Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ISOJOEN KUNTA Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16589

2 vastineet, ehdotusvaihe 1 (24) Sisällysluettelo 1 LAUSUNNOT Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos Metsähallitus Museovirasto Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kristiinankaupunki Etelä-Pohjanmaan liitto Digita Networks Oy MUISTUTUKSET Fingrid Oyj Juhani Hautala, Tapani Hautala, Mauno Saarivirta, Unto & Riita Riihiluoma, Saini Taipale Reijo Ketola Vanhankylän kyläseura... 23

3 1 (23) 1 LAUSUNNOT 1.1 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Lausunnon pääsisältö: 1. YYA-lausunnossa on hanke ja sen mahdollisesti aikaansaamat vaikutukset on käyty läpi kattavasti. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksessa on käsitelty hyvin ne asia, jotka YV A-laki vaatii ja pitää arviointiselostusta riittävänä. Yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyt seikat tulee ottaa hankkeen edetessä huomioon. Muihinkin kuin erikseen yhteysviranomaisen lausunnossa nostettuihin erityisiin näkökohtiin toivotaan kiinnitettävän huomiota jatkotyössä. Asia kirjattu muistiin. 2. Mikäli hankkeen toteutuminen vaatii maanteiden parannustoimenpiteitä, tulee toimijan tai kunnan olla yhteydessä ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualueeseen. ELY-keskuksella ei ole taloudellisia mahdollisuuksia osallistua mahdollisiin parannustoimenpiteisiin. Asia kirjattu muistiin ja saatettu hanketoimijalle tiedoksi. 3. ELY-keskus katsoo, että viraston asiassa aikaisemmin esittämät huomautukset muilta osin on otettu huomioon eikä ole asian tässä vaiheessa muuta huomautettavaa. Asia kirjattu muistiin 4. Kun kaavaehdotuksen nähtävilläolo on päättynyt ja saatuihin palautteisiin ja huomautuksiin on ehditty kirjata vastineet, on järjestettävä ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Asia kirjattu muistiin. Vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta 1.2 Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos Lausunnon pääsisältö: 1. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ole huomauttamista esitettyyn tuulivoimalan rakentamista koskevaan osayleiskaavaehdotukseen.

4 2 (23) Asia kirjattu muistiin. 2. Valtakunnallisen pelastuslaitosten linjauksen mukaisesti esitämme että yli 1 MW:n tuulivoimaloista on 600m:n turvaetäisyys asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastoihin, ellei tuulivoimalalle laadittu vaaranarviointi edellytä tätä pienempää tai suurempaa etäisyyttä. Asia kirjattu muistiin. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavassa lähimmät asuin/lomarakennukset sijaitsevat vähän yli kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Kaavoitettavan alueen läheisyydessä ei sijaitse vaarallisten aineiden laitoksia tai varastoja. 3. Alueelle suunniteltu tuulivoimapuisto metsäisessä ympäristössä on sellainen kohde jonka suunnittelussa on huomioitava myös pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma. Osayleiskaavalla ei oteta kantaa tuulivoimapuiston pelastussuunnitelmaan. Tuulivoimalat ja niiden ympäristö hoidetaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:in laatiman ohjeistuksen Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (CFPA-E No 22:2012 F) mukaisesti. Vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta 1.3 Metsähallitus Lausunnon pääsisältö: 1. Lakiakankaan kaavahanke on jaettu kahteen osaan, ja Lakiakangas I osayleiskaava on hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa ja Karijoen kunnanvaltuustossa Nyt lausunnolla olevassa Lakiakangas II osayleiskaavaehdotuksessa kaavaselostuksen kartoissa esitetään kuitenkin edelleen koko hankealue yhtenä kokonaisuutena, mikä vaikeuttaa kaavaehdotuksen arviointia. Karttojen perusteella ei käy selkeästi ilmi, mitä aluetta nyt käsiteltävänä oleva kaavaehdotus koskee, eikä myöskään, miten hankealue on muuttunut esim Lakiakangas I:n hyväksytyssä osayleiskaavassa. 664-tien pohjoispuolisten tuulivoimaloiden poistaminen Lakiakangas I:n osayleiskaavasta on kuitenkin tervetullut muutos. Kaavaselostusta tarkistetaan kuvien osalta. Kyseiset muutokset eivät muuta asiakirjan sisältöä oleellisesti, joten tältä osin muutos on vähäinen tekninen tarkistus 2. Metsähallituksen luontopalvelut on jo YVA-selostus- ja kaavaluonnoslausunnoissaan tuonut esille, että kaikkien lähialueella vireillä olevien ja nyt jo hyväksyttyjen Lakiakangas 1 ja Mikonkeidas) tuulivoimahankkeiden osalta tulisi selvittää niiden yksittäis- ja yhteisvaikutus Natura-alueiden (mukaan lukien Hanhikeitaan Natura-alue) muutto- ja pesimälinnustoon. Tätä puutetta ei ole korjattu.

5 3 (23) Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaava on ollut vasta luonnoksena nähtävillä. Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava on vahvistettu. Lakiakangas II tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia on kaavaselostuksessa arvioitu Lakiakangas I sekä Lappfjärdin tuulivoimahankkeiden kanssa. Ei ole perusteltua verrata Lakiakangas II tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia muihin alueen hankkeisiin, koska hyväksyttyjä hankkeita alueella ovat ainoastaan Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava ja Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava. Lakiakangas I on hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa ja Karijoen kunnanvaltuustossa Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava on vahvistettu osittain 2013 ja Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava (Isojoki) on käsittelyssä hallinto-oikeudessa. Lakiakangas II tuulivoimapuistolla ei ole yhteisvaikutuksia Metsälän tuulivoimapuiston kanssa. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava on ehdotusvaiheessa Kristiinankaupungissa. Muissa lähiympäristön hankkeissa on vielä huomattavaa epävarmuutta, johtuen hankkeiden eri vaiheista. Hankkeiden ollessa YVA- tai luonnosvaiheessa, yhteisvaikutuksia ei voida arvioida tarkasti, koska tässä vaiheessa ei voida tietää tulevien osayleiskaavojen lopullista sisältöä. Yhteisvaikutusten arvioinnissa tulee huomioida myös yleiseurooppalainen käytäntö, jossa aina myöhemmin aloitetut hankkeet joutuvat arvioimaan yhteisvaikutuksia aiemmin aloitettuihin hankkeisiin. Lappfjärdin-Lakiakankaan tuulivoimapuistohankkeiden Natura-tarveharkinnasta tehty erillisraportti toimitettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle lausunnoille. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus totesi YVA-selvityksestä antamassaan lausunnossa, että luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei tarvita. Naturatarveharkinnassa on käsitelty nykyisten Lakiakangas I:n, Lakiakangas II:n sekä Lappfjärdin tuulivoimapuistojen vaikutukset läheisiin Natura-alueisiin. Lisäksi Naturatarveharkinnassa on arvioitu myös muiden lähialueelle suunniteltujen tuulivoimapuistojen vaikutuksia Natura-alueisiin. Lakiakangas I:n, Lakiakangas II:n sekä Lappfjärdin tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset muiden lähiseudulle suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa kohdistuvat lähinnä Natura-alueilla lepäilevään linnustoon, koska hankkeet sijaitsevat niin etäällä toisistaan, että niillä ei arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia Natura-alueiden pesimälinnustoon tai alueilla esiintyviin luontotyyppeihin. Lappfjärdin ja Lakiakankaan alueiden tuulivoimapuistot sijoittuvat rannikon päämuuttoreittien itäreunaan ja itäpuolelle, suurimman osan alueen kautta kulkevista muuttolinnuista muuttaessa hankealueiden länsipuolelta. Kristiinankaupungin rannikolle suunnitelluilla tuulivoimapuistoilla (mm. Härkmeri ja Lappfjärd-Dagsmark -tuulivoimahankkeet) saattaa olla enintään kohtalaisia yhteisvaikutuksia etenkin Lapväärtin kosteikoiden ja Lålbyn peltoaukean Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittuihin muuttolintuihin. Tuulivoimapuistot aiheuttavat törmäys- ja estevaikutuksia alueen kautta muuttavaan lajistoon, koska ko. Natura-alueet sijoittuvat ainakin osittain suunniteltujen tuulivoimapuistojen väliin. Tuulivoimapuistot eivät kuitenkaan sijoitu aivan vierekkäin, jolloin muuttaville linnuille jää jonkin verran tilaa väistää tuulivoimapuistoja. Muista lähiseudun hankkeista Metsälän, Uttermossan ja Mikonkeitaan hankkeet sijoittuvat Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankkeiden etelä- ja lounaispuolille selvästi kauemmas esim. Hanhikeitaan Naturaalueesta, joten niiden ei arvioida aiheuttavan merkittäviä yhteisvaikutuksia Hanhikeitaan alueella esiintyville pesimä- tai muuttolintulajeille. Kaikki rannikkoalueelle suun-

