Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KRISTIINANKAUPUNKI Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16589

2 vastineet, ehdotusvaihe 1 (24) Sisällysluettelo 1 LAUSUNNOT Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos Länsirannikon ympäristöyksikkö Pohjanmaan liitto Metsähallitus Pohjanmaan museo Karijoen kunta Isojoen kunta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus MUISTUTUKSET Caruna Oy Fingrid Oyj Juhani Hautala Alvar Kankaanpää ja Allan Kankaanpää Lars-Erik Lundmark... 20

3 1 (23) 1 LAUSUNNOT 1.1 Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos Lausunnon pääsisältö: 1. Tuulivoimalayksiköt tulee sijoittaa lähtökohtaisesti vähintään 600 metrin etäisyydelle asutuksesta. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavan voimalat sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä asutuksesta. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaehdotuksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. 2. Tuulivoimapuiston tiestön osalta tulee huomioida, että alueelle on kaksi lähestymistietä taikka läpiajomahdollisuus onnettomuustilanteita varten. Tiestön osalta tulee huomioida myös se, että alueella on riittävästi pääteiden varrella sijaitsevia "levikkeitä" mm. hälytysajoneuvojen pysäköintiä varten, jolloin vältytään tiestön tukkeentumiselta onnettomuustilanteen aikana. Päätiestö tulee sijaita turvallisella etäisyydellä itse voimalayksiköistä. Lakiakangas II tuulivoimapuisto on osa Lakiakankaan suurempaa hankekokonaisuutta. Alueelle on kulku Kärjenkoskentieltä sekä Isojoentieltä. Lakiakankaan metsäautotie sijoittuu hankealueella länsi - itä suuntaisesti ja Mansikkamäen metsätie pohjoiseteläsuuntaisesti Isojoentieltä Kärjenkoskentielle. Osayleiskaavassa osoitetaan kunnostettavat/nykyiset tieyhteydet sekä uudet rakennettavat tieyhteydet. Tarkemmat tiesuunnitelmat laaditaan rakennuslupaa haettaessa. 3. Voimalayksiköiden ympärille tulee järjestää pintakerrokseltaan riittävä (vähintään 25 m:n säteellä) palamaton vyöhyke huomioiden mahdolliset tulipalot ja niistä tulevat heitteet. Tuulivoimalat perustuksineen sijoittuvat pystytysalueille, joten yksittäisen tuulivoimalan rakentamisen vaatima ala on sama kuin pystytysalueen ala. Kasvillisuus joudutaan raivaamaan noin 0,8 ha kokoiselta alueelta, osalle pystytysaluetta kasvillisuus voidaan jättää. Rakentamisen jälkeen kasvillisuutta ei tarvitse raivata voimalan

4 2 (23) ympäriltä vaan se saa palautua ennalleen. Tuulivoimalat ja niiden ympäristö hoidetaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:in laatiman ohjeistuksen Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (CFPA-E No 22:2012 F) mukaisesti. 4. Tuulivoimapuisto ja siellä olevat tuulivoimayksiköt tulee olla selkeästi opastettu I osoitteistettu mahdollisia onnettomuustilanteita silmällä pitäen. Asia kirjattu muistiin ja saatetaan hanketoimijalle tiedoksi. 5. Yleisön liikkumista alueella tulee rajoittaa sekä vaaroista tulee varoittaa riittävin toimenpitein. Alueella tulee huomioida esimerkiksi talviaikana jääheitteiden mahdollisuus. Sitä varten tuulivoimayhtiöltä tulee vaatia erillinen suunnitelma tai selvitys heitteiden vaara-alueista sekä siitä millä tavoin jääheitteistä aiheutuva vaara esimerkiksi merkitään maastoon. Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Tuulivoimapuistoa ei tulla rajaamaan aidalla lukuun ottamatta alueelle rakennettavia sähköasemia. Rakennusaikana vapaata liikkumista tuulivoimapuiston alueella sekä rakennus- ja huoltotiestöllä joudutaan kuitenkin turvallisuussyistä rajoittamaan. Tuulivoimapuiston käyttöaikana rakennus- ja huoltotieverkosto on maanomistajien vapaasti käytettävissä. Myös tuulivoimapuiston alueella liikkuminen on tällöin vapaata. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Konkreettisen tutkimustiedon perusteella todennäköisyys sille, että tuulivoimalasta putoava jää osuu henkilöön, on yksi kerta 1,3 miljoonassa vuodessa henkilölle, joka vuosittain talven aikana oleskelee yhden tunnin noin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta (Göransson 2012). Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. Turvallisuuteen liittyviä seikkoja on käsitelty kattavasti kaavaselostuksen kappaleessa Sammutusveden saannin turvaamiseksi alueelle tulee järjestää riittävästi toimivia ja helposti tavoitettavia sammutusvedenottopaikkoja. Tässä voidaan käyttää myös

5 3 (23) luonnonvedenottopaikkoja, joiden tavoitettavuuteen ja opastukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Osayleiskaavan ohjaustavoite ei edellytä, että osayleiskaavakarttaan merkitään luonnon vedenottopaikat sammutusvesisuunnitelmaan liittyen. Tuulivoimalat ja niiden ympäristö hoidetaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:in laatiman ohjeistuksen Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (CFPA-E No 22:2012 F) mukaisesti 7. Pelastuslaitos muistuttaa pelastuslain (379/2011) 3 luvun mukaisista toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuuksista turvallisuusasioiden huomioonottamisessa alueella ja sinne tulevissa rakennuksissa I rakennelmissa. Asia kirjattu muistiin ja saatetaan hanketoimijalle tiedoksi. 8. Edellä kohdassa 7 mainitut asiat huomioidaan myös öljyvahinkotilanteiden varalta. Asia kirjattu muistiin ja saatetaan hanketoimijalle tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta. 1.2 Länsirannikon ympäristöyksikkö Lausunnon pääsisältö: 1. Oleellista, että tuulivoimapuiston rajaus ja laajuus suunnitellaan niin, että haitalliset vaikutukset asutukselle, maisemalle, virkistykselle, ympäristölle ja luonnolle voidaan minimoida. Asia kirjattu muistiin. Kaavatyössä on huomioitu yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset (MRL 39 ) sekä (MRL 10 a luvun) tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset. Tulkintamme mukaan yleiskaavan vaikutusten arviointi on kattava ja laadullisesti riittävä siten, että se täyttää MRL 9 :ssä säädetyn vaatimuksen vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa, sekä MRA 1 :ssä säädetyn vaatimuksen vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa. 2. Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot melulle ylittyvät muutaman vapaa-ajan asunnon kohdalla tuulivoimapuistosta lounaaseen. Yksi voimala on sijoitettu melko lähelle asutusta Korsbäckissa, ja voimalasta voi mahdollisesti aiheutua meluongelmia. Voimaloiden sijoittaminen tulisi tehdä niin, että Ympäristöministeriön ohjearvot eivät ylity.

