uusivaltion työelämän kehittämislehti No Sinä olet ihminen ROHKEUTTA JA ELINVOIMAA PELIIN!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "uusivaltion työelämän kehittämislehti No 03 2013 Sinä olet ihminen ROHKEUTTA JA ELINVOIMAA PELIIN!"

Transkriptio

1 uusivaltion työelämän kehittämislehti No Sinä olet ihminen ROHKEUTTA JA ELINVOIMAA PELIIN!

2 03 UUSI-KAIKU 03 Pääkirjoitus 04 Valtio on hyvä työpaikka 8 Ajankohtaista 11 Ministeri Paula Risikko Nyt on uuden johtamisen aika Maailma muuttuu ja johtaminen sen mukana. Uudistumista haetaan nyt julkisen johtamisen laatukriteereillä. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko tiivistää tarvittavat taidot kolmeen sanaan: tulevaisuustietoisuus, ennakointi ja kokonaisuuksien hallinta. 14 Rohkeutta peliin! 16 Lähemmäs ihmistä 18 Hyvää johtamista etsimässä 19 Ajatusten pölytystä ja tekoja KOHTI UUTTA ORGANISAATIO- KULTTUURIA 22 Case Tulli Osallistava suunnittelu ottaa henkilökunnan mukaan 26 Liisa Hakala, STM Työhyvinvointi on yhteinen asia 29 Työelämä hanke Suomesta Euroopan parhaaksi 33 Uutta ja yhteistä maailmaa rakentamassa 38 Kohtaa ja keskustele Kerran vuodessa käytävien kehityskeskustelujen toimimattomuus puhuttaa. 40 Case Turun Vankila Ryhmämuotoinen keskustelu kasvattaa suosiota 42 Sinä olet ihminen, muistatko? 44 Ameriikan tuliaisina aitoja kohtaamisia ja myötätuntoa työelämään 48 Elinvoimaa leikistä ja luovuudesta Työ ja elinvoima -kirjan toukokuussa julkaissut psykiatri Eero Riikonen muistuttaa, ettei työelämän laatua paranneta yksittäisillä kehittämisohjelmilla. 50 Viestintä on yhteispeliä 52 Pekka Aula: Kunnioitus, luottamus ja tasa-arvo luovat työhyvinvointia 54 Sanottua Julkaisija Valtion työelämäneuvottelukunta Valtiovarainministeriö Päivi Lanttola PL 28, Valtioneuvosto Puh: Päätoimittaja Juha Sarkio, valtiovarainministeriö Toimitussihteerit Liisa Virolainen (lehdet 1 ja 3), Erkki Takkinen (2 ja 4), Toimittajat Pirjo Kuisma, Sari Okko, Krisse Lipponen, Kaarina Mönkkönen, Ulla-Maija Seppänen Toimituksen sihteeri Ulla-Maija Seppänen, Osoitteenmuutokset Ulkoasu ja taitto Kuudes Kerros Helsinki Valtiokonttorin puhelinnumerot ovat muuttuneet. Valtiokonttorin vaihteen numero on

3 Pääkirjoitus Oletko kuullut tarinan KIITOSPÄIVÄN KALKKUNASTA, JOLLE KÄVI KALPATEN? S e tepasteli tyytyväisenä karsinassaan ja nokki jyviä, joita mukavat ihmiset sen eteen viskoivat kuukaudesta toiseen. Edessä loistava menneisyys, se ajatteli, kun tunnusteli tasaisesti pyöristyvää kupuaan. Kunnes kiitospäivää edeltävänä päivänä sama käsi, joka oli mättänyt muruja kaukaloon, nosti kirveen korkeuksiin: terä vilahti ja kaula katkesi. Induktiivinen päättely vaikka minkämoisin mittarein ei olisi auttanut entistä kalkkuna ennakoimaan tulevaisuuttaan. (Taleb, N: Musta joutsen, 2007). Meissä virkamiehissä on vähän kalkkunan vikaa ja taipumus tehdä olettamuksia tulevasta aina vain perusteellisemmin mitattuun ja raportoituun menneeseen pohjaten. Informaatioteknologia on siivittänyt datan keruun uusiin sfääreihin. Kuinka paljon se lopulta auttaa tässä globaalissa, kytkeytyneessä maailmassa, jossa perhosten siipien havina katteettomien luottojen myöntäminen tai haamuvirkamiesten elättäminen jossain ihan muualla saa aikaan pyörteitä ja tornadoja, jotka sekoittavat niin yksittäisten ihmisten kuin kokonaisten organisaatioiden ja valtioiden elämän? Muutosjohtamisesta puhumisen aika ajallisesti rajattuna, johonkin tiettyyn tavoitteeseen sidottuna toimenpiteiden ketjuna on ohi. Elämä nyt on yhtä muutosta, virastoissakin. Legenda pitkästä ja kapeasta leivästä on pudonnut molemmilta jalustoiltaan ja kaula katkennut psykologiselta työsopimukselta. Organisaatioiden kyky jatkuvaan uudistumiseen on johtamisen ytimessä. Jako muutoksen toteuttajiin ja sen kohteisiin jähmettää koko koneiston. Verkostoituminen yksin samassa asemassa olevien tai ammattiryhmää edustavien kanssa on nyt vain niin passé. Tarvitaan uusia taitoja ja tapoja luoda tulevaa, edes pysyä pinnalla. Ketteryydestä, verkostoitumisesta ja joustavista rakenteista sekä joukkojen älystä on toki puhuttu, ja viimeistään nyt on aika soveltaa näitä oppeja käytäntöön. Arvona aito arvostus ja energiana siten lujittuva luottamus. Mustat joutsenet pöllähtävät jostain tunneloituneen kokemuskenttämme ulottumattomista. Yllätyksiin pystymme varautumaan vain rikkaalla dialogilla: erilaisia näkemyksiä ja ajatuksia jakamalla ja kokeilemalla, elinvoimaa yhdessä etsimällä. Yhdessä on mahdollisuus nähdä, tietää ja kokeilla enemmän, veren kiertäessä on helpompi nousta taas jaloilleen niin yksilön kuin yhteisönkin palautua. Elämäänsä ei täysin hallitse kukaan tai mikään, mutta turvallisuutta tulee tahdosta ja taidosta uusiutua. Me olemme ihmisiä, verrattain älykkäitä, sopeutuvia ja kekseliäitä kavereita. Samalla epätäydellisiä ja yksin aika onnettomia olentoja. Epävarmuuden kasvaessa riippuvuus toinen toisistamme kasvaa monessa mielessä. Jakakaamme siis myös arvostusta ja anteeksiantoa, toivoa ja tomeruutta. Myös heille, jotka tahdostaan tai tahtomattaan jäävät välisatamiin. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa, rähmälleen ei parane jäädä makaamaan! Liisa Virolainen Kuva Liisa Virolainen

