Mikael Sillanpää SAKEUDEN OPTIMOINTI VALKAISUN ALKUVAIHEISSA
|
|
- Elisabet Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikael Sillanpää SAKEUDEN OPTIMOINTI VALKAISUN ALKUVAIHEISSA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Marraskuu 2008
2 KESKIPOHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Mikael Sillanpää Työn nimi: Sakeuden optimointi valkaisun alkuvaiheissa Päivämäärä: Sivumäärä: 25 Työn ohjaaja: DI Thomas Fant Työn ohjaaja: DI Staffan Borg Tämän tutkimuksen tarkoitus oli parantaa valkaisun alkuvaiheiden sakeuden hallintaa. Työn pääpainona oli happivaiheen jälkeisen A-vaiheen sakeuden nosto yli 9 %:iin, ja se tapahtui happivaiheen kaksoisvuopesurilla. Sakeutta säädettiin pesurin pesu- ja suodosvesiä säätelemällä. D/O-vaiheen sakeutta yritettiin automatisoida edellisen tornin pohjalaimennuksilla. Valkaisun alkuvaiheiden sakeusmittarit myös tarkastettiin ja kalibroitiin. A-vaiheen sakeus saatiin nostettua yli 9 %:iin pitkiksikin ajanjaksoiksi ilman pesurin ongelmia. D/O-vaiheen sakeuden automatisointi ei onnistunut pohjalaimennuksen riittämättömän virtauksen vuoksi. Valkaisun sakeusmittareissa havaittiin suuriakin eroja kalibroinnin yhteydessä. A-vaiheen kaksoisdiffusöörin sakeuden tulisi olla yli 9 %, mutta ei saisi nousta yli 10%:iin, koska yli 10 %:n sakeus aiheutti diffusöörin ajovaikeuksia. D/O-vaiheen pohjalaimennuslinjaan tulisi lisätä vesisuuttimia virtauksen lisäämiseksi. Valkaisun sakeusmittareita tulisi tarkastaa tasaisin väliajoin mittareitten luotettavuuden parantamiseksi. Avainsanat: valkaisu, sakeus, A-vaihe
3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in Chemical Engineering ABSTRACT Author: Title of the thesis: Mikael Sillanpää Optimizing Consistence in Beginning of Bleaching Date: 9 November, 2008 Number of pages: 25 Supervisor: Supervisor: Thomas Fant Staffan Borg The purpose of this thesis was to improve the control of the consistence at the first stages of bleaching. The main purpose was to raise the consistence to over 9 per cent at the A- stage. This was done in the diffuser washer of the oxygen stage. The consistence was adjusted by adjusting the washing and filtrate waters of the diffuser washer. The consistence at the D/O-stage was tried to be automatized with the bottom dilution of the previous towers. The consistence meters at the first stages of bleaching were also checked and calibrated. The consistence at the A-stage was raised to 9 % and it was kept at that level for long periods without problems in the diffuser washer. The automatization of the consistence at the D/O-stage was not successful because of the insufficient flow in the bottom dilution. Great differences in the consistence meters in bleaching were noticed while they were being calibrated. The consistence of the diffuser washer at the A-stages should be over 9 % but it should not go over 10%. If the consistence increases to over 10 % it will cause problems with the diffuser. There should be more water nozzles in the bottom dilution line at the D/O-stage because it would increase the flow. The consistence meters in bleaching should be checked regularly to increase the reliability of the consistence meters. Keywords: bleaching, consistence, A-stage
4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ SUMMARY 1 JOHDANTO 1 2 VALKAISU ECF- ja TCF-valkaisu Happivaihe A-vaihe D/O-vaihe Z-vaihe P-vaihe EOP-vaihe Valkaisu Kaskisten Metsä-Botnian tehtaalla 6 3 SAKEUDEN MITTAAMINEN Sakeus ja sen vaikutus valkaisussa Sakeusmittarit Lapa-anturi Pyörivä sakeusmittari Mikroaaltomittari Optiset sakeusmittarit 12 4 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 14 5 TUTKIMUKSEN KULKU 15 6 TUTKIMUSTULOKSET 17 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 22 8 YHTEENVETO 24 LÄHTEET 25
5 1 1 JOHDANTO Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Metsä-Botnia Kaskisten sellutehtaan kanssa. Metsä-Botnia konserni on M-real-, UPM-kymmene- ja Metsäliitto-yhtiöiden yhdessä omistama. Metsä-Botnia-konserni on Euroopan johtavia sellun valmistajia, jonka tuotevalikoimaan kuuluu ECF- ja TCF-koivu- ja eucalyptussellun valmistus, sekä TCF-havusellun valmistus. Opinnäytetyöni tarkoitus on selvittää, mikä on valkaisuprosessin kannalta optimaalisin massan sakeus valkaisun alkuvaiheessa. A-vaiheen reaktiot suoritetaan kahdessa varastotornissa, joissa sakeuden nosto ehkäisee kanavoimista ja lisää tornien reaktioaikaa. Sakeuden nosto tapahtuu happivaiheen jälkeisessä kaksoisdiffusöörissä, jonka jättösakeutta oli tarkoitus nostaa yli 9 prosenttiin ilman pesujen huonontumista ja diffusöörin ajovaikeuksia. D/O-vaiheen sakeus on yhteydessä koko valkaisuprosessin tuotantovauhtiin, jolloin oikea sakeus takaa tuotantonopeuden paikkansapitävyyden. Opinnäytetyöhöni kuului myös sakeusmittarien ylläpitäminen työjakson aikana, mikä takasi mittarien paikkansapitävyyden koko työjakson ajan.
6 2 2 VALKAISU Valkaisun tarkoituksena on parantaa massan vaaleutta ja puhtautta poistamalla massan värillisiä ainesosia. Merkittävin väriä aiheuttava aine on ligniini, joka tulee poistaa mahdollisimman tarkoin. Valkaisua voidaan kutsua keiton jatkamiseksi toisilla kemikaaleilla. (Seppälä, Klemetti, Kortelainen, Lyytikäinen, Siitonen & Sironen 2004, 122.) 2.1 ECF- ja TCF-valkaisu ECF-valkaisussa (Elemental chlorine free) ei käytetä puhdasta kloorikaasua eikä hypokloriittia. ECF-valkaisussa käytetään valkaisukemikaalina klooridioksidia vähintään yhdessä valkaisuvaiheessa. Suomen selluntuotannosta n. 90 % on ECF-sellua. ECF-valkaisussa kemikaalikulutukset vaihtelevat puulajin ja massan delignifioitumisen mukaan. ECFvalkaisulla päästään pienemällä kemikaalikustannuksella parempaan vaaleustasoon. (Knowpulp ) TCF-valkaisu (Total chlorine free) on täysin ilman kloorikemikaaleja valkaistua massaa. TCF-valkaisussa tärkeimmät kemikaalit ovat happi, vetyperoksidi ja otsoni. TCF-valkaisun onnistumisen kannalta on tärkeää, että ennen valkaisua massa olisi delignifioitu keitossa sekä happivaiheessa mahdollisimman tarkoin. Peroksidia käytettäessä massan sisältämät metallit tulisi kelatoida (raskasmetallien poisto), jotta turhalta peroksidin kulutukselta vältyttäisiin. (Seppälä ym.; Knownpulp ) 2.2 Happivaihe Happidelignifiointi on prosessi, jossa poistetaan keiton jälkeen sellusta jäännösligniiniä alkalin ja hapen avulla. Happidelignifiointivaihetta pidetään sekä ympäristönsuojeluun että taloudellisuuteen liittyvänä investointina. Hapen reaktiot alkalisissa olosuhteissa ovat monimutkaisia radikaalien ketjureaktioita. Happi reagoi sekä hiilihydraattien että ligniinin kanssa. Reagoidessaan orgaanisten aineiden kanssa happi pelkistyy vedeksi, ja orgaaniset aineet hapettuvat. Happi on normaaleissa olosuhteissa heikko hapetin, ja siksi tehoton de-