6 4 (23) Melun osalta yleiskaavan meluvaikutukset on mallinnettu ja arvioitu Ympäristöhallinnon ohjeet 2/2014 ohjeen mukaisesti. Mallinnuksen tuloksia on peilattu valtioneuvoston ohjearvoihin (VNp 993/1992), Ympäristöhallinnon tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoihin (YM 4/2012) ja Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeeseen (2003:1). Lakiakangas II tuulivoimapuiston (Kristiinankaupunki) pohjoisin voimala sijaitsee noin 1,2 km:n etäisyydellä asutuksesta. Lakiakangas II tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vakituisille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvostonpäätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) db) eivätkä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Lakiakangas II tuulivoimapuiston melualueella Kristiinankaupungin puolella sijaitsee maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaisesti yksi vapaa-ajanasunto. Kohteen rakennuslupatiedot on selvitetty kaavan ehdotusvaiheessa. Rakennusvalvonnasta ei löytynyt tietoa kiinteistölle haetusta voimassa olevasta rakennusluvasta. Edellä mainittua kohdetta ei voida tulkita käyttötarkoitukseltaan sellaiseksi rakennuspaikaksi, joka edellyttää huomioimista yleiskaavassa. Kyseisessä kohteessa (Mallinnuskohde AF, RN:o ) ympäristöministeriön yöajan ohjearvo ylittyy hivenen. Kohteen AF mallinnettu melutaso on yöajalla 38,2 db. Näkemyksemme mukaan hankkeella ei voida katsoa olevan sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät tuulivoimapuiston toteuttamisen. 3. Välkevaikutuksia saa vuoden aikana esiintyä niin vähän, että ei voi syntyä kohtuutonta haittaa. Jos ohjearvoja välkkeen osalta noudatetaan, ympäristölupaa ei vaadita. Asia kirjattu muistiin. Huomionarvoinen seikka on se, että välkehtimisestä annettu raja, noin 8 h/a, ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti, käytetään arvioinnin yhteydessä. 4. Laadittaessa osayleiskaavaa on huomioitava tuoreinta tietoa metsän tilasta ja erilaisista luontoselvityksistä. Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulipuistoalueiden YVA-menettelyä sekä osayleiskaavoitusta palveleva luontoselvitysten erillisraportti on laadittu Työssä kuvataan tuulivoimapuistojen eläimistön ja kasvillisuuden nykytila. Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulipuistoalueiden luonnonympäristön nykytilaa selvitettiin maastoinventoinneilla vuosina 2011 ja Inventoinnit koostuivat luontotyyppi- ja kasvillisuusinventoinneista, pesimälinnustoinventoinneista, linnuston kevät- ja syysmuutontarkkailuista sekä liito-orava- ja lepakkoselvityksestä. Luontoon kohdistuvat vaikutukset on kirjattu ja dokumentoitu kaavaselostuksen kohdassa 10.8 sivuilla Tulkintamme mukaan luontoon ja ympäristöön liittyvät ky-

7 5 (23) symykset on huomioitu asianmukaisesti ja vaikutukset arvioitu asianmukaisesti. Kaavaa suunniteltaessa on huomioitu yleiskaavan sisältövaatimukset. 5. Lakiakangas 1 ja 2 tulisi rakentaa samanaikaisesti, jotta ei muodostu v-muodostelmaa joka voisi lisätä syksyllä muuttavien lintujen törmäysriskiä. Näkemys kirjattu muistiin. Osayleiskaava ei ota kantaa voimaloiden rakentamisjärjestykseen. Osayleiskaava ei ota kantaa myöskään toisen kunnan puolella tapahtuvaan voimaloiden rakentamiseen. Lausunnon vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta 1.3 Pohjanmaan liitto Lausunnon pääsisältö: 1. Pohjanmaan liitto toteaa, että Lakiakangas 2 osayleiskaava on hyvin laadittu. Alue sijaitsee vaihemaakuntakaavassa osoitetun alueen sisälle. Suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristössä suunnitellaan useita tuulivoimapuistoja, ja näitä on asianmukaisesti huomioitu kaavaprosessissa. Pohjanmaan liiton mielestä myös ympärille suunniteltujen tuulivoimapuistojen sähkönsiirrot/johdot tulisi huomioida suunnittelussa. Tämä on tärkeää, koska monet tuulivoimapuistot voivat hyötyä olemassa olevista tai suunnitelluista voimajohtokaduista ja sähköasemista. Sähkönsiirron suunnittelussa yhteistyö on tärkeää. Tuulivoimapuiston sähkönsiirto on käsitelty kaavaselostuksen kappaleessa 6.5. Lakiakankaan tuulivoimapuisto liitetään valtakunnanverkkoon Kristiinankaupungin pohjoispuolella sijaitsevalla Kristinestad-sähköasemalla. Kristinestad-Furubacka, Furubacka Mansikkamäki ja Furubacka Tupaneva johtoreitit ovat lunastuslupahakemuksen mukaisia ja ne on tutkittu ja selvitetty YVA:ssa. Sähkönsiirron eri vaihtoehtojen toteutus ja ympäristövaikutukset selvitetään Energiamarkkinavirastoon toimitettavassa hankelupahakemusmenettelyssä. Yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus eivät edellytä näkemyksemme mukaan vaikutusten arviointia koskien tuulivoimapuiston liittämistä valtakunnalliseen sähköverkkoon enempää, kuin yleiskaavan materiaalissa on nyt tuotu ilmi. Lakiakangas II tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia on kaavaselostuksessa arvioitu Lakiakangas I sekä Lappfjärdin tuulivoimahankkeiden kanssa. Ei ole perusteltua verrata Lakiakangas II tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia (esim. sähkönsiirto) muihin alueen hankkeisiin, koska hyväksyttyjä hankkeita alueella ovat ainoastaan Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava ja Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava. Lakiakangas I on hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa ja Karijoen kunnanvaltuustossa Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava on vahvistettu osittain 2013 ja Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava (Isojoki) on käsittelyssä hallinto-oikeudessa. Lakiakangas II tuulivoimapuistolla ei ole yhteisvaikutuksia Metsälän tuulivoimapuiston kanssa.