6 4 (23) nitellut tuulivoimapuistot muodostavat leveän esteen lintujen luontaiselle muuttoreitille, joka erittäin todennäköisesti aiheuttaa paikallisia muutoksia lintujen lentoreitteihin alueella. Sillä ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena esiintyvään lajistoon. 3. Kaavaselostuksessa ei ole myöskään esitetty yhteysviranomaisen ehdottamaa laskelmaa tai arviota hankkeiden yksin ja/tai yhdessä mahdollisesti aiheuttamasta törmäysriskin kasvusta ja sen vaikutuksista paikallisiin tai alueellisiin lintupopulaatioihin olemassa olevien mallien avulla. Vireillä olevat hankkeet yhdessä Metsälän hankkeen kanssa muodostavat Hanhikeitaan ja muuttoväylänä toimivan rannikon väliin merkittävän lentoesteen, jonka linnustovaikutuksia tulisi arvioida. Pohjanmaan vaihemaakuntakaava II:n Natura-arvioinnissa (Tikkanen ym. 2013) on esitetty lajistokohtaisesti eri lintulajien törmäyskuolleisuutta alueelle suunniteltuihin tuulivoimapuistoihin sekä arvioitu törmäysten populaatiovaikutuksia. Populaatiotasolla selvästi suurimmat riskit näyttäisivät kohdistuvan merikotkaan, johtuen niiden runsaasta esiintymisestä seudulla sekä Suomen kannan pienestä koosta. Laskelman mukaan tuulivoiman aiheuttama vuosittainen lisäkuolleisuus merikotkalle olisi noin 1,1 %, mikä hidastaisi kannan kasvua 18 % kymmenessä vuodessa, mikäli muut populaation vaikuttavat tekijät muutoin pysyisivät ennallaan. Lajin voimakkaan kannan kasvun vuoksi Suomen merikotkapopulaatiota pidetään kuitenkin melko sietokykyisenä tuulivoimaloiden aiheuttamalle lisäkuolleisuudelle Myös joutsenella, merihanhella ja metsähanhella vaikutus olisi laskelman mukaan huomattava (6-12 %). Muilla lajeilla vaikutus olisi selvästi vähäisempi. Runsastuville lajeille lisäkuolleisuus tarkoittaa kannan kasvun vähäistä hidastumista ja taantuville lajeille kantojen vähenemisen nopeutumista. Vaikutukset Natura-alueiden kautta muuttavien lajien lintukantoihin on arvioitu jäävän pieniksi ja näin ollen Natura-alueilla esiintyviin muuttolintuihin ei ole arvioitu kohdistuvan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. 4. Metsähallitus toteaa, että Lakiakankaan II kaavaluonnoksen selvitysten perusteella ei pystytä toteamaan vaikutusta Hanhikeitaan linnustoon riittävällä tarkkuudella. Sekä pesimä- että muuttolinnustosta tulisi hankkia ajantasaiset tiedot ja täydentää Naturatarveharkintaa sen perusteella, jotta voitaisiin tarvittavalla tarkkuudella arvioida aiheuttaako hanke yhdessä muiden hankkeiden kanssa Natura-alueen luonto arvojen heikentymistä. Tuulivoimahankkeen YVA-menettelyn yhteydessä vaikutuksia Hanhikeitaan Naturaalueen linnustoon on arvioitu alueen virallisen Natura 2000-tietolomakkeen lajistotietojen pohjalta, jotka kuvaavat Hanhikeitaalla esiintyvän linnuston tilaa vuonna 1996 eli Natura-aluetta perustettaessa. Natura -tarveharkinnan perusteella Lappfjärdin ja Lakiakankaan alueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen ei yksistään ole arvioitu aiheuttavan merkittäviä törmäys-, häiriö- tai estevaikutuksia Hanhikeitaan pesimälinnustolle, koska lajien ekologia ja käyttäytymispiirteet huomioiden lajien ei arvioida merkittävissä määrin liikkuvan suunniteltujen tuulivoimapuistojen alueilla. Hanhikeitaalla levähtävän linnuston osalta este- ja törmäysvaikutukset on arvioitu vähäisiksi, sillä on todennäköistä, että Hanhikeitaalla lepäilevät linnut muuttavat alueiden itäreunaa alueiden ohi. Tuulivoimapuistojen vaikutukset Natura-alueella pesivään ja sen kautta muuttavaan linnustoon on arvioitu vähäisiksi tai korkeintaan kohtalaisiksi, koska etäi-

7 5 (23) syyttä lähimpiin tuulivoimaloihin on yli 2,5 kilometriä. Vaikutusten ei ole arvioitu muodostuvan merkittäviksi Hanhikeitaalla esiintyvälle linnustolle. Hanhikeitaan alueella on suoritettu vuonna 2014 tarkempia pesimälinnustoinventointeja, joiden pohjalta alueen Natura-tietokantaa on päivitetty (Metsähallitus 2014). Päivitetyt pesimälinnustotiedot on pyydetty Lakiakangas II:n ja muiden lähialueelle suunniteltujen tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten arvioinnin lähtötiedoiksi Metsähallitukselta (sähköposti, A.Halinen). Näiden tietojen perusteella täydennetyt pesimälinnustotiedot (suojeluperusteena olevien lintudirektiivin liitteen I lajit, alueella säännöllisesti tavattavat muuttolintulajit sekä alueella esiintyvät muut arvokkaat lajit) on esitetty taulukoissa 1, 2 ja 3. Hanhikeitaan pesimälinnuston uudet parimääräarviot perustuvat alueella tehtyyn 14,1 kilometrin linjalaskenta-aineistoon (Metsähallitus 2014). Linjalaskenta on menetelmä, jota voidaan käyttää vain maalinnuston inventointiin ja menetelmän tuloksena saadaan kohdealueen pesivän maalinnuston minimi- ja maksimipariarviot. Tuloksissa ei ole huomioitu lainkaan mahdollisia havaintoja vesilinnuista eikä lokeista ja tiiroista, joten taulukoissa 1 ja 2 tietoja ei ole päivitetty näiden lajien osalta. Niiden osalta vaikutusten arviointi perustuu pääosin edelleen alkuperäisen Natura-lomakkeen tietoihin. Alueilla, joilla linjalaskentojen alueellinen kattavuus on huono tai laskennan absoluuttinen tai suhteellinen (suhteessa tutkimusalueen pinta-alaan) määrä on pieni, vaikuttaa sattuma suuresti parimääräarvioon. Myös vaikeasti havaittavien lajien parimääräarviot tulevat usein yksittäisten alueiden kohdalla liian korkeiksi. Toisaalta tällaisten lajien kohdalla on myös keskimääräistä enemmän alueita, joilla lajia ei laskennoissa ole havaittu, vaikka laji alueen linnustoon kuuluukin (Metsähallitus 2014). Taulukko 1. Hanhikeitaan Natura-alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I lajit (Natura-tietolomakkeen tiedot sekä päivitetyt tiedot). Laji Pesivä Natura-tietolomake Levähtävä Metsähallitus 2014 (paria) (yksilöä) (paria) kuikka (Gavia arctica) 1 R - kaakkuri (Gavia stellata) 2 - pyy (Bonasa bonasia) 2 0 teeri (Tetrao tetrix) kurki (Grus grus) kapustarinta (Pluvialis apricaria) suokukko (Philomachus pugnax) liro (Tringa glareola) pikkulokki (Larus minutus) 1 - kalatiira (Sterna hirundo) 1 - palokärki (Dryocopus martinus) 1 1