7 3 lignifioija, mutta sen hapetuskykyä voidaan parantaa nostamalla lämpötilaa ja muuttamalla olosuhteet emäksisiksi. Siirtymämetallit, kuten mangaani, rauta ja kupari, hajottavat peroksideja, jotka ovat välimuoto hapen pelkistyksessä. Peroksidin hajoamisessa muodostuu hydroksyyliradikaaleja, jotka hajottavat selluloosaa tuhoisin seurauksin. Tämän vuoksi siirtymämetallien hallinta on erittäin tärkeää happidelignifioinnin selektiivisyyden kannalta. Keitossa liuenneet orgaaniset aineet osallistuvat happivaiheessa sivureaktioihin, joista seuraa sekä ylimääräistä hapen kulutusta että selluloosaketjujen pilkkoutumista. Happivaihetta edeltävän pesuhäviön nouseminen aiheuttaa siten massan viskositeetin ja paperiteknisen lujuuden laskun. Happivaiheessa tapahtuvaa ligniinin poistumista arvioidaan kappaluvulla ja hiilihydraattien pilkkoutumista viskositeetilla. Kappaluku kertoo jäännösligniinin määrän massassa ja viskositeetti selluloosamolekyylin pituutta, eli viskositeetin avulla voidaan arvioida massan lujuutta. Happidelignifiointivaihe alkaa viimeiseltä ruskean massan pesurilta. Laimennusruuville syötetään havumassatapauksessa magnesiumsulfaattiliuosta. Alkaliannos, eli NaOH-liuos tai hapetettu valkolipeä, syötetään laimennusruuvin jälkeiseen pumppausastiaan. Alkalin ja MgSO4-liuoksen sekoitus tapahtuu keskisakeuspumpulla, joka pumppaa massan happisekoittimille. Massaa lämmitetään suorahöyryllä haluttuun lämpötilaan ennen happisekoitinta. Höyryn mukana syötetään tarvittava happiannos massan joukkoon. (Knowpulp ) Reaktorin yläpään paine säädetään halutuksi purkuventtiilin avulla. Paine vaihtelee 3 8 barin välillä. Massasulpun kanavoitumisen ehkäisemiseksi tärkeintä on pitää sakeus tornissa yli 10-prosenttisena. Massan jako- ja purkulaiteet helpottavat myös tasaista tulppavirtausta. Happivaiheen purkusäiliöstä massa pumpataan sopivasti laimennettuna pesulaitteelle. Pesty massa johdetaan seuraavaan prosessivaiheeseen, joka on tavallisesti loppuvalkaisua edeltävä välivarastotorni. Happivaiheeseen tulevan massan laimennukseen käytettävä osa suodoksesta jäähdytetään, jolloin varmistetaan massapumpun toiminta. Loput suodoksesta pumpataan pesuvedeksi edeltävälle ruskean massan pesulaitteelle. (Knowpulp )
8 4 2.3 A-vaihe Hapanhydrolyysi on keskisakeusvaihe, jossa massassa olevat hekseeniuronihapot (HexA) poistetaan happamalla hydrolyysillä eli käsitellään massa hapolla korkeassa lämpötilassa. Nämä hekseeniuronihapot ovat hemiselluloosaryhmiä, joiden vaikutus kappalukkuun on samanlainen kuin jäännösligniinin. Varsinkin lehtipuumassalla HexA:n osuus on suuri. Hekseeniuronihapot kuluttavat klooridioksidia, otsonia ja peretikkahappoa (mutta eivät happea eikä vetyperoksidia) samoin tavoin kuin ligniinikin. Happamalla hydrolyysilla säästetään edellä mainittuja kemikaaleja. Nämä ovat kuitenkin hapanta hydrolyysiä selektiivisempiä HexA:n poistossa. Käsittely tehdään korkeassa lämpötilassa varastosäiliössä ennen valkaisua. (Knowpulp ) Hapan hydrolyysi on erityisen tehokas ehkäisemään oksalaattisakan syntymistä HexA:n hajoamisen yhteydessä. Oksalaattisakkaa voi kerääntyä harmilliseksi saostumaksi pesureille. (Knowpulp ) 2.4 D/O vaihe Alkuvalkaisussa klooridioksidin tarkoitus on liuottaa jäännösligniiniä. Tarvittava klooridioksidiannos riippuu jäännösligniinin määrästä, jota kuvataan valkaisuun tulevan massan kappaluvulla. Siten oikealla annostuksella voidaan tasata alkuvalkaisun jälkeistä kappalukua eli välikappalukua. Klooridioksidilla saadaan paras valkaisuvaikutus neutraaleissa tai heikosti happamissa olosuhteissa. Ligniinin poisto on kuitenkin tehokkainta happamassa ympäristössä. Siksi alkuvalkaisun klooridioksidivaiheessa käytetään selvästi alempaa ph:ta kuin loppuvalkaisussa. Delignifioinnin kannalta paras D/O-vaiheen loppu-ph on 2,0 2,5. D/O-vaihe tehdään yleensä keskisakeudessa, ja lämpötila on C. (Knowpulp )
9 5 2.5 Z-vaihe Otsoni on erittäin voimakas hapetin, eli se luovuttaa herkästi yhden happiatomin. Otsoni hapettaa myös epäorgaanista ainetta. Otsonin hajoamista lisäävät korkea lämpötila, metallit ja korkea ph. Otsoni on erittäin reaktiivinen valkaisukemikaali sekä tehokas jäännösligniinin poistaja. Otsoni reagoi sekä ligniinin että hiilihydraattien kanssa jo alhaisissa lämpötiloissa. Otsoni reagoi ensisijaisesti ligniinin kanssa, mutta otsonivalkaisussa syntyvät reaktiotuotteet, hydroksyyli- ja perhydroksyyliradikaalit, reagoivat helposti hiilihydraattien kanssa. Otsonivaiheessa syntyy myös karbonyyliryhmiä, jotka lisäävät hiilihydraattien hajoamista seuraavassa alkalisessa vaiheessa, jolloin massan lujuus laskee. Näistä syistä liian suuria otsoniannoksia on vätettävä, jotta massan lujuus säilyisi. Otsoni hajottaa ligniinistä sivuketjun sekä aromaattisen renkaan kaksoissidoksen. Tämän lisäksi se aiheuttaa ligniinin hapettumista. Tällöin ligniini liukenee ja massan vaaleus paranee. Sivureaktiona tapahtuu metalli-ionien katalysoimaa otsonin hajoamista, joka lisää kemikaalikustannuksia. (Knowpulp ) 2.6 P-vaihe Vetyperoksidilla (H202) on alkalisissa oloissa ominaisuus, joka useimmilta muilta sellun valkaisukemikaaleilta puuttuu: ligniinipoiston lisäksi se myös reagoi ligniinin värillisten kromoformiryhmien kanssa. Tämän vuoksi jäännösligniini on peroksidivaiheen jälkeen vaaleampaa kuin muiden vaiheiden jälkeen. Sellun valkaisussa vetyperoksidilla tapahtuu sekä ligniiniä säästäviä että ligniiniä poistavia hapetusreaktioita. Ligniiniä säästävissä reaktioissa perhydroksyyli-ioni hapettaa ligniinin kloroformeja vaalentaen ligniiniä, joka vaalentaa massaa. Ligniiniä poistavissa reaktioissa ligniini liukenee, ja tällöin peroksidin hajoamistuotteena muodostuneet hydroksyyli- ja perhydroksyyliradikaalit ionisoivat ligniinin fenolisia ryhmiä. Näissä reaktioissa tapahtuu myös vahingollista hiilihydraattien pilkkoutumista radikaalien vaikutuksesta, mikä näkyy massan viskositeetin laskuna. (Knowpulp ) Perhydroksyyli-ionit ovat erittäin aktiivisia ja pystyvät hapettamaan kromoformiyhdisteitä värittömiksi. PH on tärkeä osa peroksidivaihetta perhydroksyyli-ionin muodostumisen kannalta. Peroksidivaiheessa ph olisi tärkeä säätää oikeaksi (9 10), mutta liian korkeassa