8 6 (23) Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava on ehdotusvaiheessa Kristiinankaupungissa. Muissa lähiympäristön hankkeissa on vielä huomattavaa epävarmuutta, johtuen hankkeiden eri vaiheista. Hankkeiden ollessa YVA- tai luonnosvaiheessa, yhteisvaikutuksia ei voida arvioida tarkasti, koska tässä vaiheessa ei voida tietää tulevien osayleiskaavojen lopullista sisältöä. Lakiakangasta myö- tarpeen vaatiessa Sähkönsiirto ja sähkönsiirron vaikutukset arvioidaan YVA:ssa. hemmin alkaneiden tuulivoimahankkeiden YVI:ssa arvioidaan hankkeen vaikutuksia mm.suhteessa Lakiakankaaseen. 2. Pohjanmaan liitto aloittaa vuoden 2014 lopussa selvityksen suunnitelluista tuulivoimahankkeista ja niiden kytkeytymisestä kantaverkkoon. Asia kirjattu muistiin. 3. Muita osin Pohjanmaan liitto on sitä mieltä, että Lakiakangas 2 soveltuu hyvin seudullisesti merkittävään tuulivoiman tuotantoon ja on yhteneväinen Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan kanssa. Asia kirjattu muistiin. Lausunnon vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta 1.4 Metsähallitus Lausunnon pääsisältö: 1. Lakiakankaan kaavahanke on jaettu kahteen osaan, ja Lakiakangas I osayleiskaava on hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa ja Karijoen kunnanvaltuustossa Nyt lausunnolla olevassa Lakiakangas II osayleiskaavaehdotuksessa kaavaselostuksen kartoissa esitetään kuitenkin edelleen koko hankealue yhtenä kokonaisuutena, mikä vaikeuttaa kaavaehdotuksen arviointia. Karttojen perusteella ei käy selkeästi ilmi, mitä aluetta nyt käsiteltävänä oleva kaavaehdotus koskee, eikä myöskään, miten hankealue on muuttunut esim. Lakiakangas I:n hyväksytyssä osayleiskaavassa. 664-tien pohjoispuolisten tuulivoimaloiden poistaminen Lakiakangas I:n osayleiskaavasta on kuitenkin tervetullut muutos. Kaavaselostusta tarkistetaan kuvien osalta. Kyseiset muutokset eivät muuta asiakirjan sisältöä oleellisesti, joten tältä osin muutos on vähäinen tekninen tarkistus 2. Metsähallituksen luontopalvelut on jo YVA-selostus- ja kaavaluonnoslausunnoissaan tuonut esille, että kaikkien lähialueella vireillä olevien ja nyt jo hyväksyttyjen Lakiakangas 1 ja Mikonkeidas) tuulivoimahankkeiden osalta tulisi selvittää niiden yksittäis- ja yhteisvaikutus Natura-alueiden (mukaan lukien Hanhikeitaan Naturaalue) muutto- ja pesimälinnustoon. Tätä puutetta ei ole korjattu.

9 7 (23) Lappfjärdin-Lakiakankaan tuulivoimapuistohankkeiden Natura-tarveharkinnasta tehty erillisraportti toimitettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle lausunnoille. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus totesi YVA-selvityksestä antamassaan lausunnossa, että luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei tarvita. Naturatarveharkinnassa on käsitelty nykyisten Lakiakangas I:n, Lakiakangas II:n sekä Lappfjärdin tuulivoimapuistojen vaikutukset läheisiin Natura-alueisiin. Lisäksi Naturatarveharkinnassa on arvioitu myös muiden lähialueelle suunniteltujen tuulivoimapuistojen vaikutuksia Natura-alueisiin. Lakiakangas I:n, Lakiakangas II:n sekä Lappfjärdin tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset muiden lähiseudulle suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa kohdistuvat lähinnä Natura-alueilla lepäilevään linnustoon, koska hankkeet sijaitsevat niin etäällä toisistaan, että niillä ei arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia Natura-alueiden pesimälinnustoon tai alueilla esiintyviin luontotyyppeihin. Lappfjärdin ja Lakiakankaan alueiden tuulivoimapuistot sijoittuvat rannikon päämuuttoreittien itäreunaan ja itäpuolelle, suurimman osan alueen kautta kulkevista muuttolinnuista muuttaessa hankealueiden länsipuolelta. Kristiinankaupungin rannikolle suunnitelluilla tuulivoimapuistoilla (mm. Härkmeri ja Lappfjärd-Dagsmark -tuulivoimahankkeet) saattaa olla enintään kohtalaisia yhteisvaikutuksia etenkin Lapväärtin kosteikoiden ja Lålbyn peltoaukean Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittuihin muuttolintuihin. Tuulivoimapuistot aiheuttavat törmäys- ja estevaikutuksia alueen kautta muuttavaan lajistoon, koska ko. Natura-alueet sijoittuvat ainakin osittain suunniteltujen tuulivoimapuistojen väliin. Tuulivoimapuistot eivät kuitenkaan sijoitu aivan vierekkäin, jolloin muuttaville linnuille jää jonkin verran tilaa väistää tuulivoimapuistoja. Muista lähiseudun hankkeista Metsälän, Uttermossan ja Mikonkeitaan hankkeet sijoittuvat Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankkeiden etelä- ja lounaispuolille selvästi kauemmas esim. Hanhikeitaan Naturaalueesta, joten niiden ei arvioida aiheuttavan merkittäviä yhteisvaikutuksia Hanhikeitaan alueella esiintyville pesimä- tai muuttolintulajeille. Kaikki rannikkoalueelle suunnitellut tuulivoimapuistot muodostavat leveän esteen lintujen luontaiselle muuttoreitille, joka erittäin todennäköisesti aiheuttaa paikallisia muutoksia lintujen lentoreitteihin alueella. Sillä ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena esiintyvään lajistoon. 3. Kaavaselostuksessa ei ole myöskään esitetty yhteysviranomaisen ehdottamaa laskelmaa tai arviota hankkeiden yksin ja/tai yhdessä mahdollisesti aiheuttamasta törmäysriskin kasvusta ja sen vaikutuksista paikallisiin tai alueellisiin lintupopulaatioihin olemassa olevien mallien avulla. Vireillä olevat hankkeet yhdessä Metsälän hankkeen kanssa muodostavat Hanhikeitaan ja muuttoväylänä toimivan rannikon väliin merkittävän lentoesteen, jonka linnustovaikutuksia tulisi arvioida. Pohjanmaan vaihemaakuntakaava II:n Natura-arvioinnissa (Tikkanen ym. 2013) on esitetty lajistokohtaisesti eri lintulajien törmäyskuolleisuutta alueelle suunniteltuihin tuulivoimapuistoihin sekä arvioitu törmäysten populaatiovaikutuksia. Populaatiotasolla selvästi suurimmat riskit näyttäisivät kohdistuvan merikotkaan, johtuen niiden runsaasta esiintymisestä seudulla sekä Suomen kannan pienestä koosta. Laskelman mukaan tuulivoiman aiheuttama vuosittainen lisäkuolleisuus merikotkalle olisi noin 1,1 %, mikä hidastaisi kannan kasvua 18 % kymmenessä vuodessa, mikäli muut populaation vaikuttavat tekijät muutoin pysyisivät ennallaan. Lajin voimakkaan kannan kasvun vuoksi Suomen merikotkapopulaatiota pidetään kuitenkin melko sietokykyisenä tuuli-