8 6 (23) Taulukko 2. Hanhikeitaan Natura-alueella säännöllisesti esiintyvät muuttolintulajit (Natura-tietolomakkeen tiedot sekä päivitetyt tiedot). Natura-tietolomake 2004 Metsähallitus 2014 Pesivä Levähtävä Laji (paria) (yksilöä) (paria) jouhisorsa (Anas acuta) 2 R - naurulokki (Larus ridibundus) 13 C - jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) 1 R 0 tundrakurmitsa (Pulvialis squatarola) mustaviklo (Tringa erythropus) punajalkaviklo (Tringa totanus) 13 c Taulukko 3. Hanhikeitaan Natura-alueella esiintyvät muut tärkeät lintulajit (Naturatietolomakkeen tiedot sekä päivitetyt tiedot). Muut tärkeät lajit Natura-tietolomake 2004 Metsähallitus 2014 populaatio (paria) populaatio (paria) Riekko (Lagopus lagopus) Pikkukuovi (Numenius phaeopus) Kuovi (Numenius arquata) Valkoviklo (Tringa nebularia) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 5 0 Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Natura-tietolomakkeen lajiston lisäksi Hanhikeitaan alueella pesii useita melko tavanomaisia metsä- ja suolintulajeja. Metsähallituksen vuoden 2014 maastoinventointien perusteella Hanhikeitaan Natura-alueella esiintyivät myös seuraavat lintulajit (suluissa arvioitu minimi- ja maksimiparimäärä): tuulihaukka (1-2), nuolihaukka (2-3), mustapyrstökuiri (1-2), metsäviklo (3-4), sepelkyyhky (10-14), käki (11-16), suopöllö (2), tervapääsky (4-5), käenpiika (1-2), käpytikka (5-8), kiuru (14-20), metsäkirvinen (75-112), niittykirvinen (80-119), keltavästäräkki (32-52), västäräkki (9-14), rautiainen (2-3), punarinta (36-54), pensastasku (18-27), mustarastas (22-34), räkättirastas (22-33), laulurastas (7-10), kulorastas (5-7), hernekerttu (10-15), lehtokerttu (7-10), mustapääkerttu (3-4), sirittäjä (3-4), tiltaltti (17-25), pajulintu (69-104), hippiäinen (8-13), harmaasieppo (57-97), kirjosieppo (15-23), hömötiainen (7-12), töyhtötiainen (14-24), talitiainen (38-61), isolepinkäinen (5-7), närhi (7-11), varis (4-5), korppi (1), peippo ( ), järripeippo (2-3), vihervarpunen (37-52), pikkukäpylintu (8-11), käpylintulaji (4-6) ja punatulkku (2-3). Alueen pesivän maalinnuston keskitiheys oli 108,1 paria/km 2 (Metsähallitus 2014). Valtakunnallisesti uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja edellä mainituista ovat mustapyrstökuiri (EN, erittäin uhanalainen), käenpiika (NT, silmälläpidettävä), niittykirvinen (NT) ja sirittäjä (NT)(Rassi ym. 2010). Hanhikeitaan Natura-alueen suojeluperusteena oleva linnusto on tuoreimpien kannanarvioiden mukaan kasvanut vuosina joidenkin lajien osalta, mutta joidenkin lajien parimäärät ovat pysyneet vakaina tai on tapahtunut taantumista. Suoje-

9 7 (23) luperusteena olevasta lajistosta selvästi runsastuneita ovat mm. teeri, kapustarinta, liro ja punajalkaviklo. Lajeista liron ja teeren pesimäkanta Suomessa on taantunut ja ne luokitellaan valtakunnallisesti silmälläpidettäviksi (Rassi ym. 2010). Lajit ovat kuitenkin alueellisesti vielä melko yleisiä ja runsaslukuisia. Uusien linjalaskentaaineistojen perusteella Natura-alueella pesiville kahlaajalajeille saadut parimääräarviot ovat huomattavan korkeita (esim. kapustarinta paria), ja on mahdollista, että laskenta-aikaan alueella on ollut vielä joitain muutolla olevia yksilöitä. Pesivien kurkien määrä on kasvanut viidestä parista noin 8-11 pariin. Lajin populaatiot ovat kasvaneet selvästi myös valtakunnallisella tasolla 2000 luvun aikana ja Hanhikeitaan alueella pesivien parien määrä heijastelee todennäköisesti tätä kasvua. Muista lajeista (ei suojeluperusteena) riekko, pikkukuovi ja töyhtöhyyppä ovat myös laskentojen perusteella runsastuneet, mikä on jossain määrin ristiriidassa lajien valtakunnallisiin, jossain määrin taantuviin populaatioihin. Tämä korostaa Hanhikeitaan alueen merkitystä lajien pesimäympäristönä. Suojeluperusteena olevista lajeista Hanhikeitaan alueella suokukko on vähentynyt selvästi. Lajia ei vuoden 2014 kartoituksissa havaittu lainkaan (alkuperäisellä Naturalomakkeella mainitaan 6-10 pesivää paria). Laji on taantunut merkittävästi myös valtakunnallisesti ja luokitellaan nykyään erittäin uhanalaiseksi (Rassi ym. 2010). Naturalomakkeella mainituista lajeista myöskään pyytä ja jänkäkurppaa ei havaittu vuoden 2014 laskennoissa. Lajit saattavat kuitenkin yhä pesiä alueella, sillä vuoden 2014 kartoituksilla on katettu vain osa laajasta suoalueesta (vain noin 14 km linjalaskentalinjaa/ 940 ha). Muista lajeista Metsähallituksen laskenta-aineiston perusteella on taantunut taivaanvuohi. Alkuperäisellä Natura-tietolomakkeella mainitsemattomista lajeista huomionarvoisia ovat etenkin alueella esiintyvät valtakunnallisesti uhanalaiset lajit. Niistä erittäin uhanalainen mustapyrstökuiri on todennäköisesti alueella uusi pesimälaji (ei mainittu Natura-tietolomakkeella). Viimeisen valtakunnallisen lintuatlaksen tietojen mukaan vuonna 2010 Suomessa pesi vain paria mustapyrstökuireja, mutta pesintöjen määrä oli edellisiin atlaksiin (v ja ) verrattuna kasvussa (Valkama ym. 2010). Laji pesii pääasiallisesti rantaniityillä, mutta vähemmissä määrin myös pelloilla ja soilla. Lajin vakiintuminen Hanhikeitaan pesimälajistoon on mahdollista. Vaikka Hanhikeitaan alueella esiintyvä linnusto on päivitettyjen linnustotietojen perusteella jossain määrin runsastunut, ei alueen linnustossa arvioida kuitenkaan tapahtuneen sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat merkittävästi alkuperäisten Naturatietolomakkeiden tietojen pohjalta tehdyn Natura-tarveharkinnan johtopäätöksiin. Alueen suojeluperusteena on useita eri kahlaajalajeja, jotka eivät pesimäaikaan todennäköisesti liiku suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Lakiakangas II tuulivoimapuiston lähimmät voimalat sijoittuvat niin etäälle, etteivät niistä aiheutuvat häiriövaikutukset ulotu Natura-alueelle saakka. Muuttoaikaan yksittäiset törmäykset tuulivoimaloihin koko lintujen muuttoreitin varrella ovat mahdollisia. Hanhikeitaan suojeluperusteena olevat lajit ovat kuitenkin pääsääntöisesti pienikokoisia, ruumiinrakenteeltaan ja lentotavaltaan sellaisia (pl.kurki), ettei niiden arvioida olevan tuulivoimatörmäyksille erityisen alttiita. Suojeluperusteena olevat lajit eivät myöskään ole uhanalaisia eikä yksittäisillä törmäyksillä arvioida siten olevan merkittävää vaikutusta Naturaalueella esiintyvään populaatioon. Lintujen riskiä törmätä Pohjanmaan rannikolle suunniteltujen ja jo olemassa olevien mannertuulipuistojen voimaloihin vähentää se, että kahlaajalintujen muuttoreitit kulkevat pääsääntöisesti kauempana rannikolla. Ko-

