille sitä, että sen jälkeen on enää vain oikeuksia. Tutkijat tietävät, että koeaikapurkua ei käytetä Suomessa tällä hetkellä erityisen paljoa. Eikä se ole minkään selvitysten mukaan myöskään yleinen työttömyyteen johtanut syy. Sellaisten tapausten määrä, jossa koeaikaa olisi väärinkäytetty työlainsäädännön kiertämistarkoituksessa, on varsin rajallinen. Niitä tapauksia, joissa koeaikapurkua ei ole pidetty asiallisena, löytyy riittävästi osoittamaan, ettei mielivaltaa koeaikapurkujenkaan yhteydessä sallita. Koeaikauudistus voisikin olla harkittavissa oleva täsmäkeino helpottaa työllistämistä ja työllistymistä. Sitä ei pidä siivota maton alle sillä, että juurihan koeaikaa on pidennetty tai näkemällä kyykyttämistä joka paikassa, mihin nyt sattuu aktiivin lasien lävitse katsomaan. Se, että joku uskoo muutoin kuin lämpimikseen, että työelämässä ei sitten enää olisi ihmisiä, jotka uskaltaisivat antaa palautetta siitä, mitä työssä voisi tehdä paremmin, on pahainen kärjistys, jos jokin. Työnantaja ei palkkaa ketään voidakseen erottaa tätä, eikä sellaisia työsuhteen päättämisiä ole juurikaan nähty, joissa työntekijän epäasiallista toimintaa ei olisi ollenkaan ja joita ei olisi voinut objektiivisesti arvioiden ihan hyvin myös välttää. Ammattiyhdistysliike vastustaa ja sen tuleekin uskollisena periaatteilleen kaavailtuja nykymuotoisia heikennyksiä yhdessä tavalla, jolla se ei ole ennen mitään vastustanut. Prosessit ovat uusia ja erilaisia eikä seuraavaa askelta tarkalleen tiedä kuin seuraava menettelyyn osallistuva. Kukaan ei kerro mitään ylimääräistä, mutta kaikki on taustalla tarkoin koordinoitua. Työnantajien ja toimittajien puheluihin ei vastata ennalta. Valmiutta aikaansaada isojakin häiriöitä riittää pakissa. Soppa kiehuu kattilassa niin kauan kuin heikennykset vedetään takaisin tai tapahtuu muu ihme. Vaarana on, että tilanteessa ajaudutaan nurkkaan, josta ulospääsy vaatii kekseliäisyyttä, joka on kiven alla. Tällä hetkellä ei ole edes pöytää, jossa asioista voisi keskustella. Aiheet, mistä ylipäätään keskusteltaisiin, jäävät kaikissa vaihtoehdoissa vähiin. Kun pihvi on heikennysten alempi kynnys, se ei lähtökohtaisesti edes maistu. Vastaavasti keskusteleminen koeajan osittaisesta pidentämisestä on monelle liian periaatteellinen tai ainakin ei taas -asia. Kunniakasta tapaa päättää kiista ei ole ainakaan vielä horisontissa. Jos esitystä pidetään ongelmallisena perustuslain kannalta, mahdollisuudet perääntymiseen ovat olemassa. Kaupan kentässäkin tempauksia on jo järjestetty eri puolilla Suomea kohdennetusti. Palvelualoille on nyttemmin julistettu kattava muutaman viikon ylityökielto ja kohdennettu poliittinen lakko. Lisää liikehdintää on porstuassa. Pidempäänkin kestäviä seisauksia nähdään, jos niitä tilataan. Ammattiyhdistysliikkeen täyttynyt mitta näkyy kovina otteina. Toiminnan takana on aidosti myös jäsenistöä aktiivien rinnalla. Jotkut laskevat siinä sivussa myös päiviä kaataa maan hallitus. Kun vaaleihin on enää puoli vuotta, voi olla, että ruuvipenkkiä vielä kiristetään, ellei heikennyksissä peräännytä, mutta sen jälkeen vastustus kääntynee jossain vaiheessa vaalikampanjaksi. Kaikissa tilanteissa edesottamukset tulevat seuraavissa vaaleissa tavalla tai toisella esiin. Tällöin selviää myös se, mitä mieltä kansa on ollut esiintuoduista heikennyksistä vai onko asiassa sen mielestä ammuttu norsupyssyllä hyttysiä. Mika Valkonen, päätoimittaja 2 PALVELUESIMIES 3/2018

3 TÄSSÄ LEHDESSÄ Kaupan esimiesten neuvottelujärjestö kokoontui Tampereella... 4 Ammatillisella käyttäytymisellä takaat menestymisesi Haastattelussa organisaatiopsykologi Pekka Järvinen... 5 Kaupan esimiesten työn kuormittavuutta ei seurata riittävästi Juuri perustettu KEY:n ja PAMin yhteistyöelin Kaupan esimiesten neuvottelujärjestö on huolissaan kaupan esimiesten jaksamisesta. Järjestön syyskuussa tekemään kyselyyn vastasi liki tuhat kaupan tulosvastuullista esimiestä eri kauppaliikkeiden palveluksesta....6 Professori Seppo Koskinen Työn tekeminen vapaa-ajalla edellyttää asiasta sopimista ja työn korvaamista... 8 Lakimiehet vastaavat Mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mihin ei tarvitse vastata? Äitiysvapaan ajalta maksettu palkka ja äitiysraha... 9 Työn kuormittumista valvotaan ja epäkohtiin puututaan Haastattelussa lakimies Vesa Ullakonoja Lounais-Suomen Aluehallintovirastosta Lomaosakkeet kaudelle 1 26/2019 haussa!...12 Savolaisten oma IKEA...15 Kauppalehdessä julkaistun tuoreen myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia koskevan tutkimuksen mukaan johdon asettamat tavoitteet ovat usein epäselvät. Oletko samaa mieltä? kyllä 73% ei 27% Ns. NPS-kyselyjä on alettu hyödyntää myös työhyvinvoinnin mittaamiseen ja kehittämiseen. Motivoitunut henkilöstö on paitsi tuottavampi, myös lojaalimpi työnantajaa kohtaan. Tyypillisin kysymys on Suosittelisitko omaa työpaikkaasi omille ystävillesi tai kollegoillesi. Mitä vastaat? Henkka Hyppönen kouluttaa syksyllä: Pelolla johtamisen kulttuuri on syvältä!...16 kyllä 72% Kierrätys on trendikästä, sanoo Milla Noras UFF:ilta...19 ei 28% Työttömyyskassa tiedottaa Liikkuvuusavustus korvaa matka- ja muuttokuluja Budjettiriihessä puitua Piiriyhdistykset tiedottavat Kannen kuva Pixabay Kuva Freeimages.com NÄINKÖ TÄMÄ ON? Tuoreen tutkimuksen mukaan kuntien työntekijöiden työuupumus on lisääntynyt ja sitoutuminen nykyiseen työpaikkaan heikentynyt. Onko tilanne samanlainen kaupan alalla? kyllä 76% ei 24% SEURAAVA LEHTI ilmestyy viikolla 51/2018 Pidä yhteystietosi ajan tasalla! Osoitteen, puhelinnumeron, sähköpostiosoitteen tai työsuhteen tiedot voit päivittää joko sähköpostitse jasenrekisteri@esimiesliitto.com tai liiton easioinnissa nettisivuillamme PALVELUESIMIES 3/2018 3

4 TUORE NEUVOTTELUJÄRJESTÖ KOKOONTUI ENSIMMÄISTÄ KERTAA P alvelualojen ammattiliitto PAMin ja Kaupanalan esimiesliitto KEY:n elokuussa perustama Kaupan esimiesten neuvottelujärjestö piti ensimmäisen yhteisen tilaisuutensa Tampereella Liki sata osallistujaa pohti eri kanteilta esimiesten jaksamista ja omaa edunvalvontaa, liittorajat ylittävää esimiesten luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettuorganisaatioiden rakentamista ja kuunteli asiantuntijaalustajina lakimies Vesa Ullakonojaa Lounais-Suomen Aluehallintovirastosta, professori Seppo Koskista seka PAMin lakimiestä Leena Löppöstä. Uuden esimiesjärjestön puheenjohtajana toimii PAMin puheenjohtaja Ann Selin, varapuheenjohtajana toiminnanjohtaja Mika Valkonen KEYstä. Avauspuheenvuorossaan Ann Selin puhui esimiesten asioiden lisäksi muun muassa polarisaatiosta. Vaikka maailmassa on rahaa enemmän kuin koskaan, vain ääripäät kasvavat. Se yksi prosentti, joka omistaa valtaosan maailman vauraudesta, rikastuu edelleen. Ja toinen pää köyhtyy edelleen, vaikka absoluuttista köyhyyttä on viime vuosina kyetty vähentämään. Puheessaan Selin myös harmitteli sitä, että aina ajoittain liikkuu syytöksiä ay-liikettä ja sen valtaa vastaan. Ay-liike itsessään ei tarvitse ääntä, mutta sen kautta viimeinenkin myymäläpäällikkö, siivoja tai sairaanhoitaja saa tarvittaessa äänensä kuuluviin. Esimiesten neuvottelujärjestön ensimmäisen tapaamisen aiheeksi oli nostettu kaupan esimiesten jaksaminen. Järjestön tekemää kyselyä esitellään tarkemmin seuraavalla auke- 4 PALVELUESIMIES 3/2018 amalla, mutta pieninä poimintoina vaikkapa se, että esimerkiksi töiden jatkaminen omalla vapaa-ajalla ja jopa vuosilomalla on yleistä tai ruokaja kahvitaukoja ei töissä juurikaan ehditä pitää normaalipituisina. Tutkimus osoittaa myös, että esimiehillä stressi on hiukan yleisempää kuin suomalaisilla keskimäärin. Lähes puolet vastanneista kertoi tekevänsä palkatta esimiestöitään myös vapaa-ajallaan ja kolmannes jatkaa niitä vuosilomillaankin. Työaika ei tunnu riittävän tehtävien hoitamiseen (48 %) ja yleisimmäksi stressin syyksi mainittiin kiire (82 %). Henkilöstöresurssien puute oli kiireen jälkeen toiseksi tärkein (72 %) stressin aiheuttaja. Se kuvastaa esimiehen asemaa asetettujen vaatimusten ja annettujen resurssien välissä. - Esimiesten hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää niin PAMille kuin KEY:llekin. Yrityksen tehtävä olisi pitää parempaa huolta siitä, että työn ja työntekijöiden määrä olisi oikea suhteessa tehtäviin, uuden neuvottelujärjestön puheenjohtaja Ann Selin sanoo. Huolestuttavaa on, ettei työn kuormittavuutta laajalti edes seurata. Kyselyn perusteella työnantajista niin toimii vain noin kolmannes, toiminnanjohtaja Mika Valkonen toteaa ja peräänkuuluttaa samalla viranomaisten valvontaroolia. Työehtosopimuksen mukaan myös esimiehet voivat valita itselleen oman luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun. Valkonen ja Selin pitävätkin tärkeänä, että yhteistyö esimiesten ja työntekijöiden luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kesken Ann Selin ja Riitta Nordman lähtisi hyvin käyntiin. Työyhteisössä tyytyväisyyden on tapana tarttua. Jokaisella pitäisi olla oikeus hyvään johtamiseen ja riittävät edellytykset jaksamiseen. Vastuu asiasta on ennen kaikkea yritysten johdolla mutta herätteeksi tarvitaan kaikkien yhteistyötä ja samanaikaista kuuntelemista, Selin ja Valkonen korostavat yhdessä. Professori Seppo Koskinen alusti aiheesta Työtä vai vapaa-aikaa haarukoiden rajapintaa ja pohtien ääneen, miksi työ tuppaa nykyään niin usein läikkymään vapaa-ajan puolelle. Työn läikkymistä vapaa-ajan puolelle ei lainsäädännön puolesta pitäisi olla. Kun työtä tehdään, se on sitten työaikaa. Varmasti jotkut tekevät työtä vapaa-ajallaan myös omasta halustaan ja omapäisesti, mutta suurelta osalta työnantaja edellyttää työtehtävien tulevan tehdyiksi myös vapaaaikana. Ja tuo määrä on paljon suurempi kuin mittauksissa tulee ilmi. Tutkimuksissa ei lasketa lainkaan sitä työtä, joka läikkyy vapaa-ajalle, sanoo professori Koskinen. Hänen mielestään työtään vapaa-ajalle läikyttävät ihmiset ovat työoikeudellinen ongelma, ja hän heristi sormea niin työnantajalle, työntekijälle kuin valvovalle viranomaiselle esimerkiksi työaikakirjanpidon puutteellisuuksista. Kaikille osapuolille olisi parempi, jos voitaisiin sopia, että työajan ulkopuoliset työtkin ovat töitä.

5 AMMATILLINEN KÄYTTÄYTYMINEN ON TIE ONNISTUMISEEN O rganisaatiopsykologi Pekka Järvistä on haastateltu Palveluesimieheen ennenkin, viimeksi työuupumuksesta. Nyt hän on kirjoittanut kirjan ammatillisesta käyttäytymisestä, josta uskoo löytyvän tien onnistumiseen työelämässä. - Jos pitäisi antaa yksi neuvo työelämään astuvalle nuorelle tai esimieheksi siirtyvälle, se olisi: käyttäydy aina ammatillisesti. Sillä takaat oman menestyksesi, tuet alaisiasi, kollegoistasi tai esimiehiäsi, saat asiakkaiden luottamuksen, säilytät itselläsi hyvän fiiliksen, vältät monet hairahdukset ja säilytät itsekunnioituksesi. Mitä on ammatillinen käytös? Pekka Järvisen mukaan ihmisen ammatti ja siihen liittyvät tehtävät määrittelevät, miten ihmisen tulee ammatissaan käyttäytyä. - Ammatillinen käyttäytyminen ei nykyaikana ole vain sitä, että hallitsee työnsä. Siihen liittyy myös esimerkiksi halu kehittää omaa ammattitaitoaan, monet sosiaaliset taidot, kyky antaa ja vastaanottaa palautetta, kyky olla eri mieltä. Jopa itsestään huolehtiminen on ammatillista käyttäytymistä, tarkentaa Pekka Järvinen. Ammatillinen käyttäytyminen on kattotermi monenlaisille osaamisille. Ammatillinen käyttäytyminen on noussut puheeksi vasta viime aikoina. Pitkään pärjäsi sillä, että oli ahkera ja tunnollinen. Sen varjolla katsottiin läpi jopa alkoholinkäytön lieveilmiöitä. Tulostavoitteiden ja tehokkuuden aikakaudella tulivat laatukriteerit, joilla kaikkea työtä asiakaspalvelusta seinän muuraamiseen mitataan. Tiimityö toi myös vastuun muiden tekemisestä ja viime aikoina on ruvettu puhumaan itsensä johtamisesta ja itseohjautuvuudesta, sanoo Pekka Järvinen. Hänen mukaansa yksilölle on tullut erilaisia osaamisalueita ja vaatimuksia. Hyvää käyttäytymistä pidettiin pitkään itsestäänselvyytenä, tämän päivän työelämässä se tuntuu jopa vanhanaikaiselta. - Ennen nuori antoi vanhemmalle istumapaikan julkisissa tai mies avasi oven naiselle, nykyinen elämä on mennyt tietyllä tapaa julkeammaksi ja häpeilemättömämmäksi. Ja some vaan pahentaa Pekka Järvinen tilannetta ja kasvattaa yleisöä, Järvinen sanoo. Järvisen mukaan epäammatillinen käytös näkyy usein niin, että työyhteisöissä on paljon epäystävällistä tai jopa häiritsevää käytöstä, joka vaarantaa ilmapiirin ja yhteistyön. - Varsinkin ongelma- ja konfliktilanteissa ihmiset luisuvat helposti epäasiallisuuksiin, ongelmat henkilöityvät ja ihmissuhteet tulehtuvat. Tällaisissa tilanteissa ja muutenkin esimieheltä vaaditaan huomattavasti enemmän asiallista käytöstä ja pitkää pinnaa. Esimiehen pitää tiettyyn tasoon saakka sietää myös epäasiallista kritiikkiä, koska hänen rooliinsa kuuluu kuunnella, kun ihmiset purkavat paineitaan. Työntekijältä ei samaa voi vaatia, toteaa Pekka Järvinen. Esimiehen tulee siis purra hammasta ja sietää työntekijöitään enemmän. Esimies ei saisi tiukassakaan tilanteessa polttaa päreitään tai menettää malttiaan, vaikka työntekijä käyttäytyisi miten. Yksi syy ammatillisen vuorovaikutuksen puutteille on se, että ammattimaisesta käyttäytymisestä ja sen merkityksestä ei ole paljonkaan puhuttu. Monet esimiehetkään eivät ole asiaa pohtineet. Toinen syy epäammattimaisen käytöksen yleisyyteen on ihmisen narsistinen haavoittuvuus. Monen on vaikea ottaa vastaan korjaavaa palautetta, vasta-argumentteja tai eriäviä mielipiteitä. Kolmanneksi kansallinen kulttuurimme ei tue sosiaalisten taitojen kehittymistä. Miten voimme ohjata työkäytöstämme ammatillisempaan suuntaan ja miten organisaatio voi tukea tätä esim. esimiestyössä? - Se, minkä takia minä tämän kirjan kirjoitin on, että tästä asiasta pitää vaan ruveta puhumaan enemmän. Kiusaamisesta on puhuttu jo, ja #metoo toi seksuaalisen häirinnän pöydälle. Nyt pitäisi laajentaa keskustelua siihen, mitä kaikkea ammatillinen käytös pitää sisällään, sanoo Pekka Järvinen. Työpaikalla ei tarvitse olla parasta kaveria kenenkään kanssa, sanoo Pekka Järvinen samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistuttaa, että kaikkien kanssa on pystyttävä hoitamaan työt asiallisesti ja hyvässä hengessä. Psykologisoiminen tai työkavereitten persoonallisuuksien analysoiminen pitäisi jättää tekemättä. Tiimityön keskeinen idea on, että ihmisten erilaisuutta pyritään hyödyntämään. Työpaikalla ollaan työrooleissa ja käsitellään asioita niistä käsin, Pekka Järvinen uskoo. Jos halutaan hyödyntää työyhteisön erilaisuutta, moniäänisyyden pitäisi kuulua. Miksi ammatillisuus sitten korostuu nyt, miksi ammattitaito ja ahkeruus eivät enää riitä? Ennen oli suo, kuokka ja Jussi, sillä mentiin ja se riitti. Nyt on laatuvaatimukset ja tiimit, ihmisten pitäisi olla ideoimassa ja kehittämässä ja uusimassa omaa ammattitaitoaan. Työelämä on tullut vaativammaksi ja työelämä spesifimmäksi, joten yksilön kyky kehittää ammattitaitoaan on arvossaan, tietää Pekka Järvinen Esimies voi osoittaa ammatillisuuttaan monilla tavoin. Hänen täytyy muistaa roolinsa koko ajan, vähän niin kuin isän tai äidinkin lasta kasvattaessaan. Vaikka esimiehellä odottaisi kotona tai omassa elämässään minkälainen katastrofi, hänen on pysyttävä roolissaan. Esimies edustaa työnantajaa ja joutuu usein siirtämään omat tunteensa syrjään. Kuten aiemmin sanoin, esimies ei polta päreitään missään tilanteessa, sanoo Pekka Järvinen. Hänen mukaansa se, että on lähdetty keskustelevaan ja osallistavaan suuntaan, on ollut valtava kehitysaskel. 90 prosenttia työpaikkojen ongelmista johtuu siitä, että kaikki rakenteet eivät ole kunnossa: on epäselvyyksiä, ristiriitaisia käsityksiä ja tulkintoja. Ei ihmisistä, vaan asioista ja toimintatavoista, Järvinen toteaa lopuksi. Pekka Järvinen: Ammatillinen käyttäytyminen tie onnistumiseen ALMA Talent 2018 PALVELUESIMIES 3/2018 5