10 8 (23) voimaloiden aiheuttamalle lisäkuolleisuudelle Myös joutsenella, merihanhella ja metsähanhella vaikutus olisi laskelman mukaan huomattava (6-12 %). Muilla lajeilla vaikutus olisi selvästi vähäisempi. Runsastuville lajeille lisäkuolleisuus tarkoittaa kannan kasvun vähäistä hidastumista ja taantuville lajeille kantojen vähenemisen nopeutumista. Vaikutukset Natura-alueiden kautta muuttavien lajien lintukantoihin on arvioitu jäävän pieniksi ja näin ollen Natura-alueilla esiintyviin muuttolintuihin ei ole arvioitu kohdistuvan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. 4. Metsähallitus toteaa, että Lakiakankaan II kaavaluonnoksen selvitysten perusteella ei pystytä toteamaan vaikutusta Hanhikeitaan linnustoon riittävällä tarkkuudella. Täydentäviä linnustotietoja on konsultin toimesta pyydetty Metsähallitukselta lokakuussa 2014 Lakiakangas II-kaavan oltua nähtävillä Isojoen puolella. Metsähallituksella olleet linnustotiedot on heille myös toimitettu. Metsähallitus toteaa, että Lakiakankaan II kaavaluonnoksen selvitysten perusteella ei pystytä toteamaan vaikutusta Hanhikeitaan linnustoon riittävällä tarkkuudella. Ajantasaisten pesimä- ja muuttolinnustotietojen perusteella tulisi täydentää Natura-tarveharkintaa, jotta voitaisiin tarvittavalla tarkkuudella arvioida aiheuttaako hanke yhdessä muiden hankkeiden kanssa Naturaalueen luontoarvojen heikentymistä. Tuulivoimahankkeen YVA-menettelyn yhteydessä vaikutuksia Hanhikeitaan Naturaalueen linnustoon on arvioitu alueen virallisen Natura 2000-tietolomakkeen lajistotietojen pohjalta, jotka kuvaavat Hanhikeitaalla esiintyvän linnuston tilaa vuonna 1996 eli Natura-aluetta perustettaessa. Natura -tarveharkinnan perusteella Lappfjärdin ja Lakiakankaan alueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen ei yksistään ole arvioitu aiheuttavan merkittäviä törmäys-, häiriö- tai estevaikutuksia Hanhikeitaan pesimälinnustolle, koska lajien ekologia ja käyttäytymispiirteet huomioiden lajien ei arvioida merkittävissä määrin liikkuvan suunniteltujen tuulivoimapuistojen alueilla. Hanhikeitaalla levähtävän linnuston osalta este- ja törmäysvaikutukset on arvioitu vähäisiksi, sillä on todennäköistä, että Hanhikeitaalla lepäilevät linnut muuttavat alueiden itäreunaa alueiden ohi. Tuulivoimapuistojen vaikutukset Natura-alueella pesivään ja sen kautta muuttavaan linnustoon on arvioitu vähäisiksi tai korkeintaan kohtalaisiksi, koska etäisyyttä lähimpiin tuulivoimaloihin on yli 2,5 kilometriä. Vaikutusten ei ole arvioitu muodostuvan merkittäviksi Hanhikeitaalla esiintyvälle linnustolle. Hanhikeitaan alueella on suoritettu vuonna 2014 tarkempia pesimälinnustoinventointeja, joiden pohjalta alueen Natura-tietokantaa on päivitetty (Metsähallitus 2014). Päivitetyt pesimälinnustotiedot on pyydetty Lakiakangas II:n ja muiden lähialueelle suunniteltujen tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten arvioinnin lähtötiedoiksi Metsähallitukselta (sähköposti, A.Halinen). Näiden tietojen perusteella täydennetyt pesimälinnustotiedot (suojeluperusteena olevien lintudirektiivin liitteen I lajit, alueella säännöllisesti tavattavat muuttolintulajit sekä alueella esiintyvät muut arvokkaat lajit) on esitetty taulukoissa 1, 2 ja 3. Hanhikeitaan pesimälinnuston uudet parimääräarviot perustuvat alueella tehtyyn 14,1 kilometrin linjalaskenta-aineistoon (Metsähallitus 2014). Linjalaskenta on menetelmä, jota voidaan käyttää vain maalinnuston inventointiin ja menetelmän tuloksena saadaan kohdealueen pesivän maalinnuston minimi- ja maksimipariarviot. Tuloksissa ei ole huomioitu lainkaan mahdollisia havaintoja vesilinnuista eikä lokeista ja tiiroista, joten taulukoissa 1 ja 2 tietoja ei ole päivitetty näiden lajien osalta. Niiden osalta vaikutusten arviointi perustuu pääosin edelleen alkuperäisen Natura-lomakkeen tietoihin.

11 9 (23) Alueilla, joilla linjalaskentojen alueellinen kattavuus on huono tai laskennan absoluuttinen tai suhteellinen (suhteessa tutkimusalueen pinta-alaan) määrä on pieni, vaikuttaa sattuma suuresti parimääräarvioon. Myös vaikeasti havaittavien lajien parimääräarviot tulevat usein yksittäisten alueiden kohdalla liian korkeiksi. Toisaalta tällaisten lajien kohdalla on myös keskimääräistä enemmän alueita, joilla lajia ei laskennoissa ole havaittu, vaikka laji alueen linnustoon kuuluukin (Metsähallitus 2014). Taulukko 1. Hanhikeitaan Natura-alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I lajit (Natura-tietolomakkeen tiedot sekä päivitetyt tiedot). Laji Natura-tietolomake Pesivä Levähtävä Metsähallitus 2014 (paria) (yksilöä) (paria) kuikka (Gavia arctica) 1 R - kaakkuri (Gavia stellata) 2 - pyy (Bonasa bonasia) 2 0 teeri (Tetrao tetrix) kurki (Grus grus) kapustarinta (Pluvialis apricaria) suokukko (Philomachus pugnax) liro (Tringa glareola) pikkulokki (Larus minutus) 1 - kalatiira (Sterna hirundo) 1 - palokärki (Dryocopus martinus) 1 1 Taulukko 2. Hanhikeitaan Natura-alueella säännöllisesti esiintyvät muuttolintulajit (Natura-tietolomakkeen tiedot sekä päivitetyt tiedot). Natura-tietolomake 2004 Metsähallitus 2014 Pesivä Levähtävä Laji (paria) (yksilöä) (paria) jouhisorsa (Anas acuta) 2 R - naurulokki (Larus ridibundus) 13 C - jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) 1 R 0 tundrakurmitsa (Pulvialis squatarola) mustaviklo (Tringa erythropus) punajalkaviklo (Tringa totanus) 13 c Taulukko 3. Hanhikeitaan Natura-alueella esiintyvät muut tärkeät lintulajit (Naturatietolomakkeen tiedot sekä päivitetyt tiedot). Muut tärkeät lajit Natura-tietolomake 2004 Metsähallitus 2014 populaatio (paria) populaatio (paria) Riekko (Lagopus lagopus) Pikkukuovi (Numenius phaeopus)