4 VALTIO ON HYVÄ TYÖPAIKKA Juha Sarkio sanoo olevansa utelias ja positiivisuuteen taipuvainen ihminen sekä hyvä pelkistämään asioita. Näitä ominaisuuksia tuore valtion työmarkkinajohtaja tarvitsee myös uudessa pestissään. Teksti Sari Okko Kuva Valtiovarainministeriö Ensimmäiset päivät valtion työmarkkinajohtajana ovat käynnistyneet vauhdilla. Kalenteri täyttyy ja tapaamisia riittää. Vaikka laaja toimenkuva edellyttää ripeää tutustumista huikeaan määrään tehtäviä ja asioita, Sarkiota hymyilyttää. Juuri nyt ei ole kiire mihinkään. Sarkiolla on 32 vuoden kokemus valtion töistä seitsemästä eri työpaikasta. Oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari on aiemmin työskennellyt mm. johtajana Tekesissä, hallintojohtajana eduskunnan Ulkopoliittisessa instituutissa, hallinnon ylijohtajana Suomen Akatemiassa sekä vaativissa asiantuntijatehtävissä puolustusministeriössä. Näin 54-vuotiaana ajattelen, että minulla on vielä vuotta työuraa jäljellä. Kun katselen valtiota työnantajana yli kolmen vuosikymmenen perspektiivillä, se näyttää hyvinkin erilaiselta kuin 1980-luvulla, mutta ei se ole myöskään samanlainen kuin vuonna SÄÄNTELY VAI LUOTTAMUS? Sarkio korostaa, että työelämää pitää rakentaa tasapainoisesti kaikille ikäluokille muuttuvissa tilanteissa. Tavoitteena on, että valtiolla olisi hyvä olla töissä sekä 25- että 65-vuotiaana, ja työpaikkojen tulisi olla motivoivia kaikenikäisten näkökulmasta. Sarkio puhuu mielellään oman elämän ja työelämän yhdistämisestä. Oma elämä heijastuu aina työelämään ja toisinpäin. Siksi elämän eri puolet pitäisi pystyä sovittamaan yhteen joustavasti ja tuottavasti. Minulla ei esimerkiksi ole enää aamuisin kiire päiväkotiin, mutta nuoremmilla vanhemmilla on paljon muualla elämässä saneltuja aikatauluja, joihin työelämän pitäisi sopia. Kaikki tämä vaatii Sarkion mukaan monenlaisia toimia niin työuran alussa, keskellä kuin lopussa. Kysymys kuuluu, rakennetaanko työelämä ensisijaisesti luottamuksen vai sääntelyn varaan. Itse lähden siitä, että vähemmällä sääntelyllä pärjätään paremmin, sillä en kovinkaan vahvasti usko, että sääntelemällä pystyisimme muuttamaan asioita. 4 UUSI-KAIKU 2013

5 Juha Sarkio astui eläkkeelle jääneen valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpellon saappaisiin elokuussa. Pesti jatkuu vuoteen LÄHELLE VAI KAUAS? Valtion työmarkkinajohtaja pääsee työkseen pohtimaan, minkälaista työyhteisöä Suomessa halutaan rakentaa vuoteen 2020 mennessä ja miten asioiden pitäisi muuttua. Liian usein katsomme ajallisesti liian lähelle. Liian helppoa on myös luoda tulevaisuutta katsomalla peruutuspeiliin. Eteenpäin näkeminen ja monimutkaisten riippuvaisuuksien ymmärtäminen on paljon vaikeampaa, mutta juuri sitä nyt tarvitaan, Sarkio korostaa. Valtiolla ylimmän johdon tehtävänä on katsoa riittävän kauas horisonttiin ja ohjata muutosta. Muutokset on tehtävä riittävän ajoissa eikä elää pelkästään tässä ja nyt, vaikka tässä LÄHDEN SIITÄ, ja nyt -hoidettavia asioitakin riittää. ETTÄ VÄHEMMÄLLÄ SÄÄNTELYLLÄ PÄRJÄTÄÄN Tavoitteisiin PAREMMIN, SILLÄ EN KOVINKAAN pääsemisen kannalta kauas VAHVASTI USKO, ETTÄ katsominen on SÄÄNTELEMÄLLÄ PYSTYISIMME oleellista. Sarkio peräänkuuluttaa MUUTTAMAAN ASIOITA. aitoa ja rehellistä johtamista. Johdettavat asiat eivät aina ole helppoja asiantuntijaorganisaatiossa. Esimiehenä oleminen on vaativaa, ja siinäkin roolissa pitäisi haluta ja osata olla. Esimiehenä pitää uskaltaa katsoa aidosti silmiin eikä mennä asioiden taakse piiloon. UUSI-KAIKU

6 ULKOA VAI SISÄLTÄ? SINFONIAA VAI ROCKIA? Sarkion edellisessä työpaikassa Tekesissä rakennettiin menestymistä kolmen asian kautta: henkilöstö osaa, haluaa ja jaksaa työskennellä tehokkaasti tavoitteiden saavuttamiseksi. Sama kolminaisuus pätee myös muissa organisaatioissa. Osaaminen tarkoittaa sitä, miten valtion työtehtävät muuttuvat ja miten valmiita olemme menemään epämukavuusalueelle sekä luopumaan vanhasta ja ON HAASTAVAA JOHTAA MUUTOSTA JA UUDISTAA ORGANISAATIOITA, JOTKA PIENENEVÄT, MUTTA JOIDEN TEHTÄVIEN MÄÄRÄ KASVAA. oppimaan uutta. Valtion tehtävät määritellään laissa ja asetuksissa, mutta ulkopuolelta on vaikea kehittää, jos organisaation sisältä tai työntekijöiltä ei löydy halua uudistumiseen. Ulkoapäin voidaan sparrata, mutta uudistumisen halun pitää löytyä organisaation sisältä. Yhteisöllinen näkökulma korostuu. Valtion pelisäännöt tulevat lähestymään yleisten työmarkkinoiden pelisääntöjä. Oman käsitykseni mukaan meillä valtiolla henkilöstöä ja toimintaa johdetaan kuitenkin pitkäjänteisemmin kuin yrityksissä. Tulevaisuus on julkisellakin sektorilla tosiasioiden tunnustamista. On haastavaa johtaa muutosta ja uudistaa organisaatioita, jotka pienenevät, mutta joiden tehtävien määrä kasvaa. Itse lähden siitä, ettei meillä ole muuta mahdollisuutta kuin oppia tekemään töitä entistä tuottavammin, mutta siten, ettei kukaan uupuisi työssään. Uskon, että kun ihminen osaa, hän myös jaksaa ja haluaa. Valtiota viedään Sarkion mukaan kohti parempaa työelämää mm. Työelämä hankkeen avulla. Tavoitteena on, että tuloksellisuus kasvaa motivoituneiden työntekijöiden käsissä. Työyhteisö on kuin sinfoniaorkesteri, jossa soittajat pyrkivät parantamaan sointiaan ja kapellimestari pyrkii saamaan kokonaisuuden soimaan kauniisti yhdessä. Ulkoapäin kuulemme vain lopputuloksen eli musiikin. Sinä päivänä, kun sinfoniaorkesterin pitää ryhtyä soittamaan rockia, kyse on muutosjohtamisesta. Suomalaisuuteen liittyy tietty vaatimattomuus: Ajattelemme usein liian negatiivisesti ja näemme vain huonoja asioita. Menestyksen kierre syntyy positiivisesta asenteesta ja otteesta. Valtio on työnantajana paljon parempi paikka kuin uskommekaan. Onko se niin paha näyttää avoimesti innostustaan valtion tehtävistä ja tunnustaa, että olemme niissä hyviä? Sisäinen arvostus säteilee ulos. Valtion työelämä ei kehity vain saattamalla työelämän kehittäjiä yhteen, vaan tarvitaan monimuotoista ajattelua ja erilaisten vahvuuksien näkemistä. Edessä olevat muutokset eivät ole helppoja, mutta jos niitä ei tehdä, mitään ei tapahdu. 6 UUSI-KAIKU 2013