6 KAUPAN ESIMIESTEN TYÖN KUORMITTAVUUTTA EI SEURATA RIITTÄVÄSTI -Kolmannes tekee töitään myös vuosilomalla Juuri perustettu KEY:n ja PAMin yhteistyöelin Kaupan esimiesten neuvottelujärjestö on huolissaan kaupan esimiesten jaksamisesta. Järjestön syyskuussa tekemä kysely osoittaa, että esimerkiksi töiden jatkaminen omalla vapaa-ajalla ja jopa vuosilomalla on yleistä. Ruoka- ja kahvitaukoja ei töissä juurikaan ehditä pitää normaalipituisina. Kyselyyn vastasi liki tuhat kaupan tulosvastuullista esimiestä eri kauppaliikkeiden palveluksesta (vastausprosentti 22 %). Keskeiset tulokset Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia tuntee työn aiheuttamaa stressiä. Työterveyslaitoksen mukaan neljännes työntekijöistä Suomessa kokee stressiä. Lähes puolet tekee vapaa-ajalla esimiestöitään ja kolmannes myös vuosilomillaan. Kolmannes näyttää jäävän ilman korvausta tekemästään ylimääräisestä työstä. Vuonna 2013 Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan ylitöitä ilman korvausta oli tehnyt 28 prosenttia palkansaajista. 70 prosenttia vastaajista tuntee kuitenkin ylpeyttä nykyisestä työnantajastaan. Vastaajat näyttävät luottavan työyhteisöönsä ja uskovat myös itse nauttivansa työyhteisönsä luottamusta. Luottamus yrityksen johtoon ja toimintaan vaihtelee kaupparyhmittäin. Omaan työhönsä oli erittäin tai melko tyytyväisiä 67 prosenttia. Vuonna 2013 työolotutkimuksen mukaan suomalaisista työssäkäyvistä oli omaan työhönsä erittäin tai melko tyytyväisiä 89 prosenttia. Eroa tässä suhteessa voi pitää merkittävänä ja se kuvastaa osaltaan esimiehen työn tuulisuutta. Työaika ja tauot Kyselyyn vastanneista 76 prosenttia pystyy vaikuttamaan työvuoroihinsa/työvuorolistoihin erittäin tai melko paljon. Vastaajista 7 prosenttia pystyy mielestään vaikuttamaan niihin vain vähän tai ei lainkaan. Se, että esimiehellä on riittävä työaika-autonomia on keskeinen osa jaksamista ja vastausten perusteella työskentelyolosuhteet näyttäisivät olevan lähtökohtaisesti useimmilla kunnossa. Merkittävä osa (45 %) esimiehistä saman- aikaisesti silti kokee, etteivät he ehdi tekemään työvuoronsa aikana kaikkia tehtäviään. Se, mitä voidaan samalla pitää epäkohtana, ovat mahdollisuus taukoihin ja lepoon. Vain 23 prosenttia esimiehistä pystyy pitämään päivittäin ruoka- ja kahvitauot normaalipituisena, 62 prosenttia vaihdellen. Vastaajista 15 prosenttia jää kroonisesti ilman normaalipituisia ruoka- ja kahvitaukoja. Suomalaisista työssäkäyvistä 80% kokee saavansa työssä riittävästi taukoja. Joustaminen Yli puolet joustaa esimiehensä vaatimuksesta vähintään viikoittain työajoissa. Lähes puolet (48%) kyselyyn vastanneista tekee palkatta vapaa-ajallaan esimiestöitään. Lisäksi 34 prosenttia joutuu hoitamaan esimiestöitään myös vuosilomallaan. Tätä voi pitää huolestuttavana piirteenä. Työtä on siirtynyt entistä enemmän vapaa-ajalla hoidettavaksi. Se, että työtä tehdään myös vuosilomalla, ei ole edes rikosoikeudellisesti sallittua. 68 prosenttia esimiehistä pystyy pitämään tekemänsä ylimääräisen työn vapaana tai saa muutoin siitä hyvityksen. Toisin sanoen kolmannes ei saa mitään laissa tarkoitettua korvausta näistä tehtävistään. Vain noin puolet ilmoittaa kaiken tekemänsä työn työaikaseurantaan. Kyseessä on epäkohta, johon myös työsuojeluviranomaiset ovat tarkastuksissaan puuttuneet. Kaikki työ on merkitttävä työn kuormittavuuden seuraamiseksi työaikakirjanpitoon. Tarkastusmuistiossa on huomautettu työnantajia siitä, ettei asiaa voi perustella esimerkiksi pelkästään sillä, etteivät esimiehet merkitse tuntejaan ylös, mutta silti tilanne on edelleen epätyydyttävä. Työnantajan toimet eivät ole olleet riittäviä. Lidlillä sitoutuneimmat esimiehet Vastaajista 67 prosenttia kokee, että heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä sisältöön. Vain noin yksi kymmenestä kokee, etteivät he ole sitoutuneita työhönsä tai työpaikkaansa. 61 prosenttia esimiehistä olisi valmis suosittelemaan työnantajaansa ystävilleen. 70 prosenttia kokee ylpeyttä voidessaan kertoa työskentelevänsä nykyisessä yrityksessä. Vastausten perusteella kaupparyhmistä Lildillä näyttäisi olevan työnantajastaan ylpeimmät esimiehet. Perää pitävät isoimmat kaupparyhmittymät, K-ryhmä (58 %) ja S-ryhmä (68 %). Niissä myös halukkuus suositella Mitä vastaajat ajattelevat työtahdistaan Ehditkö suorittamaan työvuorosi aikana työhösi kuuluvat työtehtävät? Voitko yleensä tehdä työsi omassa tahsissa ilman jatkuvaa kiirettä? 52% 45% 21% 78% 0% 20% 40% 60% 80% 100% aina lähes aina en useinkaan en osaa sanoa Ilmoittaa tekemänsä työmäärän kokonaisuudessaan työaikaseurantajärjestelmään tai muutoin työnantajalle Pystyy pitämään tekemänsä ylimääräisen työn vapaana tai saa siitä muutoin hyvityksen Joutuu hoitamaan työtehtäviään myös vuosilomallaan Työajan seuranta 34% 51% 68% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 6 PALVELUESIMIES 3/2018

7 Suositteluhalukkuus kaupparyhmittäin Mistä kaikesta stressi johtuu? Lidl 72% 86% Kiireestä 82% Tokmanni Muut kaupparyhmät S-ryhmä 68% 83% 62% 72% 62% 68% K-ryhmä 47% 58% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Voisi suositella työnantajaansa ystävilleen Voi tuntea ylpeyttä kertoessaan työskentelevänsä nykyisen työnantajansa palveluksessa osaamisen tai perehdyttämisen puutteesta henkilöstöresurssien puutteesta lisääntyneestä tietotekniikasta työpaikan ilmapiiriongelmien selvittelystä alaisten murheiden kuuntelusta jostain muusta 10% 17% 18% 23% 23% 72% 0% 20% 40% 60% 80% 100% omaa kaupparyhmittymäänsä työnantajana muille on muita ryhmittymiä heikompi. ja riittämättömät henkilöstöresurssit. Työkyvylleen esimiehet antavat keskimäärin arvosanaksi peräti prosenttia ei ole ollut sairauden takia pois töistä viimeisen 12 kk:n aikana. Sairauspoissaolojen mediaanimäärä on 2 päivää viimeisen 12 kk:n aikana. Vastaajista 38 prosenttia uskoo pystyvänsä terveytensä puolesta nykyisissä työtehtävissä eläkeikään saakka. Joka neljäs arvelee, että he tuskin pystyvät jatkamaan nykyisissä tehtävissä niin pitkään. 44 prosenttia puolestaan kertoo, että työasiat painavat mieltä työajan jälkeenkin. Yli puolet vastaajista on pohtinut viimeisen vuoden aikana työpaikan vaihtamista jaksamissyistä. Vaikka kaupan esimiesten sitoutuneisuus työhönsä on huippuluokkaa, silti yli puolet on harkinnut viimeisen vuoden aikana työpaikan vaihtoa työtahdin kiristyessä ja työn mielekkyyden kadotessa. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna halukkuus vaihtavuutta työilmapiirin selvittämisessä. Kysymyksiä herätti erityisesti työilmapiiritutkimusten koettu luotettavuus eri kaupparyhmittymistä. Heikointa tämä oli S-ryhmässä. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että mitä mielekkäämmäksi esimies kokee tilanteensa (työaika-autonomia, luottamus jne.), sitä tyytyväisempi on omaan työhönsä. Kaupparyhmissä Lild erottuu tässäkin positiivisesti kaikista muista ja puolestaan K-ryhmässä tilanne on heikoin. Luottamus yrityksen toiminnan (johto jne.) suuntaan näytti olevan parhainta Tokmannissa. Luottamus yrityksen toimintaan näyttäisi vaikuttavan myös haluun esimerkiksi suositella työnantajaansa tuttavilleen. Työssäjaksaminen Vastaajista 27 prosenttia tuntee vähintään melko paljon stressiä. Yleisin stressin lähde on tunnetusti kiire Luottamus työyhteisöön Vastaajista 78 prosenttia kokee, että saavat omilta esimiehiltään tukea työhönsä liittyvissä asioissa. Kuitenkin vain 56 prosenttia uskoo esimiehensä olevan perillä vastaajan työmäärästä. Tämä seikka tulee usein edunvalvonnassa ilmi, kun esimiesten väitettyjä edesottamuksia selvitellään. Myös vain joka kolmas näkee, että heidän esimiehensä pyrkii aktiivisesti ratkaisemaan työn kuormittavuuteen liittyviä ongelmia. Yritysten HR:ään ei luoteta siinä määrin kuin voisi odottaa. Suhteet alaisiin näyttävät olevan kunnossa. Lähes 90 prosenttia vastaajista kokee työyhteisönsä luottavan heihin ja 84 prosenttia tuntee luottavansa omaan työyhteisöönsä. Kyselyssä kysyttiin erikseen yrityksen käyttämien omien mittarien luotet- taa työtä tai työpaikkaa on selvässä kasvussa. Pelolla johtamisen on arvioitu olevan maassamme luultua yleisempää. Kyselyn perusteella näin ei näyttäisi kuitenkaan olevan laajemmin tilanne kaupan esimiesten kohdalla. 14 % vastaajista kokee tulevansa johdetuksi pelolla. Tämäkin määrä on suuri, mutta johtamisongelmaksi tätä ei kaupassa voi ainakaan kyselyn perusteella nimetä. Esimiehet pääsääntöisesti tyytyväisiä Vastausten perusteella kaksi kolmesta esimiehestä näyttäisi olevan tyytyväinen paitsi nykyiseen työhönsä myös muutoin elämäänsä tällä hetkellä. Melko tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä ilmoittaa erikseen olevansa vain murto-osa. Aikaisempiin mittauksiin verrattuna tyytyväisyysindeksi on lievässä laskussa. Kysymyksiä työpaikan tunnelmista On viimeisten 12 kuukauden aikana harkinnut työpaikan vaihtamista jaksamissyistä 54% kuinka tyytyväinen nykyiseen työhön ja elämäänsä tällä hetkellä Uskaltaa ottaa jaksamisongelmat esille esimiehensä kanssa, jos niitä ilmaantuisi 64% Kuinka tyytyväinen olen nykyiseen työhön 15% 52% 18% 13% Uskaltaa ottaa jaksamisongelmat esille työterveyshuollon kanssa, jos niitä ilmaantuisi 78% Kokee, että tulee johdetuksi pelolla Uskaltaa antaa esimiehelleen palautetta, kun siltä tuntuu 18% 23% 23% Uskaltaa antaa ylemmälle johdolle 10% palautetta, kun siltä tuntuu 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuinka tyytyväinen elämään tällä hetkellä 20% 60% 14% 6% 0% 20% 40% 60% 80% 100% erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen en tyytyväinen, mutta en tyytymätönkään melko tyytymätön erittäin tyytymätön PALVELUESIMIES 3/2018 7