12 10 (23) Kuovi (Numenius arquata) Valkoviklo (Tringa nebularia) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 5 0 Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Natura-tietolomakkeen lajiston lisäksi Hanhikeitaan alueella pesii useita melko tavanomaisia metsä- ja suolintulajeja. Metsähallituksen vuoden 2014 maastoinventointien perusteella Hanhikeitaan Natura-alueella esiintyivät myös seuraavat lintulajit (suluissa arvioitu minimi- ja maksimiparimäärä): tuulihaukka (1-2), nuolihaukka (2-3), mustapyrstökuiri (1-2), metsäviklo (3-4), sepelkyyhky (10-14), käki (11-16), suopöllö (2), tervapääsky (4-5), käenpiika (1-2), käpytikka (5-8), kiuru (14-20), metsäkirvinen (75-112), niittykirvinen (80-119), keltavästäräkki (32-52), västäräkki (9-14), rautiainen (2-3), punarinta (36-54), pensastasku (18-27), mustarastas (22-34), räkättirastas (22-33), laulurastas (7-10), kulorastas (5-7), hernekerttu (10-15), lehtokerttu (7-10), mustapääkerttu (3-4), sirittäjä (3-4), tiltaltti (17-25), pajulintu (69-104), hippiäinen (8-13), harmaasieppo (57-97), kirjosieppo (15-23), hömötiainen (7-12), töyhtötiainen (14-24), talitiainen (38-61), isolepinkäinen (5-7), närhi (7-11), varis (4-5), korppi (1), peippo ( ), järripeippo (2-3), vihervarpunen (37-52), pikkukäpylintu (8-11), käpylintulaji (4-6) ja punatulkku (2-3). Alueen pesivän maalinnuston keskitiheys oli 108,1 paria/km 2 (Metsähallitus 2014). Valtakunnallisesti uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja edellä mainituista ovat mustapyrstökuiri (EN, erittäin uhanalainen), käenpiika (NT, silmälläpidettävä), niittykirvinen (NT) ja sirittäjä (NT)(Rassi ym. 2010). Hanhikeitaan Natura-alueen suojeluperusteena oleva linnusto on tuoreimpien kannanarvioiden mukaan kasvanut vuosina joidenkin lajien osalta, mutta joidenkin lajien parimäärät ovat pysyneet vakaina tai on tapahtunut taantumista. Suojeluperusteena olevasta lajistosta selvästi runsastuneita ovat mm. teeri, kapustarinta, liro ja punajalkaviklo. Lajeista liron ja teeren pesimäkanta Suomessa on taantunut ja ne luokitellaan valtakunnallisesti silmälläpidettäviksi (Rassi ym. 2010). Lajit ovat kuitenkin alueellisesti vielä melko yleisiä ja runsaslukuisia. Uusien linjalaskentaaineistojen perusteella Natura-alueella pesiville kahlaajalajeille saadut parimääräarviot ovat huomattavan korkeita (esim. kapustarinta paria), ja on mahdollista, että laskenta-aikaan alueella on ollut vielä joitain muutolla olevia yksilöitä. Pesivien kurkien määrä on kasvanut viidestä parista noin 8-11 pariin. Lajin populaatiot ovat kasvaneet selvästi myös valtakunnallisella tasolla 2000 luvun aikana ja Hanhikeitaan alueella pesivien parien määrä heijastelee todennäköisesti tätä kasvua. Muista lajeista (ei suojeluperusteena) riekko, pikkukuovi ja töyhtöhyyppä ovat myös laskentojen perusteella runsastuneet, mikä on jossain määrin ristiriidassa lajien valtakunnallisiin, jossain määrin taantuviin populaatioihin. Tämä korostaa Hanhikeitaan alueen merkitystä lajien pesimäympäristönä. Suojeluperusteena olevista lajeista Hanhikeitaan alueella suokukko on vähentynyt selvästi. Lajia ei vuoden 2014 kartoituksissa havaittu lainkaan (alkuperäisellä Naturalomakkeella mainitaan 6-10 pesivää paria). Laji on taantunut merkittävästi myös valtakunnallisesti ja luokitellaan nykyään erittäin uhanalaiseksi (Rassi ym. 2010). Naturalomakkeella mainituista lajeista myöskään pyytä ja jänkäkurppaa ei havaittu vuoden 2014 laskennoissa. Lajit saattavat kuitenkin yhä pesiä alueella, sillä vuoden 2014 kartoituksilla on katettu vain osa laajasta suoalueesta (vain noin 14 km linjalaskentalin-