10 8 (23) konsa puolesta törmäyksille alttiimmaksi arvioidaan kurki, jonka valtakunnallinen kanta on kuitenkin elinvoimainen ja ollut viime vuosina kasvussa. Tämä vähentää törmäysten populaatiovaikutuksia. Natura-tarveharkintaa tehtäessä ei ollut tietoja tietyistä alueella esiintyvistä muista suojelullisesti arvokkaista lajeista, joita ovat vuoden 2014 selvitysten perusteella ainakin mustapyrstökuiri (EN, erittäin uhanalainen), käenpiika (NT, silmälläpidettävä), niittykirvinen (NT) ja sirittäjä (NT)(Rassi ym. 2010). Näiden lajien ei myöskään arvioida fyysisten ominaisuuksiensa puolesta olevan erityisen alttiita törmäämään tuulivoimaloiden rakenteisiin. Lajit eivät myöskään pesimäaikaan todennäköisesti liiku suunniteltavan tuulivoimapuiston alueella. Lajit eivät kuulu Natura-alueen suojeluperusteisiin, joten niihin kohdistuvat vaikutukset eivät suoraan heikennä Natura-alueen arvoa. Lajit kuuluvat kuitenkin alueen ominaislajistoon, jonka vuoksi ne on tässä huomioitu. Suojeluperusteena olevien vesilintujen ja lokkilintujen (kuikka, kaakkuri, jouhisorsa ja naurulokki) osalta Natura-alueella pesivästä nykykannasta ei ole saatavilla tarkempaa tietoa, koska Metsähallituksen linjalaskenta-aineisto ei käsitä näiden lajien parimääräarvioita (Metsähallitus 2014) eikä alueelta ole olemassa muuta selvitysaineistoa. Lajit ovat kuikkaa lukuun ottamatta valtakunnallisesti taantuvia, joten niiden populaatioita voidaan pitää hieman herkempinä tuulivoimalatörmäysten aiheuttamalle lisäkuolleisuudelle. Törmäyksiä voi potentiaalisesti tapahtua muuttoaikaan koko muuttoreitin varrelle sijoittuvien tuulivoimapuistojen tuulivoimaloihin. Myös pesimäaikaan Hanhikeitaan läheisyyteen sijoittuvat tuulivoimapuistot aiheuttavat vaihtelevan suuruisen törmäysriski riippuen siitä, minne lintujen ruokailulentoreitit Hanhikeitaan alueelta suuntautuvat. Alkuperäisen Natura-tietolomakkeen mukaan kyseiset lajit pesivät Hanhikeitaan alueella naurulokkia lukuun ottamatta vain 1-2 parin voimin, joten yksittäiset törmäykset tuulivoimaloihin pesimäaikaan voisivat pahimmillaan aiheuttaa lajien väliaikaisen katoamisen Natura-alueelta. Hanhikeitaan läheisyyteen sijoittuvien tuulivoimahankkeiden toteutuessa lintujen pesimäympäristöt Natura-alueella säilyvät kuitenkin nykytilansa kaltaisina. Koska lajit esiintyvät vielä verrattain yleisinä Pohjanmaan alueella, arvioidaan Hanhikeitaan linnuston saavan kompensaatiota ympäröiviltä alueilta, mikäli alueella pesiviin yksilöihin kohdistuisi törmäysvaikutuksia. 5. Metsähallitus tuo myös toistamiseen esille, että kaavaselostuksesta puuttuu edelleen lähdeluettelo. Tekstissä on runsaasti lähdeviittauksia, mutta niitä selittävää, lähdekritiikin mahdollistavaa asianmukaista kirjallisuusluetteloa ei ole esitetty. Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen YVA:a varten on laadittu luontoselvitys. Kyseinen luontoselvitys on lähteenä osayleiskaavan luontotiedoille. Luontoselvityksen sivulla 83 ja 84 esitetään lähdekirjallisuus. Lähdeluetteloa ei ole tarkoituksenmukaista liittää kaavaselostukseen, koska se on tarkastettavissa itse luontoselvityksestä. Lapväärtin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen YVA-aineisto löytyy Ympäristöhallinnon tietoverkkopalvelusta osoitteesta: FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YV Ahankkeet/Lapvaartin_ja_Lakiakankaan_tuulivoimapuistot_Kristiinankaupunki ( ) Vaikutus kaavakarttaan:

11 9 (23) Ei vaikutusta 1.4 Museovirasto Lausunnon pääsisältö: 1. Kaavoituksen kohteena olevalla alueella ei sijaitse suojeltavaa kulttuuriympäristöä eli kulttuurimaisemaa, rakennettua ympäristöä muinaisjäännöksiä, mutta kahden kilometrin päässä tai lähempänä alueetta sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita, mikä on asianmukaisesti esitetty kaavaselostuksessa. Asia kirjattu muistiin. 2. Museolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta lukuun ottamatta sen paikoin vaikeaselkoista esitystapaa. Asia kirjattu muistiin. Vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta 1.5 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Lausunnon pääsisältö: 1. Ympäristöpalvelut pitää hyvänä asiana sitä, että hankkeesta on laadittu kattava ja seikkaperäinen melumallinnus, jossa on yksilöity melutasot jokaisen häiriintyvän kohteen kohdalla erikseen. Isojoen ja Karijoen puolella tuulivoimalan ja lähimmän asuinrakennukseen etäisyys on noin 1 km. Ympäristöpalvelut muistuttaa, että osayleiskaava ei sulje pois mahdollisen ympäristöluvan tarvetta. Asia kirjattu muistiin. 2. Osayleiskaavaehdotuksen kartasta ei käy ilmi Lakiakangas II sähkönsiirtoreittiä. Ympäristöpalvelut myös katsoo, että osayleiskaavaselostuksesta ei käy selkeästi ilmi Lakiakangas I ja Lakiakangas II tuulivoimapuistojen yhteyttä tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron suhteen. Olisi hyvä jos osayleiskaavakartasta olisi nähtävissä myös Lakiakangas I tuulivoimaloiden sijoittelu ja molempien tuulivoimapuistojen sähkönsiirtoreitti. Näin ollen olisi selkeämpi muodostaa kokonaiskuva kaikista Lakiakankaan alueelle suunnitelluista tuulivoimaloista.