10 6 ph:ssa perhydroksyyli-ioni voimistuu sen hajoamisreaktioksi. (Isotalo 2004, 93.) 2.7 EOP-vaihe NaOH:a käytetään esimerkiksi valkaisun alkalivaiheessa, jossa alkaliuuttovaiheen tarkoituksena on neutraloida edellisessä valkaisuvaiheessa osittain pilkkoutuneet jäännösligniinijakeet. Neutraloinnin tarkoituksena on parantaa jakeiden liukoisuutta ja mahdollistaa niiden poistuminen massasta alkalivaiheen jälkeisessä pesussa. Alkali annostellaan suhteessa edellisen valkaisuvaiheen annokseen (esimerkiksi 0,6 kertaa klooridioksidin määrä aktiivikloorina). Jos alkalia annosteltaisiin vain ph:n mukaan, voisi kulutus nousta turhan suureksi. Tämän lisäksi alkalivaihe muokkaa kuituja otolliseksi seuraavaan klooridioksidivaiheeseen tai muuta hapanta vaihetta varten. Alkuvaiheen loppu-ph:n tulisi olla ensimmäisessä alkalivaiheessa yli 10. (Knowpulp ) Alkalivaihetta vahvistetaan aluksi hapella ja vetyperoksidilla. Näillä saavutetaan tuotantokustannusten alentumista valkaisun kapasiteetin kasvua massalaadun parantumista: puhtaampaa ja vaaleampaa klooripohjaisten kemikaalien vähenemistä. (Seppälä ym. 2004, 125.) NaOH-annosta säädetään ph:n mukaan, joka on yleensä n. 10,5 11,0. Ennen alkalivaiheessa käytettiin yleisesti alle 70 o C olevaa lämpötilaa, koska liian korkea lämpötila ja ph vaikuttavat klooriligniinin lisäksi hemiselluloosan pilkkoutumiseen. Yleistynyt lisäkemikaalien käyttö on mahdollistanut vaiheen optimilämpötilan n o C:seen. (Seppälä ym. 2004, 125.) 2.8 Valkaisu Kaskisten Metsä-Botnian tehtaalla Valkaisuvaiheita kuvataan kirjainyhdistelmällä A-ZD-EOP-D-Z(E2)-P. Kuviossa 1 on kuvattu Kaskisten kuitulinja. Sakeamassatorneissa suoritetaan hapan hydrolyysi eli A-vaihe. Valkaisemattoman massan ajo valkaisuun aloitetaan sakemassatorneista. Sakeamassator-
11 7 neista massa pumpataan AVO-pesusuotimelle, jossa massa jäähdytetään ja sakeutetaan sopivaksi ennen Z-vaiheen otsonireaktoria. AVO-pesusuotimen massaruuville ajetaan talkkiliuosta. Massa pumpataan Z-vaiheeseen sakeamassapumpulla O 3 -sekoittajaan jossa ph säädetään rikkihapolla halutulle tasolle. Otsonireaktorista massa puretaan välivarastotorniin. Välivarastotornista massa pumpataan ensimmäiseen klooridioksidivaiheeseen. CLO 2 -liuos lisätään kemikaalisekoittajalle ennen reaktoritornia. Reaktorin jälkeen massa pestään DOpesusuotimella, jonka poistoruuville lisätään magnesiumsulfaattia (MgSO 4 ) sekä natriumhydroksidia (NaOH) ph:n säätöön. Ennen EOP-vaihetta massan lämpötila nostetaan pesurin pesuvesillä ja säädetään sopivaksi höyryllä. Ennen sakeamassapumppua lisätään pumpun imupuolelle vetyperoksidia ja kemikaalisekoittajalle happea ja korkeapainehöyryä. Massa syötetään paineelliseen välihappitorniin, josta massa puretaan paineettomaan E/Oreaktoriin. Massa pumpataan E/O-pesurin kautta pumppausastiaan, josta massa pumpataan kemikaalisekoittajan kautta D1-reaktiotorniin. Massan ph säädetään MC-pumpun imupuolelle syötetyllä rikkihapolla ja kemikaalisekoittajalle lisätään tarvittava klooridioksidiannos. D1-tornista massa pumpataan pesusuotimeen, jonka purkausruuville lisätään talkkia. Massan ph säädetään MC-pumpun imupuolelle lisättävällä rikkihapolla. MC-pumppu pumppaa massan Z2-reaktoriin otsonilisäyksen jälkeen. Massa puretaan Z2-reaktorista E2- reaktiotorniin. E2-tornista massa pumpataan E2-pesusuotimelle, jonka poistoruuville lisätään natriumhydroksidia ph:n säätöön. Ruuvi kuljettaa massan pumppausastialle, josta se pumpataan MC-pumpulla kemikaalisekoittajan kautta P-reaktiotorniin. Kemikaalisekoittajalle lisätään tarvittava vetyperoksidiannos. P-tornista lähtevä massa pestään imusuotimella ja pumpataan varastotorneihin. Varastotorneista massa jatkaa matkaa kuivatuskoneelle.
12 KUVIO 1. Kaskisten Metsä-Botnian kuitulinja (Fant 2002.) 8
13 9 3 SAKEUDEN MITTAAMINEN 3.1 Sakeus ja sen vaikutus valkaisussa Sakeus kertoo, kuinka monta painoprosenttia kuiva-ainetta on massasulpussa. Kuiva-aine on pääosin puukuitua, mutta myös täyteaineita ja epäorgaanista ainetta.(knowpulp ) Valkaisureaktoreiden halkaisijan kasvun myötä massavirtauksen kanavoiminen kasvaa, jota estetään massasulpun sakeuttamisella. Eritoten ylhäältä syötettävissä reaktoreissa kanavoimisen riski kasvaa, jolloin korkea sakeus estää kanavoimisen ja lisää reaktioaikaa. (MacLeod, Smith, Fuller, Tran, Duke 2000, A632.) 3.2 Sakeusmittarit Sakeuden mittaamiseen käytetään apuna mm. seuraavia sakeusmittareita: lapa-anturi, pyörivä sakeuslähetin ja mikroaaltomittari. (Knowpulp ) Lapa-anturi Kuviossa 2 on esimerkki lapa-anturista. Lapa-anturit toimivat leikkausvoimaperiaatteella. Anturina massaputkessa on lapa, johon kohdistuu virtaavan massan leikkausvoima, joka on suoraan verrannollinen massan sakeuteen. Jos lähetin asennetaan laminaariselle virtausalueelle ja virtausnopeus on välillä 0,5 5 m/s, lapalähettimet eivät ole riippuvaisia massan virtausnopeudesta. Leikkausvoimaperiaatteella toimivan sakeuslähettimen staattinen lapa soveltuu kaikkiin prosesseihin. Lähettimen kestävä rakenne ja hyvät lämpöominaisuudet mahdollistavat vaativatkin asennuskohteet, kuten keittimen puskulinjan. Lähetin on helppo ottaa käyttöön, koska kalibrointikäyrät ovat sisäänrakennettuja. Kalibrointikäyrästöt kattavat kaikki massatyypit ja niitä vastaavat anturit, ja niiden avulla massalajivaihdot voidaan automatisoida. Tällöin ulostulo kertoo aina todellisen sakeuden. Mitattavan sakeusalueen tulee olla 0,7 16 % Cs. (Knowpulp )
14 10 KUVIO 2. Lapalähetin (Knowpulp ) Pyörivä sakeusmittari Leikkausvoimamittareista toiseksi yleisin ovat ns. pyörivät sakeusmittarit. Ne mittaavat massan aiheuttamaa leikkausvoiman momenttimuutosta. Tämä muutos on verrannollinen massan sakeuteen. Laiterakenne on monimutkaisempi kuin lapamittareissa. Pyörivien sakeusmittareiden etu on niiden hyvä asennettavuus. Nämä voidaan asentaa turbulenttiselle virtausalueelle lähelle muita prosessi-instrumentteja ja putkimutkia. Lisäksi sallittu virtausvaihtelualue on suurempi kuin lapamittareilla, alkaen lähes nollavirtauksesta. Tuntoelintä pyöritetään massassa servomoottorin avulla. Tuntoelimeen kohdistuva voima mitataan optisten levyjen avulla. Momenttivoima on verrannollinen massan sakeuteen. Paperimassa jarruttaa tuntoelimen kiertymistä, jolloin moottoriin kiinnitetyn optisen levyn ja tuntoelimessä olevan optisen levyn keskinäinen asema muuttuu. Muutos mitataan aina laitteen mukaan tarkkuusjousien avulla, sähköisesti ja optiikkaa apuna käyttäen. Muutos muunnetaan momentiksi ja edelleen sakeudeksi. Kuviossa 3 on pyörivä sakeusmittari (Knowpulp )