8 PROFESSORI Seppo Koskinen Kirjoittaja toimii työoikeuden professorina Turun yliopistossa TYÖN TEKEMINEN VAPAA-AJALLA edellyttää asiasta sopimista ja työn korvaamista Nykyisin on tavanomaista, että työntekijä, kuten esimies, tekee työaikansa ulkopuolella eli perinteisenä täydellisenä vapaa-aikanaan ilman korvausta työtä tai jotakin siihen välittömästi liittyvää. Työ ei ole enää kaikin osin sidoksissa tiettyyn työaikaan vaan sitä tehdään myös työpaikan ja varsinaisen työajan ulkopuolella, mutta tätä ei useinkaan ole huomioitu työsopimuksissa eikä palkassa. Jatkuessaan tästä voi helposti muodostua työsopimuksen osapuolia sitova vakiintunut käytäntö. Nyt on viimeinen hetki puuttua asiaan. Perinteinen työaikaongelma on ollut se, että ruokatunti keskeytyy koko ajan eikä sitä ehdi pitää, mutta työnantaja pakottaa merkitsemään sen vapaa-ajaksi. Tällainen työnantajan toiminta on työaikalain pakottavien säännösten vastaista ja rikollista. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä pystyy pitämään lakija työehtosopimusperusteiset taukonsa työstä vapaina. Myös toisten työntekijöiden on kunnioitettava esimiehen oikeutta työstä vapaaseen taukoon ( minä juon nyt kahvia ). Sähköposteihin tai muihin viesteihin vastaaminen vapaa-ajalla on yleistä ainakin johtavassa asemassa olevien kohdalla. Työelämässä on aikaisempaa enemmän tilanteita, joissa asiakkaat tai ylimalkaan ulkopuoliset tahot odottavat nopeaa vastaamista. Velvollisuus lukea ja vastata sähköposteihin säännöllisen työajan ulkopuolella ei koske työntekijäasemassa olevia, jos tätä ei ole nimenomaisesti sovittu työtehtäväksi ja otettu samalla huomioon asianomaisen työajan ja siitä maksettavan korvauksen määräytymisessä. Tämä sopimisoikeus ei kuitenkaan ole rajaton, koska työntekijöiden suojelu edellyttää vapaa-ajan suojelua, ja siitä poikkeaminen on mahdollista vain painavasta hyväksyttävästä syystä. Voiko ihan laillisesti ja surutta ilmoittaa omalle ylemmälle esimiehelle, että älä lähetä mitään sähköpostia illalla ja vapaa-ajalla? Jos näitä kuitenkin lähetetään, onko riittävää, että työnantaja vain ilmoittaa, että näitä ei tarvitse vapaa-ajalla lukea. Työntekijällä on velvoite seurata tuoreeltaan tulleita viestejä vain silloin, jos tämä on sovittu työntekijän työtehtäväksi. Jos viestissä oleva asia on sellainen, että se pitää välittömästi hoitaa, on tällaisesta asiasta huolehtimisen oltava nimenomaisesti sovittu työtehtävä, jonka suorittamiseen liittyy myös varallaolovelvoite. Työnantaja voi sopia ja ilman sopimistakin vähäisenä edellyttää, että johtavassa asemassa oleva henkilö vapaa-aikana huolehtii sidosryhmäyhteyksistä järjestämällä asiakasiltoja, päivittää sosiaalista mediaa vastaamalla facebook- viesteihin jne. Nykyisin pidetään asiaankuuluvana, että esimies päivittää oman liikkeensä somepäivityksiä, kehuu omaa työnantajaansa somessa jne. Tällaiset toiminnot katsotaan tarpeellisiksi esimerkiksi kilpailusyistä tai siksi, että työnantaja osoittaa näin olevansa ajan hermolla. Nämä tehtävät ovat tällöin kyseisen työntekijän työtehtäviä ja siksi ne tulee korvata työaikana tehtynä työnä. Esimies- ja johtavassa asemassa olevalla on velvollisuus varmistaa työyhteisönsä toimivuus sekä henkilökunnan riittävyys ja usein myös järjestää ja osallistua koulutuspäiviin, risteilyihin yms. henkilökuntatilaisuuksiin. Pääsääntöisesti työyhteisön toimivuus ja henkilökunnan riittävyys voidaan varmistaa työajalla. Jos tällaista pitää tehdä vapaa-ajalla, asia tulee sopia. Käytännössä usein työnantaja antaa ymmärtää em. tilaisuuksien osalta, että hyvä on olla mukana tai, mutta työntekijää ei tähän Jos esimiehen loma on sovittu tietyksi ajaksi, hän voi ja hänen kuuluukin siirtää työasiat hoidettavaksi sijaiselleen. kuitenkaan suoranaisesti velvoiteta. Jos työntekijän työtehtävä edellyttää mukanaoloa tai vapaa-ajalla tiettyjä muita toimia, kyse on työajasta. Esimerkiksi työvuorojen vaihtoihin ja siirtoihin sekä lomiin liittyvät keskustelut saatetaan käytännössä ohjata käytäviksi ja sovittavaksi työajan ulkopuolella käytettävässä järjestelmässä. Nämä tehtävät ovat kuitenkin kiistatta työtehtäviä ja ne tulee arvioida ja korvata työaikana tehtynä työnä. Työvuorojen uudelleen järjestämistä esimiehet joutuvat tekemään ajankohdasta riippumatta esimerkiksi alaisen ilmoitettua illalla sairastumisestaan. Koska sairastuminen on varsin yleistä, esimiehet joutuvat usein soittelemaan iltaisin, aamuisin tai viikonloppuisin alaisilleen ja kyselemään, kuka suostuisi työvuoronsa muuttamiseen. Tämä on hänen työtehtävänsä ja se tulee arvioida ja korvata työaikana. Ihan yhtä normaalina esimiehen työtehtävänä ei sen sijaan voida pitää alaisen työmurheiden kuuntelemista esimiehen vapaa-aikana, jos alainen haluaa juuri silloin jutella sinänsä työyhteisön kannalta olennaisista asioista. Asianomaisella esimiehellä on oikeus ja myös velvollisuus ohjata tällaiset keskustelut käytäväksi työpaikalla työaikana. Mikäli kyse on esimerkiksi työntekijän vakavista henkisistä ongelmista tai vastaavista työyhteisöongelmista, joita esimies ei käsityksensä mukaan voi siirtää työajalla käsiteltäväksi, kyse on silloin työaikaan luettavasta työstä. Esimiehellä on vastaava velvollisuus jutella myös esimerkiksi kiihtyneen asiakkaan kanssa vapaa-ajalla, mikäli tämä keskustelu esimiehen käsityksen mukaan estää myöhemmät isommat häiriöt. Tämä on silloin laskettava työajaksi ja korvattavana sen mukaisena työnä. Erityisen ongelman muodostaa esimiehen sairaslomalla sekä muilla ns. lakisääteisillä vapailla olemiset. Vaikka esimerkiksi sairasloma on tarkoitettu tervehtymistä varten, työnantajalla voi yksittäistapauksittain olla oikeus kutsua kyseinen henkilö kesken sairauslomansa suorittamaan sellainen työnantajalle tärkeä työ, jonka tekeminen edellyttää hänen mukanaoloa. Tämä työ luetaan silloin työaikaan. Kyseinen työ ei kuitenkaan saa vaarantaa asianomaisen tervehtymistä. Jos esimiehen loma on sovittu tietyksi ajaksi, hän voi ja hänen kuuluukin siirtää työasiat hoidettavaksi sijaiselleen. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu järjestää kyseiselle esimiehen loma-ajalle väliaikainen muu riittävä järjestely. Vuosiloma on säädetty työntekijän suojaksi ja sinä aikana työntekijä ei ole velvollinen tekemään työtä. Jos työntekijä joutuu kuitenkin poikkeuksellisesti hoitamaan asiaa vapaa-ajalla vaurioiden estämiseksi, kyse on työajasta. Aikoinaan työaikalaissakin oli säännös, että työnantaja ei saa pidentää työaikaa antamalla työntekijälle töitä kotona suoritettavaksi. Oikeudellinen lähtökohta on edelleen se, että työntekijän ei kuulu esimerkiksi lukea työpapereita kotona. Mikäli työnantaja edellyttää kotona työskentelyä, kyse on työajasta ja siitä on sovittava erikseen ja myös maksettava asianomainen korvaus. 8 PALVELUESIMIES 3/2018

9 LAKIMIES VASTAA Kimmo Nieminen lakimies, OTT, VT Teemu Närhi lakimies, VT Outoja kysymyksiä Olin työhaastattelussa. Normaalien kysymysten lisäksi minulta kysyttiin haastattelussa kaikkea mahdollista yksityisasioistani, terveydentilastani ja jopa huumeidenkäytöstä. Myös taloudellista tilannettani kyseltiin ja puhuttiin luottotietojeni tarkistamisesta. Vastailin kiltisti, kun kyseinen työpaikka oikeasti kiinnosti minua. Nyt kysyisin, missä kaikessa työhaastattelija mahdollisesti epäonnistui? Menikö oikein? Lainsäädäntöön ei suoraan sisälly mitään ns. listaa työhaastattelussa kysyttävistä kielletyistä kysymyksistä. Työnantaja saa kuitenkin käsitellä työhönotossa vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Toinen rajoittava tekijä työhaastattelussa on syrjintälainsäädännön huomioon ottaminen. Tämän on katsottu kieltävän työnantajaa utelemasta tehtävään liittymättömiä yksityisasioita ja tiettyjä kysymyksiä esittämällä työnantaja voi myös syyllistyä lainvastaiseen tekoon. Ainakin tietyt kysymykset, jos niitä on esitetty, voivat johtaa myöhemmin jopa oikeusprosesseihin, kun tehtävään valitsematta jäänyt katsoo tulleensa syrjityksi. Työnantajan oikeutta kerätä henkilötietoja kysymällä niitä työhaastattelussa on tarkasteltava haettavan työtehtävän näkökulmasta. Tarpeellisia ovat silloin lähinnä tiedot, jotka osoittavat hakijan pätevyyttä ja sopivuutta kyseiseen tehtävään sekä terveydentilatiedot, joilla on välittömästi merkitystä työsuhteen hoitamisen kannalta. Lain mukaan tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes hakijan omalla suostumuksella. Työnantaja saa kuitenkin käsitellä työhönotossa vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Tietosuojavaltuutettu on lausunnossaan suhtautunut pidättyväisesti esimerkiksi mitä odotat elämältä - sekä kerro omasta taustasi, perheestäsi ja harrastuksistasi -tyylisiin kysymyksiin. Kyseiset kysymykset ja niiden avulla saadut tiedot eivät yleensä ole perusteltuja ja tarpeellisia työhönoton yhteydessä tai työsuhteen kannalta. Tarpeellista ei myöskään ole kerätä tietoja puolisosta, tyttö- ja poikaystävästä, elatusvelvollisuudesta, varallisuudesta, maksuvaikeuksista (ulosotto), kuukausiansioista ja kuukausimenoista. Työnhakijoita pitää kohdella tasavertaisesti eikä valintaa saa tehdä syrjivin perustein. Jos työnantaja utelee arkaluonteisia kysymyksiä ja myöhemmin jättää työnhakijan valitsematta, syntyy tilanteessa helposti olettama kielletystä syrjinnästä, jos kysytty tieto muodostaa syrjintäperusteen. Työnantajan pitää pystyä näyttämään, ettei haastattelutilanteessa esille tulleilla perhesuunnitelmilla tai vastaavilla kysymyksillä ollut vaikutusta valintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajan on pystyttävä näyttämään, että tehtävään valittu henkilö on ollut pätevämpi kyseiseen tehtävään kuin valitsematta jätetty työnhakija. Laissa on erikseen säännelty rajoituksin tilanteet, joissa työnantaja hankkii henkilöluottotietoja tai rikosrekisteritietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi. Tietoja voidaan hankkia ilman työntekijän suostumusta vain, kun työtehtävä tai työskentelypaikka antaa siihen aiheen ja perustelun ja tehtävään liittyy esimerkiksi mahdollisuus laittoman taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Tietojen hankkimisesta on ilmoitettava työntekijälle etukäteen. Luottotiedot työnantaja saa hankkia vain henkilöstä, joka on valittu työtehtävään. Palvelualoilla tällaisia tiukemman kriteerin täyttäviä työtehtäviä, joiden osalta luottotiedot voidaan hankkia ilman hakijan suostumusta, ovat lähinnä arvokuljetukseen liittyvät tehtävät, vartijan tehtävät sekä ilman valvontaa yksityiskodeissa tapahtuvat siivous- ja kodinhoitotehtävät. Työskentelypaikkoja, joissa työskentely saattaa antaa aiheen vaatia poliisin laatimaa turvallisuusselvitystä, ovat palvelualoilla työskentelevien osalta lähinnä lentoasemat. Työnantajan tulee hakumenettelyn yhteydessä ilmoittaa työnhakijalle, että tarkoitus on pyytää valituksi tulleelta huumausainetestiä koskeva todistus. Todistusta voidaan pyytää vain, jos hakijan on tarkoitus toimia tehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä ja/ tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi tehtäviin tulee liittyä vaarantamiselementti huumeiden vaikutuksen alaisena, kuten oman tai työtoverin terveyden vaarantaminen. Kimmo Nieminen Olen jäämässä suoraan vuosilomalta äitiysvapaalle enkä aio enää palata nykyisen työnantajani palvelukseen, vaan tarkoitukseni on irtisanoutua perhevapaani aikana. Työnantaja maksaa minulle äitiysvapaan ensimmäisten kuukausien ajan palkkaa ja netin keskustelupalstoilla on kirjoitettu, että työnantaja voi tilannettani vastaavissa olosuhteissa periä sen takaisin. Lisäksi työnantaja voi kuulemma periä takaisin myös lomarahan, mikäli työntekijä ei palaa töihin vuosilomalta vaan irtisanoutuu äitiys- tai hoitovapaan aikana. Onko takaisinperintä kaupan alalla mahdollista? Entä miten Kelan maksaman äitiysrahan kanssa tällöin menetellään? Äippä Äitiysvapaan ajalta maksettu palkka ja äitiysraha Työnantajalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan ajalta, vaan työntekijän oikeus äitiysvapaan palkkaan määräytyy hänen työssään sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Kaupan työehtosopimuksen mukaan äitiysvapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 3 kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus tai 3 kuukauden palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain äitiysrahan. Maksamisen edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja työntekijä palaa perhevapaalta työhön. Jos maksamisedellytykset jäävät täyttymättä, työnantaja voi periä äitiysvapaan ajalta maksamansa palkan takaisin. Työnantajalle maksetaan äitiysraha silloin, kun työnantaja maksaa työntekijälle äitiysvapaan ajalta palkkaa ja työnantaja hakee päivärahaa itselleen. Kelaan tulee ilmoittaa, mikäli työnantajan palkanmaksuvelvollisuus muuttuu eli jos työnantaja perii takaisin äitiysvapaan ajalta työntekijälle maksamansa palkan. Tällöin työnantajalla ei ole oikeutta saada Kelasta korvausta ja äitiysraha kuuluu työntekijälle. Lomaraha Työntekijän oikeus lomarahaan määräytyy sovellettavan työehtosopimuksen perusteella. Lomarahan maksamista koskevat erityistilanteet poikkeavat jossain määrin toisistaan eri työehtosopimuksissa, joten kussakin tapauksessa lomarahan maksua koskevat määräykset tulee tarkistaa sovellettavasta työehtosopimuksesta. Lomarahan maksamisen edellytyksenä on pääsääntöisesti loman aloittaminen ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja töihin paluu heti loman päätyttyä. Jos maksamisedellytykset jäävät täyttymättä, lomaraha voidaan periä takaisin. Kaupan työehtosopimuksessa työhön palaamiseen rinnastetaan vuosilomalain 7.2 :ssä mainitusta syystä johtuva poissaolo eli päivät, joita pidetään työssäolon veroisina. Tällaisina pidetään muun muassa niitä työpäiviä, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä yhtä synnytyskertaa kohden yhteensä enintään 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivän aikana. Työntekijällä, joka ei enää ko. äitiys- tai vanhempainvapaan jälkeen palaa töihin, on oikeus pitää saamansa lomaraha. Sen sijaan sellaiselta työntekijältä, joka on saanut lomarahan hoitovapaalle jäädessään ja joka ei palaa takaisin työhön hoitovapaan jälkeen, voidaan periä lomaraha takaisin. Teemu Närhi PALVELUESIMIES 3/2018 9