7 KYSY- 5MYSTÄ MISSÄ OLET HYVÄ? Osaan pelkistää ja löytää pihvin vaikeistakin asioista. Olen sitä mieltä, että hyvä ja paras ovat toistensa vihollisia. Minulle riittää hyvä, sillä se on usein tärkeämpää kuin loputon viimeistely ja pilkun viilaaminen. MIKÄ SINUA INSPIROI? Ihmisten innostus. Yritän aina luoda ihmisille mahdollisuuksia JUHA SARKIOLLE onnistumien elämyksiin. Jokaisen tulee saada kokea onnistumisia ja niitä tarvitaan koko ajan pieniä ja isoja. MISTÄ SAAT VIRTAA? Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän arvostaa terveyttä. Luonnollisesti myös perhe ja ystävät ovat tärkeitä. MITÄ HARRASTAT? Olen utelias ja aloitan usein uusia juttuja. Yhtenä päivänä tuntuu hyvältä korjata mökin ikkunaa, mutta jo seuraavana päivänä moottoripyöräily tuntuu innostavammalta. Harrastan myös suunnistusta, sulkapalloa ja salibandya. Haluan olla mukana ja olen myös kilpailuhenkinen, vaikken menestyisi. Askel alkaa olla jo hieman hidas. MITÄ LUET MIELELLÄSI? Luen aika paljon ammattikirjallisuutta, joka liittyy organisaation ja johtamisen kehittämiseen. Opittavaa voi löytyä niin Harry Potter -kirjoista kuin Steve Jobsin elämäkerrasta. Lisäksi luen paljon vaimolta vapautuvia kirjoja historiateoksista dekkareihin. VALTION TYÖMARKKINALAITOS Valtion työmarkkinalaitoksena (VTML) toimiva valtiovarainministeriön henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto on valtion työnantaja- ja henkilöstöjohtamisen keskusyksikkö. VTML edustaa valtiotyönantajaa tulopoliittisissa neuvotteluissa ja niiden valmisteluissa, solmii valtion keskustason virka- ja työehtosopimukset sekä tukee ja ohjaa virastojen sopimus- ja muuta työnantajatoimintaa. VTML valmistelee valtion henkilöstöjohtamisen linjaukset ja huolehtii niiden toteuttamisesta. Toimenkuvaan kuuluu myös valtion henkilöstöön liittyvän lainsäädännön valmistelu, valtion talousarvion henkilöstömenojen arviointi ja henkilöstöhallinnon tilastojärjestelmien kehittäminen. Työnantajakenttä käsittää noin henkilöä. UUSI-KAIKU

8 Ajankohtaista Koonnut: Erkki Takkinen Palkkausjärjestelmä tökkii, jos se koetaan EPÄOIKEUDENMUKAISEKSI Oikeudenmukaisuuden kokeminen syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta, ja hyväkin palkkausjärjestelmä voi kääntyä itseään vastaan väärässä ympäristössä. VTM, TkL Johanna Maaniemi tutki väitöskirjaansa varten työntekijöiden ja esimiesten oikeudenmukaisuuden haasteisiin liittyviä kokemuksia julkishallinnossa. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että kokemukset oikeudenmukaisuudesta ovat keskeisiä palkkausjärjestelmän toimivuudessa. Erityisen tärkeitä ovat kokemukset menettelytavoista, joiden kautta tiettyyn palkkapäätökseen päädytään. Vaikka aikaisempi kirjallisuus on tunnistanut, että oikeudenmukaisuuden kokemus voi syntyä sekä virallisista (esimerkiksi järjestelmän säännöt) että epävirallisista (esimerkiksi lähiesimies) lähteistä, tarkempi lähteisiin liittyvä käsitteellistäminen on ollut vähäistä. Edelleen on epäselvää, miten viralliset ja epäviralliset lähteet eroavat toisistaan ja mitkä ovat niiden keskinäiset suhteet. Erityisesti virallisiin, systeemisiin lähteisiin liittyvä ymmärrys on puutteellista. Lisäksi aikaisempi tutkimus ei ole huomioinut riittävästi eri toimijoiden oikeudenmukaisuuden kokemuksia. Huomio on keskittynyt saajan, eli työntekijän näkökulmaan ja päätöksentekijän eli esimiehen näkökulma on jäänyt vähälle huomiolle. OLETKO TYÖHOLISTI? Tunnetko olosi syylliseksi, jos et tee koko ajan jotain hyödyllistä? Hoidatko jatkuvasti työasioita vapaa-ajallakin? Työholismi on riippuvuus samoin kuin alkoholismi tai tupakanpoltto, joille löytyy tukea ongelman hoitamiseen, mutta työholismi jää usein hoitamatta, koska sitä ei tunnisteta vielä tarpeeksi. Työterveyshuollossa hoidetaan työholismin seurauksia, kuten unettomuutta ja uupumusta, mutta varsinainen ongelma jää hoitamatta. Tutkimusten mukaan työholisteja yhdistää usein arvottomuuden kokemus, joka voi juontaa juurensa lapsuuteen, koulukiusaamiseen tai muihin perusturvallisuuden ja itsetunnon kolhuihin. Työholisti lunastaa kaiken aikaa paikkaansa maailmassa. Hän tuntee olevansa arvoton, jos ei suoriudu työstään erinomaisesti. Työ saa hänen olonsa tuntumaan hetkellisesti hyvältä. Työholisteja on monenlaisia. Osa on kilpailuhenkisiä eteenpäin puskevia, toiset pilkuntarkkoja perfektionistejä tai syyllisyydentunnoissa piehtaroivia suorittajia. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että työholistit eivät ole aidosti kovinkaan sitoutuneita työnantajaansa, vaan vilkuilevat jatkuvasti uusia työmahdollisuuksia. Myös perhe-elämän ja kotiolojen suhteen heidän vaatimukset ovat kovat. Eräiden tutkimusten mukaan työholistien lapset ovat useammin masentuneita kuin muiden lapset. Lähde: Työterveyslaitos 8 UUSI-KAIKU 2013