12 10 (23) Tuulivoimapuiston sähkönsiirto on käsitelty kaavaselostuksen kappaleessa 6.5. Lakiakankaan tuulivoimapuisto liitetään valtakunnanverkkoon Kristiinankaupungin pohjoispuolella sijaitsevalla Kristinestad-sähköasemalla. Kristinestad-Furubacka, Furubacka Mansikkamäki ja Furubacka Tupaneva johtoreitit ovat lunastuslupahakemuksen mukaisia ja ne on tutkittu ja selvitetty YVA:ssa. Kaavaselostuksen erillisasiakirjaksi lisätään kartta, jossa on esitetty Lakiakangas I ja Lakiakangas II tuulivoimapuistot. Kartan lisäys ei ole luonteeltaan sellainen, että se muuttaisi asiakirjan sisältöä oleellisesti, joten tältä osin kyseinen muutos on vähäinen tekninen tarkistus. Sähkönsiirron eri vaihtoehtojen toteutus ja ympäristövaikutukset selvitetään Energiamarkkinavirastoon toimitettavassa hankelupahakemusmenettelyssä. Yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus eivät edellytä näkemyksemme mukaan vaikutusten arviointia koskien tuulivoimapuiston liittämistä valtakunnalliseen sähköverkkoon enempää, kuin yleiskaavan materiaalissa on nyt tuotu ilmi. Tulkintamme mukaan kaavaan tehdyt kirjaukset ja suunnitteluratkaisut täyttävät MRL 77 b :ssä säädetyn ohjaustarpeen ja tavoitteen. 3. Ympäristöpalvelut pitää Lakiakangas II tuulivoimapuistoa yksittäisenä tuulivoimapuistona toteuttamiskelpoisena, mutta esittää huolensa lukuisten muiden lähialueen tuulivoimapuistojen toteutumisesta. Yhteisvaikutukset tulisi voida huomioida nykyistä paremmin. Yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa tuodaan esiin yhteisvaikutusten huomioimisen haastavuus. Onko kuitenkaan oikein mahdollisia häiriintyviä kohteita kohtaan, että taloudellinen kilpajuoksu tuulivoimayhtiöiden välillä ajaa ihmisten tai eläinten elinympäristöjen ja terveyden edelle? Esimerkiksi Lakiakangas I ja " sekä Rajamäenkylän tuulivoimapuisto tulisivat toteutuessaan hallitsemaan totaalisesti Ohrikylän-Vanhankylän tärkeää maisema-aluetta. Lakiakangas II tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia on kaavaselostuksessa arvioitu Lakiakangas I sekä Lappfjärdin tuulivoimahankkeiden kanssa. Ei ole perusteltua verrata Lakiakangas II tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia muihin alueen hankkeisiin, koska hyväksyttyjä hankkeita alueella ovat ainoastaan Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava ja Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava. Lakiakangas I on hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa ja Karijoen kunnanvaltuustossa Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava on vahvistettu osittain 2013 ja Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava ( Isojoki) on käsittelyssä hallinto-oikeudessa. Lakiakangas II tuulivoimapuistolla ei ole yhteisvaikutuksia Metsälän tuulivoimapuiston kanssa. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava on ehdotusvaiheessa Kristiinankaupungissa. Muissa lähiympäristön hankkeissa on vielä huomattavaa epävarmuutta, johtuen hankkeiden eri vaiheista. Hankkeiden ollessa YVA- tai luonnosvaiheessa, yhteisvaikutuksia ei voida arvioida tarkasti, koska tässä vaiheessa ei voida tietää tulevien osayleiskaavojen lopullista sisältöä. Rajamäenkylän tuulivoimahanke on YVA-ohjelma vaiheessa. Ympäristövaikutustenarviointiohjelma on ollut nähtävillä Ei ole perusteltua verrata Lakiakangas II tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia esimerkiksi Rajamäenkylän hankkeen kanssa, hankkeiden ollessa näin eri vaiheissa. Lakiakangas II tuulivoimapuiston sekä

13 11 (23) Rajamäenkylän tuulivoimapuiston yhteisvaikutukset todennäköisesti arvioidaan aikanaan Rajamäenkylän YVA-selostuksessa. Yhteisvaikutusten arvioinnissa tulee huomioida myös yleiseurooppalainen käytäntö, jossa aina myöhemmin aloitetut hankkeet joutuvat arvioimaan yhteisvaikutuksia aiemmin aloitettuihin hankkeisiin. 4. Osayleiskaavaehdotuksesta ei käy ilmi miten, tuulivoimaloiden toiminnan päätyttyä, alueen ennallistaminen tulee toteutumaan. Ympäristöpalvelut esittää huolensa siitä, kenen vastuulle ennallistaminen kuuluu, onko se tuulivoimayhtiön vai maanomistajan vastuulla? Teollisen kokoluokan tuulivoimalan purkaminen vaatii konetyötä ja kustannuksiltaan hyvinkin merkittävä. Osayleiskaavalla ei ratkaista alueen ennallistamista. Alueen ennallistamisesta on ensisijaisesti sovittu maan vuokraajan kanssa laaditussa sopimuksessa. Viime kädessä maanvuokralaissa on säännökset siitä, miten menetellään, kun vuokra-aika päättyy ja vuokra-alueella on rakennus (Maanvuokralaki 76 ). Tätä hanketta koskevien maanvuokrasopimusten mukaisesti CPC Finland Oy on velvoitettu hoitamaan voimaloiden purkaminen. Vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta 1.6 Kristiinankaupunki Lausunnon pääsisältö: 5. Kristiinankaupunki hyväksyy kaavaehdotuksen, huomautuksia ei ole. Asia kirjattu muistiin. Vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta. 1.7 Etelä-Pohjanmaan liitto Lausunnon pääsisältö: 1. Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla, joista tuulivoiman vaihemaakuntakaava 1 on yksi vaihemaakuntakaava. Vaihemaakuntakaava I:ssä eli tuulivoimaa koskevassa kaavaluonnoksessa Lakiakankaan tuulivoimapuiston alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi. Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ole muuta huomautettavaa osayleiskaavaehdotuksesta.