10 TYÖN KUORMITTUMISTA VALVOTAAN JA EPÄKOHTIIN PUUTUTAAN Tänä päivänä puhuttaessa työn kuormittavuudesta käytetään muista kuin fyysisistä tekijöistä usein käsitettä psykososiaaliset kuormitustekijät. Sinänsä on hyvä ottaa huomioon monenlaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat työn kuormittavuuteen, mutta valitettavan yleistä on tällöin unohtaa työajat. - Työajat ovat kuitenkin helposti mitattavissa ja ymmärrettävissä sekä myös hallittavissa oleva kuormitustekijä, sanoo lakimies Vesa Ullakonoja Lounais-Suomen aluehallintovirastosta. R ekkakuski, joka tehnyt tai jolla on teetetty yli kaksi tuhatta ylityötuntia vuoden aikana, on varmasti työstään kuormittunut ja tätä kuormitusta voidaan helposti vähentää laskemalla ylityön määrä lain sallimaan 330 tuntiin. Samalla tavalla altistumista kemialliselle haitta-aineelle taikka yksipuolisen työliikkeen tai asennon vaikutusta työntekijän terveyteen voidaan vähentää vähentämällä altistumisaikaa. Työaika kuormitustekijänä on kuitenkin paljon tätä monitahoisempi kysymys. Työajat ymmärrettävä laajasti Työturvallisuuslain uudistuksessa 2002 työnantajalle tuli velvollisuus arvioida työn työntekijän terveyttä vaarantavat tai haittaavat työn kuormitustekijät. Tarkoituksena oli jo tuolloin, että arvioinnissa olisi mukana työaikojen vaikutukset. Säännös ei saavuttavat tavoitteitaan tältä osin ja niinpä sitä tarkennettiin 2010 ottamalla mukaan nimenomainen maininta työajoista. Muutoksen säätämisvaiheessa korostettiin sitä, että työajat tulee ymmärtää laajasti, jolloin työ- ja lepoaikoihin liittyvien seikkojen lisäksi otetaan huomioon työntekijän tosiasiallinen työhön sidottuna oleva aika. Ullakonojan mukaan työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin sisältö vaihtelee työnantajan teettä- 10 PALVELUESIMIES 3/2018 män työn ja toiminnan mukaisesti. Työaikaa työn kuormitustekijänä arvioitaessa huomioon otettavia seikkoja ovat ainakin työpäivien pituus, kokonaistyöaika, mahdolliset ylityöt ja niiden määrä sekä töiden suorittamisajankohta. Vuorotyössä arviointiin tulisi ottaa mukaan peräkkäisten työvuorojen toistuvuus, työvuorojen kiertosuunta ja työntekijöiden mahdollisuus riittävään palautumiseen, asemasta ja tehtävistä riippumatta, Ullakonoja sanoo. Arvioinnissa huomioon otettavia työntekijän jaksamista edistäviä seikkoja voisivat Ullakonojan mukaan olla työaikojen ennakoitavuus ja työntekijän oma mahdollisuus vaikuttaa työpäivänsä pituuteen sekä mahdollisuus palautumiseen työpäivän aikana esimerkiksi pakkotahtisessa työssä. - Erityisesti arvioinnissa on muistettava, että työaikojen kuormittavuudella ei tarkoiteta vain työaikalain säännösten noudattamista, vaan huomioon on otettava työhön sidonnaisuuden aiheuttama kokonaiskuormitus. Tämä on koettu epäkohtana usein erityisesti asiantuntija- ja esimiestyössä. Palautumisen merkitys Työaikalaki ei tunne työhön sidoksissa olon kokonaisaikaa, vaan se määrittää ainoastaan työajan ja le- poajan. Lain mukaan säännöllinen työaika voi olla vaihtelevaa esimerkiksi jaksotyössä ja työaika voidaan järjestää kaksi- ja kolmivuorotyöksi. Kuitenkin vuorotyön aiheuttamat terveyshaitat, väsymys ja unihäiriöt ovat yleisesti tunnustettuja. - Tutkimusten mukaan vuorotyö kasvattaa riskiä sairastua moniin sairauksiin, kuten syöpään ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Työtapaturmien ja erilaisten onnettomuuksien riski on vuorotyössä korostunut. Tutkimushavaintojen mukaan työntekijän vireys ja suoriutuminen heikkenevät erityisesti aikaisten aamuvuorojen sekä yövuorojen aikana. Ongelmat kärjistyvät tilanteissa, joissa työntekijällä ei ole ollut mahdollisuutta riittävään lepoon esimerkiksi sijaistamisesta johtuvien tuplavuorojen vuoksi ennen seuraavaa työvuoroa. Tutkimushavaintojen mukaan palautumista edistävät tai sitä haittaavat tekijät ovat hänen kuormittumisensa kannalta yhtä merkittäviä kuin työvuoron tai työviikon pituus, korostaa Vesa Ullakonoja. Nykyajan työaikahaasteet Nykyisessä 24/7 yhteiskunnassa palveluja edellytetään olevan saatavilla myös ilta-aikaan ja viikonloppuisin. Tämä kehitys on vaikuttanut merkittävästi työaikajärjestelyihin palve- lualoilla. Esimerkiksi vähittäiskaupan aukioloaikojen laajentuminen on johtanut epäsäännöllisempiin työaikoihin lisäten viikonloppu-, ilta- ja yötöiden määrää sekä erilaisiin muutostilanteisiin. Ullakonoja muistuttaa, että viikonlopputyö on jo nyt niin yleistä kaupan alalla, että puolet kaupan palkansaajista tekee kuukausittain vähintään yhtenä viikonloppuna töitä. Nykyaikainen teknologia mahdollistaa myös sen, että työn tekeminen ei ole sidoksissa yhteen paikkaan, vaan työtä voidaan tehdä kotona, työmatkoilla ja mihin vuorokauden aikaan tahansa. Työnantaja voi edellyttää käytännössä työntekijältä lähes jatkuvaa tavoitettavissa oloa ja esimerkiksi sähköpostin seuraamista, viesteihin reagoimista, somepäivityksiä tms. -Tällaista tavanomaisen työajan ulkopuolella tehtävää työtä ei välttämättä kirjata työajan seurantaan, vaikka se on katsottava työajaksi, tietää Ullakonoja. Työn kuormitustekijöiden, myös työajan, hallinta on työnantajan tehtävä. Siitä ei vapaudu vetoamalla vain työn luonteeseen tai alan käytäntöön. Työaikoihin liittyvien haitta- ja vaaratekijöiden selvittämisessä tarvittavia tietoja saadaan ennen kaikkea työaikakirjanpidosta ja vuoroluetteloista, mutta myös esim. työaikaky-

11 selyjen kautta. Työnantaja voi hyödyntää vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa myös yrityksen työterveyshuoltoa. Työterveyshuoltoon kuuluu muun muassa poikkeavista työajoista johtuvien terveyshaittojen ennaltaehkäisy ja tunnistaminen. Työterveyshuoltoon kuuluu muun muassa poikkeavista työajoista johtuvien terveyshaittojen ennaltaehkäisy ja tunnistaminen. Viranomaistoimenpiteet ja valvonta Työsuojeluviranomaisen valvontatoiminnassa kaupan ala on perinteisesti ollut merkittävästi esillä. Kuitenkin vasta viime aikoina tarkastuksilla on kiinnitetty huomiota kaupan alan toimihenkilöiden kuormittumiseen. Näille tarkastuksille on usein hankittu taustatietoa Halmeri-valvontakyselyllä, jonka avulla selvitetään turvallisuusjohtamisen tilaa työpaikalla. Kyselyissä on noussut esille esimiesasemassa olevien työntekijöiden kuormittuminen. Heräte on voinut tulla suoraan myös esimiehiä edustavilta työsuojeluvaltuutetuilta. Tarkastuksilla on voitu todeta siihen olevan yleensä erityisesti kaksi syytä. Esimiehille ei ole laadittu tehtävänkuvaa taikka se on siinä määrin epätarkka tai tulkinnallinen, että työtehtävät tai niiden priorisointi jäävät epäselviksi. Toisena kuormittumisen syynä on epäselvyys tehdyn työn määrässä, koska kaikkia tehtyjä töitä ei kirjata, toteaa Ullakonoja. Hänen mukaansa työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvollisuus työntekijöistään ja erityisesti velvollisuus poistaa tai vähentää työntekijän terveydelle haittaa aiheuttavat kuormitustekijät. Jos työtehtävien epäselvyys aiheuttaa kuormittumista, työnantajan on huolehdittava niiden tarkentamisesta. Esimiehet ovat lisäksi työnantajan edustajia, joten heidän kohdalla työturvallisuuslaissa on erityissäännös siitä, että tehtävät on määriteltävä riittävän tarkasti huomioon ottaen työnantajan toimiala, työn tai toiminnan luonne ja työpaikan koko. Työnantajan on huolehdittava siitä, että sijaisella on riittävä pätevyys, hänet on riittävästi perehdytetty tehtäviinsä ja että hänellä muutenkin on asianmukaiset edellytykset tässä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työaikalain määräysten noudattamisesta. Tämän vuoksi työnantajan on valvottava työntekoa ja huolehdittava siitä, että kaikki todella tehty työ kirjataan työaikakirjanpitoon. Työnantaja ei voi pätevästi vedota siihen, etteivät esimerkiksi esimiehet ilmoita tekemiään tunteja, koska työnantajan on valvottava myös heidän työn tekoa, katsoo Vesa Ullakonoja. Ullakonojan mukaan viime vuosien tarkastuksissa työsuojelutarkastajat ovat antaneet viranomaisohjausta ja toimintaohjeita työnantajille. Toimintaohjeita valvotaan tulevissa tarkastuksissa ja edelleen havaitut puutteet voivat johtaa jatkotoimenpiteisiin. Työaikalain mukaisten ylityön enimmäismäärien ylitykset ja vähimmäislepoaikojen antamatta jättäminen sekä asianmukaisen työaikakirjanpidon laiminlyönti ovat rangaistavia tekoja, joten ne työsuojeluviranomainen voi ilmoittaa poliisille. Mikäli työnantaja ei ole työsuojeluviranomaisen antamasta toimintaohjeesta huolimatta ryhtynyt selvittämään psykososiaalisen kuormittumisen syitä taikka toimenpiteisiin todetun kuormittumisen vähentämiseksi, työsuojeluviranomainen voi päätöksellään velvoittaa työnantajaa näihin toimenpiteisiin. Päätöksessä asetetaan määräaika velvoitteiden täyttämiseksi ja sen noudattamista tehostetaan työnantajaan kohdistetulla uhkasakolla, sanoo Ullakonoja. Kaupanalan esimiesliiton oma Kela avokuntoutuskurssi tuki- ja liikuntaelinoireisille - yhdistä kuntoutus ja työssäkäynti TULES-KURSSILLA KIVUT HALLINTAAN! Häiritsevätkö selkä-, niska- ja hartiaseudun tai polvi- ja lonkkakivut jatkuvasti tai toistuvasti selviytymistäsi työssä ja muissa arkipäivän toimissa? Haluatko oppia ymmärtämään kivun syntymekanismit ja keinot kipujen ehkäisyyn ja hallintaan? Hae Kelan Tules-avokurssille, joka mahdollistaa työssä käynnin puolen päivän ryhmäkäyntien ohessa. Kurssilla saat tietoa, ohjausta ja keinoja selkävaivojen hallintaan. Kurssi toteutetaan avomuotoisesti ja sille valitaan ensisijaisesti Kaupanalan esimiesliiton jäseniä. Paikkoja kurssille on 10. Kurssinumero: Tules-avokurssi Lisätietoja Kelan kuntoutuskurssihaku hakuun kurssinumero Kurssipaikka ja ajankohta: Kiipula-Aviren tiloissa Scandic Eden Nokia, Paratiisikatu 2, NOKIA Aloitusjakso: , 3 avopäivää 10 ryhmämuotoista noin 4h käyntikertaa 2 vkon välein Päätösjakso: , 2 avopäivää Hakeminen: Toimita oma hakemus (Kela KU132) ja lääkärin B-lausunto Kiipula-Avireen mennessä osoitteeseen Lepopirtintie 80, Siuntio Kysy lisää: Kiipula-Avire Päivi Kumpumäki, puh , paivi.kumpumaki@kiipula.fi tai Anne Vuorinen puh , anne.k.vuorinen@kiipula.fi Kaupanalan esimiesliitto Maarit Elonen, puh , maarit.elonen@esimiesliitto.com PALVELUESIMIES 3/

12 LOMAOSAKKEET viikoille 1 26/2019 Rukatunturin juurella sijaitseva kelomökki on kooltaan 52 m² +8 m²:n parvi(2 h+s). Alueella on toimintaa, näkemistä ja kokemista ympäri vuoden. Huoneistossa tilaa max. 6 hengelle. Pyhätunturin komeissa maisemissa on kaksi kelohonkaista lomaosaketta. 2 h+sauna, 38 m² + 10 m²:n parvi. Tilaa kuudelle hengelle. Mökit sijaitsevat rinnealueella, eli alueen palvelut ovat käden ulottuvissa. Meri-Teijossa jäsenten käytössä 35 m²:n vastikään remontoitu, viehättävä rivitalo-osake meren rannalla. Kesäaikaan lomailijoiden käytössä on soutuvene. Huoneistossa on tilaa enintään neljälle henkilölle, mutta parhaimmillaan se on kahdestaan lomaileville. Kittilän Levitunturi on yksi maamme suosituimmista matkailu- ja virkistysalueista. Levillä jäsenistön käytössä on 63,5 m² kelohuoneisto (3 h+s), tilaa 6 hengelle. Vain keväästä syksyyn vuokrataan Rymättylässä sijaitsevaa mökkiämme, joka sijaitsee kivenheiton päässä Naantalista. Yhtiöllä on mm. oma venesatama ja hiekoitettu uimaranta. Asukkaiden käytössä on soutuvene. Höylähirsinen huvila on 42 m²:n suuruinen ja soveltuu 6 henkilölle (huom! kompostoiva siisti ulko-wc). Vuokatissa on monipuoliset liikuntamahdollisuudet kaikkina vuodenaikoina: rinteitä, hiihtoa tunnelissa ja luonnonlumella, patikointia, sisäurheilua, kylpylä yms. Kelohonkainen huoneisto, 1 h+k+s+parvi, yhteensä 54 m². Vuoteet parvella neljälle, sohvasta saa lisävuoteen viidennelle. Jos haluat päästä oikeasti luonnon rauhaan, lähde Rokualle, pienen Kivi-Ahveroisen rantaan. 30 m²:n mökissä on keitto- ja makuunurkkaukset, varusteina kaasuliesi ja -jääkaappi. Tilaa 6 hengelle. Oma kaivo, ulkohuussi ja rantasauna. Ei juoksevaa vettä. Mökkiä vuokrataan noin lokakuulle. Suositellaan vain vaatimattomantasoiseen luontomökkeilyyn valmistautuneille. Saariselällä on monipuolista toimintaa kaiken vuotta ja oikeat Lapin maisemat luonnossa liikkumiseen. Jäsentemme käytössä 40 m² rivitalo-osake (2 h+s) kävelymatkan päässä palveluista. Tilat enintään neljälle. Himoksella Jämsässä voi rentoutua niin kesä- kuin talviaikaan. Mökki on remontoitu hyvällä maulla uusiksi vuonna Mökki on ns. kytketty pientalo ja sen koko on noin 60 m² (2 h+alk+kk+s+ph+parvi). Majoitustilaa on 8 hengelle. Nilsiän Tahkovuorella on jäsenten käytössä 45 m² rivitalohuoneisto (2 h+k+s, ei parvea). Lomaosake sijaitsee lähellä alueen monipuolisia majoitus-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluja. Huoneistossa mahtuu majoittumaan 4 henkeä ja se on remontoitu ajanmukaiseksi syksyllä Punkaharjun lomakeskus on komeissa maisemissa. Huoneistot on remontoitu tyylikkäästi alkuvuonna Alueella on virkeää toimintaa ympäri vuoden. Jäsenten käytössä on kaksi huoneistoa: 35 m²:n Tuunaantupa (1 h+tpk+mh/alkovi+s) 4 (rivitalo) sekä 43 m²:n Pankkotupa (3h+parvi+s) 6 lomailijalle (paritalo). 12 PALVELUESIMIES 3/2018 Mökkien varustetaso Rokuan erämökkiä lukuun ottamatta lomaosakkeiden varustelutaso on hyvä. Mökeissä on muun muassa jääkaappi, liesi, tv (kaapeli/ antenni), mikroaaltouuni, astianpesukone (ei Rymättylässä eikä Rokualla) sekä hiihtokohteissa kuivauskaappi. Huomioithan myös, että kohteissamme ei ole pyykinpesukonetta. Ruokailuvälineet vähintään kuudelle hengelle, ruuanvalmistusvälineet sekä vuodevaatteet, ei liinavaatteita. Otathan huomioon seuraavan: Rokuan erämökkiä vuokrataan kalenteriviikoittain eli vuokra-aika on maanantaista sunnuntaihin. Pyhätunturin ja Punkaharjun mökkien vuokra-aika on lauantai lauantai. Muiden lomaosakkeiden vuokraaika on perjantai - perjantai. Lomaviikko alkaa siis aina, Rokuaa lukuun ottamatta, edeltävän viikon puolella (esim. viikko 9 alkaa viikon 8 perjantaina tai lauantaina). Annamme mielellämme lisätietoja lomakohteistamme ja meiltä voit myös kysellä mahdollisesti täyttämättä jääviä viikkoja tai peruutuspaikkoja numerosta (03) Haussa vapaaksi jäävät viikot löytyvät nettisivuiltamme joulukuun alussa.