9 TÖIHIN MENON EI PIDÄ AHDISTAA Hetkellinen stressi antaa lisäpotkua tekemiseen, mutta pitkään jatkuessa se lamaannuttaa. Stressin määrää arvioimalla mitataan esimerkiksi työyhteisön hyvinvointia. Tiettyyn pisteeseen asti stressi on hyvästä ja antaa työntekijälle lisää virtaa tarttua tehtäviin. Stressi antaa hetkellisesti ihmisen käyttöön tavallista enemmän voimavaroja. Mutta pitkään jatkuessaan se lamauttaa ihmisen. Se kertoo, että ihminen epäilee selviytymistään ja pelkää, ettei pysty vastaamaan työnantajan vaatimuksiin. Niin pitkään kuin ihminen uskoo onnistuvansa ja selviävänsä tehtävistään, stressi siis toimii ihmisen apuna eikä muodostu liian rasittavaksi. On veteen piirretty viiva, missä raja hyvän ja huonon stressin välillä menee. Työturvallisuuslainsäädännön ja esimerkiksi lomien tarkoitus on katkaista stressiä, jotta työ ei muodostuisi terveydelle liian kuormittavaksi. Stressi on u:n muotoinen käyrä, joka kääntyy nopeasti itseään vastaan. Kun ihminen turtuu, stressistä ei saa enää potkua. Hälytyskellojen pitäisi soida silloin, kun töihin meno ei enää tunnu mukavalta. Jos tuntemukset vaihtelevat vastenmielisestä ahdistukseen, jokin on pielessä. Lähde: Työterveyslaitos, Yle-Uutiset LUURI POIS ÄLYPUHELIN UHKAA ONNELLISUUTTA Liiallinen riippuvuussuhde älypuhelimeen voi vaarantaa mielenterveyden. Tekninen kehitys uhkaa ihmiskunnan onnellisuutta, uskoo London School of Economicsin professori Paul Dylan. Hänen mukaansa ihmiset olisivat tyytyväisempiä elämäänsä, jos he malttaisivat olla räpläämättä älypuhelimiaan ja keskittyisivät kanssakäymiseen niiden ihmisten kanssa, jotka ovat fyysisesti lähellä. Älypuhelimien valtaisa suosio tarkoittaa sitä, että tekninen vempain varastaa yhä useamman ihmisen huomion ystäviensä ja perheensä seurassa. Sovelluksien ja sähköpostin kautta on helppo kurkkia koko ajan ketkä ystävistä ja tuttavista ovat keskusteluyhteyden päässä vaikka ympärillä olisi jo seuraa. Huomion kiinnittäminen vieressä oleviin ihmisiin on paras tapa tuntea olonsa tyytyväiseksi. Internet-riippuvuus on jo todistetusti olemassa. On olemassa myös tila, jota voisi kutsua haamuvärinähälytyksen syndroomaksi, jossa kuvitellaan puhelimen värinähälyttävän vähän väliä ja tarkastetaan viesti, vaikka kukaan ei ole lähettänyt mitään. Annamme jatkuvasti jonkin häiritä keskittymistämme ja sillä on hintansa. TYÖPAIKAN ILMAPIIRI VOI RATKAISTA TYÖURAN PITUUDEN Työpaikan ilmapiiri on tärkein tekijä työurien pidentämisessä, kertoo Kevan selvitys. Kevan verkkoaivoriiheen osallistui viime toukokuussa lähes ihmistä. Heistä puolet oli sitä mieltä, että työurien pidentämisessä pitäisi keskittyä työkykyyn ja työhyvinvointiin. Osallistujat vaativat erityisesti joustavuutta työaikoihin. Työhyvinvointiin vaikuttavat kollegat, henkilöstöjohtaminen, esimiesten ja työkavereiden arvostus sekä organisaatiorakenne. Tulokset osoittavat, että pelkkä työhyvinvointi ei enää riitä. Huomiota pitäisi suunnata työyhteisöjen työssä jaksamista tukeviin asenteisiin ja niiden jatkuvaan kehittämiseen. UUSI-KAIKU

10 Treeni lounastunnilla LISÄÄ TYÖTEHOA JOPA 15 PROSENTTIA Jos tuntuu siltä, että et saa mitään erityistä aikaiseksi, niin harrasta vaikka liikuntaa ruokatunnilla. Leedsin yliopiston tutkijat havaitsivat, että minuutin työpaikkaliikuntaliikunnalla oli merkittävä vaikutus työtehoon. Lounastauolla liikkuneet työntekijät kokivat, että heidän johtamistaitonsa, henkinen suorituskykynsä ja kyky selvitä hommista määräaikaan mennessä paranivat. Tutkijoiden mukaan parannus oli prosenttia. Keskipäivän treeni parantaa myös suhtautumista itseä ja työkavereita kohtaan. Sekä omat että toisten puutteet nähdään vähemmän ärsyttävinä ja työstä nautitaan enemmän. Iltapäivään liittyy luontainen vireystilan tippuminen ikään kuin sisäänrakennettu siesta. Tästä selviää paremmin, jos osan lounastunnista käyttää liikuntaan. Näin vireystila säilyy tasaisempana koko iltapäivän. SILMÄJOOGAA TAUOLLA Tutkimukset ovat osoittaneet, että viiden minuutin tauko tunnin välein parantaa työn tuottavuutta. Näyttöpäätetyössä myös silmien väsyminen on yleinen vaiva. Esimerkiksi toimistotyössä niska ja selkä joutuvat helposti koville, kun tietokoneen ääressä istutaan kumarassa näyttöä jatkuvasti tuijottaen. Katseen sumuisuuteen ja väsähdykseen voi kokeilla jännitystä poistavaa ja silmälihaksia rentouttavaa silmäjoogaa. Silmäjoogan pikaohjeet Pidä pää paikallaan, hengitä sisään ja katso kauimmaiseen paikkaan, jonka näet. Hengitä ulos ja käännä katse alas lähimpään näkökentästä löytyvään kohteeseen. Toista viisi kertaa. Hengitä sisään ja käännä katse oikealle. Hengitä ulos ja käännä katse takaisin eteesi. Hengitä sisään ja käännä katse vasemmalle. Toista viidesti. Hengitä sisään ja siirrä katse ylävasemmalle. Hengitä ulos ja käännä katse alaoikealle vastakkaiseen nurkkaan. Toista taas viidesti. Hengitä sisään ja luo katse vuorostaan yläoikealle. Hengitä ulos ja laske katse alavasemmalle. Toista jälleen viisi kertaa. Pyöritä lopuksi silmiä ympäri viisi kierrosta yhteen suuntaan ja viisi kierrosta toiseen suuntaan. Lähde: Metro-lehti/Hyvinvointi Tutkittu juttu: KUN TYÖNTEKIJÄ PELKÄÄ JATKUVASTI, SYDÄN SAIRASTUU Työsuhteensa epävarmaksi kokevilla on kansainvälisen tutkimuksen mukaan 19 prosenttia suurempi riski sairastua sydäntautiin kuin työsuhteensa varmaksi kokevilla, kertoo Työterveyslaitos. Epävarmuuden kokeminen on yleisempää alemmassa ammattiasemassa olevilla. Epävarmaksi työnsä kokeneilla on tutkimuksen mukaan myös usein kohonneet verenpaineja kolesteroliarvot. Tutkimuksen koordinoivat Työterveyslaitos ja brittiläisyliopisto University College London. Siihen osallistui noin työntekijää, joista osa oli suomalaisia. 10 UUSI-KAIKU 2013

11 JOHTAMINEN UUDISTUU Ministeri Paula Risikko Nyt on uuden JOHTAMISEN AIKA Maailma muuttuu ja johtaminen sen mukana. Uudistumista haetaan nyt julkisen johtamisen laatukriteereillä. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko tiivistää tarvittavat taidot kolmeen sanaan: tulevaisuustietoisuus, ennakointi ja kokonaisuuksien hallinta. Lukuisat muutokset ovat haastaneet suomalaisen yhteiskunnan viime vuosina: kustannustaso kasvaa, väestörakenne ja huoltosuhde muuttuvat, eläkeikä pitenee ja väestö eläköityy. Työuria olisi pidennettävä, työvoiman monimuotoisuus huomioitava ja tuottavuutta lisättävä. Kaiken keskellä myös työhyvinvoinnista olisi pidettävä hyvää huolta. Tämä kaikki vaatii hyvää johtajuutta. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti alkuvuodesta perustettiin johtamisen verkosto, jonka tehtäviin kuuluu mm. julkisen sektorin johtamisen laatukriteerien luominen, Risikko kertoo. Hyvään johtamiseen kuuluu se, että vaikeinakin aikoina saadaan ihmiset pysymään motivoituneina ja pitämään tulevaisuuden KRIISIT PITÄÄ OSATA HYÖDYNTÄÄ, MUTTA MYÖS HOITAA. uskoa yllä. Jos toivo menetetään, se on sama kuin nostaisimme kädet pystyyn. Vain työtä tekemällä pääsemme eteenpäin. EI JÄÄDÄ TULEEN MAKAAMAAN Risikko on huolissaan suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevasta pessimismistä ja jatkuvasta pohdinnasta siitä, kuinka huonosti meillä menee. Negatiivisuudesta kasvaa helposti itseään ruokkiva ennuste. Olemme siinä onnellisessa tilanteessa, että suomalaisia on ensimmäistä kertaa neljässä polvessa: lapset ja nuoret, työikäiset, juuri eläkkeelle jääneet ja ikäihmiset. Tästä meidän pitäisi olla ylpeitä eikä vain voivotella, miten paljon kuluja tulee. Teksti Sari Okko Kuva STT-Lehtikuva/valtioneuvoston kanslia UUSI-KAIKU