14 12 (23) Asia kirjattu muistiin. Vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta 1.8 Digita Networks Oy Lausunnon pääsisältö: 1. Pyydettynä lausuntona Digita toteaa, että tuulipuistot aiheuttavat merkittävää haittaa antenni- tv vastaanottoon ennen kaikkea puiston takana olevissa vastaanottopaikoissa kiinteistöissä ja vapaa-ajan asunnoissa. Lisäksi tuulivoimalat voivat sijaita Digitan käyttämien radiolinkkijänteiden edessä jolloin tiedonsiirto lähetysasemille katkeaa. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia mahdolliset antenni-tv:n näkyvyyskatvealueet sekä Digitan tiedonsiirron linkkijänteiden sijainti. Asia kirjattu muistiin. 2. Koska kyseiset selvitykset puuttuvat nyt hankevastaavan materiaaleista, esitämme että ennen kuin osayleiskaavaehdotus hyväksytään niin: hankevastaava teettää tv- näkyvyysalue- ja linkkijännetutkimuksen mikäli selvitykset osoittavat antenni-tv:n vastaanotossa häiriöalueita niin hankevastaavan on esittävä suunnitelma valtakunnallisen radio- ja tv verkon häiriöiden poistamiseksi Kaavan hyväksymisvaiheeseen on laadittu Lakiakangas II ja Lappfjärdin hankealueen kattava tietoliikenneselvitys. Selvityksen tulokset lisätään kaava-asiakirjoihin. Selvitys ei vaikuta voimaloiden sijoitteluun, joten se katsotaan kaavaselostuksessa tekniseksi tarkistukseksi. Selvityksen radio/tv-vastaanotto voi häiriintyä melko laajalla alueella voimaloista etelään. Mikäli tuulivoimaloista johtuvia häiriöitä esiintyy hankealueen läheisyydessä, korvaa tuulivoimatoimija tarvittavat vastaanoton vahvistimet kiinteistöille tai mahdolliset muutostyöt valtakunnalliseen radio- ja tv verkkoon tai rakentaa lähetyksen vahvistimen alueelle. Vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta 2 MUISTUTUKSET 2.1 Fingrid Oyj Lausunnon pääsisältö 1. Fingridillä ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Asia kirjattu muistiin.

15 13 (23) Vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta 2.2 Juhani Hautala, Tapani Hautala, Mauno Saarivirta, Unto & Riita Riihiluoma, Saini Taipale Lausunnon pääsisältö: 1. Vastustamme Lakia kangas 2 -osayleiskaavaa, ja erityisesti yhden kylän, Vanha kylän, ympäröimistä tuulivoimaloilla monesta ilmansuunnasta. Näkemys kirjattu muistiin. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava sijoittuu ainoastaan Vanhankylän länsipuolelle. ks. myös vastaus Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien tuulivoimakaavat eivät ole lainvoimaisia. Kun ko. maakuntakaavat eivät ole lainvoimaisia, ei Lakiakangas 2 eikä mitään muutakaan tuulivoimaosayleiskaavaa voida hyväksyä. Pohjanmaan maakunnan tuulivoimaa koskeva vaihemaakuntakaava osoittaa aluevaraukset Pohjanmaan alueelle. Isojoki kuuluu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Vaihemaakuntakaava I koskee tuulivoimaa. Kaava on valmisteluvaiheessa. Kaavaluonnoksessa Lakiakankaan tuulivoimapuiston alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava on maakuntakaavan mukainen. Osayleiskaava ei vaaranna voimassa olevan maakuntakaavan ratkaisuja eikä tavoitteita. Osayleiskaava toteuttaa myös valmisteluvaiheessa olevan maakuntakaavan tavoitteita osoittamalla tuulivoimapuiston vaihemaakuntakaavan tv-alueelle sekä huomioi vaihemaakuntakaavaluonnoksessa tv-alueelle asetetut määräykset ja suunnitteluohjeet. Lakiakangas II tuulivoimapuiston kaavaselostuksessa on kuvattu, arvioitu ja selvitetty hankkeen vaikutukset siinä mittakaavassa ja laajuudessa, kuin Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää tuulivoimarakentamista ohjaavalta yleiskaavalta. Näkemyksemme mukaisesti Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavan ei voida katsoa olevan vastoin yleisiä suunnitteluperiaatteita tai tavoitteita. 3. Kattavaa yhteisvaikutusten arviointia muiden lähialueiden hankkeiden kanssa el ole tehty. Lakiakangas II tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia on kaavaselostuksessa arvioitu Lakiakangas I sekä Lappfjärdin tuulivoimahankkeiden kanssa. Ei ole perusteltua verrata

16 14 (23) Lakiakangas II tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia muihin alueen hankkeisiin, koska hyväksyttyjä hankkeita alueella ovat ainoastaan Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava ja Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava. Lakiakangas I on hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa ja Karijoen kunnanvaltuustossa Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava on vahvistettu osittain 2013 ja Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava (Isojoki) on käsittelyssä hallinto-oikeudessa. Lakiakangas II tuulivoimapuistolla ei ole yhteisvaikutuksia Metsälän tuulivoimapuiston kanssa. Lakiakangas II osayleiskaava on ehdotusvaiheessa Kristiinankaupungissa. Muissa lähiympäristön hankkeissa on vielä huomattavaa epävarmuutta, johtuen hankkeiden eri vaiheista. Hankkeiden ollessa YVA- tai luonnosvaiheessa, yhteisvaikutuksia on mahdotonta arvioida tarkasti, koska tässä vaiheessa ei voida tietää tulevien osayleiskaavojen lopullista sisältöä.tulkintamme mukaan yhteisvaikutusten arviointi koskien Lappfjärdin tuulivoimapuistoa sekä Lakiakankaan hankealuetta on riittävä. 4. Maakunnan asukkailla ei ole ollut mahdollisuutta esittää mielipidettään ko. vaihekaavaan esitettävistä tuulivoima-alueesta, mikä on vastoin Maankäyttö- ja rakennuslakia, ja varsinkin vastoin hyvää hallintotapaa, jossa ihmiset otetaan huomioon niin, että heille avoimesti kerrotaan vireillä olevista suunnitelmista ja annetaan heille mahdollisuus lausua mielipiteensä ja näitä mielipiteitä myös kuunnellaan. Maakuntakaavan vaihekaava I:n luonnos on pidetty nähtävillä välisen ajan. Tällöin osallisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Maakuntakaavan kaavaprosessia osallistumismenettelyineen ei käsitellä Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavan asiakirjoissa. Mielipiteet vaihemaakuntakaavan kaavaprosessia sekä sisältöä kohtaan osoitetaan maakuntaliitolle liiton ilmoittamana ajankohtana. 5. Erityisen tärkeää on täällä Vanhassa kylässä ja Isojoella ja yleisemmin Suupohjassa kaikkien kolmen maakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan, tuulivoimakaavojen yhteensovittaminen, niin että kaavoissa otetaan huomioon myös maakuntien rajat ylittävät tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset. Kaavaselostuksessa kohdassa 11. on käsitelty kattavasti osayleiskaavan suhdetta olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin. Kappaleessa 11.2 on esitetty osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan ja vaihemaakuntakaavaan. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava I koskee tuulivoimaa. Kaava on valmisteluvaiheessa. Kaavaluonnoksessa Lakiakankaan tuulivoimapuiston alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi. Osayleiskaava on laadittu siten, että suunnitteluratkaisut tukevat ja tarkentavat maakuntakaavassa sekä vaihemaakuntakaavassa esitettyjä suunnitteluperiaatteita alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän mukaisesti. Lakiakangas II osayleiskaava ei ota kantaa Satakunnan maakuntakaavaan, koska yhteisvaikutuksia Lakiakangas II tuulivoimapuistolla ja Satakunnan maakuntakaavalla ei ole. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava ei myöskään vaaranna Pohjanmaan maakuntakaavan tai Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 2:n suunnitteluperiaatteita. Pohjanmaan maakuntakaavassa Lakiakangas II tuulivoimapuiston viereen Kristiinankaupunkiin ei ole osoitettu