13 KYLPYLÄLOMALLE IKAALISIIN EDULLISESTI! Ikaalisten huoneet remontoidaan syys lokakuun aikana vastaamaan nykystandardeja. Jaksoja voi kysellä jo marraskuusta alkaen. Ikaalinen I Saunallinen kattohuone Hotelli Termen ylimmässä kerroksessa Ikaalisten Kylpylän alueella odottaa kylpyläelämästä ja luonnosta nauttivia Esimiesliiton jäseniä perheineen. Huoneistoon voi majoittua enimmillään neljä henkilöä (2+2), mutta silloin ollaan jo kuin sillit suolassa. Huoneistosta ja parvekkeelta on hieno näköala Kyrösjärvelle. Huoneiston pinta-ala on 35 m² ja alkovissa on vuoteet kahdelle. Vuodesohvasta saa 120 cm lisävuoteen. Ikaalinen II Kolmannen kerroksen huone Hotelli Termessä on piiriyhdistysten omistuksessa. Huone on kooltaan 33m² yksiö keittosyvennyksellä, kylpyhuoneella ja parvekkeella. Huoneessa on kaksi vuodetta. Huoneistojen vuokraan ei kuulu ravintolapalveluita tai liinavaatteita eikä kylpylälipukkeita. Keittonurkkauksessa on jääkaappi, sähkölevy ja mikroaaltouuni sekä perusvälineistö ruuan valmistukseen. Huoneistohotelli Termestä on päärakennus Mainigissa sijaitsevaan vesitropiikkiin (kylpylä) matkaa noin 400 metriä. Arkea ja sunnuntaita Lomajaksot on jaettu arkijaksoihin (ma-pe) ja viikonloppujaksoihin (pe-ma). Huoneiston saa käyttöönsä tulopäivänä kello 15 ja se pitää luovuttaa lähtöpäivänä kello 12 mennessä. Kattohuoneessa lomailusta peritään 200 e/jakso. 3. kerroksen huoneen hinta on 100 e/jakso. Jaksojen hintaan ei sisälly mitään palveluita. Kaikki viikot on aina jaettu jo edellä mainittuihin kahteen jaksoon. Omistavien piirien jäsenet ovat omille jaksoilleen etusijalla, merkinnällä KEY varustettuja viikkoja haettaessa kaikki jäsenet ovat samoissa lähtöasemissa. Hakuaika päättyy Kaikille hakijoille pyritään ilmoittamaan haun tuloksesta marraskuun ensimmäisen viikon aikana. Jos tiedolla on kiire, sen voi ilmoittaa hakemuslomakkeen Tarkennuksia-kohdassa. Pyrimme tällöin huomioimaan tiedon kiireellisyyden käsitellessämme hakemuksia. Annamme mielellämme lisätietoja kylpyläkohteestamme ja meiltä voit myös kysellä mahdollisesti täyttämättä jääviä jaksoja tai peruutuksia sähköpostitse marjo.leutola@esimiesliitto.com. HAKUOHJEET NÄILLÄ SIVUILLA ESITELTYJÄ lomaosakkeita voivat hakea kaikki Kaupanalan esimiesliiton ja Kaupan Esimiesveteraanien jäsenet. Etusijalla lomaosakeviikkoja myönnettäessä ovat hakijat, jotka eivät aikaisemmin ole etua käyttäneet ja jotka kuuluvat omistavaan piiriin. Netissä löytyvissä viikkokiertolistoissa on kunkin lomaosakeviikon omistava piiriyhdistys. Liiton omistamat viikot on merkitty lyhenteellä KEY. Lomaosakkeita, jotka ovat kokonaisuudessaan liiton omistuksessa, ei ole mainittu listalla lainkaan. Tällaisia kohteita ovat Meri-Teijo, Punkaharju II ja Rokuan erämökki. Lomaosakkeita haetaan viikoittain niin, että viikko alkaa aina edellisen viikon perjantaina tai lauantaina. Ikaalisten Termen huoneet, Ruka Chalet-huoneisto ja Tallinnan huoneisto haetaan jaksoissa ma pe tai pe ma, ja jaksoa hakiessaan hakemukseen kannattaa laittaa alku- ja loppupäivämäärät. Piiriyhdistysten viikoille ovat etusijalla oman yhdistyksen jäsenet, mutta ainakin sesonkien ulkopuolella viikkoja kannattaa hakea myös muiden. Liiton omistamia viikkoja voivat hakea kaikkien piiriyhdistysten jäsenet ja viikot jaetaan arpomalla ensikertalaisten joukosta. Lomaosakkeiden haku on siirtynyt kokonaan sähköiseksi. Osoitteessa on hakulomake, jolla voi hakea kaikkia lomavaihtoehtoja (lomaosakkeet, Tallinnan huoneisto, Ikaalisen kylpyläosakkeet, Ruka Chalet). Lomahakemuksensa voi laittaa myös osoitteeseen marjo.leutola@esimiesliitto.com, kunhan muistaa liittää siihen kaikki tarvittavat tiedot. Hakuaika päättyy maanantaina Kaikille hakijoille pyritään ilmoittamaan haun tuloksesta marraskuun ensimmäisen viikon aikana. Jos tiedolla on kiire, sen voi ilmoittaa hakemuslomakkeen Tarkennuksiakohdassa. Pyrimme huomioimaan kiireen käsitellessämme hakemuksia. LOMAOSAKKEIDEN VIIKKO-JA JAKSOHINNAT Hiihtolomakohteet: SAARISELKÄ, LEVI, PYHÄ, RUKA, VUOKATTI, TAHKO, * HIMOS RUKA CHALET Viikot Viikot Viikot MERI-TEIJO PUNKAHARJU 1 PUNKAHARJU 2 ROKUA, n. vkot RYMÄTTYLÄ, viikot IKAALINEN 652, kaikki jaksot IKAALINEN 309, kaikki jaksot TALLINNAN HUONEISTO, kaikki jaksot Muu aika * Tahkon lomaosaketta vuokrataan myös pitkiksi viikonlopuiksi (pe ma tai to su). Viikonlopun hinta on -50e jakson viikkohinnasta. PALVELUESIMIES 3/

14 Haku Tallinnan huoneiston jaksoille viikoilla 1-26/2019 TALLINNAN YDINKESKUSTASSA sijaitseva huoneisto (40m²) on nykyaikainen, viehättävä ja melko uusikin vielä. Yksiö on jaettu lasisella väliseinällä olo- ja makuutiloiksi. Makuuhuoneessa on parisänky ja oleilutilan kahdesta vuodesohvasta saa makuupaikan lisäksi yhteensä jopa neljälle lapselle/kahdelle aikuiselle. Oleskelutilassa on avokeittiö astianpesukoneineen. Keittiössä on mikroaaltouuni ja pieni keraaminen liesi. Astiasto on mitoitettu pienimuotoista ruokailua ja ruuan laittoa varten enintään kuudelle hengelle. Asunnossa on vain korkea baaripöytä ja kaksi jakkaraa. Valoisasta asunnosta avautuu viistottain näköala Tallinnan vanhan kaupungin portille. Huoneisto sijaitsee keskustassa parin sadan metrin päässä Sokos Hotel Virusta, Viru- keskuksesta ja Kaubamajasta. Asunnossa ei ole parveketta. Asunto on hyväkuntoinen, modernisti sisustettu ja koneellisesti ilmastoitu. Talon porraskäytävässä on 24h vartiointi eikä asuntoon pääse ohittamatta vartijaa. Vartijat eivät enää huolehdi huoneiston avainpalvelusta, vaan se hoidetaan postitse liiton toimistolta. Huoneisto sijaitsee talon kahdeksannessa kerroksessa ja siihen kuuluu oma autopaikka vartioidulla sisäpihalla. Huoneiston käyttö on jaettu arkijaksoihin (ma - pe) ja pidennettyyn viikonloppuun (pe - ma). Huoneistoon voi majoittua tulopäivänä kello ja se pitää luovuttaa lähtöpäivänä kello Tämä kannattaa ottaa huomioon laivamatkoja tilatessa. Huoneiston hinta on 200e/jakso. Jakson hinta kattaa vain majoittumisen. Lähtösiivouksesta ja roskien poisviemisestä talonyhtiön roskasäilöihin tulee huolehtia itse. Huoneistoon tultaessa myös omat liinavaatteet sekä siivousaineet on oltava mukana, peitteet ja tyynyt ovat valmiina kuudelle hengelle. Lomahuoneistoa haetaan netissä osoitteessa RUKA CHALET-HUONEISTO MYÖS HAUSSA! AIVAN RUKAN keskustassa sijaitsevassa talossa on Chalethuoneistomme, joka on jaettu lomajaksoihin. Jaksot ovat pituudeltaan joko 4 vrk (ma pe) tai 3 vrk (pe ma). Kooltaan 64m² huoneisto on sisustettu ajattoman raikkaalla skandinaavisella tyylillä ja siinä on kaksi makuutilaa, joissa on neljä erillistä sänkyä. Olohuoneen sohvasta saa lisäksi kahdelle vuoteen. Hyvin varusteltu keittiö, sauna, erillinen wc ja parveke sekä ajanmukainen viihde-elektroniikka, wlan, pyykinpesukone sekä kuivauskaappi tekevät lomastasi vaivattoman. Lomajakso ei enää sisällä loppusiivousta tai liinavaatteita. com samalla kupongilla kuin muitakin kohteita. Hakuaika päättyy Kaikille hakijoille pyritään ilmoittamaan haun tuloksesta marraskuun ensimmäisellä viikolla. Jos tiedolla on kiire, sen voi ilmoittaa hakemuslomakkeen Tarkennuksia-kohdassa. Pyrimme huomioimaan kiireen käsitellessämme hakemuksia Huoneistossa on siivousvälineistöä loppusiivouksen hoitamiseen, tai voit halutessasi tilata loppusiivouksen paikalliselta yrittäjältä. Haku kuten muissakin lomaosakkeissa hakulomakkeen kautta mennessä. Hakulomakkeeseen kannattaa merkitä hakemansa jakson alkamis- ja päättymispäivät. LOMAOSAKE KAMPANJA Kampanja-aika Ilmoituksia mahdollisten jäsenten nimistä ja lomaviikkovarauksia otetaan vastaan lehden ilmestymisestä asti. Uudelle jäsenelle annetaan aikaa liittyä (eli toimittaa paperinsa) marraskuun loppuun mennessä ja vahvistaa jäsenyytensä vuodenvaihteeseen mennessä. Vahvistumisella tarkoitetaan joko jäsenmaksuperinnän alkamista tai ensimmäistä jäsenmaksusuoritusta. Ilman jäsenyyden vahvistumista liittyminen ei oikeuta palkkioon ja varaus raukeaa automaattisesti. Samoin, jos uuden jäsenen paperit eivät ole toimistollamme ko. ajankohtaan mennessä, lomavaraus raukeaa ja siirtyy hakemukseksi. HOMMAA ITSELLESI ILMAINEN LOMAVIIKKO! Kun nyt hankit jäsenen, saat valita yhden viikon tai jakson tässä esitellystä lomavalikoimastamme. Kampanjan palkkiot Tarjolla on kaikkea kylpyläjaksoista kaupunkilomiin. Myös juhannus 2019 jaetaan nyt. Jokainen kampanja-aikana jäsenen hankkinut saa valita liiton lomaosaketarjonnasta käyttöönsä ilmaiseksi joko yhden kylpylä- tai kaupunkilomajakson tai viikon lomaosakkeissa. Palkkion voi valita vain nyt haussa olevan kauden jaksoista, siis viikoista tai jaksoista välillä 1-26/2019. Palkkiota ei voi siirtää jakson yli tai antaa toiselle. Lomajaksoja jaetaan palkkioksi vain 1/jäsenhankkija. Jäsenen voi osoittaa vain yhteen kampanjaan ja hänestä voi saada vain yhden palkkion, vaikka päällekkäisiä kampanjoita olisi käynnissä. Toimintaohjeet Ilmoita mahdollisen liittyvän jäsenen nimi sähköpostilla marjo.leutola@esimiesliitto.com. Samalla kun ilmoitat hankkimasi jäsenen nimen, voit varata toivomasi lomaviikon. Pelkkä jäsenhankkijan nimen kirjoittaminen liittymisilmoituksen kulmaan ei riitä. Hankitun jäsenen nimi on aina erikseen ilmoitettava, jotta osaamme reagoida asiaan. Vahvistuneista lomavarauksista ilmoitamme jäsenille sitä mukaa, kun niitä tulee. Kannattaa myös itse seurata tilannetta aktiivisesti. Ilmoitamme myös niille, joiden varaukset raukeavat ja pyrimme hälyttämään ennalta niitä, joiden ilmoittamat jäsenet eivät hyvissä ajoin ole liittyneet. Koska palkkio on arvokas, seuraamme niiden jäsenten jäsenyyksiä tavallista pidempään, jotka tässä kampanjassa liittyvät. Mikäli hankittu jäsen eroaa tai erotetaan ennen palkkiojaksoa, jakso katsotaan maksulliseksi ja siitä lähetetään automaattisesti lasku. Mikäli on tarpeen, liiton toimistolta voidaan postittaa esitteitä mahdollisille uusille jäsenille. Sähköinen liittymisilmoitus kotisivuillamme www. esimiesliitto.com on näppärä, samoin tässä lehdessä oleva jäsenhakemus, jonka voi postittaa liittoon kuluitta. Uuden jäsenen liittymisilmoitus on aina toimitettava ensin liiton toimistolle. Käyttämällä netin jäsenilmoituslomaketta kotisivuiltamme www. esimiesliitto.com saat sen varmimmin perille. Voit myös toimittaa sähköisen lomakkeen osoitteeseen jasenrekisteri@esimiesliitto.com. Liittymisilmoituksia/perintäsopimuksia ei saa toimittaa suoraan palkanlaskentaan, ennen kuin liitto on hyväksynyt henkilön jäsenekseen. Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n jäseniksi voivat pyrkiä kaupan-, majoitus- ja ravitsemisalan esimiehet. Mikäli et ole varma uuden jäsenen jäsenkelpoisuudesta, se kannattaa tarkistaa soittamalla liiton toimistoon (03) PALVELUESIMIES 3/2018