12 Voivottelun sijaan voisimme Euroopan nopeimmin ikääntyvimpänä maana ottaa mallia maailman nopeimmin ikääntyvästä maasta Japanista, jossa on ihan erilainen tekemisen asenne kuin meillä. On selvää, ettemme voi kilauttaa kaverille ja kysyä, miten homma nyt hoidetaan. Voimme ottaa mallia hyvistä käytännöistä, mutta muutos on tehtävä itse omalla tavallamme. Yhtälö on vaikea, ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan uudenlaista hyvää johtamista. OSAOPTIMOINNIN SIJAAN SYNERGIAA Miten julkisen johtamisen laatukriteeristö sitten auttaa johtamista nykytilanteessa? Entisenä laatupäällikkönä ja -kouluttajana näen, että jos haluamme laatua, tarvitsemme arviointikriteerit ja kehittämiskriteerit. Miten muuten tietäisimme, mitä kehitetään ja miten kehitystä voidaan arvioida?, Risikko vastaa. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko odottaa innolla julkisen johtamisen kriteeristön lanseeraamista. Kyseessä on aika kova juttu. 12 UUSI-KAIKU 2013

13 ON KATSOTTAVA KOKO TARJOTINTA JA VARMISTETTAVA, ETTEIVÄT YHDELLÄ SEKTORILLA TEHDYT RATKAISUT LYÖ TOISTA KORVILLE. korostuu. Johtajan tulee pystyä sekä hallitsemaan että kestämään monimuotoista organisaatiota, koska koko yhteiskunnasta on tullut yhä moniarvoisempi. Risikko toteaa, että aika paljon tässä on odotuksia ja ominaisuuksia. Aikamoinen yli-ihminenhän johtaja on, jos hän kaiken tämän hallitsee. Tätä julkisen johtamisen sektorilta kuitenkin vaaditaan, jos se halutaan hoitaa oikein ja hyvin. Ihminen voi kasvaa ja kouluttautua johtajaksi, ja jos hänellä on oikeanlaista herkkyyttä, hänestä voi sellainen tullakin. Laadukas johtaminen perustuu tulevaisuustietoisuuteen, ennakointiin ja kokonaisuuksien hallintaan. Ennakointia pitää tehdä varautuaksemme tulevaisuuteen, mutta myös muuttaaksemme tulevaisuutta. Kriisit pitää osata hyödyntää, mutta myös hoitaa. Kyse on siitä, miten asian näkee: onko lasi puoliksi tyhjä vai täynnä? Risikko peräänkuuluttaa synergiaa. Jos valtion budjettia katsotaan vain ministeriöittäin, siitä syntyy haastava palapeli. Ellei esimerkiksi työttömyystoimenpiteitä, yrittämisen tukia, veroratkaisuja ja sosiaaliturvaa synkronoida yhteen, edessä voi olla valtavia ongelmia. Yksityiskohtia ei pidä unohtaa, sillä niiden kautta mennään kokonaisuuksiin, mutta jos pyöritään vain yksityiskohdissa, tapahtuu osaoptimointia. Rakenteelliset uudistukset eivät voi perustua siihen, että katsomme yhtä sektoria kerrallaan. On katsottava koko tarjotinta ja varmistettava, etteivät yhdellä sektorilla tehdyt ratkaisut lyö toista korville. Toivon, että syksyn rakenneuudistuksia tehdään kokonaisuus mielessä eikä sulle-mulle-mentaliteetilla. KOHTI HYVÄÄ JOHTAJUUTTA Risikon mukaan tulevaisuudessa tarvitaan johtajuutta, joka huomioi eri-ikäiset ihmiset työyhteisöissä. Kaikkien pitää ymmärtää sekin, että jos työurien pidentäminen on yksi kestävyysvajeen keino, silloin myös osatyökykyisille pitää löytyä töitä. Lisäksi tarvitaan jatkuvan muutoksen johtamista ja henkilöstön tukemista. Entistä monimuotoisemmat organisaatiot vaativat niin ihmisten kuin asioiden johtamista, jossa myös osaamisen johtaminen MEILTÄ LÖYTYY HYVÄÄ JOHTAMISTA Julkisen johtamisen kriteeristö on ollut kevään ja kesän aikana kommentoitavana. Valmista pitäisi olla lokamarraskuussa. Suomesta löytyy hyvää johtamista. Uskonkin, että kun johtamisen kriteerit julkistetaan, monessa organisaatiossa huomataan, että tätähän meillä on jo tehty. On kuitenkin oletettavaa, että myös kehitettävää löytyy aina. Pyrimme laatukriteereillä tukemaan uutta johtajuutta. Kyse on siitä, että kun maailma muuttuu, myös johtamisen pitää muuttua. Ei näitä asioita voida lakiin panna, mutta suosituksilla on usein herättävä vaikutus ja ne toimivat myös arvioinnin välineenä. Laatukriteerejä tulee myös soveltaa organisaatioittain räätälöiden. EI MIKÄÄN TURHA PAPERI Risikko toivoo, että laatukriteereistä tulee nopeasti julkisyhteisöjen työkalu ja ministeriöt näyttävät esimerkkiä. Suutarin lapsilla pitää olla kengät. Ei riitä, että kriteeristö hyväksytään ja sanotaan, että ottakaahan käyttöön. Nyt emme puhu asiasta, joka vain tiedoksi saatettakoon. Risikko tietää kokemuksesta, että laatujärjestelmien käyttöönottaminen kestää aikansa. Koska nyt ei lähdetä nollasta, ministeri arvioi kuluvan kolmesta viiteen vuotta, jolloin tuloksia alkaa todella näkyä. Laatukriteerien lanseeraaminen on aika kova juttu. Eikä asia jää tähän. Kyllä me jonkinlainen seuranta järjestetään, sillä nyt ei olla tekemässä mitään turhaa paperia kaappiin. UUSI-KAIKU

14 Alf Rehn on saanut kansainvälistä tunnustusta Thinkers 50 -listalla, jonka nousevia ajattelijoita listaavassa gurututkassa hänen sijoituksensa oli 13. vuonna Teksti Sari Okko Kuvat Jennifer Nemie ROHKEUTTA PELIIN! Åbo Akademin organisaation ja johtamisen professori Alf Rehn peräänkuuluttaa johtamiselta ennen kaikkea rohkeutta.

