konfliktin maisemat MAR E1001 MAISEMASUUNNITTELU PROSESSINA (Huom! Tässä esitetyt tiedot päivittyvät kurssin edetessä)

Transkriptio

1 MAR E1001 MAISEMASUUNNITTELU PROSESSINA (Huom! Tässä esitetyt tiedot päivittyvät kurssin edetessä) Opettajat: professori Ranja Hautamäki, ohjelmajohtaja Laura Sivula ja vierailijat konfliktin maisemat Miten suunnittelukonfliktit syntyvät ja miten niitä voidaan hallita? Mikä on maiseman ja maisema arkkitehdin rooli suunnittelukonflikteissa ja prosesseissa? Kurssilla piirtyy kuva konfliktin maisemasta, sen toimijoista, intressiristiriidoista, arvoperusteista ja prioriteeteista. Tutkimme maiseman ja maisema arkkitehdin roolia näissä moniulotteisissa suunnitteluprosesseissa. Maisema, virkistys, kulttuurihistoria, luonto ja kaupunkikuva näyttäytyvät usein heikkoina intresseinä, jotka jäävät toissijaisiksi vahvempien prioriteettien rinnalla. Maankäytön suunnittelussa tila on niukkuustekijä ja erityisesti tiivistymisen yhteydessä kiivaasti kilpailtu resurssi. Maisema arkkitehdit ovat yhä useammin yhteensovittajan rooleissa, sillanrakentajina kasvun ja säilytettävien arvojen välillä. 1

2 Opintojakson aikana perehdytään maisemasuunnittelun prosesseihin kahdesta näkökulmasta: 1) suunnitteluhankkeiden analyysin ja 2) projektitoimintavalmennuksen näkökulmasta. Kurssilla analysoidaan moniulotteisia ja ristiriitaisia maankäytön ja strategisen suunnittelun hankkeita ja niiden dynamiikkaa, tavoitteita, reunaehtoja ja toimijoita. Kurssin toisena kokonaisuutena on projektitoimintavalmennus, jossa opitaan projektinjohtamista ja hallintaa. Suoritus koostuu luennoista, suunnitteluhankkeita analysoivista seminaaritöistä ja omasta projektisuunnitelmasta / projektitoimintareflektiosta. Kurssi soveltuu sekä maisteri että kandidaattiopiskelijoille. Kurssi alkaa Kurssin suorittaminen ja sisältö Opintojakson laajuus on 3 op, ja se sisältää 26 h ohjattua opetusta ja 55 h itsenäistä opiskelua. Kurssisuoritus koostuu luennoista, seminaarityöstä ja harjoitustyöstä. Luentoihin ja muihin opetustapahtumiin osallistuminen on pakollista. Kurssilla sallitaan 2 poissaoloa ja poissaoloista on sovittava etukäteen. Kurssin osatehtävät ja mitoitus ovat seuraavat: 1. Luennot, joilla perehdytään maiseman suunnitteluprosesseihin ja niissä ilmenneisiin konflikteihin sekä projektihallintaan ja johtoon. Luentoihin liittyy kevyitä ennakkolukutehtäviä. 2. Yksilötyönä tehtävä seminaarityö, jossa analysoidaan suunnitteluhankkeita, ks. lista alla. 3. Yksilötyönä tehtävä projektisuunnitelma tai projektitoimintarekflektio suunnittelukurssin harjoitustyöstä tai kandityöstä. Kurssin mitoitus: Kontaktiopetus, yhteensä: 26 h luennot ja harjoitukset 16 h seminaarit 8 h opintoretki 2 h Itsenäinen työ, yhteensä 55 h: seminaarityö 33 h projektisuunnitelma / projektireflektio 17 h luentoihin valmistautuminen 5 h Seminaarityö: Seminaarityössä analysoidaan moniulotteisia ja ristiriitaisia maankäytön ja strategisen suunnittelun hankkeita, joissa maisemalla on keskeinen rooli. Valittavana on eri kaavatasoihin liittyviä kohteita ja strategisia hankkeita (ks. lista alla). Työstä laaditaan 20 minuutin pituinen esitys, jonka aineistona käytetään erityisesti hankkeiden suunnittelu ja päätöksentekoasiakirjoja sekä Helsingin Sanomien artik 2