15 SAVOLAISTEN IHAN OMA IKEA R uotsalainen huonekalujätti tuli Suomeen vuonna 1996, kun ensimmäinen Ikea avattiin Espooseen. Tuon vuoden jälkeen paljon on muuttunut Suomi on kansainvälistynyt, erikoistavaran kauppa on siirtynyt nettiin ja kiristynyt, valuutta on vaihtunut. Ja Ikea on avannut uusia tavarataloja Vantaalle, Raisioon, Tampereelle ja Kuopioonkin vuonna Jyväskylä on saanut lähipisteen kaikille Ikean-nälkäisille: suunnittelupalveluita, toimituksen Ikean nettikaupasta tai Kuopion tavaratalosta, pienimuotoisen sisustusnäyttelyn ja 200 tuotteen rajatun, usein vaihtuvan valikoiman käsikaupan. Suomen lisäksi Ikea on laajentunut maailmalla, viime vuosina erityisesti Aasiassa ja Venäjällä. Kuopion Ikeassa kuuluu savolaisen puheensorinan lisäksi paljon muutakin puhetta. Kuopio on toistaiseksi Suomen pohjoisin Ikea-paikkakunta, joten se kerää asiakaskuntaa lähes Lappia myöten, noin kahden tunnin ajomatkan päästä. Kuopion Ikean erikoisuus on, että se sijaitsee Matkuksen kauppakeskuksen rinnalla, fyysisesti siis ihan vieressä niin, että viikonlopun perhereissulla voi tyydyttää kaikki mahdolliset ostostarpeensa. Ja henkilökuntaakin on tullut ihan joka puolelta Suomea ja ulkomailta asti. Kävimme Kuopiossa tapaamassa turkulaista tavaratalon johtajaa ja sveitsiläistä myymäläpäällikköä, molemmat esimiesliiton jäseniä. Sveitsiläisvahvistus Adrian Breu muutti Suomeen 2008 Sveitsistä, jossa hän oli ehtinyt juuri valmistua yo-merkonomiksi. Suomessa opinnot jatkuivat vielä fysioterapeutiksi. Pääsin opiskelujen ohessa töihin juuri avatun Ikea Kuopion makuuhuoneosastolle. Työ liittyi vähän opintoihinikin eli nukkumisergonomiaan, kertoo Adrian Breu. Erinomainen suomen kielen taito on peräisin kuopiolaiselta äidiltä, mikä on varmasti edesauttanut soputumista ja tasoittanut Adrianin tietä Savossa. Muuttaessani Suomeen kieleni oli enemmän savoa kuin suomea, naurahtaa Adrian. Adrian on ollut mukana IKEA Foundationin kansainvälisessä IWitness-ohjelmassa, jonka tavoitteena on luoda mahdollisimman monille maailman ihmisille hyvä arki. Keräämme tavarataloissa rahaa hyvänte- Adrian Breu Vesa Hurttila keväisyyteen vuosittaisella Let s play! - kampanjalla, ja aina silloin tällöin joku ohjelmaan hakenut pääsee kohdemaahan katsomaan, mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaiseksi. Minä pääsin käymään Mosambikissä, teemme siellä yhteistyötä Unicefin kanssa, kertoo Adrian. Mosambikissä he pääsivät seuraamaan muun muassa käsienpesupisteiden ja vessojen rakentamista kouluille. Se oli ainutlaatuinen, silmiä avannut mahdollisuus nähdä, miten voimme yhdessä auttaa, mutta myös nähdä, miten hyvin asiat meillä täällä oikeastaan ovat. Adrian Breun titteli on shopkeeper, suomennettuna myymäläpäällikkö. Vastaan olohuoneosastosta, työtiloista ja yrityspalvelusta. Varmis- ta myyjistä ja yritysmyyjistä sekä tiiminvetäjästä. Yritän antaa työntekijöille mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan ja kehittyä myös henkilönä. Olen tiimipeluri, yhdessä tekeminen on tärkeää. Adrian uskoo, että työn ja vapaaajan välinen tasapaino auttaa jaksamisessa. Ja liikunta. Harrastan golfia, salibandyä ja rullaluistelua, ja olemme perheen kanssa paljon ulkona pihatöissä. Näen erinomaisen tärkeänä liikunnan ja palautumisen merkityksen, mutta tärkeää on myös, kun on hyvä tiimi ja keskinäinen yhteistyömme toimii. Minun ei tarvitse ottaa töitä kotiin ja voin luottaa siihen, että kaikki hoituu kyllä ilman läsnäoloanikin. Kymmenen hengen tiimi muodostuu koko- ja osa-aikaisista myyjistä ja yritysmyyjistä sekä tiiminvetäjästä....ja turkulainen tan, että asiakkaat saavat toivomaansa palvelua ja hyvän ostokokemuksen, maksimoin myyntiä ja varmistan, että henkilöstö on asiantuntevaa, sanoo Adrian. Vaikka työnantaja on globaalissa yrityksessä kasvoton, Adrianin mukaan kaikilla työntekijöillä tuntuu olevan työnantajasta vain positiivista sanottavaa. Kymmenen hengen tiimi muodostuu koko- ja osa-aikaisis- Vesa Hurttilan polku Ikeassa on ollut myötäinen. Entinen matkailualan työntekijä meni Raision Ikeaan vuonna 2008 palvelupäälliköksi ja siirtyi siitä myyntipäälliköksi. Kahdeksan vuotta myyntipäällikkönä, ja nälkä vain kasvoi syödessä. Kuopioon haettiin tavaratalon johtajaa, ja minä hain ja sain paikan. Olin jo miettinyt asian valmiiksi ja tiesin, että paikkakunnan vaihto tulisi eteen. Kotini on edelleen Turussa, mutta viihdyn kyllä täällä Kuopiossakin. Työkaverit ovat kaiken a ja o, sanoo Vesa Hurttila ja kehuu työntekijöitään ylivoimaisiksi. Käsi sydämellä täällä on kivaa olla töissä. Ja Ikea on organisaationa hy- vin tasainen. Johtajilla on samat työvaatteet kuin muilla, välillä ollaan lattialla, välillä tiskihuoneessa tai kassalla, siellä missä apua tarvitaan. Hurttilan työpäivään kuuluvat olennaisena osana tavaratalokierrokset ja työntekijöiden kanssa jutteleminen sekä aamu-, ilta- ja viikonloppuvuorot. On tärkeää kokea viikonlopun kiire ja arjen hitaus ja nähdä konkreettisesti kontrasti näiden aikojen välillä. Kaikki se on meidän työtämme, sanoo Vesa Hurttila. Ikea on Hurttilan mukaan koostaan huolimatta hyvin ihmiskeskeinen ja ihmisläheinen ja pyrkii huolehtimaan henkilökunnastaan sekä asiakkaistaan hyvin.ikea Kuopiossa on noin 250 työntekijää, koko Ikea Suomessa noin Vesa Hurttilalla on suoria alaisia kahdeksan, heillä sitten väliesimiehet ja työntekijät. Hurttila saa jokapäiväisen virran asiakkaistaan ja alaisistaan. Ikealla on flat-organisaatio, johdon ja työntekijöiden välillä ei ole suuria portaita. Meille on tärkeää saada töihin Ikeatyyppejä, niitä, jotka omaksuvat meidän arvot. Kun hyvä tyyppi on saatu taloon, yritämme kannustaa työntekijöitämme etsimään säännöllisin väliajoin uusia mielenkiinnon tai intohimon kohteita tai työtehtäviä, ei vaihtamaan työnantajaa, selvittää Vesa Hurttila. Ikealla on 1500 työpaikkaa ympäri Suomen, eli liikkuvalle ihmiselle kyllä löytyy työpaikka myös talon sisältä. PALVELUESIMIES 3/

16 Kaupanalan esimiesliitto KEY ry järjestää paikallisyhdistystensä kanssa syksyllä 2018 koulutussarjan teemalla PELOLLA JOHTAMISEN KULTTUURI ON SYVÄLTÄ Tampere klo Original Sokos Hotel Ilves Oulu klo Radisson Blu Hotel Oulu Helsinki klo Radisson Blu Royal Hotel Helsinki Lahti klo Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone Seinäjoki klo Original Sokos Hotel Lakeus YRITTÄJÄ, PUHUJA, TIETOKIRJAILIJA Henkka Hyppönen tunnetaan mediasta mm. Kultaisella Venlalla palkitun Hyvät ja huonot uutiset -ohjelman vetäjänä. Ohjelma sai myös Vuoden tiedeviestintä -palkinnon Henkka Hyppönen on luovia ongelmanratkaisuja tuottavan Plus One Agency Oy:n perustaja ja luova johtaja. Hyppönen suhtautuu intohimoisesti kaikkeen, mitä tekee. Hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan ovat tulevaisuus, yrityskulttuuri, luova työ ja henkilökohtaiseen kehittymiseen liittyvät teemat. Henkan pitkä tausta yrittäjänä, esimiestehtävissä ja luovissa työtehtävissä antaa erinomaisen näköalan bisneksen eri puoliin. Puheenvuoroissaan hän yhdistää taidokkaasti tarinankerronnan, tieteellisen tutkimuksen ja luovan ajattelun. Hän haastaa ihmiset ajattelemaan eri tavalla luoden mielenkiintoisen, innostuneen ja onnistuneen ilmapiirin. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja, joista viimeisin Pelon hinta (Tammi, 2014) on käännetty myös englanniksi Why We Fear (Tammi 2015). Henkka Hyppönen on Speakersforumin Vuoden puhuja TILAISUUS ON MAKSUTON. VÄLIAJALLA ON TARJOLLA VIRVOKKEITA JA PIENTÄ ILTAPALAA. Ilmoittaudu osoitteessa Ilmoittautuminen sulkeutuu, kun tilat ovat täynnä. Tule kuuntelemaan tätä ystäväsi, puolisosi tai työkaverisi kanssa. Ilmoitathan ilmoittautuessasi seuralaistesi lukumäärän, jotta tila ei käy ahtaaksi.

17 KEY ry maksaa postimaksun Kaupanalan esimiesliitto KEY ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS TIETOA LEHDESTÄ PALVELUESIMIES Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n jäsenlehti 67. vuosikerta KAUPANALAN ESIMIESLIITTO KEY ry Päätoimittaja: Mika Valkonen Toimitus: PL 30, Lahti Puhelin: (03) Telefax: (03) Taitto: Faktor Oy Painopaikka: Kirjapaino Euraprint, Antinkuja 1, Eura Puh. (02) Seuraava lehti ilmestyy viikolla 51/2018. Osoitelähde: Kaupanalan esimiesliiton jäsenrekisteri ISSN Postiosoite: PL 30, Lahti Käyntiosoite: Harjulankatu 4 A 1, Lahti Puhelin: (03) Telefax: (03) Sähköposti: etunimi.sukunimi@esimiesliitto.com Internet: Pankki: FI Toiminnanjohtaja OTT, VT Mika Valkonen Lakimies OTT, VT Kimmo Nieminen (03) , Lakimies Oik.kand. Maarit Elonen (03) , Lakimies VT Teemu Närhi (03) , Jäsenrekisteri Leena Öztürk Puh. (03) Tiedotus, Palveluesimies-lehti, vapaa-ajantoiminta Tiedottaja Marjo Leutola (03) , Työttömyyskassa Erityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa, Lahden toimipiste. Postiosoite: PL 30, LAHTI Sähköposti: lahdentoimipiste@erto.fi Apulaiskassanjohtaja Mika Valkonen PALVELUESIMIES 3/

18 Kaupanalan esimiesliitto KEY ry Erityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa JÄSENYYS Haen Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassan jäsenyyttä vain Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n jäsenyyttä vain Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassan jäsenyyttä Jäsenhakemus Jäsenmaksun perintäsopimus Jäsentietojen muutosilmoitus Liittymispäivä pv kk vvvv (jäsen täyttää) Jäsennumero / Yhdistysnumero (liitto täyttää) Liittonumero 028 uusi jäsen työnantajatietojen muutos liiton vaihto TYÖNTEKIJÄN HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus Sähköpostiosoite koti Sukunimi ja etunimet (kutsumanimi alleviivattava) Sähköpostiosoite työ Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Puhelin toimeen Matkapuhelin Äidinkieli, ellei suomi TYÖNTEKIJÄN MUUT TIEDOT Ammattinimike Työsuhde vakinainen määräaikainen Työaika kokoaikainen osa-aikainen tuntia/vko Edellinen liitto / työttömyyskassa Palkka euroa/kk (brutto) Vanhana jäsenenä siirtyminen edellyttää siirtymistä toiseen työttömyyskassaan tai liittoon kuukauden kuluessa, työttömyysturvassa säädetyn työaika- ja palkkaedellytyksen täyttymistä sekä ansioiden vakuutuksenalaisuutta (ennakonpidätys sekä eläke- ja sosiaaliturvamaksut suoritettuina). TIEDOT TYÖNTEKIJÄN TAI HÄNEN PERHEENJÄ- SENTENSÄ YRITYSTOI- MINNASTA TYÖTTÖ- MYYSTURVAOIKEUDEN SELVITTÄMISEKSI Yritysomistus omistan itse Yritysmuoto osakeyhtiö Asema toimitusjohtaja % samassa taloudessa asuva perheeni omistaa % kommandiittiyhtiö avoin yhtiö muu, mikä hallituksen jäsen muu, mikä JÄSENMAKSUN PERINTÄ VALTUUTUS JA VOIMASSAOLO Jäsenmaksun työntekijä maksaa itse työnantaja perii Jäsenmaksusuorituksen saaja: Kaupanalan esimiesliitto KEY ry, PL 30, Lahti Y-tunnus Puh , fax Tällä valtakirjalla työnantaja perii liiton ja sen paikallisyhdistyksen sekä työttömyyskassan jäsenmaksun liiton vuosittain ilmoittaman jäsenmaksuperusteen mukaisesti. Tällä valtakirjalla valtuutetaan samalla työttömyyskassa perimään jäsenmaksu työttömyyskassan maksamista ennakonpidätyksen alaisista etuuksista voimassa olevien päätösten ja määräysten mukaisesti sekä vastaavasti liitto perimään jäsenmaksut sen paikallisyhdistysten ja työttömyyskassan puolesta. Tämä sopimus on voimassa työnantajan allekirjoituspäivää lähinnä seuraavan täyden perintäkauden alusta lukien toistaiseksi. Valtuutukset ovat voimassa toistaiseksi valtakirjassa mainittuun työnantajaan tai kunnes ne kirjallisesti peruutetaan. Työntekijä voi irtisanoa sopimuksen päättyväksi irtisanomista lähinnä seuraavan täyden perintäkauden kuluttua umpeen. Tällä valtakirjalla kumotaan mahdollisesti aiemmin muulle taholle annettu jäsenmaksun perintäsopimus. Tällä sopimuksella valtuutetaan ammattiliitto/työttömyyskassa ilmoittamaan erosta aiempaan ammattiliittoon/työttömyyskassaan. TYÖNANTAJAN TIEDOT Työnantajan nimi Lähiosoite Työntekijän työpaikka Työpaikan osoite Postinumero Postitoimipaikka Postinumero Postitoimipaikka Kaupanalan esimiesliitto KEY ry voi luovuttaa yhteys- ja jäsenyyttäni koskevia tietoja yhteistyökumppaneilleen jäsenetujen tarjoamiseksi Minulle saa tarjota jäsenetuja sähköpostitse, tekstiviestein tai muita sähköisiä välineitä käyttäen PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Päiväys Allekirjoitus PALKKAKONTTORI TÄYTTÄÄ (liitto toimittaa lomakkeen palkkakonttoriin) Työnantajan Y-tunnus Palkkakonttori / käytetty tilitoimisto Yhteyshenkilö (tilitysten ja perinnän suorittaja) Työnantajan perintä alkaa Palkkakonttorin / tilitoimiston sähköposti Puhelin TYÖNANTAJAN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Päiväys Allekirjoitus Nimen selvennys ja asema Kaupanalan esimiesliitto KEY ry Käyntiosoite: Harjulankatu 4 a 1, Lahti Postiosoite: PL 30, Lahti Puhelin: Faksi: Sähköposti: jasenrekisteri@esimiesliitto.com Kotisivut: 18 PALVELUESIMIES 3/2018