15 Suomessa niin kuin muissakin länsimaissa ollaan suurten murrosten äärellä. Vanhat hienot ideat, kuten elinikäiset työsuhteet ja hyvinvointivaltio, kyseenalaistetaan. Tämä on hyvä, mutta se aiheuttaa myös paljon epävarmuutta. Johtajuudesta on tullut eräänlainen aikamme metakeskustelu. Meidän on nyt kysyttävä, mitä johtaminen on ja onko meillä suuria johtajia, jotka kykenevät avaamaan umpisolmuja? Rehnin mukaan julkinen sektori on toiminut jokseenkin hyvin, mutta toiminta on ollut pitkälti reaktiivista. Nyt olemme ajamassa itseämme nurkkaan, jossa muutoksen pitää tapahtua. KOLOSSI NATISEE Rehn ihmettelee, miten hyvin tähän asti onkin mennyt. Julkinen sektori on ollut aika hyvä siinä, mitä se on tehnyt. On suorastaan ihme ja suomalainen mysteeri, että näin suuri byrokraattinen kolossi on pystynyt siihen. Koska kolossi on alkanut natista, tarvitaan johtajia, jotka pystyvät näkemään, mitä säilytetään, mitä muutetaan, mitä karsitaan ja miten rakennetaan uutta tukevalle kivijalalle. Tämä on paljon vaikeampaa kuin voisi kuvitella. On kivempaa olla pomo kuin johtaja, jonka pitäisi pystyä nousemaan pomon roolista asemaan, jossa uskalletaan tehdä valintoja ja poliittisesti epämukaviakin päätöksiä. Pitää uskaltaa epäonnistua ja kantaa seuraukset. Rehnin mukaan Suomessa on vallinnut höveli poliittinen kulttuuri. Olemme niin äärettömän sivistyneitä, että jos oikein suututaan, aletaan kysyä KAIKKI ODOTTAVAT, ETTÄ JOKU MUU TEKISI, MUTTA ODOTTELULLE EI OLE AIKAA. HALLINTO ON VIRUKSEN KALTAINEN ASIA. SE RUOKKII ITSEÄÄN JA LUO ITSELLEEN UUSIA TEHTÄVIÄ JA JÄRJESTELMIÄ. kohteliaita kysymyksiä. Poliittisessa kulttuurissamme niinkin hyvin käyttäytyvä henkilö kuin Timo Soini näyttää räyhähengeltä. Mukava kyläyhteisömäisyys on meissä syvällä. Valitsemme poliitikkoja, jotka tekevät kivoja päätöksiä, vaikka pitäisi tehdä vaikeita ja epämiellyttäviä päätöksiä. KREIKAN TIELLE? Rehn sanoo, että Suomessa on pakkopaitamainen tilanne, jossa kukaan ei halua nousta pomon roolista johtajaksi. Kaikki odottavat, että joku muu tekisi, mutta odottelulle ei ole aikaa. Suomessa puhutaan paljon kriisistä, mutta meillä ei ole kriisitietoisuutta. Olemme tilanteessa, jossa kaikkien pitäisi olla mukana rakentamassa, vaikka joutuisimme itse luopumaan jostain ja kärsimäänkin. Tässä tilanteessa emme voi enää vain ajaa omaa asiaamme. Jokaisen on kannettava kortensa yhteiseen kekoon. Todellisia vaihtoehtoja on kaksi. Yksi voi olla se, että joku suurista puolueista ottaa pesäeroa muihin ja lähtee oikeasti johtamaan muutosta. Toinen vaihtoehto on Kreikan tie. Menemme siis kriisin. YKSI YLITSE MUIDEN Kolmas vaihtoehto voisi olla suuri kansanliike, mutta tähän en Suomessa usko. Olemme tottuneet saamattomuuden politiikkaan ja tylsistyneet. Oikeasti vihaiset ihmiset löytyvät lähiökuppiloista, mutta sielläkin viha taittuu, kun juotavaa riittää. Jos kaikki olisi mahdollista ja Rehnillä olisi valtaa, hän lähtisi purkamaan niin sanottuja tukijärjestelmien tukijärjestelmiä, hallinnon hallinnointia ja pomoja pomojen päälle -efektiä. Laittaisin resurssit niihin funktioihin, joissa todella tehdään jotain projektien laatimisen ja hallinnoinnin sijaan. Hallinto on viruksen kaltainen asia. Se ruokkii itseään ja luo itselleen uusia tehtäviä ja järjestelmiä. Julkinen sektori on tehnyt paljon hyvää työtä, mutta sen hallinnointi on kyseenalaisempaa. Tarvitaan puhdistamista ja karsimista. Sama koskee menestyneitä yrityksiä. Hyvää johtajuutta voi Rehnin mukaan tehdä monella tapaa, mutta yksi ominaisuus on ylitse muiden. Ilman rohkeutta ei uskalleta tehdä hankalia päätöksiä tai olla tarvittaessa jopa väärässä. Se ei ole helppoa, sillä on vaikeampaa olla rohkea kuin pelkuri. UUSI-KAIKU

16 LÄHEMMÄS IHMISTÄ Teksti Sari Okko Kuva Turun Yliopiston viestintä Uteliaisuus, kokeilu ja erilaisten näkökulmien kuuleminen johtavat parempaan johtamiseen kuin meillä kansallisesti yliarvostettu suoraviivaisuus ja jämäkkyys, tutkijatohtori Maija Vähämäki Turun Yliopistosta sanoo. Muutoksiin lähdetään julkisella sektorilla nyt pakon edessä ja kustannuspaineessa. Se ei ole motivoiva lähtökohta työntekijöiden tai valistuneiden esimiesten näkökulmasta, jotka mieluummin kehittäisivät toimintaansa tarkoituksenmukaisuuden ja tehtävien laadukkuuden näkökulmasta. Isot muutokset tehdään usein liian etäällä siitä portaasta, joka työn tuntee eivätkä muutoksen toteuttajat yleensä voi vaikuttaa muutoksen tapaan ja sisältöön. Suomalaiset ovat omaksuneet uskon rakenteiden muuttamisen autuuteen: kunhan saadaan muutosprosessi käyntiin, jotain hyvää syntyy. Sitten korjataan virheitä kalliisti. Ja vaikka kuinka haluttaisiin osallistaa, sekään ei aina onnistu. Kun väkeä on töissä liian vähän, kukaan ei ehdi ajattelemaan, suunnittelemaan ja osallistumaan, koska ei ehdi kunnolla hoitamaan edes pakollisia työtehtäviään. RAHA PISTÄÄ TOIMIMAAN Tarve muutokselle on ollut olemassa jo kauan. Syvällistä tarkastelua kaikkien julkishallinnon temppujen ylläpitämisestä, jostain luopumisesta ja uusien parempien toimintatapojen luomisesta, ei tietääkseni ole käyty yhdenkään ministeriön sisällä. Muutosjohtamisessa mennään liian herkästi iskusanojen ja mallintamisen taakse. Kuitenkin Suomessa tarvitaan enemmän osallistavaa muutosjohtamista, vastuun antamista ja sen vastaanottamista. Päätöksenteon tulisi olla lähempänä sitä työpaikkaa, jossa työ tehdään, Maija Vähämäki korostaa. 16 UUSI-KAIKU 2013