15 11 KUVIO 3. Pyörivä sakeusmittari (Knowpulp ) Mikroaaltomittari Mikroaaltomittareiden mittausperiaate hyödyntää mikroaaltojen kulkuajan lineaarista riippuvuutta sakeudesta. Mikroaaltojen etenemisnopeuden materiaaleissa määräävä dielektrisyysvakio on vedellä huomattavasti isompi kuin massan kiintoaineilla. Tämän vuoksi mikroaallot kulkevat massassa sitä hitaammin, mitä suurempi on massan vesipitoisuus. Online-mittauksessa mikroaallot läpäisevät mitattavan massavirran, jolloin saadaan nopeasti mittaustulos. Merkittävä ero muunlaisiin mittausteknologioihin on, että täyteaineet sisältyvät mittaustulokseen. Kuviossa 4 on kuvattu kaksi erilaista mikroaaltomittaria. (Knowpulp )
16 12 KUVIO 4. Mikroaaltosakeusmittari (Knowpulp ) Optiset sakeusmittarit Kuviossa 5 on esimerkki optisesta sakeusmittarista. Valon heijastukseen perustuvassa mittauksessa sakeus mitataan suuntaamalla valonsäde mitattavaan massaan. Valo suodatetaan, ja siten massaan ohjautuu aallonpituudeltaan sopivaa valoa. Osa valosta heijastuu takaisin mitattavasta massasta, ja valokennon avulla mitataan lähetetyn ja vastaanotetun valon voimakkuudet. Mittaustulos on suoraan verrannollinen sakeuteen, eli mitä sakeampi massa, sitä suurempi on takaisin heijastuneen valon määrä. Mittausalueena on 0,1 10 %. (Knowpulp ) Optisen mittauksen heijastukseen perustuva ratkaisu ei aina ole paras vaihtoehto mitattaessa erivärisiä paperimassalaatuja nykypäivän paperi- ja kartonkiteollisuudessa. Parempi ratkaisu on ns. suoraan absorptioon perustuva mittaus, jossa monokromaattista, tarkalleen valittua aallonpituutta (880 nm:n) käyttävä optiikka on täysin tunteeton massan värille. (Knowpulp )
17 13 Valon polarisaation perustuvaa tekniikkaa käytetään tyypillisesti matalan sakeuden sovelluksissa mittausalueen ollessa %. Mittaus perustuu kuitujen kykyyn depolarisoida näytteeseen johdatettavaa valoa. Valonlähteestä (LED) valo johdetaan polarisaatiosuotimen sekä optiikan läpi massanäytteeseen. Näytteen depolarisoiman valon määrä on verrannollinen sakeuteen. Mittarit ovat tavallisesti online-mittareita, eli massanäyte johdetaan näytelinjaa pitkin lähettimelle ja edelleen takaisin prosessiin. Mittarit vaativat huolellisen kalibroinnin kullekin massalajille, ja massan ominaisuuksien muuttuessa uudelleen kalibrointi on tarpeen. (Knowpulp ) KUVIO 5. Optinen sakeusmittari (Knowpulp )
18 14 4 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA Kemira solutions on tehnyt tutkimuksen SIMO-vaiheen optimointi. Tutkimuksessa A- vaiheeseen lisättiin SiMO-aktivaattoria vaaleuden parantamiseksi. Tutkimuksessa käytettiin hyväksi Taguchi-ohjelmaa. Paras tulos saatiin 12 %:n sakeudella, 180 min:n reaktioajalla ja 0,4 kg/t olevalla SiMO-määrällä, joista reaktioaika oli hallitsevin. (Kervinen, Fant, Jäkärä, Härmä, Viitanen, Patola, Järvinen, Hämäläinen, Keskinen & Paren 2003.) Janne Vilkkilä on tehnyt Metsä-Botnian sisäisenä toimeksiantona tutkimuksen Happivaiheen diffusöörin toiminnan tehostaminen Kaskisissa. Tutkimuksen tulosten mukaan optimipoistosakeus tulisi pitää 9 10 %:ssa, pesunestettä ei tulisi ajaa ylikapasiteetilla ja suodosvirtaukset tulisi optimoida lähelle maksimikapasiteettia. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että pesuneste ja suodosvirtaukset tulisi vakioida. (Vilkkilä 2005.) Omaa tutkimusta tehdessäni pesuvesien ajoa ylikapasiteetilla ei enää tapahtunut.
19 15 5 TUTKIMUKSEN KULKU Tutkimus aloitettiin tarkastamalla sakeusmittarit. Sakeusmittareilta otettiin kolme noin 100 gramman massanäytettä ja kirjattiin sakeusmittarin lukema massanäytettä otettaessa. Massanäytteet punnittiin, jonka jälkeen näytteet imusuodatettiin ja pestiin. Suodatuksen jälkeen massanäytteitä kuivatettiin lämpöuunissa, kunnes näytteet olivat täysin kuivia. Kuivatetut massanäytteet punnittiin ja laskettiin näytteiden todellinen sakeus. Tällöin huomattiin, että kahden mittarin (happidiffusööriin menevän ja D/O-vaiheen) tulokset poikkesivat huomattavasti todellisesta sakeudesta, kuten taulukossa 1 on esitetty. Mittarit kalibroitiin sakeusnäytteiden tulosten perusteella. Näytteet otettiin joka päivä ennen koe-ajojen suorittamista. Kalibroinnin jälkeen aloitettiin sakeuksien optimointi. Todettiin, että tutkimuksen pääpainona olisi A-vaiheen sakeuden nostaminen noin 9 %:n sakeuteen. Myös D/O-vaiheen sakeuteen tulisi kiinniittää huomiota, koska koko valkaisun tuotantonopeus on verrannollinen D/O-vaiheen sakeudesta. Sakeusmittareita oli viisi kappaletta: happitorniin menevä, happitornista lähtevä, A- vaiheeseen menevä, avo-vaiheen ja D/O-vaiheen mittarit. Ensiksi päätettiin nostaa happitorniin menevän massan sakeutta. Sakeutta nostettiin happitornia edeltävän pumppausastian laimennusta vähentämällä. Sakeuden noston aikana seurattiin happitornin yläpään painetta ja happitornista lähtevän massan kappalukua. Happitornista lähtevää sakeutta ei voitu säätää, jolloin mittari vain kalibroitiin. A-vaiheeseen menevän sakeuden nosto suoritettiin happivaiheen jälkeisen kaksoisdiffusöörin pesuvesiä/suodoksia säätämällä. A-vaiheen sakeuden noston aikana seurattiin A-vaiheen sakeutta, happidiffusöörin poistokaavarin kuormaa, pesuvesi/suodosvesien määriä, suodoslinjojen imupaineita, sihtipaketin alastuloaikaa, suodoksien johtokykyjä ja A-vaiheen jälkeistä kappalukua ja vaaleutta. A-vaiheen sakeuden noston ongelmia olivat diffusöörin toiminnan takaaminen ja pesujen johtokykyjen hallinta. Koska A-vaihe suoritettiin kahdessa varastotornissa, massa jouduttiin ajamaan vuorotellen kumpaankin, eli kun toinen massatorni tuli täyteen, vähennettiin kyseisen massatornin purkamista, kun taas toisen massatornin purkua lisättiin. Näin viiveaikaa massatorneissa parannettiin. Tornien vaihtelu aiheutti virtaus/sakeusmuutoksia seuraavaan avovaiheessen. Muutoksia pyrittiin tasoittamaan massatornien pohjalaimennuksilla ja massapumppujen laimennuksilla. Avo-pesurin jälkeistä otsonivaiheen sakeutta nostettiin pesurin
20 16 massaruuvin laimennusta vähentämällä. D/O-vaiheen sakeussäätö yritettiin automatisoida välivarastotornin pohjalaimennuksella ja massapumpun laimennuksella. Sakeussäätöjen aikana seurattiin lisäksi myös kemikaalikustannuksia.