13 11 (23) jaa/ 940 ha). Muista lajeista Metsähallituksen laskenta-aineiston perusteella on taantunut taivaanvuohi. Alkuperäisellä Natura-tietolomakkeella mainitsemattomista lajeista huomionarvoisia ovat etenkin alueella esiintyvät valtakunnallisesti uhanalaiset lajit. Niistä erittäin uhanalainen mustapyrstökuiri on todennäköisesti alueella uusi pesimälaji (ei mainittu Natura-tietolomakkeella). Viimeisen valtakunnallisen lintuatlaksen tietojen mukaan vuonna 2010 Suomessa pesi vain paria mustapyrstökuireja, mutta pesintöjen määrä oli edellisiin atlaksiin (v ja ) verrattuna kasvussa (Valkama ym. 2010). Laji pesii pääasiallisesti rantaniityillä, mutta vähemmissä määrin myös pelloilla ja soilla. Lajin vakiintuminen Hanhikeitaan pesimälajistoon on mahdollista. Vaikka Hanhikeitaan alueella esiintyvä linnusto on päivitettyjen linnustotietojen perusteella jossain määrin runsastunut, ei alueen linnustossa arvioida kuitenkaan tapahtuneen sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat merkittävästi alkuperäisten Naturatietolomakkeiden tietojen pohjalta tehdyn Natura-tarveharkinnan johtopäätöksiin. Alueen suojeluperusteena on useita eri kahlaajalajeja, jotka eivät pesimäaikaan todennäköisesti liiku suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Lakiakangas II tuulivoimapuiston lähimmät voimalat sijoittuvat niin etäälle, etteivät niistä aiheutuvat häiriövaikutukset ulotu Natura-alueelle saakka. Muuttoaikaan yksittäiset törmäykset tuulivoimaloihin koko lintujen muuttoreitin varrella ovat mahdollisia. Hanhikeitaan suojeluperusteena olevat lajit ovat kuitenkin pääsääntöisesti pienikokoisia, ruumiinrakenteeltaan ja lentotavaltaan sellaisia (pl.kurki), ettei niiden arvioida olevan tuulivoimatörmäyksille erityisen alttiita. Suojeluperusteena olevat lajit eivät myöskään ole uhanalaisia eikä yksittäisillä törmäyksillä arvioida siten olevan merkittävää vaikutusta Naturaalueella esiintyvään populaatioon. Lintujen riskiä törmätä Pohjanmaan rannikolle suunniteltujen ja jo olemassa olevien mannertuulipuistojen voimaloihin vähentää se, että kahlaajalintujen muuttoreitit kulkevat pääsääntöisesti kauempana rannikolla. Kokonsa puolesta törmäyksille alttiimmaksi arvioidaan kurki, jonka valtakunnallinen kanta on kuitenkin elinvoimainen ja ollut viime vuosina kasvussa. Tämä vähentää törmäysten populaatiovaikutuksia. Natura-tarveharkintaa tehtäessä ei ollut tietoja tietyistä alueella esiintyvistä muista suojelullisesti arvokkaista lajeista, joita ovat vuoden 2014 selvitysten perusteella ainakin mustapyrstökuiri (EN, erittäin uhanalainen), käenpiika (NT, silmälläpidettävä), niittykirvinen (NT) ja sirittäjä (NT)(Rassi ym. 2010). Näiden lajien ei myöskään arvioida fyysisten ominaisuuksiensa puolesta olevan erityisen alttiita törmäämään tuulivoimaloiden rakenteisiin. Lajit eivät myöskään pesimäaikaan todennäköisesti liiku suunniteltavan tuulivoimapuiston alueella. Lajit eivät kuulu Natura-alueen suojeluperusteisiin, joten niihin kohdistuvat vaikutukset eivät suoraan heikennä Natura-alueen arvoa. Lajit kuuluvat kuitenkin alueen ominaislajistoon, jonka vuoksi ne on tässä huomioitu. Suojeluperusteena olevien vesilintujen ja lokkilintujen (kuikka, kaakkuri, jouhisorsa ja naurulokki) osalta Natura-alueella pesivästä nykykannasta ei ole saatavilla tarkempaa tietoa, koska Metsähallituksen linjalaskenta-aineisto ei käsitä näiden lajien parimääräarvioita (Metsähallitus 2014) eikä alueelta ole olemassa muuta selvitysaineistoa. Lajit ovat kuikkaa lukuun ottamatta valtakunnallisesti taantuvia, joten niiden populaatioita voidaan pitää hieman herkempinä tuulivoimalatörmäysten aiheuttamalle lisäkuolleisuudelle. Törmäyksiä voi potentiaalisesti tapahtua muuttoaikaan koko muuttoreitin varrelle sijoittuvien tuulivoimapuistojen tuulivoimaloihin. Myös pesimäaikaan Hanhikeitaan läheisyyteen sijoittuvat tuulivoimapuistot aiheuttavat vaihtelevan suuruisen tör-

14 12 (23) mäysriski riippuen siitä, minne lintujen ruokailulentoreitit Hanhikeitaan alueelta suuntautuvat. Alkuperäisen Natura-tietolomakkeen mukaan kyseiset lajit pesivät Hanhikeitaan alueella naurulokkia lukuun ottamatta vain 1-2 parin voimin, joten yksittäiset törmäykset tuulivoimaloihin pesimäaikaan voisivat pahimmillaan aiheuttaa lajien väliaikaisen katoamisen Natura-alueelta. Hanhikeitaan läheisyyteen sijoittuvien tuulivoimahankkeiden toteutuessa lintujen pesimäympäristöt Natura-alueella säilyvät kuitenkin nykytilansa kaltaisina. Koska lajit esiintyvät vielä verrattain yleisinä Pohjanmaan alueella, arvioidaan Hanhikeitaan linnuston saavan kompensaatiota ympäröiviltä alueilta, mikäli alueella pesiviin yksilöihin kohdistuisi törmäysvaikutuksia. 5. Metsähallitus tuo myös toistamiseen esille, että kaavaselostuksesta puuttuu edelleen lähdeluettelo. Tekstissä on runsaasti lähdeviittauksia, mutta niitä selittävää, lähdekritiikin mahdollistavaa asianmukaista kirjallisuusluetteloa ei ole esitetty. Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen YVA:a varten on laadittu luontoselvitys. Kyseinen luontoselvitys on lähteenä osayleiskaavan luontotiedoille. Luontoselvityksen sivulla 83 ja 84 esitetään lähdekirjallisuus. Lähdeluetteloa ei ole tarkoituksenmukaista liittää kaavaselostukseen, koska se on tarkastettavissa itse luontoselvityksestä. Lapväärtin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen YVA-aineisto löytyy Ympäristöhallinnon tietoverkkopalvelusta osoitteesta: FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YV Ahankkeet/Lapvaartin_ja_Lakiakankaan_tuulivoimapuistot_Kristiinankaupunki ( ) Lausunnon vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta 1.5 Pohjanmaan museo Lausunnon pääsisältö: 1. Esitetyt havainnekuvat on otettu Lappfjärd-Lakiakangas hankkeen kokonaisuutta ajatellen. Museo toteaa, että maiseman muutos ja sen myötä mahdollisesti koettava haitta on todennäköisesti esitettyä merkittävämpää ja visualisointia tulisi vielä kohdentaa Lakiakangas II suuntaan. Asia kirjattu muistiin. Kaavaselostukseen lisätään teknisenä tarkistuksena havainnekuva Lakiakangas II tuulivoimapuiston suuntaan Korsbäckin kylän suunnasta. 2. Pohjanmaan museo toteaa, että kaavaselostusta on vielä syytä tarkentaa voimalamäärien osalta. Asia kirjattu muistiin. Lausunnon vaikutus kaavakarttaan:

15 13 (23) Ei vaikutusta 1.6 Karijoen kunta Lausunnon pääsisältö: 1. Karijoen kunnalla ei ole huomauttamista Kristiinankaupungin Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta. 1.7 Isojoen kunta Asia kirjattu muistiin. Vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta. Lausunnon pääkohta: 1. Isojoen kunnalla ei ole huomauttamista Kristiinankaupungin Lakiakangas 11 tuulivoimaosayleiskaava ehdotuksesta. Asia kirjattu muistiin. Lausunnon vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta. 1.8 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Lausunnon pääkohta: 1. Melumallinnus on tehty tuulivoimapuistoille Lappfjärd sekä Lakiakangas I ja II. Yksinomaan hankkeen Lakiakangas II osalta ei ole kuvaa melun leviämisestä. Kaavaselostuksen sivulla 59 olevan kuvan mukaan tuulivoimapuiston eteläpuolella on neljä vapaa-ajan asuntoa alueella, jolla melu ylittää 35 db(a). Kuva esittää Lappfjärdin ja Lakiakankaan yhteisvaikutuksia, mutta voidaan olettaa että osa vapaa-ajan asunnoista kaikesta huolimatta sijaitsee Lakiakangas II:n melualueella. Korsbäckin kylässä on muutamia asuinrakennuksia, jotka sijaitsevat hyvin lähellä aluetta, jolla melutaso on 40 db(a) tai enemmän. Yhden asuinrakennuksen (L) kohdalla melutaso on 40 db(a). ELY-keskus katsoo, että tuulivoimapuisto on suunniteltava siten, että Ympäristöministeriön ohjeissa annetut melutasot eivät ylity vapaa-ajan asuntojen kohdalla. ELYkeskuksen mielestä mahdollisuuksia melutason vähentämiseen Korsbäckin asuinrakennusten kohdalla tulee lisäksi selvittää edelleen. Kuvaa melun leviämisestä voitaisiin täydentää yksinomaan Lakiakangas II:n melualuetta esittävällä kuvalla. 2. Kuva 28 esittää tuulivoimapuistojen Lappfjärd sekä Lakiakangas I ja II varjostusmallinnusta. Mallinnuksen mukaan tuulivoimapuisto Lakiakangas II ei aiheuta mainittavia haittoja alueen asuinrakennuksille tai vapaa-ajan asunnoille. Koska kaavaselostukses-