19 KIERRÄTYS ON TRENDIKÄSTÄ K aikki ovat joskus nähneet suuria, harmaita keräyslaatikoita keltaisella tekstillä markettien parkkipaikoilla ja kierrätyspisteillä. Merkittävä osa suomalaisesta hyväntekeväisyydestä tapahtuu siellä, vaikkei sitä päällepäin välttämättä uskoisi. Kierrättämällä vaatteita toimitaan hyväntekeväisyyden lisäksi myös ilmaston hyväksi. Vaate- ja tekstiilikeräystä suorittaa pienten paikallisten yhdistysten lisäksi neljä suurta Pelastusarmeija, Punainen Risti, Fida ja UFF. UFF:lla on noin 3200 keräyslaatikkoa ympäri Suomen. Vuonna 1987 perustettu UFF (U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf ) on riippumaton, yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on kestävän kehityksen aikaansaaminen globaalikehitys- ja ilmastotyön kautta. Kotimaan kierrätyspalvelun kautta kotitaloudet ja yritykset voivat kierrättää tarpeettomia vaatteita, jalkineita ja tekstiilejä ja samalla osaltaan hillitä ilmastonmuutosta. UFF:n globaalikehitystyön kohdealueet ovat Afrikka ja Aasia. UFF:lla on 17 varainhankintamyymälää, joihin voi lahjoittaa tekstiilejä ja ostaa keräyslaatikoiden tuotteita. Myymälöistä suurin osa sijaitsee pääkaupunkiseudulla, mutta myös Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä on omansa. Milla Noras on ollut Esimiesliiton jäsenenä pitkään. Ensi alkuun erikoistavarakaupan vastuutehtävissä, vuoden 2015 alusta UFF:lla operatiivisena päällikkönä. Alkujaan liikunnanohjaajaksi valmistunut Milla ei ehtinyt alansa töitä paljon tehdä, kun kauppa ja kaupan työt veivät mennessään. Olen päivittänyt kaupan alan osaamistani muun muassa Markkinointi-instituutissa ja tällä hetkellä opiskelen Haaga-Heliassa. Työ on opettanut todella paljon, mutta aika ajoin on hyvä tarkistaa osaamistaan muuttuvassa työelämässä. Ala kehittyy jatkuvasti ja mukana pitäisi pysyä, naurahtaa Milla Noras. Koko yhdistyksen olemassaolon ajan ihmiset ovat lahjoittaneet UFF:lle noin 170 miljoonaa kiloa vaatetta, eli kierrätyspalvelun toiminta on ollut kierrätysnäkökulmasta ympäristölle merkittävä. Vaatteiden myynnistä saatavilla varoilla pyöritetään yhdistyksen toimintaa ja tuetaan valittuja globaalikehitystyöhankkeita, eli pyritään kaksinkertaiseen hyvään kierrättämällä ja käyttämällä varat hyvään tarkoitukseen. UFF tukee paljon koulutushankkeita, koska se poikii hyvää jo ihan itsessään ja moninkertaistaa saatavan hyödyn, selvittää Milla Noras. Noin neljä prosenttia lahjoituksista menee kiertoon yhdistyksen varainhankinta-myymälöiden kautta, mutta vaatelahjoitusten selkeä valtaosa uudelleen käytetään tukkumyynnin kautta. Materiaalikierrätykseen lahjoituk- Kotimaan myymälöihin menevää vaatetta. Lajittelussa vintagea tyylitietoisille. sista päätyy noin kolmisen prosenttia ja reilut kaksi prosentti lahjoitetaan Afrikkaan. Loput lahjoituksista hyödynnetään huonon kuntonsa vuoksi energiantuotannossa jätteenpolttolaitoksella. UFF:n toiminta kasvaa koko ajan, tänäkin vuonna on avattu jo yksi uusi myymälä. Kuluttajat ovat ympäristötietoisia. Meidänkin asiakaskuntamme muodostuu heistä, jotka haluavat ihan ideologisista syistä kierrättää. Moni ahdistuu jo pelkästä massatuotannon ajatuksesta, sanoo Milla Noras. UFF:n myymälät keskittyvät pääkaupunkiseudulle, jossa trenditietoista asiakaspohjaa löytyy. Helsingissä Fredrikinkadun ja Hämeentien myymälät ovat muotitietoisen asiakaskunnan vintage-myymälöitä. Niitä, joista voisi löytyä jotain vaikka JVG:n pojille. Esimerkiksi Malmin myymälä on sitten taas lähikauppakeskuksessa oleva, tavallista vaatetta perheille tarjoava myymälä. Joskus aiemmin on saatettu arkailla kirpparivaatteiden ostamista, mutta nykyään kierrätysmuoti on erittäin trendikästä. UFFin myymät vaatteet ovat käytettyjä, ja toisin kuin uusia vaatteita myyvissä liikkeissä, UFF:n myymälöiden valikoima vaihtelee lahjoitusten perusteella. Meillä myynti perustuu massaan ja vaatteet tulevat kiloina. Tämä asettaa myymälöille omat haasteensa. Myymälänhoitajan pitää olla todella taitava pystyäkseen hallitsemaan kokonaisuutta. Tämä on ehkä se suurin ero tavallisiin myymälöihin, kertoo Milla Noras. Milla Noraksen työpäivät saattavat alkaa joko lajittelukeskuksessa tai myymälöissä. Siellä seuraan mm. työn sujuvuutta, tuen tarvittaessa työntekijöitä ja käyn läpi mahdollisia kehityskohteita sekä tarkkailen esimerkiksi työturvallisuutta, kertoo Milla Noras päivästään. Kun vaate lahjoitetaan UFF:n keräyslaatikkoon, se tulee viimeistään viikon päästä Klaukkalan lajittelukeskukseen. Siellä lahjoitukset ensin raakalajitellaan myymälöihin, tukkumyyntiin, energiatuotantoon tai vaatelahjoituksiin. Sen jälkeen vaatteet hienolajitellaan säkkeihin ja parhaat toimitetaan myymälöihin, jossa tuotteet laputetaan ja hinnoitellaan. Me emme säännönmukaisesti pese myyntiin menevää tavaraa, mutta jos jokin arvokas tuote on likainen, pestään se ennen myyntiä. Meillä on varsin tarkat laatukriteerit myyntiin menevällä tavaralla tuote ei saa olla likainen, reikäinen tai muuten rikkinäinen. Milla Norakselle perhe on tärkeänä apuna jaksamisessa. Kun menen kotiin, lapset ja heidän harrastuksensa pitävät minut kiireisenä. Enkä ilman aviomiestäni pärjäisi, hän osallistuu yhtä lailla arjen toteuttamiseen, kertoo Milla Noras. Myös ystävät ja harrastukset, erityisesti liikunta, koris ja sähly, ovat tärkeitä höntsäjoukkue Selluliitti-Sannat pelaa sählyä ja on lähdössä yhdessä ulkomaille tyttöjen reissuun. PALVELUESIMIES 3/

20 TYÖTTÖMYYS- KASSA TIEDOTTAA LIIKKUVUUSAVUSTUS KORVAA MATKA- JA MUUTTOKULUJA Liikkuvuusavustus korvaa työn vastaanottamisesta aiheutuvia työmatka- ja muuttokuluja. Liikkuvuusavustusta voidaan nykyisin maksaa myös työhön liittyvän koulutuksen perusteella. Se on peruspäivärahan suuruinen ja sitä maksetaan edellytysten täyttyessä enintään viideltä päivältä viikossa. Maksamisen edellytykset Liikkuvuusavustuksen maksaminen edellyttää, että hakijalla on oikeus työttömyyspäivärahaan juuri ennen työn tai työhön liittyvän koulutuksen aloittamista työmatka tai työhön liittyvä koulutusmatka on kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä työsuhde kestää vähintään kaksi kuukautta (tai työhön kuuluvan koulutuksen tulee liittyä vähintään 2 kuukautta kestävään työsuhteeseen) Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa, jos hakija ottaa vastaan vähintään 2 kuukautta kestävän työsuhteisen työn tai osa-aikatyön, jossa päivittäinen työmatka kestää yli 3 tuntia (osa-aikatyössä 2 tuntia). Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös alle 18 viikkotunnin osa-aikatyöhön. Hakijan täytyy olla ilmoittautuneena TE-toimistossa työttömäksi työnhakijaksi työsuhdetta edeltävänä päivänä. Edelleen jos sovittelujakso päättyy esim ja sovittelujaksolla työtulo tai työaika ylittyy, henkilö ei voi saada liikkuvuusavustusta 1.4. alkavaan työsuhteeseen, koska hakija ei ole tällöin työttömyysetuuden saajana edeltävänä päivänä (31.3.). Koulutuksen on liityttävä sen jälkeen alkavaan työsuhteeseen, jotta sen perusteella voitaisiin maksaa liikkuvuusavustusta. Omaehtoinen opiskelu tai omatoiminen pätevyyksien hankinta eivät ole liikkuvuusavustukseen oikeuttavaa koulutusta. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa kerrallaan vain yhden työsuhteen tai työhön liittyvän koulutuksen perusteella. Työtön voi aloittaa työhön liittyvän koulutuksen tai muuttaa koulutukseen osallistumisen vuoksi ennen varsinaisen työsuhteen alkamista. Liikkuvuusavustusta voidaan mak- saa siis ensin koulutuksen ja sen jälkeen työsuhteen perusteella. Liikkuvuusavusta voi saada työhön liittyvään koulutukseen, jos koulutus liittyy vähintään kaksi kuukautta kestävään työhön. Koulutuksen täytyy olla työnantajan järjestämä tai työnantajan muualta hankkima koulutus. Matka-ajan arviointi Työmatka-ajaksi ja koulutusmatkaajaksi lasketaan asuinpaikasta työpaikalle kuluva aika yleisiä liikenneväyliä pitkin. Matka-ajassa huomioidaan mahdolliset kulkuvälineiden vaihdot odotusaikoineen. Matka-aika lasketaan nopeimman käytettävissä olevan kulkuvälineen mukaan. Jos käytössä on auto, työmatkan pituus tarkastellaan automatkan kilometrimäärästä. Työmatkaa arvioidaan keskimäärin työsuhteen aikana. Laissa edellytetään, että työmatka on keskimäärin kaksi tai kolme tuntia (osa-aikatyö/kokoaikatyö) ja näin ollen hakemuslomakkeessa pyydetään ilmoittamaan nimenomaan keskimääräinen työmatka-aika. Kun hakijalla on asunto kahdella paikkakunnalla, tutkitaan työmatkan kestoa varsinaisen asuinosoitteen ja työpaikan välisellä matkalla. Varsinaisella osoitteella tässä tarkoitetaan joko VRK-tietoihin merkittyä vakituista osoitetta tai hakijan erillisellä selvityksellä ilmoittamaa muuta osoitetta. Kesto ja määrä Liikkuvuusavustusta maksetaan työsuhteen tai koulutuksen alkamisesta lukien seuraavasti: Työn kesto vähintään 2 kk -> Avustuksen kesto 30 päivän ajalta Työn kesto vähintään 3 kk -> Avustuksen kesto 45 päivän ajalta Työn kesto vähintään 4 kk -> Avustuksen kesto 60 päivän ajalta Liikkuvuusavustusta maksetaan peruspäivärahan (32,40 ) verran päivää kohti. Liikkuvuusavustukseen maksetaan myös lapsikorotusta alle 18-vuotiaista huollettavista lapsista. Lapsikorotus on 5,23 euroa yhdestä, 7,68 euroa kahdesta ja 9,90 euroa kolmesta tai useammasta huollettavasta lapsesta. Lapsikorotuksen määrä ei muutu avustuskauden aikana. Liikkuvuusavustuksen maksujakso on kiinteä, joten avustusaikaa ei voida pidentää. Liikkuvuusavusta maksetaan 4,74 eurolla korotettuna, jos työ- tai koulutuspaikka sijaitsee yli 200 kilometrin päässä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustusta maksetaan enintään työsuhteen ajan. Jos työ lyhentyy niin, että sen kesto jää alle 2 kuukauden, liikkuvuusavustusoikeus lakkautetaan työsuhteen alusta lukien, ja sen takaisinperintä ratkaistaan työn päättymissyyn perusteella. Kokoaikatyöhön sekä työhön liittyvän koulutuksen ajalta liikkuvuusavustusta maksetaan viideltä päivältä viikossa. Osa-aikatyössä avustusta maksetaan vain työpäiviltä. Kokoaikaisen lomautuksen ajalta liikkuvuusavustusta ei voida ollenkaan maksaa. Liikkuvuusavustusta ei makseta liioin niiltä päiviltä, joilta työnteko ja palkansaanti ovat keskeytyneet henkilöstä itsestään johtuvasta syystä tai henkilö saa työkyvyttömyyden perusteella etuutta, kuten sairauspäivärahaa taikka muuta etuutta, joka estäisi ansiopäivärahan saamisen. Työnantajan maksamilla matkakuluilla ei ole vaikutusta liikkuvuusavustuksen maksamiseen. Liikkuvuusavustus maksetaan avustuskauden alkamisesta lukien jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden maksukausittain. Maksukausi osa-aikatyön perusteella myönnetyssä liikkuvuusavustuksessa on sama kuin henkilön ansiopäivärahan hakujakso. Maksukausi kokoaikatyön perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen on sama kuin ansiopäivärahan hakujakso olisi, jos henkilö saisi päivärahaa. Ensimmäinen erä liikkuvuusavustusta voidaan maksaa kuitenkin myös lyhemmältä ajalta. Liikkuvuusavustuksen suuruus on käytännössä keskimäärin noin 700 euroa kuukaudessa ja se on ennakonpidätyksenalaista tuloa. Liikkuvuusavustus maksetaan maksukausittain jälkikäteen. Liikkuvuusavustusta haetaan erillisellä lomakkeella, joka löytyy työttömyyskassan omilta kotisivuilta tai osoitteesta fi. Liikkuvuusavustusta haetaan yhdellä hakemuksella, jatkohakemuksia ei täytetä. Sitä tulee hakea kolmen kuukauden määräajan sisällä, samoin kuin työttömyyspäivärahaakin. Kuva Pixabay 20 PALVELUESIMIES 3/2018

21 Budjettiriihessä puitua: OSA-AIKATYÖSSÄ OLEVAN TYÖTTÖMYYSETUUS VOIDAAN MAKSAA ENTISTÄ NOPEAMMIN JA YRITTÄJÄN PUOLISON ASEMA PARANEE Osa-aika- tai keikkatyötä tekevän työttömän saama palkka vaikuttaa nykyisin työttömyysetuuteen sillä ajanjaksolla, jona se on ansaittu. Tämä on viivästyttänyt etuuden maksua niillä henkilöillä, jotka saavat palkan ja palkkatiedot vasta viikkoja sen jälkeen, kun työ on tehty. Budjettiriihessä sovittiin, että osittain työllistyneen henkilön palkka vaikuttaisi etuuteen vasta, kun se on maksettu. Tämä vähentäisi etuusmaksatuksen viivästyksiä ja kannustaisi pienimuotoiseen työhön. Budjettiriihessä sovitut lakimuutokset tulevat nähtävästi voimaan vuoden 2019 aikana. Ansaintaperiaatteesta maksuperusteisuuteen Tarkoituksena on muuttaa työttömyysturvalakia niin, että osittain työllistyvän työnhakijan ansaitsema tulo soviteltaisiin yhteen työttömyysetuuden kanssa sinä etuuden hakujaksona, jonka aikana tulo maksetaan. Osalla aloilla ongelmaksi on muodostunut se, että palkka tai sen osa maksetaan työn tekemistä seuraavan kuukauden puolivälissä tai jopa seuraavan kuukauden lopussa. Tällöin myös etuuden maksatus myöhästyy huomattavasti ja henkilö jää pahimmassa tapauksessa jopa kahdeksi kuukaudeksi ilman palkkaa ja etuutta, koska palkkatodistuksia joudutaan odottamaan. Nykyisin esimerkiksi joulukuussa tehtyjen työtuntien perusteella maksettava palkka sovitellaan yhteen joulukuulta maksettavan työttömyysetuuden kanssa, vaikka palkka maksettaisiin seuraavan vuoden tammikuussa tai vasta myöhemmin. Kyse olisi maksuperusteisuuteen siirtymisestä sen sijaan, että tuloja arvioidaan nykymallin mukaan ansaintaperiaatteen mukaisesti. Toisin kuin nyt, palkkatulo olisi aina henkilön käytössä, kun etuuserä, jonka määrään palkka vaikuttaa, maksetaan. Ehdotuksena esillä on ollut myös, että laskettaessa sovittelujakson kokonaista työaikaa kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 maksupäivää, kun nyt eletään todellisten työpäivien mukaan. Työajan vaikutus siirrettäisiin näin koskemaan palkanmaksujaksoa. Tämä arkipäivien määrä on jo käytössä muun muassa ansiopäivärahan suuruuden määrittelyssä. Laskennallinen kokoaikatyön työaika saadaan nykyisin kertomalla tehtävän päivittäinen kokoaikatyön työaika jaksoon sisältyvien arkipäivien määrällä. Arkipäiviä ovat päivät maa- nantaista perjantaihin. Kuukauden hakujaksoissa arkipäivien määrä vaihtelee, ja tämän vuoksi myös laskennallinen kokoaikatyön työaika vaihtelee. Tästä puolestaan nykysääntelyn takia on seurannut, että saman suuruinen Lisäksi osa-aikaisten tulojen huomioimista koskeva muutos helpottaisi tulorekisterin käyttöönottoa. toteutunut työaika voi joinakin kuukausina johtaa sovitellun työttömyysetuuden hylkäämiseen (työaika ylittää kuukauden jaksolla 80 prosenttia tehtävän kokoaikaisesta työajasta), vaikka samainen työaika joissakin kuukausissa mahdollistaa etuuden maksamisen (työaika on enintään 80 prosenttia tehtävän kokoaikaisesta työajasta). Maksuperusteisuuteen siirtyminen merkitsisi myönteistä muutosta monen etuudensaajan asemaan ja vähentäisi maksatuksen viiveitä ja merkittävästi paremmin kuin esimerkiksi etuuden ennakkomaksua koskevat mallit. Ennakkomaksumenettelyssä soviteltu työttömyysetuus maksetaan ilman työnantajalta saatua tietoa palkan määrästä, etuudenhakijan oman palkka-arvion perusteella. Ennakkomaksuun liittyvä menettely lisää työttömyyskassan työmäärää, sillä etuusasia on käsiteltävä kahteen kertaan, ensin ennakkomaksuasiana ja palkkatietojen saannin jälkeen lopullisena hakemuksen ratkaisuna. Palkkatietojen puuttumisen vuoksi menettely myös lisää etuuden aiheettoman maksamisen tai liian suurena tapahtuvan maksamisen riskiä eikä ole siinäkään mielessä mikään käytännön ratkaisu maksatusviiveisiin. Osittaisen työn ajalta maksettavan työttömyysetuuden laskentatapa ja edellytykset ovat jo etuudestaan kannustavia. VATT julkaisikin heinäkuussa selvityksen, jossa todettiin, että ansiopäivärahaa saavien kannustinongelmat ovat harvinaisia. Tämä näkyy myös tehdyn osa-aikatyön määrässä: lähes joka kolmas ansiopäivärahan saaja työskenteli vuonna 2017 osa-aikaisesti. Budjettiriihessä sovitun muutoksen myötä osa-aikatyö ei siis vaikuta etuuteen ennen, kuin palkka on maksettu. Näin työtön ei joudu ottamaan riskiä tulojen menettämisestä ottaessaan vastaan työn. Ehdotetulla muutoksella voidaan arvioida olevan myönteinen vaikutus sellaisilla naisvaltaisilla aloilla, joilla osa-aikatyön tekeminen on keskimääräistä yleisempää ja joilla palkanmaksu voi johtaa viipeeseen sovitellun työttömyysetuuden maksamisessa. Muilta osin uusia muutoksia työttömyysetuuden sovitteluun ei esitetä. Tulorekisterin hyödynnettävyys Lisäksi osa-aikaisten tulojen huomioimista koskeva muutos helpottaisi tulorekisterin käyttöönottoa. Tulorekisterin käyttöönotto ei itsessään vähennä palkkatulon sovittelussa olevia viipeitä, sillä palkkaa koskevat tiedot tallennetaan tulorekisteriin vasta palkanmaksun yhteydessä, mutta kun työnantajan hallinnollista taakkaa ennen palkkapäivää pyydettyjen palkkatodistusten osalta helpotetaan, heijastuisi se viiveen poistuessa myönteisesti etuuden hakijan arkeen. Työttömyyskassat alkavat käyttää tulorekisterin tietoja etuusmaksatuksessa vuoden 2020 alusta. Palkkatiedot kirjataan tulorekisteriin nimenomaan maksuajankohdan mukaan, eikä työttömyyskassan nykyisin käyttämiä ansaintatietoja ole rekisterissä aina saatavilla. Palkansaajan ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon pituus tulisi olemaan yrittäjän puolisolla 12 kuukautta. Yrittäjän puolison asema paranee Henkilöä, joka työskentelee perheenjäsenen yrityksessä, pidetään työttömyysturvassa nykyisin yrittäjänä, vaikka hän ei itse omista osuutta yrityksestä. Tyypillisesti kyseessä on yrittäjän puoliso. Nykyinen lainsäädäntö on aiheuttanut väliinputoamisia, sillä osa puolison yrityksessä työskentelevistä henkilöistä on kuulunut yrittäjien työttömyyskassan sijasta palkansaajien työttömyyskassaan. Näin he ovat jääneet ilman työttömyysturvaa työttömyyden alkaessa. Väärinvakuuttaminen on johtunut osaltaan siitä, että yrittäjän perheenjäsenet katsotaan eläkejärjestelmässä palkansaajiksi. Budjettiriihessä sovittiin, että perheenjäsen katsotaan jatkossa palkansaajaksi myös työttömyysturvajärjestelmässä, jos hän ei itse ole omistanut osuutta yrityksestä viimeisen 12 kuukauden aikana. Palkansaajan ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon pituus tulisi olemaan yrittäjän puolisolla 12 kuukautta. Muutos selkeyttäisi yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturvaa ja vähentäisi väliinputoamisia. PALVELUESIMIES 3/