21 17 6 TUTKIMUSTULOKSET Taulukossa 1 on sakeusmittareiden sakeusnäytteiden todelliset sakeudet verrattuna mittareiden näyttämään lukemaan. Happidiffusöörille menevän ja D/O:hon menevän sakeusmittarin tulokset poikkesivat huomattavasti todellisesta lukemasta. TAULUKKO 1. Sakeusmittareiden sakeusnäytteet mittarin lukema todellinen lukema Happitorniin Happidiffusööriin A-vaiheeseen Avo-vaiheeseen D/O:hon menevä menevä menevä menevä menevä 10,6 10,3 9,5 3,2 9,7 10,5 10,8 9,3 3,4 8,8 Taulukossa 2 tarkastellaan koeajoa happidiffusöörillä samalla tuotannolla kahtena perättäisenä päivänä. Taulukossa nähdään pesuvesien määrä pesuvaiheisiin 1 ja 2 sekä suodosventtiilin asentoprosentti, litramäärä ja sakeus. TAULUKKO 2. Happidiffusöörin koeajo tuotanto pesu 1. pesu 2. pesu 1. pesu l/s 185l/s 170 l/s 175l/s suodos % 63,5 57,5 suodos % 61 % 55 % suodos l/s suodos l/s sakeus 8,4 sakeus 8,8 tuotanto pesu 1. pesu 2. pesu 1. pesu l/s 135l/s 145 l/s 135l/s suodos % 58,5 49,5 suodos % 58,5 49,5 suodos l/s suodos l/s sakeus 9 sakeus 8
22 18 Kuviossa 6 on näkyvissä A-vaiheeseen menevän massan sakeuden nosto happidiffusööriin menevää pesuvesimäärää vähentämällä. pesuvesim.vaiheeseen 2 vuopes :00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 KUVIO 6. Happidiffusöörin vaiheen 2 pesuvesimäärä Kuviossa 7 nähdään pesuvesien laskun vaikutus diffusöörin suodoksien johtokykyyn vaiheen 2 suodoksen johtokyky l/s :00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 KUVIO 7. Happidiffusöörin 2-vaiheen suodoksenjohtokyky ms/m
23 Sakeus % l/s 19 Kuviossa 8 on TCF-ajon avosuodoksen kierrätyksen lopettaminen diffusöörille. Avosuodos Avosuodos 23:00 23:30 0:00 0:30 1:00 1:30 2:00 2:30 3:00 Aika KUVIO 8. Avosudoksen määrä happidiffusöörille Kuviossa 9 on massansakeusmittarin näyttämän lukeman pienentyminen AVO suodoksen poistamisen yhteydessä sakeus sakeus 23:00 23:30 0:00 0:30 1:00 1:30 2:00 2:30 3:00 Aika KUVIO 9. Massansakeus happidiffusöörin jälkeen
24 l/s Sakeus % 20 Kuviossa 10 on massansakeuden heilahtelut lajittamon ongelmatilanteissa. Sakeus :00 2:15 2:30 2:45 3:00 3:15 3:30 3:45 4:00 4:15 4:30 Aika Sakeus KUVIO 10. Massansakeus happidiffusöörin jälkeen Kuviossa 11 nähdään virtausmäärien heilahtelut happidiffusöörille menevässä massassa lajittamon ongelmatilanteissa Virtaus Virtaus :00 2:15 2:30 2:45 3:00 3:15 3:30 3:45 4:00 4:15 4:30 Aika KUVIO 11. Massan virtaus happidiffusöörille.
25 sakeus 21 Kuviossa 12 nähdään massan sakeus diffusöörin jälkeen 32 tunnin trendillä. sakeus diffusöörin jälkeen 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 sakeus diffusöörinjälkeen 2,00 0,00 9:00 13:00 17:00 21:00 1:00 5:00 9:00 13:00 17:00 aika KUVIO 12. Sakeus diffusöörin jälkeen
26 22 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Happitorniin menevän sakeuden todettiin oleva sopiva. Sakeuden nosto etenkin suurilla tuotantonopeuksilla huonontaa massan purkamista happitornista, jolloin happitornin yläpään paine voi pysäyttää koko happidelignifioinnin. Ongelmaksi A-vaiheen sakeuden nostossa osoittautui happivaiheen jälkeinen diffusööri, jossa A-vaiheen sakeus tuli nostaa. Ongelmana oli liian suuri sakeuttaminen, joka johti sihtipakettien tukkeutumiseen, johtokykyjen nousuun ja sihtipaketin alastuloajan nousemiseen. Johtokykyjen seuranta on tärkeää, koska diffusööriltä lähtevää suodosta käytetään lajittamon ja keittimen pesuvetenä. Johtokykyjen nousu diffusöörissä huonontaa massan valmistuksen alkupään pesuja, jolloin huonosti pesty massa kulkee takaisin happidiffusöörille, mikä taas nostaa johtokykyjä. Tämä aiheuttaa niin sanotun oravanpyörän. Koko pesukierron puhdistaminen voi kestää pitkiäkin aikoja, koska pesukierto on niin pitkä. Kun pesuvesimääriä diffusöörille vähennettiin, niin diffusööriltä lähtevien suodoksien johtokyky nousi. Pesuvesimäärien vaikutus johtokykyyn nähdään kuvioissa 6 ja 7. Johtokykyjen nousun välttämiseksi sakeuden nostoa happidiffusöörin pesuvesiä vähentämällä tulisi välttää. TCF-ajomallilla ajettiin A-vaiheeseen SIMO-aktivaattoria vaaleuden ja kappaluvun parantamiseksi. Tällöin seuraavan pesuvaiheen suodoksia kierrätettiin happidiffusöörille, mikä aiheutti ph-muutoksia A-vaiheeseen. Tämä muutti sakeusmittarin lukemaa, vaikka pesuvesimäärät pysyivät vakioina. Tämä havaittiin parhaiten, kun AVO-suodoksien kierrätys lopetettiin, ja samanaikaisesti sakeusmittarin lukema putosi radikaalisti. Suodoksien vähentäminen nähdään kuviossa 8 ja sakeusmittarin lukeman muuttuminen havaitaan kuviossa 9. Lajittamosta tuleva massa syötetään happivaiheeseen ilman välivarastotornia, mikä aiheuttaa lajittamon ongelmatilanteissa virtausheittoja diffusöörille. Tämä aiheuttaa myös sakeusheittoja A-vaiheeseen. Sakeusheitot nähdään kuviossa 10 ja lajittamon virtausheitot kuviossa 11. Virtausheitot sekoittavat A-vaiheen toiminnan, ja tilanteen stabiloituminen kestää hetken.