16 14 (23) sa mainitaan varjostustuntien ylittävän 8 vuodessa muutamien asuinrakennusten kohdalla, voisi näiden rakennusten sijainnin esittää kartalla. 3. Tuulivoimapuiston Lakiakangas II visualisoinnista on vaikea saada käsitystä. Lappfjärd, Lakiakangas I ja II esitetään visualisoinnissa yhtenä kokonaisuutena. ELYkeskuksen viranomaisneuvottelussa visualisointiin liittyen esittämiä kommentteja ei ole huomioitu. Kaavaselostus voitaisiin vielä päivittää viranomaisneuvotteluissa vaadituilla visualisoinneilla. 4. Ravinnonhakulentoja suunnitellun tuulivoimapuiston itäpuolella sijaitsevalta kalasääsken pesältä on seurattu, lennot ovat suuntautuneet alueelta poispäin. Nuoret linnut ovat myös liikkuneet alueella, mutta törmäysriskialueen yläpuolella. Linnunpoikasten opetellessa lentämään on aina olemassa törmäysriski huomioiden myös että lähin voimala sijaitsee alle 1 km etäisyydellä pesästä. Koska pesä sijaitsee niin lähellä, on lentojen seurantaa syytä jatkaa lähivuosina. 5. Liikenteellisten vaikutusten arviointi on suoritettu riittävässä laajuudessa. Tuulivoimapuiston rakentamisesta eri liikennemuodoille aiheutuvat vaikutukset sekä liikennemäärän kasvun alueen asutukselle aiheuttamat vaikutukset kuvataan kaavaselostuksessa. 1. Kaava-asiakirjoja täydennetään Lakiakangas I ja Lakiakangas II:n yhteismallinnuksella (Melu, varjostus, näkemäanalyysi). Nykyinen melumallinnus, joka on laadittu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti, kattaa myös Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen. Kyseessä on ns. tekninen tarkistus kaavaselostuksen liiteaineistoon. Kaavakarttaan ei tule muutoksia. Tuulivoimapuiston meluvaikutukset on käsitelty kattavasti kaavaselostuksen kappaleissa sekä Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääoloissa rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa, jolloin turbiinien melutasot alenevat. Mikäli kohteet edellyttävät tarkempaa selvitystä, voidaan rakennusluvan hakemisen yhteydessä laatia tarkemmat melumallinnukset. 2. Varjostusmallinnuksen tulokset ovat kaava-asiakirjojen liitteenä. Varjostusmallinnuksen WindPRO-laskentatulosten ensimmäisellä sivulla on kartta, jossa on esitetty yksittäisten mallinnuskohteiden sijainti. Kartta liitetään myös kaavaselostukseen teknisenä tarkistuksena. 3. Kaavaselostusta täydennetään teknisenä tarkistuksena havainnekuvalla Korsbäckin Kylän suunnalta. 4. Tiedoksi. Asia saatetaan kunnan sekä hanketoimijan tietoon. 5. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta

17 15 (23) 2 MUISTUTUKSET 2.1 Caruna Oy Lausunnon pääkohta: 1. Caruna Oy:lla ei ole huomautettavaa Lakiakangas II, tuulivoimapuiston osayleiskaavasta. Asia kirjataan muistiin 2.2 Fingrid Oyj Lausunnon pääsisältö 1. Fingridillä ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Asia kirjattu muistiin. Vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta 2.3 Juhani Hautala Lausunnon pääsisältö: 1. Kaavaselostuksen mukaan melumallinnukseen ei ole lisätty 5 db sanktiota, koska mallinnuksessa käytetyllä voimalamallilla ei olisi sellaisia erityispiirteitä, että sanktio olisi perusteltua käyttää. Kuitenkin tammikuussa 2014 julkaistussa ruotsalaisessa Larsson & Öhlund raportissa käy ilmi, että amplitudimodulaatio on sääolosuhteista, ei voimalatyypistä johtuva ilmiö. Kun melumallinnuksen arvoihin lisätään amplitudimodulaatiosta johtuva 5 db sanktio, tulee koko Korsbäckin kylä samoin kuin Lillsjö ja kaikki asutus koko Lapväärtti- Lakiakangas hankeen ulkoreunan läheisyydessä 45 dba:n melun vaikutuspiiriin Kaavan laadinnassa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja ohjeita. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta

18 16 (23) noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen luvun 4.1 Melumallinnus ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa kohdassa Tuulivoimaloiden melupäästö todetaan amplitudimodulaatio seuraavaa: Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvioihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Mallinnus on raportoitu tarvittavine tietoineen kaavaselostuksen kohdassa Lähtötietojen perusteella tuulivoimalan melupäästö ei sisällä kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja eikä sen ole ilmoitettu olevan impulssimaista tai sisältävän merkittävää sykintää. Tulkintamme mukaan meluvaikutusten arviointi on tehty asianmukaisesti ja riittävässä laajuudessa tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset huomioiden. 2. Syntyvät äänipulssit voivat saada aikaan myös. ns. huonemoodit, jossa huoneeseen ulkoa tuleva ääni resonoi huoneen seinien sekä katon ja lattian välissä, niin että äänenvoimakkuuksien ero huoneen eri kohdissa saattaa olla huomattavakin ja voi siten tehdä huoneessa olemisen, esimerkiksi nukkumisen, epämiellyttäväksi. Näkemys kirjattu muistiin. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. 3. Melumallinnuksissa ja melumittauksissa käytetty dba-asteikko vaimentaa todellisia mitattuja äänenvoimakkuuksia hz taajuusalueella ja käytännössä poistaa kaikki voimakkuudet alle 10 Hz taajuuksilla. Kun ottaa huomioon em. mainitun pienitaajuisen lavan ohitustaajuuden ja sen vaikutukset pitäisikin dba-asteikon sijasta käyttää toisenlaista, esim. dbc-asteikkoa. Kaavan laadinnassa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja ohjeita. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan ja on voimassa toistaiseksi.