17 ISOJEN RAKENNEMUUTOSTEN LÄPI RUNNOMISEEN KÄYTETÄÄN ENEMMÄN ENERGIAA KUIN MUUTOSTAPOJEN, SISÄLTÖJEN JA TARKOITUKSEN MUKAISUUDEN POHTIMISEEN. jokainen malli kertoo todellisuuden vain yhdestä perspektiivistä ja jättää ulkopuolelle paljon tärkeitä asioita. Muutoksen huumassa ei punnita, mitkä käytännöt olisivat säilyttämisen arvoisia, ja mitkä joutuisivat suoraan romukoppaan. Työpaikkakohtaisestikin voitaisiin tehdä toiminnan parannuksia, mutta tässä kohtaamme julkisen puolen jäykkyyden: mitään ei muuteta ennen kuin siitä tulee ohje ja määräys, joka puolestaan ei voi olla täysin onnistunut, kun se tehdään siellä jossain Tähän mennessä toimintaa on kehitetty pienissä, toisistaan irrallisissa projekteissa hyvinkin tuloksin, mutta isot rakennemuutokset vaikuttavat vähemmän perusteellisesti pohdituilta. Niiden läpi runnomiseen käytetään enemmän energiaa kuin muutostapojen, sisältöjen ja tarkoituksenmukaisuuden pohtimiseen. JOHTAJA VAI ASIANTUNTIJA? Vähämäki toivoo keskustelevaa, kuuntelevaa ja toista arvostavaa johtajuutta. Pitäisi nöyrtyä tosiasioille ja sille, ettei ihminen muutu koneeksi eivätkä mallit ole kuin yksinkertaisia kuvia todellisuudesta, jotka eivät yleensä koskaan toimi sellaisenaan. Johtamisopit ovat osoittaneet jo sata vuotta sitten, että paras jälki syntyy, kun otetaan yhtä aikaa huomioon ihmiset, tekniikka ja talous. Käytännössä järjestys on meillä nyt: talous, tekniikka ja viimeisimpänä ihmiset. Johtajuus sisältää enemmän kuin johtajan toiminnan. Tavoiteltavaa olisi saada koko ryhmä miettimään uusia ratkaisuja ja oppia niistä ilman pelkoa asemasta tai rooleista. Julkishallinnossa elää Vähämäen mukaan vielä paljon perinteitä ja kaavamaisuutta, jotka eivät anna johtajalle mahdollisuutta palkita ja motivoida työntekijää. Rankat rooliodotukset saattavat myös kahlita kysymästä ja ottamasta vastaan asiantuntevia neuvoja alaisilta. Erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa johtajaksi päätyvät usein henkilöt, jotka eivät siihen sovellu. Paras erityisalan asiantuntijuus saattaa johtamistyössä mennä hukkaan. Tämä näkyy erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa, kuten sairaaloissa ja yliopistoissa. MAALAIS JÄRJELLE KÄYTTÖÄ? Julkishallinnon haasteena on yhteiskunnan muutoksiin reagoiminen. Miten palvelut saataisiin nopeammin vastaamaan ajankohtaisia tarpeita ja ihmiset jaksamaan, vaikka työvoimaa vähennetään, Vähämäki kysyy. Usein tuntuu siltä, että toiminnan säätely julkisella sektorilla on viety niin pitkälle, että ihmiset ovat kasvaneet sellaiseen kulttuuriin, jossa odotetaan ulkopuolelta tulevia käskyjä tai ohjeita eikä maalaisjärkeä saa tai osata enää käyttää. Kun julkishallinnon toimija saa ohjeekseen jonkun palvelun prosessin, se on keskiarvo johonkin tapaukseen soveltuvasta prosessista. Varsin usein se ei sovellu juuri mihinkään tapaukseen erityisen hyvin, mutta isossa organisaatiossa ohjeiden soveltaminen ei olekaan enää sallittua. Tärkeämpää tuntuu olevan toteutuman raportointi. Toiminnanohjauksen käytäntöjä tulisi tarkastella kriittisesti ja reflektoida. Tutkimuksessa puhutaan siitä, että TOIMINNAN SÄÄTELY JULKISELLA SEKTORILLA ON VIETY NIIN PITKÄLLE, ETTÄ ODOTETAAN ULKO PUOLELTA TULEVIA KÄSKYJÄ TAI OHJEITA EIKÄ MAALAIS JÄRKEÄ SAA TAI OSATA ENÄÄ KÄYTTÄÄ. valta voi asua rakenteissa, ja tässä onkin kyse juuri siitä: rakenteet ohjaavat toimintaa, jolloin eteväkään johtaja tai hyvä työntekijä ei voi muuttaa liiaksi ohjeistettua ja tuotteistettua toimintaa tarpeeseen sopivaksi. UUSI-KAIKU

18 HYVÄÄ JOHTAMISTA ETSIMÄSSÄ Teksti: Sari Okko Julkisella sektorilla on nyt jos koskaan kysyntää hyvälle ihmisten johtamiselle, johtava asiantuntija Sari Hosionaho Sitrasta sanoo. Sitran Julkinen johtajuus -barometritutkimuksella selvitettiin vuonna 2011 julkishallinnon johto- ja esimiesasemassa olevien henkilöiden näkemyksiä johtajuuden tilasta ja johtajuuden kehitysnäkymistä. Suurimmiksi haasteiksi vastaajat kokivat tuottavuuden kehittämisen ja niukkuuden johtamisen. Myös henkilöstöasiat, ikääntyminen, kannustinjärjestelmät ja työhyvinvoinnista huolehtiminen, nousivat keskeisinä esille. Johtamisessa on perusteiltaan kysymys ihmisten välisestä vuorovaikutussuhteesta. Hyvä johtaminen luo edellytyksiä sille, että kaikki työyhteisön jäsenet puhaltavat yhteen hiileen, toimivat ja oppivat yhdessä. Mitä verkottuneemmaksi koko yhteiskuntamme rakentuu, sitä enemmän syntyy erityyppisiä vuorovaikutussuhteita ihmisten ja asioiden välillä. Toimintaympäristön isojen muutosten keskellä avoimen vuorovaikutuksen tärkeys korostuu. Ratkaisukeinoja hyvälle johtamiselle ovat esimerkiksi johtamis- ja esimiestaitojen painottaminen organisaatioiden esimiesvalinnoissa, henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen ja osaamisen kehittäminen ja johtaminen. Julkisella sektorilla uusien toimintatapojen ja -mallien sekä yhteistyön kehittäminen ovat myös erityisen tärkeitä, Hosionaho lisää. Julkisen sektorin palvelujen kehittämisessä keskeisiä ongelmia ovat olleet uusien ideoiden riittämätön toimeenpano ja tehtyjen innovaatioiden hidas leviäminen. Julkisen palvelusektorin uudistumista voidaan tukea innovaatioiden johtamisen mallilla ja uusilla toimintatavoilla. Tähän tulokseen päädyttiin Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia julkiselle sektorille eli Inno-Vointi-hankkeessa Hankkeessa tutkittiin seitsemää aktiivisesti toimintaansa ja palvelujaan kehittänyttä julkista organisaatiota. Hanke tuotti uuden toiminta- ja johtamismallin julkisorganisaatioiden työntekijöiden, esimiesten ja johdon käyttöön uudistumisen tueksi. Malli on julkaistu kaikille avoimena verkkosivustona joka sisältää työpaikkatasolla käyttöön otettavaksi suunniteltuja työkaluja ja havainnollistavia tapausesimerkkejä. Esimerkki ajankohtaisesta kehitystyöstä ja johtamisen kehittämisen työkalusta on myös Hyvän johtamisen -laatu kriteeristö. Toivon, että onnistumme kiinnittämään johtajuuden kehittämiseen jatkossa sellaista huomiota, jonka seurauksena ymmärrys esimiesten työn ja roolin tärkeydestä kasvaa julkisella sektorilla, Hosionaho painottaa. 18 UUSI-KAIKU 2013