27 23 Happidiffusöörin jälkeistä sakeutta saatiin pidettyä tasaisilla ajoilla optimitasolla pitkiäkin aikoja ilman, että diffusöörillä olisi ollut suurempia ongelmia. Kuviossa 12 nähdään 32 tunnin trendi sakeuden pitämisestä optimitasolla. Happidiffusöörin pesuvesimäärille oli vaikea tehdä yksilöllistä ajo-ohjetta, koska samoilla tuotantonopeuksilla ja pesuvesimäärillä sakeus voi olla eri ajankohdilla erilainen, mikä voidaan nähdä taulukossa 2. Tämä voi johtua massan erilaisesta käyttäytymisestä diffusöörissä. Valkaisijoilla on kuitenkin tietty nyrkkisääntö pesuvesien ja suodoksien suhteen: kun lisätään pesuvettä 5 litraa, on suodosventtiiliä avattava 1 %. Vakaassa ajotilanteessa tämä näytti pitävän hyvin paikkansa. Otsonivaiheen sakeamassapumppu pumppasi sakeamman massan hyvin, mutta suurilla tuotannon nopeuksilla esiintyi sakeamassapumpun pumppausastian pinnan heilumista. Tämä aiheutti otsonireaktorin paineen heittelyä, joka saattoi pysäyttää otsonin syötön reaktoriin. Suurilla tuotannon nopeuksilla pieni vesimäärä massaruuville vakautti otsonivaiheen ajamista. D/O-vaiheen sakeusmittari osoittautui herkäksi eri massalajeilla ajettaessa. Sakeusmittarin heitto todelliseen sakeuteen saattoi olla jopa 1 %. Sakeusmittarien lukemat todelliseen sakeuteen nähdään taulukossa 1. Asian huomasi parhaiten lajivaihdon aikana, jolloin valkaisun viivelaskenta oli pielessä useita tunteja. Sakeusmittari tulisi kalibroida eri massalajeille erikseen. D/O-vaiheeseen menevää massaa säädettiin edellisen tornin alalaimennuksella, mutta tähän laimennukseen tarvittavat määrät olivat liian pieniä, vaikka linjaa muutettiin niin että painetta saatiin nostettua. Sakeusmittareiden toiminnan ylläpitäminen osoittautui hankalaksi prosessiolosuhteiden jatkuvan muuttumisen vuoksi. Massalajit ja valkaisutyyppien vaihtelut muuttivat myös sakeusmittareiden toimintaa. Tutkimuksen aikana mittareita kalibroitiin jatkuvasti, jolloin voitiin tutkimus suorittaa moitteettomasti.
28 24 8 YHTEENVETO A-vaiheen sakeus tulisi pitää yli 9 prosentin sakeudessa massatornien kanavoimisen ehkäisemiseksi, mutta välttää yli 10 prosentin sakeuksia happidiffusöörin ajo-ongelmien välttämiseksi. Tehtaalla on haettu investointirahaa uudelle pesupuristimelle, joka parantaisi happivaiheen jälkeistä pesua ja nostaisi sakeutta. Sakeuden nostamisen A-vaiheessa ei saisi tapahtua happidiffusöörin pesuvesiä vähentämällä. Sakeuden noston tulisi tapahtua diffusöörin suodoksia lisäämällä, jos suodossäiliöiden pinnat sen sallivat. D/O-vaiheen sakeusmittariin olisi hyvä saada eri massalajeille omat kalibrointikäyrät. Välivarastotornin pohjalaimennuslinjan virtausmäärää tulisi nostaa D/O-vaiheeseen menevän sakeuden automatisoimiseksi. Sakeusmittarien seurantaa tulisi parantaa. Esimerkiksi joka kuukauden viimeinen päivä voisi olla sakeusmittarien tarkastuspäivä.
29 25 LÄHTEET Fant, Thomas Metsä-Botnia Kaskisten tehdas Isotalo, Kaija Puu- ja sellukemia. 3. Painos. Helsinki: Opetushallitus Kervinen, Esa & Fant, Thomas & Jäkärä, Jukka & Härmä, Timo & Viitanen, Tapio & Patola, Juha & Järvinen, Juha & Hämäläinen, Hannu & Keskinen, Tuomo & Paren, Arto Simo-vaiheen optimointi. Kemira Chemicals Oy. Knowpulp CD-ROM. Prowledge Oy: Vantaa Macleod, Martin & Smith, Desmond & Fuller, Bill & Tran, Hongi & Duke, Norman Chemical Pulping. 1.p. Jyväskylä: Gummerrus Printing Seppälä, Markku J. & Klemetti, Ursula & Kortelainen, Veli-Antti & Lyytikäinen, Jorma & Siitonen, Heikki & Sironen, Raimo Paperimassan valmistus. 2.p. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy Vilkkilä, Janne Happivaiheen diffusöörin toiminnan tehostaminen Kaskisissa. Botnia Kaskisten tehdas.
Hannu Annala PESURILLA
Hannu Annala VALKAISUN PESUN TEHOSTAMINEN AVO PESURILLA Opinnäytetyö KESKI POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Joulukuu 2007 KESKI POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan
LisätiedotKALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS
sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa
LisätiedotProsessimittaukset. Miksi prosessikierroista tehdään mittauksia
Prosessimittaukset Miksi prosessikierroista tehdään mittauksia Saadaan informaatiota prosessiolosuhteista Tiedetään, että prosessissa tapahtuu oikeita asioita Osataan ohjata prosessia Virtausmittaukset
LisätiedotKEMIKAALISEKOITTIMIEN ENERGIAN KULUTUKSEN KARTOITUS SELLUTEHTAAN HAVUVALKAISULINJALLA
Saimaan ammattikorkeakoulu Paperitekniikka Imatra Prosessi- ja paperiteollisuuden suunnittelu Toni Karhu KEMIKAALISEKOITTIMIEN ENERGIAN KULUTUKSEN KARTOITUS SELLUTEHTAAN HAVUVALKAISULINJALLA Opinnäytetyö
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotSAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO
SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotPYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen
LisätiedotMitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
LisätiedotKokonaissakeuden mittaus. Valmet Microwave Consistency Transmitter
Kokonaissakeuden mittaus Valmet Microwave Consistency Transmitter Vahva kokemus sakeuden hallinnasta Uudistunut elektroniikka ja mekaaninen rakenne parantavat entisestään luotettavuutta, helpottavat asennusta
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
Lisätiedot15. Sulan metallin lämpötilan mittaus
15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.