22 Piiriyhdistystemme vuosikokouksia syksyllä 2018 Kaupanalan esimiesliitto KEY ry jakautuu alueellisiin piiriyhdistyksiin, joiden on pidettävä sääntömääräinen vuosikokouksensa syys marraskuiden välisenä aikana. Käsiteltävänä ovat mm. edellisen vuoden tilinpäätös, seuraavan toimintavuoden talousarvio ja toimintaohjelma. Satakunnan piirin Kaupan Esimiehet ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Pietarissa, Venäjällä, Hotel Dostojevskyn kokoustiloissa lauantaina klo alkaen. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Opastettu kaupunkikierros kokouksen jälkeen klo Tervetuloa. Johtokunta Pohjois-Karjalan piirin Kaupan Esimiehet ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Joensuun Prisman Holvi-kokoustiloissa, osoitteessa Voimatie 2, Joensuu, sunnuntaina klo 12 alkaen. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Johtokunta Keski-Suomen piirin Kaupan Esimiehet ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään ARC Keljonkankaan kokoustiloissa, osoitteessa Eteläväylä 17, Jyväskylä, keskiviikkona klo 18 alkaen. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Johtokunta Keski-Pohjanmaan piirin Kaupan Esimiehet ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Koskihovissa, osoitteessa Uunilanrantatie 2, Himanka, tiistaina klo alkaen. Aloitetaan ruokailulla. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Johtokunta Kymen piirin Kaupan Esimiehet ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Ravintola Viljamaalla, osoitteessa Alaportintie 226, Liikkala, torstaina klo 18 alkaen. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Johtokunta Pohjois-Savon piirin Kaupan Esimiehet ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Sokos Hotel Puijonsarvessa, osoitteessa Minna Canthinkatu 16, Kuopio, tiistaina klo 18 alkaen. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Johtokunta Etelä-Savon piirin Kaupan Esimiehet ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään ABC Tuukkalan kokoustiloissa, osoitteessa Annilantie 2, Mikkeli, tiistaina klo 17 alkaen. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Johtokunta Pohjois-Suomen piirin Kaupan Esimiehet ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Radisson Blu Oulu -hotellin kokoustiloissa, osoitteessa Hallituskatu 1, Oulu, torstaina klo 20 alkaen. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Johtokunta Etelä-Suomen piirin Kaupan Esimiehet ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Radisson Blu Royal Hotel Helsingin kokoustiloissa, osoitteessa Runeberginkatu 2, Helsinki, tiistaina klo 20 alkaen. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Johtokunta Pirkka-Hämeen piirin Kaupan Esimiehet ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Original Sokos Hotel Ilveksen kokoustiloissa, osoitteessa Hatanpään valtatie 1, Tampere, keskiviikkona klo 20 alkaen. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Johtokunta Lounais-Suomen piirin Kaupan Esimiehet ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Ravintola Pinellassa, osoitteessa Vanha Suurtori 2, Turku, tiistaina klo Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Johtokunta Etelä-Pohjanmaan piirin Kaupan Esimiehet ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Original Sokos Hotel Lakeuden kokoustiloissa, osoitteessa Torikatu 2, Seinäjoki, keskiviikkona klo 20 alkaen. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Johtokunta PIAN PÄÄSEE TAAS RINTEESEEN! Etelä-Suomen piiri on hankkinut jäsenten käyttöön rinnekortteja muutamiin laskettelukohteisiin. Kaudella kohteet ovat Messilä (2 korttia), Himos (2 korttia) ja Ruka (1 kortti). Rinnekortteja voi varata käyttöönsä mieluiten sähköpostitse Sähköpostivaraus tulee tehdä ajoissa ja viestiin tulee liittää puhelinnumero. Varausta tehdessä tulee ilmoittaa oma nimensä ja korttia käyttävän henkilön nimi, jos korttia käyttää joku muu kuin jäsen itse. Rinnekortit saa käyttöönsä laskettelukeskusten lipunmyynnistä (Rukalla kauppakeskus Kumpareen infosta) jäsenkorttia/henkilökorttia ja ennakkovarausta vastaan. Lippua ei siis saa käyttöönsä ilman varausta. Kortti tulee myös aina palauttaa samaan paikkaan, josta sen on käyttöönsä saanut. Palauttamatta jätetyn kortin johdosta aiheutuneet kulut peritään varauksen tehneeltä jäseneltä. Joka talvi aina joku unohtaa rinnekortin taskuunsa. Rinnekortteja saa pääsääntöisesti käyttöönsä päiväksi kerrallaan ja Etelä-Suomen jäsenet ovat aina etusijalla varauksia tehtäessä. Rukalla on muodostunut tavaksi, että eteläsuomalainen voi ennakkovarata korttia enintään kolmeksi peräkkäiseksi päiväksi. 22 PALVELUESIMIES 3/2018

23 TELA Tervetuloa työeläkekouluun perehtymään eläkeasioihin! Syksyn työeläkekouluja on vielä muutama jäljellä. Alueelliset työeläkekoulujen teemoina ovat työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja eläkeuudistuksen keskeiset asiat. Alueelliset työeläkekoulut ovat osa TELAn yhteiskunnallisen koulutuksen tarjontaa. Niissä paneudutaan työeläkejärjestelmän perusteisiin ja tulevaisuuteen sekä ajankohtaisiin eläkeasioihin. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumistiedot löytyvät Telan verkkosivuilta Syksy 2018 Lahti Oulu Rovaniemi Pirkkahämäläiset pikkujouluilee Pirkka-Hämeen piirin pikkujoulubileet perjantaina alkaen klo 18:00 ravintola Teerenpelissä Tampereella. Tarjolla alkuglögit, seisova joulubuffet, jonka aikana pari kaatoa valko-/tai punaviiniä, jälkiruuaksi kahvi+avec joulutortulla. Hinta 35 /hlö, max 2/jäsen. Joulupukki vierailee juhlissamme, joten varaa mukaasi pieni 3-5 arvoinen paketti. Paikkoja reilusti mutta rajoitetusti, joten sitovat ilmoittautumiset liiton toimistolle mennessä. Tervetuloa mukaan! ETELÄ-SAVON PIIRI JÄRJESTÄÄ Järvisydän Tervetuloa lauantaina tutustumaan Järvisydämen viihtyisään kylpylään Rantasalmelle. Yhdistyksellemme on varattu aikaa tutustumiseen klo niin, että yhdistys maksaa jäsenen sisäänpääsyn (arvo 29,90e). Muiden mahdollisten seurueen jäsenten liput hoidetaan itse. Kylpylän sisäänpääsyyn sisältyy 2 tunnin oleskelu kylpylässä, makuvesiä, yrttiteetä, pientä naposteltavaa sekä pyyhe. Järvisydämessä on paljon muutakin mukavaa tarjolla (omakustannushintaan), lisätarjonnan voi katsoa Esimerkkinä huikean ihana Piikatytön pitopöytä hintaan 19,60e klo Ja tämä siis myös omakustanteisena. Ilmoittautumiset liiton toimistolle marjo.leutola@esimiesliitto.com lo- kakuun loppuun mennessä. Osallistujakiintiö on 50 ensimmäistä jäsentä. Ilmoitettava jäsenen lisäksi myös muut seurueen jäsenet sekä se, syövätkö tuossa pitopöydässä (+ ruoka-aineallergiat), jotta tietävät Järvisydämessä varautua. Ilmoitus on sitova. Kulttuuria ja liikuntaa Jäsen voi osallistua makunsa mukaan kulttuuri- tai liikuntatapahtumaan, ottaa lipun ostosta kuitin, skannata sen ja lähettää sähköpostilla osoitteeseen jalkanenhannele0@ gmail.com. Mukaan selostus, mikä tapahtuma ja milloin sekä oma nimi ja tilinumero, johon yhdistys hyvittää 20 euroa. Tämä kaikki tämän vuoden aikana eli mennessä. Tervetuloa mukaan! Kaupan Esimiesveteraanit kutsuu jäseniään kylpylämatkalle Tallinnaan Tervetuloa kylpylämatkalle Park Inn by Radisson Meriton Conference &Spa Hotel Tallinn kylpylähotelliin Matkalle mahtuu mukaan 50 hlöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Matkan hinta Kaupan Esimiesveteraanit ry:n jäsenille 175 ja ei-jäsen seuralaiselle hh majoituksesta lisämaksu 100. Matkan hinta edellyttää vähintään 40 matkalle osallistujaa. Hintaan sisältyy meno-paluu laivamatkat kansipaikoin Tallink Megastar laivalla, majoitus 2hh, 4 vrk, sisältäen aamiaisen jokaisena hotellipäivänä ja tulopäivänä päivällisbuffeen kello Bussikuljetukset Tallinnan D-terminaali Meriton &Spa Hotel Tallinna kylpylähotelli ja lähtöpäivänä kylpylähotellista Tallinnan D-terminaaliin. Lisäksi allas- ja saunaosaston käyttö aukioloaikoina. Lähtö: Helsinki, Länsisatama, Terminaali 2, Tallink Megastarr laivalla klo 10.30, Tallinnassa perillä Reisisadama D-terminaali klo Paluu: Tallinna Reisisadama, D-terminaali Tallink Megastarr klo 13.30, takaisin Helsinki Länsisatamassa klo Tallinnan satamasta siirrymme Kylpylähotelli Park Inn by Radisson Meritoniin bussikuljetuksella. Virolainen Taiston kuljetuksen bussi odottaa meitä Tallinnan D-terminaalin edessä (parkkipaikalla) kello Bussin etulasissa kyltti: Kaupan Esimiesveteraanit. Paluupäivänä bussi odottaa meitä hotellin edessä kello 12.00, ja vie meidät satamaan. Hoitoja jokainen voi tilata etukäteen itse alla olevista netti- ja puhelinnumerosta. Hotellin nettisivut: Wellness Spa, jossa kauneus- ja kampaamopalvelut sekä hierontaa ja erilaisia vartalohoitoja. Kylpylä suosittelee varaamaan mahdolliset hoidot etukäteen kylpylästä ennen matkaa, joko puhelimitse tai sähköpostilla. Hoitojen varaaminen etukäteen: puh sposti:wellness. meriton.tallinn@rezidorparkinn.com Sitovat ilmoittautumiset mennessä liiton toimistoon Marjo Leutola, sähköposti: marjo.leutola@esimiesliitto.com. Matkustajan tulee ilmoittaa seuraavat tiedot: etu- ja sukunimi, gsm-numero, syntymäaika (ppkkvvvv) ja kenen kanssa majoittuu samaan huoneeseen. Matkan maksun eräpäivä on TERVETULOA! PALVELUESIMIES 3/

24 Esim. 27 /B-hytti Herkkuja kaikille Tule koemaistamaan Gabriellan uuden Seafood Barin maittavia merenantimia! Voit valita erilaisia äyriäisvateja tai vaikkapa muutaman osterin alkupalaksi. HELSINKI TUKHOLMARISTEILY A C-hyttiluokissa. Maks. 2 hyttiä/kuponki. Ikäraja 21 v. Tuotetunnus: FPKRY Esim. 9 /hlö Tallinna tutuksi Kulttuuria, kylpylöitä, keskiaikaista arkkitehtuuria ja trendikkäitä ostoskatuja tunnelmallinen Tallinna tarjoaa jokaiselle jotain vuoden jokaisena päivänä. PÄIVÄRISTEILY TALLINNAAN Maks. 8 hlöä/kuponki. Ikäraja 18 v. Tuotetunnus: FPKRY Esim. 14 /B2P-hytti Miniristeily, maksihuvi! Lähde porukalla viettämään ilta laivalla hyvästä ruuasta nauttien ja juhlien! Ei tarvitse jonottaa yökerhoon taikka värjötellä taksijonossa kaikki mukavuudet ovat yhden katon alla! MINIRISTEILY HELSINGISTÄ A B-hyttiluokissa. Maks. 2 hyttiä/kuponki. Ikäraja 18 v. Tuotetunnus: FPKRY Jopa 50 % päivän hinnasta Reittimatka antaa vapaat kädet Täyslaivallinen viihdettä Punaisilla laivoilla viihdyttävät kotimaisen artistitaivaan kirkkaimmat tähdet ja kestosuosikit. Syyslomalla on erityisen paljon ohjelmaa. Korkeatasoisen viihteen lisäksi voit nauttia Itämeren parhaasta keittiöstä ja monipuolisista shoppailumahdollisuuksista. Juhlat tulossa? Käytä juomahankintaan Ennakkotilausta eli Pre-orderia, joka säästää aikaa ja vaivaa! Tilaa juomaostoksesi ennakkoon, toimitamme ne autollesi tai valmiiksi pakattuina ostoskärryihin. Poimi talteen tarjouskuponkisi ja astu laivaan! Jopa 50 % päivän hinnasta Edullisin hinta netissä. Varaa vikingline.fi tai soita myyntipalveluumme, puh (2,01 vastattu puhelu + pvm./mpm.). Edut ovat voimassa Kuponki luovutetaan terminaalin lähtöselvitykseen. Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Vähän enemmän tunnetta Varaa kätevästi matkat ja vaikkapa hotelli yhdellä kertaa maun, budjetin ja sijainnin mukaan! REITTIMATKA HELSINKI TALLINNA-HELSINKI Maks. 1 5 hlöä + halutessasi 1 henkilöauto. Tuotetunnus: FPREIT Vikingline.fi