19 AJATUSTEN PÖLYTYSTÄ JA TEKOJA KOHTI UUTTA ORGANISAATIOKULTTUURIA Ihmisten välisten suhteiden ja roolien lukkiutuminen pitää vanhaa organisaatiokulttuuria tiukasti yllä. Työyhteisön kehittäminen valuu hukkaan, mikäli suhteiden välille ei saada aikaan muutosta. Näin toteavat valmentavan johtamisen erityistuntija, BoMentis Oy:n toimitusjohtaja Marjo-Riitta Ristikangas ja organisaatioiden kulttuurimuutosten asiantuntija, Talent Vectian Partner, Senior Coach Jarmo Manner. Uudenlaisen organisaatiokulttuurin synnyttäminen edellyttää, että saadaan aikaan niin sosiaalista kuin henkistäkin ristiinpölytystä, Manner sanoo. Roolijärjestelmiin perustuva kulttuuri on aina systeemi. Jos tiiminvetäjä ei muuta käyttäytymistään, ei asiakaspalvelijankaan käytös muutu. Yhteisön halu ylläpitää vanhaa tasapainoa pakottaa uudistushaluisetkin vanhoihin malleihin. Myös sosiaalistuminen kannattelee kulttuuria. Ihmiset opetetaan talon tavoille, VASTA SUHTEIDEN MUUTTAMINEN MUUTTAA KÄYTTÄYTYMISTÄ. joita ei kyseenalaisteta. Vasta suhteiden muuttaminen muuttaa käyttäytymistä. Työntekijät oppivat helposti tunnistamaan, miten omalla työpaikalla kuuluu toimia, mistä saa puhua, ja mitä sääntöjä ei puolestaan tule rikkoa, Ristikangas sanoo. Onneksi löytyy niitä, jotka joko tietoisesti tai tietämättään haluavat järkeistää toimintaa. Tätä rikkomistaipumusta kannattaisi hyödyntää ja valjastaa se yhteisen ajattelun muuttamiseksi: nyt tehdäänkin toisin! VARTTI PÄIVÄSSÄ ARKEEN Nuoria ja uusia tulokkaita tulisi Ristikankaan ja Mannerin mielestä kuunnella organisaatioissa tarkemmalla korvalla, sillä heillä on useimmiten kyky nähdä asiat tuoreesti. Teksti ja kuva: Pirjo Kuisma UUSI-KAIKU

20 Marjo-Riitta Ristikangas ja Jarmo Manner kannustavat meitä pohtimaan positiivisesti, mitä osaamme tehdä hyvin ja mistä saatamme olla ylpeitä, koska tunteet ja myönteisyys tarttuvat. Eräs kesäapulainen teki muutama vuosi sitten pankin konttorissa vakuutusmyynnin ennätyksen. Tämä johtui siitä, ettei kukaan vanhoista ehtinyt opettaa hänelle, ettei pankkivirkailija pysty myymään vakuutuksia!, Manner kertoo. Mannerin mukaan kielenkäyttö ohjaa vahvasti käyttäytymistä, sen uudistaminen on osa kulttuurin muuttamista. Organisaation henki ja asenne tarttuvat helposti myös asiakkaisiin. Kun vanhat asiakkaat valittivat saavansa huonoa palvelua, päätettiin eräässä yrityksessä ryhtyä puhumaan vanhojen sijasta nykyisistä asiakkaista. Vajaassa vuodessa palvelutasotutkimuksissa saavutettiin mitattava ero. Tottumuksiin vaikuttaminen on sekä Mannerin että Ristikankaan mielestä isompi juttu. Ihmiset toimivat pääsääntöisesti tapojensa ja intuitionsa ohjaamina. Isoja muutoksia tehtäessä on hyvä muistaa, että tottumusten muuttaminen kestää vähimmilläänkin kolme viikkoa, se on minimi. Arjen toimintaa kannattaa siksi muuttaa pienin askelin, vartti kerrallaan, Manner korostaa. Johto puhuu usein 6-12 kuukauden aikaperspektiivistä, tämä ei ole riittävän konkreettista ja innostavaa. Tarvitaan näkymä 2-3 vuoden päähän ja sen rinnalle tietoa siitä, miksi muutos on tärkeää, ja mitä se tarkoittaa lähiviikkojen arjen toiminnassa. KIRKASTA TAVOITTEET Marjo-Riitta Ristikangas kehottaa työyhteisöjä pohtimaan muutoksia tehtäessä, mistä asioista näiden kannattaisi olla ylpeitä. Yhteisen identiteetin ja me-hengen löytäminen rakentaa vahvaa pohjaa uudistuksille. Kaikessa toiminnassa on aina jotain hyvää ja säilyttämisen arvoista. Mitä otamme mukaan vanhasta kulttuurista, millä vahvuuksilla menemme eteenpäin? Ristikangas kannustaa erityisesti julkisen sektorin organisaatioita panostamaan vision ja mission kirkastamiseen ja määrittelemään, mitä ydintehtäviä nämä 20 UUSI-KAIKU 2013

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän

Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Talent Vectia johtamisjärjestelmäselvitys 13.06.2013 Arto Smolander & Sonja Tanskanen Yritysten näkemys johtamisjärjestelmänsä toimivuudesta Talent

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1 Brändiohjeisto Se on siinä Uusi Junttan. Uusi ilme ja entistä tarkempi katse tulevaisuuteen. Uudistuminen on tehty Junttanin periaatteiden mukaan; kun siihen kerran ryhdytään niin tehdään sitten kunnolla.

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Kuinka johtaminen tukee työntekoamme? Nykytila: 1. Valveillaoloajastamme lähes puolet töissä 2. Kesälomat pidetty talvilomaa

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Case Sininen Meteoriitti Oy Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Technopolis Business Breakfast 12.4.2013 Jarmo Kuusinen Yksikön johtaja Sininen Meteoriitti Oy Verkkopalveluiden ja tietotyön

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT

JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT Jarmo Hänninen Idekoop osuuskunta Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry:n juhlaseminaari Helsinki 30.10.2009 JOHTAJUUS, MITÄ SE ON? JOHTAJUUS, MITÄ

Lisätiedot

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi Järkytä avoimuudella Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi 01 Miksi juuri avoimuus? Avoimuus on keskeinen keino synnyttää luottamusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Valmentava johtajuuskulttuuri todeksi. HR Next Practice Marjo-Riitta Ristikangas & Vesa Ristikangas 6.9.2011

Valmentava johtajuuskulttuuri todeksi. HR Next Practice Marjo-Riitta Ristikangas & Vesa Ristikangas 6.9.2011 Valmentava johtajuuskulttuuri todeksi HR Next Practice Marjo-Riitta Ristikangas & Vesa Ristikangas 6.9.2011 BoMentis on valmentavan johtamisen kylväjä, joka luo organisaatioihin hyvä johtamisen ja yhteistyön

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori

Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori Kaarina Latostenmaa, projektipäällikkö Foorumix Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena Satakunnan ammattikorkeakoulu Euroopan

Lisätiedot