LisätiedotVALKAISUSSA KÄYTETTÄVIEN PESUVESIEN OPTIMOINTI
VALKAISUSSA KÄYTETTÄVIEN PESUVESIEN OPTIMOINTI Case: Metsä-Botnia Oy LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Tuotantopainoitteinen mekatroniikka Opinnäytetyö
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
LisätiedotHiilidioksidin käytön mahdollisuudet metsäteollisuudessa. Teijo Linnanen
Hiilidioksidin käytön mahdollisuudet metsäteollisuudessa Teijo Linnanen 18.9.2018 Hiilidioksidin talteenotto savukaasuista vesikiertoon perustuvalla menetelmällä. Hiilidioksidin talteenotto fysikaalisella
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Paperitekniikan laboratorio MANGAANI MEKAANISEN MASSAN PEROKSIDIVALKAISUSSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Paperitekniikan laboratorio MANGAANI MEKAANISEN MASSAN PEROKSIDIVALKAISUSSA Diplomityön aihe on hyväksytty Kemiantekniikan osaston osastoneuvostossa
LisätiedotKokonaissakeuden mittaus. Metso Microwave Consistency Transmitter
Kokonaissakeuden mittaus Metso Microwave Consistency Transmitter Metso MCA FT on läpimittaava anturimalli 50 300 mm putkilinjoille. Uusi runkorakenne vaativiin prosessiolosuhteisiin: vahva, mutta silti
LisätiedotOxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308
Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 O P T I N E N A N T U R I M I N I M A A L I S E L L A H U O LTOTA R P E E L L A Oxix-happilähetin on ainutlaatuinen liuenneen
LisätiedotTIES483 Epälineaarinen optimointi
TIES483 Epälineaarinen optimointi Käytännön optimointiongelmien ratkaiseminen jussi.hakanen@jyu.fi Syksy 2012 Käytännön optimointiongelmien ratkaiseminen Käytännössä tulee kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin
LisätiedotHappidelignifioinnin kappasäädön virittäminen havusulfaattisellutehtaalla
Jaana Karhu Happidelignifioinnin kappasäädön virittäminen havusulfaattisellutehtaalla Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri AMK Kemiantekniikan koulutusohjelma Opinnäytetyö 29.11.2012 Tiivistelmä Tekijä(t)
LisätiedotKlooridioksidin käytön optimoiminen sellutehtaan valkaisulla
Klooridioksidin käytön optimoiminen sellutehtaan valkaisulla Noora Piisilä Teollisuuden ja luonnonvaran osaamisalan opinnäytetyö Tuotantotekniikka Insinööri (AMK) 2015 Opinnäytetyön tiivistelmä Kone- ja
LisätiedotTips for teachers and expected results
Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden
LisätiedotSULFAATTISELLUN VUOKEITTO
SÄÄTÖTEKNIIKAN LABORATORIO SULFAATTISELLUN VUOKEITTO MENETELMÄT, KEITON OHJAUS JA MASSAN PESU Jouni Ikäheimonen Esko Juuso Kauko Leiviskä Sakari Murtovaara Raportti B No 21, Joulukuu 2000 Oulun yliopisto
LisätiedotDYNASAND ratkaisee suodatusongelmat
DYNASAND JATKUVATOIMINEN HIEKKASUODATIN DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin DYNASAND-SUODATTIMEN TOIMINTA Ennen veden syöttämistä suodatinlaitokselle tulee vedestä
LisätiedotLaboratorioraportti 3
KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Laboratorioraportti 3 Laboratorioharjoitus 1B: Ruuvijohde Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Mittaustilanne Harjoituksessa
LisätiedotFotoniikan ja konenäkötekniikan sovellukset metsäbiojalostamossa
Fotoniikan ja konenäkötekniikan sovellukset metsäbiojalostamossa FiberTech 2016 päivät 31.8.-1.9.2016 Rantasalmi Tapio Tirri Mamk / Kuitulaboratorio KUITULABORATORIO / FIBERLABORATORY Kuitulaboratorio
Lisätiedottesto 831 Käyttöohje
testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin
LisätiedotSekoituksen merkitys kemikaalien syötössä
Sekoituksen merkitys kemikaalien syötössä Emmi Kallio Jari Käyhkö Mamk/FiberLaboratory FiberTech 216 päivät 31.8-1.9.216 Rantasalmi Retentio [%] r 3, 4 rpm 3 rpm 2, 1, n. 1/5 Painesihdin leikkausvoimista,
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotLiuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali
Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo
LisätiedotElintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste
P3-topax 56 Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste OMINAISUUDET Erinomainen poistamaan mineraalisaostumia Poistaa hyvin rasvaa ja proteiinia Erittäin tehokas matalissa konsentraateissa Parannellut
LisätiedotLoCap projektin tuloksia hiilidioksidin hyötykäytöstä
LoCap projektin tuloksia hiilidioksidin hyötykäytöstä BioCO 2 -projektin workshop Hiilidioksidin hyötykäytön mahdollisuudet 7.9.2017 Tapio Tirri LoCap - Paikallisesti talteen otetun hiilidioksidin hyödyntäminen
LisätiedotKilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj
Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten
Lisätiedot1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.
1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-
LisätiedotKALKINPOISTOAINEET JA IHOMME
KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen
LisätiedotSUPER SHREDDER Kaikkiruokainen linjamurskain
1 SUPER SHREDDER Kaikkiruokainen linjamurskain SUPER SHREDDER pienentää putkistoissa virtaavat kovat kiintoaineet. Se on erittäin tehokas murskain, jolla on virtaviivainen, helppohoitoinen rakenne ja vain
LisätiedotPK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä
PK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä olemme tehneet sen aikana SanOx Ltd, Jukka Hakola, Commercial Director Jukka.hakola@sansox.fi +358 40 500 1123 DOUBLE WINNER OF EU INNOVATION AWARD 2014 OxTube,
LisätiedotOngelma sellutehtaalla
KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu ensisijaisesti lukio- ja ammattikoululaisille, sekä pienin muutoksin yläkoululaisille. Lukiossa työn voi toteuttaa kurssilla KE4 tai työkurssilla. KESTO: Työ kestää 40-90min MOTIVAATIO:
LisätiedotJoonas Hangasjärvi VALKAISUKEMIKAALIEN OPTIMOINTI
Joonas Hangasjärvi VALKAISUKEMIKAALIEN OPTIMOINTI Kemiantekniikan koulutusohjelma 2014 VALKAISUKEMIKAALIEN OPTIMOINTI Hangasjärvi, Joonas Satakunnan ammattikorkeakoulu Kemiantekniikan koulutusohjelma Joulukuu
LisätiedotLIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN
LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN Laboratoriotason lietemädätyskokeet Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET...
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
Lisätiedot.. KEITTIOT EDISTYNEET PUHDISTUS- RATKAISUT
.. KEITTIOT EDISTYNEET PUHDISTUS- RATKAISUT INFUSER VENTILATION.. KEITTIO RATKAISU RASVAN POISTAMISEKSI JA HAJUN VÄHENTÄMISEKSI KEITTIÖN ILMANVAIHTOKANAVISSA JATKUVA RASVANPOISTO JATKUVA HAJUN VÄHENNYS
LisätiedotAine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl
Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun
LisätiedotMuita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka
Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit
LisätiedotTutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.
JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,
LisätiedotExercise 1. (session: )
EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You
LisätiedotTiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu
Lisätiedot33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet
33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.
LisätiedotTalon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6
Lattialämmitetyn rivitalon perusparannus 2015 Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6 Maakaasukattila Lattialämmitys. Putkipituus tuntematon. Ilmanvaihto koneellinen. Ei lämmön talteenottoa.
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotKemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia
Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta
LisätiedotUponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä
L at t i a l ä m m i t y s U P O N O R P U S H 2 3 A Pumppu- ja sekoitusryhmä 04 2010 5042 Lattialämmityksen pumppu- ja sekoitusryhmä on pumppu- ja sekoitusryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän
LisätiedotCHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit
CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Biotuoteteollisuuden prosesseista ja taseista Kyösti Ruuttunen 2015 Kalvoja ovat olleet laatimassa myös Lauri Rautkari ja Olli Dahl Taseet KnowPulp
LisätiedotSr-massan pesuhäviön korrelointi online-johtokyvyn kanssa
Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka Imatra Paperitekniikan koulutusohjelma Anna Mononen Sr-massan pesuhäviön korrelointi online-johtokyvyn kanssa Opinnäytetyö 2011 Tiivistelmä Anna Mononen SR-massan pesuhäviön
LisätiedotHIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET
Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden
LisätiedotLÄÄKETEHTAAN UUMENISSA
LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotHappivaiheen koeajon suunnittelu
Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka, Lappeenranta Prosessitekniikan koulutusohjelma Tommi Kalinainen Happivaiheen koeajon suunnittelu Opinnäytetyö 2015 Tiivistelmä Tommi Kalinainen Happivaiheen koeajo
Lisätiedotsuunnittelunäkökohtia
Avotoimiston ilmastoinnin suunnittelunäkökohtia Esa Sandberg, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori Hannu Koskela, Työterveyslaitos, Turku Sisäilmastoseminaari 13.03.2013, Helsinki Satakunnan ammattikorkeakoulu
Lisätiedotvi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.
3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman
LisätiedotTITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU
Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan
LisätiedotSULFAATTISELLUN VALKAISUUN KÄYTETTÄVIEN KEMIKAALIEN TUOTANTO JA VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Puunjalostustekniikan laboratorio SULFAATTISELLUN VALKAISUUN KÄYTETTÄVIEN KEMIKAALIEN TUOTANTO JA VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS Kandidaatintutkielma
LisätiedotFlowUnit tiivisteveden valvontalaite EagleBurgmann FLC200 tiivisteveden valvontalaite
FlowUnit tiivisteveden valvontalaite EagleBurgmann FLC00 tiivisteveden valvontalaite FlowUnit tiivisteveden valvontalaite Yleistä FlowUnit tiivisteveden valvontalaite on kehitetty erityisesti valvomaan
LisätiedotTikkureduktio klooridioksidivalkaisussa
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Engineering Science Kemiantekniikan koulutusohjelma Jenni Latva-Kokko Tikkureduktio klooridioksidivalkaisussa Työn tarkastajat: Prof. Eeva Jernström DI
LisätiedotHakemus ympäristöluvassa Sunilan sellutehtaan soodakattiloiden hiukkaspäästön tiukentamista koskevan raja-arvon voimaantulon jatkamiseksi, Kotka.