17 15 (23) aluevarausta ja vaihemaakuntakaavassa Lakiakangas II (isojoki) tuulivoimapuiston viereinen alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi. 6. Vanha kylän ja Ohrikylän toiselle puolelle suunnittelussa oleva Rajamäenkylän hanketta (noin 100 voimalaa)ja samojen kylien luoteispuolelle suunnittelussa oleva Lappfjärd-Dagsmarkin hanketta (noin 60 voimalaa) ja Lapväärtti Lakiakankaan ml. Lakiakangas 2, yhteisvaikutuksia ei ole osayleiskaavaselostuksessa käsitelty riittävästi. Lakiakangas II tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia on kaavaselostuksessa arvioitu Lakiakangas I sekä Lappfjärdin tuulivoimahankkeiden kanssa. Ei ole perusteltua verrata Lakiakangas II tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia muihin alueen hankkeisiin, koska hyväksyttyjä hankkeita alueella ovat ainoastaan Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava ja Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava. Lakiakangas I on hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa ja Karijoen kunnanvaltuustossa Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava on vahvistettu osin 2013 ja Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava ( Isojoki) on käsittelyssä hallinto-oikeudessa. Lakiakangas II tuulivoimapuistolla ei ole yhteisvaikutuksia Metsälän tuulivoimapuiston kanssa. Lakiakangas II osayleiskaava on ehdotusvaiheessa Kristiinankaupungissa. Muissa lähiympäristön hankkeissa on vielä huomattavaa epävarmuutta, johtuen hankkeiden eri vaiheista. Hankkeiden ollessa YVA- tai luonnosvaiheessa, yhteisvaikutuksia on mahdotonta arvioida tarkasti, koska tässä vaiheessa ei voida tietää tulevien osayleiskaavojen lopullista sisältöä. Rajamäenkylän tuulivoimahanke on YVA-ohjelma vaiheessa. Ympäristövaikutustenarviointiohjelma on ollut nähtävillä Ei ole perusteltua verrata Lakiakangas II tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia esimerkiksi Rajamäenkylän hankkeen kanssa, hankkeiden ollessa näin eri vaiheissa. Lakiakangas II tuulivoimapuiston sekä Rajamäenkylän tuulivoimapuiston yhteisvaikutukset todennäköisesti arvioidaan aikanaan Rajamäenkylän YVA-selostuksessa. Yhteisvaikutusten arvioinnissa tulee huomioida myös yleiseurooppalainen käytäntö, jossa aina myöhemmin aloitetut hankkeet joutuvat arvioimaan yhteisvaikutuksia aiemmin aloitettuihin hankkeisiin. 7. Em. hankkeiden yhteisvaikutukset olisi pitänyt käsitellä samalla tarkkuudella kuin esimerkiksi Mikonkeitaan YVA-selostuksessa, jossa on tehty mm. yhteismelu- ja varjostusmallinnukset. Näissä mallinnuksissa on mukana myös Lapväärtti-Lakiakangas hanke. Ks. edellinen vastaus (2.2.6). Mikonkeitaan tuulivoimapuiston YVA-selostuksessa yhteismelumallinnuksessa käytetyt voimaloiden tyypit perustuvat kaavoitusprosesseista saatuihin tietoihin ja melumallinnusten tekijöiden tietoihin paikallisiin olosuhteisiin sopivista turbiinityypeistä. Toteutettavaksi valittu voimalatyyppi voi olla meluvaikutukseltaan erilainen.

18 16 (23) 8. Kaavaselostuksessa ei myöskään ole huomioitu ollenkaan Rimpikankaalle suunnittelussa olevaa tuulivoima-aluetta. Lakiakangas II tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia on kaavaselostuksessa arvioitu Lakiakangas I sekä Lappfjärdin tuulivoimahankkeiden kanssa. Ei ole perusteltua verrata Lakiakangas II tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia muihin alueen hankkeisiin, koska hyväksyttyjä hankkeita alueella ovat ainoastaan Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava ja Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava. Lakiakangas I on hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa ja Kari-joen kunnanvaltuustossa Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava on vahvistettu osin 2013 ja Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava (Isojoki) on käsittelyssä hallinto-oikeudessa. Lakiakangas II tuulivoimapuistolla ei ole yhteis-vaikutuksia Metsälän tuulivoimapuiston kanssa. Lakiakangas II osayleiskaava on ehdotusvaiheessa Kristiinankaupungissa. Muissa lähiympäristön hankkeissa on vielä huomattavaa epävarmuutta, johtuen hankkeiden eri vaiheista. Hankkeiden ollessa YVA- tai luonnosvaiheessa, yhteisvaikutuksia on mahdotonta arvioida tarkasti, koska tässä vaiheessa ei voida tietää tulevien osayleiskaavojen lopullista sisältöä. 9. Toisin kuin Lakiakangas 2 kaavaselostuksessa kirjoitetaan, kaikki maanomistajat eivät ole allekirjoittaneet maanvuokrasopimusta tuulivoimatoimijan kanssa. CPC Finland Oy:llä on kaikkien niiden maanomistajien kanssa maanvuokrasopimus, joiden alueelle rakennetaan tuulivoimainfrastruktuuria. Lainaus kaavaselostuksesta: Tuulipuistoalueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa ja CPC Finland Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. Lausetta tarkennetaan seuraavasti: CPC Finland Oy on tehnyt kaavoitettavalla alueella lähes kaikkien maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. Vain muutama alueen maanomistaja on kieltäytynyt allekirjoittamasta maanvuokrasopimusta. Näille alueille ei ole suunniteltu tuulivoima infrastruktuuria. Sanamuutos ei ole luonteeltaan sellainen, että se muuttaisi asiakirjan sisältöä oleellisesti, joten tältä osin muutos on vähäinen tekninen tarkistus. 10. Ihmettelemme myös sitä, että ulkopuolinen toimija voi ottaa toisen maa-alueen mukaan omaan hankkeeseensa kysymättä maanomistajan mielipidettä etukäteen. Kunta hyväksyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaikki aluettaan koskevat kaavat. Tämä tarkoittaa, että kunnilla on lain nojalla kaavamonopoli. Maankäyttö- ja rakennuslaki myös määrää osallistumisesta kaavaprosessiin. Päätöksen kaavan laatimiseen ryhtymisestä tekee kunta ja kaavan sisällöstä ja laajuudesta päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kunta. Lakiakangas II tuulivoimapuisto liittyy Lakiakankaan laajempaan tuulivoimapuistohankekokonaisuuteen. Aikanaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta on järjestetty kaikille avoin yleisötilaisuus Tilaisuudessa on ollut mahdollista tutustua