19 17 (23) Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. 4. Kaikki ihmisen tekemät koneet voivat mennä rikki. Näin tapahtui Porin Reposaaressa viime keväänä. Mitä tapahtuu, jos joku on juuri silloin voimalan välittömässä läheisyydessä? Kaavaselostuksen kohdassa on käsitelty voimaloiden osien irtoamista. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. Porin Reposaaressa sattunut voimalan rikkoutuminen ei aiheuttanut vahinkoa ihmisille. Onnettomuusriski on erittäin pieni vaikka Porin kaltainen onnettomuus sattuisikin. Tulee huomioida myös, että suunniteltu tuulivoimapuisto ei sijaitse asutuksen lähellä vaan metsäisellä alueella, jossa myöskään virkistyskäytön näkökulmasta ei liiku paljon ihmisiä. 5. Jos tuulivoimalan konehuoneessa syttyy tulipalo, sitä ei voida sammuttaa voimalan korkeuden vuoksi. Mitä jos tuli leviää alla olevaan metsään ja sieltä edelleen viereisiin kyliin? Tuulivoimalat ja niiden ympäristö hoidetaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:in laatiman ohjeistuksen Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (CFPA-E No 22:2012 F) mukaisesti. Voimalapalot sammutetaan ensisijaisesti muilla keinoin kuin vedellä. 6. Voiko tuulivoima-alueella liikkua ollenkaan turvallisesti? Miten varmistetaan metsätöitä tekevien ihmisten turvallisuus? Tuulivoimalan turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen kohdassa Tuulivoimaloiden vaikutukset turvallisuuteen arvioidaan hyvin vähäisiksi, eikä niihin juurikaan liity onnettomuusriskiä Liikenne virasto on julkaissut ohjeen tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen (8/2012). Kyseisessä oppaassa on annettu etäisyysvaatimukset liikenneväyliin. Tämän oppaan mukaiset etäisyysvaatimukset toteutuvat. Oppaassa todetaan seuraavaa: Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tuulivoimala tulee sijoittaa riittävän etäälle maantiestä. Määriteltäessä tuulivoimalan riittävää etäisyyttä maantiestä tulee ottaa huomioon tieluokka, liikennemäärä, nopeusrajoitus, rakennettavan voimalan tekniset ratkaisut (mm. lapojen jääntunnistus) ja muut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

20 18 (23) Alueen sisäinen tieverkosto ei kuulu liikenneviraston ohjeistuksen kattavan yleisten teiden piiriin, vaan ovat yksityisteitä eli luonteeltaan ns. metsäteitä. Näiden teiden liikennemäärät ovat pieniä. Tien käyttö ei muodosta sellaisen mittakaavan riskiä, kolmen voimalan toimesta, terveydelle tai turvallisuudelle, että sen voisi katsoa olevan mittakaavaltaan merkittävä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Onnettomuustietoa keräävän internetsivuston aineistossa on koostettu tietoa myös jäänmuodostuksen ja sinkoamisen aiheuttamista vahingoista. Kyseisen sivuston tietojen mukaan onnettomuuksia on erittäin vähän suhteessa tuulivoimaloiden määrään ( Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Konkreettisen tutkimustiedon perusteella todennäköisyys sille, että tuulivoimalasta putoava jää osuu henkilöön, on yksi kerta 1,3 miljoonassa vuodessa henkilölle, joka vuosittain talven aikana oleskelee yhden tunnin noin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta (Göransson 2012). Tutkimustiedon perusteella jäänmuodostuksen välillisesti aiheuttama sinkoamis/ putoamisriski on erittäin vähäinen. Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan perustellusti todeta, että Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laadittaessa on riittävässä määrin arvioitu vaikutukset jäänmuodostumisesta aiheutuvaan riskiin ja tehty johtopäätös, että riski on vähäinen. 7. Kaavaselostuksen toteamus, että alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyisi pääosin ennallaan ei pidä paikkaansa. Näkemys kirjattu muistiin. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen jokamiehen oikeudella tapahtuvia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Toisaalta nämä alueet taas parantavat alueen saavutettavuutta ja esimerkiksi maanomistajien toimesta tapahtuvaa metsänhoitoa. Näin ollen vaikutukset voidaan lukea myös positiivisiksi. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja jokamiehen oikeudella tapahtuvaan virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Metsätaloutta alueella voi harjoittaa normaalisti. Suhteessa hankealueen pinta-alaan maa-alueet, joissa alueelle kohdistuu maanpinnan käytön muutosta on häviävän pieni.

21 19 (23) 8. Kaavaselostuksessa ei esitetä minkäänlaista varmistusta sille, kuka ja kenen kustannuksella tuulivoimaloiden purkaminen ja alueen ennallistaminen suoritetaan. Myöskään ei ole varmuutta siitä, voidaanko voimaloiden betonijalustat ja voimaloiden väliset sähkökaapelit jättää maahan. Näiden poistaminen maastosta lisäisi purkamiskustannuksia ennestään. Osayleiskaavalla ei ratkaista alueen ennallistamista. Maanvuokralaissa on säännökset siitä, miten menetellään, kun vuokra-aika päättyy ja vuokra-alueella on rakennus (Maanvuokralaki 76 ). Alueen ennallistamiseen vaikuttaa myös maan vuokraajan kanssa laaditun sopimuksen sisältö. CPC Finland Oy:llä on kaikkien niiden maanomistajien kanssa maanvuokrasopimus, joiden alueelle rakennetaan tuulivoimainfrastruktuuria. Tätä hanketta koskevien maanvuokrasopimusten mukaisesti CPC Finland Oy on velvoitettu hoitamaan voimaloiden purkaminen. 9. Kaavaselostuksessa ei ole selvitystä siitä, mitä kautta Kristiinankaupungin puolelle suunnitellut voimalat aiotaan rakentaa ja huoltaa. Kaavaselostuksessa kappaleessa Liikenne on käsitelty hankkeen pääkuljetusreitit ja määrät. Lakiakankaan suunnittelualueelle on kaksi sisääntuloliittymää tuulivoimapuiston yhdys-teiden verkostoon. Erikoiskuljetukset suuntautuvat Lakiakankaan tuulivoimapuiston alueelle valtatieltä 8 seututeiden 663 ja 664 kautta suunnittelualueella olevalle Mansikkamäen metsätien pohjoiselle liittymälle. Etelänpuoleinen liittymä Kärjenkoskentieltä palvelee tuulivoimapuiston huoltoliikennettä. Muistutuksen vaikutus kaavakarttaan: Ei vaikutusta 2.4 Alvar Kankaanpää ja Allan Kankaanpää Muistutuksen pääkohta: 1. Pyydämme huomioimaan vedenottamomme. (kuvassa lähteen sijainti sekä vesijohto).