Etelä-Suomi Päätös Nro 33/2010/1 Dnro ESAVI/426/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2010 ASIA Hakemus ympäristöluvassa Sunilan sellutehtaan soodakattiloiden hiukkaspäästön tiukentamista koskevan
LisätiedotUusia sovelluksia kalojen havainnointiin Case Montta. Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy. Kuva Maanmittaus laitos 2.2.
Uusia sovelluksia kalojen havainnointiin Case Montta Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy Kuva Maanmittaus laitos 2.2.2018 CC-lisenssi Simsonar Oy Oululainen laitevalmistaja, perustettu 2008 Heikki Oukka
LisätiedotVia Circonvallazione, 10 13018 Valduggia (VC), Italia Puh: +39 0163 47891 Faksi: +39 0163 47895 www.vironline.com. Kuva 9525.
Valvoindustria Ing. Rizzio S.p.A. www.vironline.com 9520-sarja DZR messinkinen ON/OFF -linjasäätöventtiili Kuvaus Sinkkikadon kestävästä messingistä valmistettu ON/OFF säätöön soveltuva linjasäätöventtiili
LisätiedotOikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan
LisätiedotBiotuoteteollisuus, puusta lopputuotteeseen. CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Kyösti Ruuttunen
Biotuoteteollisuus, puusta lopputuotteeseen CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Kyösti Ruuttunen Osaamistavoitteet Tämän luennon jälkeen opiskelija osaa kuvata massanvalmistuksen
Lisätiedotjoka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,
LisätiedotHeini Salo. Tuotannonohjauksen kehittäminen digitaalipainossa. EVTEK-ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma. Insinöörityö 15.5.
EVTEK-ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma Tuotannonohjauksen kehittäminen digitaalipainossa Insinöörityö 15.5.2008 Ohjaaja: tuotantopäällikkö Markku Lohi Ohjaava opettaja: yliopettaja Seija
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotKeittoaika ja -lämpötila Lämpötilan nostovaihe
Hakekoko Hakekoko vaikuttaa keittokemikaalien imeytymiseen ja hakkeen pakkautumistiheyteen keittimessä. Keittokemikaalien imeytymisen osalta hakkeen paksuus on oleellisin tekijä. Vaikka keittoliuos imeytyykin
LisätiedotHiokkeen yhdistelmävalkaisun optimointi
Janne Mänttäri Hiokkeen yhdistelmävalkaisun optimointi Opinnäytetyö Prosessitekniikka 2018 Tekijä Tutkinto Aika Janne Mänttäri Insinööri (AMK) Helmikuu 2018 Opinnäytetyön nimi Hiokkeen yhdistelmävalkaisun
LisätiedotLIGNIINI yleisesti käytettyjä termejä
Luennon 9 oppimistavoitteet Ligniinin biosynteesi, rakenne ja ominaisuudet Puu-19210 Puun rakenne ja kemia Ymmärrät, että ligniini on amorfinen makromolekyyli, joka muodostuu monomeeriyksiköistä Tiedät
LisätiedotKemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I
Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio
LisätiedotBWT For You and Planet Blue. Kemikaalitonta ja laadukasta vettä lämmitysverkostoon
BWT For You and Planet Blue. Kemikaalitonta ja laadukasta vettä lämmitysverkostoon 1 Korroosio lyhentää lämpöputkien käyttöikää. Seuraavassa korroosion kolme yleisintä syytä ja niiden eliminointi. 2 Korroosion
LisätiedotOsasto: Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella
1/6 Osasto: Projekti: TK Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella Pvm. 17.12.2015 jatkettu 7.4.2016 Tekijä: Ville Heikkinen, Matti Okkonen, Herkko Kylli Asiakirja: Tulokset
LisätiedotKÄYTTÖOHJE MDG pumput
KÄYTTÖOHJE MDG pumput 30.07.2009 Nr. MDG0907-1-FI Sisällysluettelo 1. Tavaran vastaanotto.................................... 3 2. Yleistä...............................................3 2.1 Toimintaperiaate.........................................3
LisätiedotTEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 PROJEKTITYÖ OSA1 LEIPÄJUUSTON VALMISTUSLINJAN LOPPUPÄÄ
TEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 PROJEKTITYÖ OSA1 LEIPÄJUUSTON VALMISTUSLINJAN LOPPUPÄÄ Ryhmä: Iiro Kettunen Heikki Föhr Esa Eronen Pvm: 10.9.2007 SISÄLTÖ 1 Lähtöaineisto...3
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotUponor Push 23B-W. Lattialämmityksen pumppuryhmä
Lattialämmityksen pumppuryhmä Lattialämmityksen pumppuryhmä on pumppuryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän kanssa. Pumppuryhmä säätää lattialämmityksessä kiertävän
LisätiedotMitä kalibrointitodistus kertoo?
Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.
LisätiedotKertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-C
Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-C Tuotekuvaus MSV-C linjasäätöventtiilin käyttökohteita ovat jäähdytys-, lämmitys- ja lämmin käyttövesiverkostot. MSV-C on kertasääteinen linjasäätöventtiili, jonka
LisätiedotALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA
ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA Uimahallin henkilöstön koulutuspäivät Lapin aluehallintovirasto, Kemi 22-23.10.2015 Timo Erkkilä MIKÄ UIMAVETTÄ LIKAA Ensisijaisesti asiakkaat Veden laatuun vaikuttavat erityisesti:
LisätiedotSeoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla
Seoksien säätö - Ruiskumoottorit lambdalla 1 / 6 20.04.2016 10:45 Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seos palaa parhaiten, C0-pitoisuuden ollessa alhainen ja HC-pitoisuus erittäin alhainen.
LisätiedotVESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN
VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN Betoniteollisuuden ajankohtaispäivät 2018 30.5.2018 1 (22) Vesi-sementtisuhteen merkitys Vesi-sementtisuhde täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Professori Duff
LisätiedotMUTKU-PÄIVÄT Hämeenlinna 22-23.3.2010
MUTKU-PÄIVÄT Hämeenlinna 22-23.3.2010 Orgaanisten yhdisteiden elektrokineettinen hapetus -EKO teknologia - Lupaavia käyttökokemuksia Suomessa ja Ruotsissa Eko Harden Technologies Oy Erkki Lindberg puh
LisätiedotEristysvastuksen mittaus
Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta
LisätiedotEpäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset
Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä
LisätiedotCOLAJUOMAN HAPPAMUUS
COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
LisätiedotAnne-Marie Nääppä PAINEPUKUMATERIAALIEN KÄYTTÖOMINAISUUKSIEN SÄILYMINEN
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma Tutkintotyö Anne-Marie Nääppä PAINEPUKUMATERIAALIEN KÄYTTÖOMINAISUUKSIEN SÄILYMINEN Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2007
LisätiedotPC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK
PC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK Vastuunrajaus PC vai Yoshbox Kirjoittaja on kirjoittanut
LisätiedotYleistä VÄLIRAPORTTI 13 I
VÄLIRAPORTTI 13 I.8.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä
LisätiedotOptiset vedenlaadun kenttämittaukset
Optiset vedenlaadun kenttämittaukset Toimivuus, ongelmat, edut Mittalaitelaboratorio Tutkimusalueet Mekaanisen puun mittaukset Sellun ja paperin mittaukset Fotoniikka Langaton instrumentointi Liikuntateknologian
LisätiedotHakkeen kosteuden on-line -mittaus
Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen
LisätiedotPinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon
Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...
Lisätiedot