19 17 (23) hankkeen suunnittelu- YVA- ja kaava-aineistoon ja keskustella YVA-menettelyn yhteysviranomaisen, hankkeesta vastaavan ja hankkeen suunnittelijoiden kanssa. YVA-selostuksen nähtävilläolon aikana järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta. Ensimmäinen pidettiin Vanhankylän nuorisoseurantalolla. Toinen tilaisuus pidettiin Majbon tiloissa, Dagsmarkissa. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua hankkeen suunnittelu- YVA- ja kaava-aineistoon ja keskustella YVA-menettelyn yhteysviranomaisen, hankkeesta vastaavan ja hankkeen suunnittelijoiden kanssa. Lakiakankaan tuulivoimapuistoa koskeva kaavaluonnos on ollut nähtävillä välisenä aikana. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava on ollut nähtävillä välisen ajan. Kuulutukset nähtävilläolosta on julkaistu Isojoen kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä paikallislehdessä. Tämän perusteella voidaan todeta, että maanomistajilla on ollut useita tilaisuuksia esittää mielipiteensä hankkeeseen liittyen. 11. Erityisesti ihmettelemme sitä, että Isojoen kunta on voinut antaa tuulivoimatoimijalle kaavoitusluvan, niin ikään kysymättä ensin kaikilta maanomistajilta heidän mielipidettään. Ks. edellinen vastine Kunta hyväksyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaikki aluettaan koskevat kaavat. Tämä tarkoittaa, että kunnilla on lain nojalla kaavamonopoli. Maankäyttö- ja rakennuslaki myös määrää osallistumisesta kaavaprosessiin. Päätöksen kaavan laatimiseen ryhtymisestä tekee kunta ja kaavan sisällöstä ja laajuudesta päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kunta. 12. Isojoen kunta on aiemmin antanut tuulivoimatoimijalle luvan tuulivoimaloiden välisten maakaapeleiden vetoon maanomistajien maiden läpi, ilman että kaikki maanomistajat ovat tätä hyväksyneet. Katsomme, että Isojoen kunta on ko. tilanteessa tulkinnut väärin MRL 161 -pykälää, että tällainen maakaapeli olisi ns. yhteiskuntaa hyödyttävä kaapeli. Näkemys kirjattu muistin. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavassa tuulivoimaloiden väliset maakaapelit esitetään ohjeellisella linjauksella, joiden tarkempi suunnittelu toteutetaan osayleiskaavasta erillisessä prosessissa. Isojoen kunta on käyttänyt MRL 161 pykälän mukaista lunastusoikeutta maakaapelin asennukseen tiealueella. Päätös on lainvoimainen ja osayleiskaavalla ei oteta kantaa ko. asiaan. 13. Tuulivoimameluun liittyviä lakeja ja asetuksia ollaan vasta valmistelemassa sekä eri ministeriöiden yhteisessä melutyöryhmässä että Sosiaali- ja terveysministeriö omaa sisämeluasetustaan. Tässä tilanteessa olisi kaikkein järkevintä yksinkertaisesti odottaa uusia määräyksiä ja senkin jälkeen käyttää varovaisuusperiaatetta ja sijoittaa kaikki voimalat mahdollisimman kauas asutuksesta.

20 18 (23) Kaavan laadinnassa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja ohjeita. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Yleiskaavaprosessin aikana ei ole noussut esille sellaisia kysymyksiä, joissa jokin reunaehto tai asetus antaisi aihetta pohtia ja tarkistaa hankkeen mittakaavaa, aluerajausta, kokoa tai eteenpäin viemisen lainmukaisuutta suhteessa olemassa olevaan ympäristöön. 14. Melumallinnuksessa ei myöskään ole otettu huomioon amplitudimodulaatiota eli äänen sykintää eli äänessä esiintyviä 'piikkejä' sillä perusteella, että mallinnuksessa käytetyllä voimalatyypillä ei kaavaselostuksen mukaan ole kyseistä ominaisuutta. Uuden ruotsalaisen tutkimuksen mukaan amplitudimodulaatio on kuitenkin myös sääolosuhteista riippuvainen ja havaittavissa 20-30% voimaloiden toiminta-ajasta. Näin ollen 5 desibelin amplitudimodulaatiokorjaus tulee lisätä tehtyihin melumallinnuksiin, ja koko melun vaikutusarviointi pitää tehdä uudelleen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen luvun 4.1 Melumallinnus ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa kohdassa Tuulivoimaloiden melupäästö todetaan amplitudimodulaatio seuraavaa: Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvioihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Mallinnus on raportoitu tarvittavine tietoineen kaavaselostuksen kohdassa Lähtötietojen perusteella tuulivoimalan melupäästö ei sisällä kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja eikä sen ole ilmoitettu olevan impulssimaista tai sisältävän merkittävää sykintää, kuten kaavaselostuksen sivulla 91. oleva taulukko kertoo. Tulkintamme mukaan meluvaikutusten arviointi on tehty asianmukaisesti ja riittävässä laajuudessa tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset huomioiden. 15. Arvioitaessa melun vaikutusta terveyteen on myös syytä huomioida Sosiaali- ja terveysministeriön Jari Keinäsen ja Vesa Pekkolan artikkeli Ympäristö- ja terveys -lehdessä Kaavan laadinnassa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja ohjeita. Tarkentuvan suunnittelun periaatteen mukaisesti yleiskaavaa laadittaessa on noudatettu ylempias-

21 19 (23) teisia suunnitelmia ja tarkentuvan suunnittelun periaatetta. Kaavatyössä on huomioitu yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset (MRL 39 ) sekä (MRL 10 a luvun) tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesto. Keinäsen ja Pekkolan (Ympäristö- ja terveys ) kehotti artikkelissaan tekemään huolellisia meluarviointeja asutukselle 2 km sisällä. Tässä selvityksessä on noudatettu YM OH 2/2014, joka on myös Keinäsen ja Pekkolan kehotuksen mukainen menettely. 16. Haluavatko Isojoen kuntapäättäjät todella muuttaa Kärjenkosken, Vanhakylän ja Ohrikylän asukkaiden elinympäristön niin, että melun ja luonnonrauhan katoamisen lisäksi asukkaita häiritsee tuulivoimaloiden lapavälke päivisin ja voimakkaiden lentoestevalojen vilkkuminen öisin, käytännössä poistaen nykyisen kirkkaan tähtitaivaan. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Laaditun melumallinnuksen mukaan (kaavaselostuksen kohta ) Lakiakangas II tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia Kärjenkosken, Ohrilylän tai Vanhakylän alueelle. Välkkettä on tutkittu kattavasti kaavaselostuksen kohdassa Laaditun varjostusmallinnuksen (real case -laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueen vakituiselle asutukselle. Yhdessä kohteessa varjostusvaikutus ylittää yleisesti käytetyn 8 h/vuosi. Osoitteessa Kärjenkoskentie 205 (mallinnuskohde J) varjostusvaikutus on 11:41 h/vuosi. Kaavaselostuksessa on arvioitu, että rakennuspaikka sijoittuu pääasiassa peitteiselle alueelle, joten suoraa yhteyttä voimaloihin ei välttämättä synny. Näin ollen vaikutuksen ei voida katsoa olevan oleellinen, etenkään kun välkehtimisen yhteyttä terveysvaikutuksiin ei voida suoranaisesti osoittaa. Lentoestevalojen vaikutuksia maisemaan on arvioitu kaavaselostuksen kohdassa Lentoestevalojen osalta valittavasta valotyypistä säädetään Trafin ohjeistuksissa ja valon asetustarpeesta ilmailulaki 1194/ Tuulivoimaloissa on nykyään sallittua käyttää valoisuusantureita, jotka mittaavat ilman kirkkautta ja valojen tehoa säädetään ilman kirkkauden mukaan. Näin valtaosan ajasta voidaan voimaloiden lentoestevalojen tehoa laskea merkittävästi ja yöllä käyttää punaisia kiinteitä valoja. Käytettävän valon ohjaus tapahtuu joka tapauksessa muulla ohjausmenetelmällä, kuin yleiskaavalla. 17. Jäävaaraa ei ole otettu huomioon, vaan osa voimaloista on sijoitettu aivan vapaasti käytössä olevan metsäautotien viereen. Vaikka voimalat olisikin sijoitettu kauemmaksi, miten varmistettaisiin metsätöitä tekevien tai muuten alueella liikkuvien ihmisten turvallisuus?