3 keleita. Seminaaritöiden avulla luodaan yleiskuva hankkeiden prosesseista ja niiden sisältämistä ristiriidoista erityisesti maiseman näkökulmasta. Esityksissä ei ole tarkoitus kuvata perinpohjaisesti hankkeiden kulkua vaan pohtia suunnittelun narratiiveja hankkeen taustakertomusta, suunnittelun tavoitteita ja keinoja sekä niiden oikeutusta, prosessin päähenkilöitä ja juonen tapahtumia sekä käännekohtia. Tehtävässä pohditaan mm. seuraavia kysymyksiä: Mikä on maiseman asema hankkeessa? Millaisia tavoitteita maisemakuvan, virkistyksen, maisemahistorian ja luonnon osalta on esitetty? Millaisia ristiriitoja niihin liittyen on ilmennyt ja miksi? Millaisia argumentteja ja vasta argumentteja on käytetty? Miten ristiriitoja on yhteensovitettu? Keitä toimijoita ja osallisia ristiriitoihin kytkeytyy? Millaisia prioriteetteja toimijoilla on? Mitä laajempia yhteiskunnallisia ja poliittisia kysymyksiä hankkeeseen liittyy? Mitä hanke kertoo laajemmin maisemasuunnittelu/suojelun asemasta ja kentästä? Miten seuraavat jännitteet ilmenevät hankkeessa: taloudellisen kasvun ja ympäristönsuojelun ristiriita, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kasvun ristiriita, yleisen ja yksityisen edun ristiriita, bottomup ja top down suunnittelun ristiriita, ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tavoitteet ja keskinäiset ristiriidat, asiantuntijatiedon ja asukastiedon ristiriita, luonnon ja kulttuurin/kaupungin väliset jännitteet Hankkeiden aineistojen määrä vaihtelee ja erityisesti aineistoltaan laajoissa hankkeissa on suositeltavaa rajata esitystä ja valita näkökulma. Hankkeen seikkaperäisen esittelyn sijaan tulee tuoda esille omaa pohdintaa ja myös kriittisiä huomioita. Tukena on hyvä käyttää myös aihepiiriin liittyvää tutkimusaineistoa. Seminaarityön muoto on vapaa, mutta kannattaa hyödyntää kuvituksessa mm. lehtiartikkeleita, omia kaavioita ja analyyseja. Esityksen loppuun kootaan lähdeviitteet. Jokaisella työllä on nimetty opiskelijaopponoija. Alustavia seminaarityöaiheita, ks. wiki sivu tehtävät sivulla: Yleiskaavatapauksia: Helsingin yleiskaavaprosessi yleisesti, Yleiskaavan Keskuspuisto case, Tuomarinkylän kartanomaisema case, Malmin lentokenttä case Osayleiskaavatapauksia: Vartiosaaren osayleiskaava, Kivinokan osayleiskaava, Meri Rastilan osayleiskaava Asemakaavatapauksia: Vallilanlaakson joukkoliikenne/raidekaava, Kruunusillat Maakuntakaavatapauksia: Östersundom Muita kaupunkisuunnitteluprojekteja: Helsingin tuulivoimaselvitys, Kansallinen kaupunkipuisto Projektisuunnitelma / projektireflektio: Kurssilla laaditaan projektisuunnitelma syksyllä 2018 suoritettavasta suunnittelukurssista tai vaihtoehtoisesti projektireflektio aiemmasta kurssista. Projektisuunnitelma ja reflektio kytkeytyvät projektinjohtoa käsitteleviin luentoihin ja soveltavat opittua tietoa käytäntöön. Projektisuunnitelma on suosi 3

4 teltavaa laatia erityisesti tilanteessa, jossa suorittaa samanaikaisesti suunnittelukurssin, jonka harjoitustyö soveltuu projektisuunnitelman kohteeksi. Vaihtoehtoisesti voi laatia projektireflektion keväällä 2017 suoritetun kurssin harjoitustyöstä. Myös kandityö soveltuu erinomaisesti sekä projektisuunnitelman että reflektion aiheeksi. Projektisuunnitelmassa kuvataan työn tavoitteet, menetelmät, aineistot, aikataulu, vaiheistus, oletetut tulokset ja käytetyt resurssit. Lisäksi projekti kytketään opintojen laajempaan kontekstiin ja omien työelämä ja projektitaitojen oppimisprosessiin. Projektireflektiossa arvioidaan kriittisesti jo päättyneen projektin em. tekijöitä ja pohditaan erityisesti omaa oppimista ja projektityötaitojen kehittymistä. Projektisuunnitelman ja reflektion pituus on noin 5 sivua ja palautus Oppimistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee maisemasuunnittelun aseman monialaisissa maankäytön suunnittelun ja strategisen suunnittelun projekteissa. Hän ymmärtää suunnitteluun liittyvää erityisosaamista, suunnitteluprosesseja ohjaavia tekijöitä ja suunnitteluratkaisujen vaikutuksia sekä hankkeisiin kytkeytyviä laajempia ilmiöitä. Opiskelija perehtyy projektitoiminnan periaatteisiin ja oppii soveltamaan niitä maisema arkkitehdin työssä. Kurssilla perehdytään maisemasuunnitelmien laadinnan prosesseihin ja projektinhallintaan sekä johtoon. Opintojakson aikana tutustutaan toteutettujen hankkeiden avulla mm. osallistamiskeinoihin, päätöksentekoon, suunnittelua ohjaaviin juridisiin ja hallinnollisiin tekijöihin. Kurssilla opitaan myös projektisuunnittelua käytännön harjoituksen avulla. Kurssin arvosteluperusteet Kurssi arvioidaan arvosanoin 1 5. Arvosana perustuu kokonaisarviointiin, jonka osina ovat seminaarityö (60%), projektisuunnitelma/projektireflektio (20%) sekä luento ja seminaariosallistuminen (20%). Seminaarityön arvosteluperiaatteet: työn kokonaisvaikutelma ja perehtyneisyys aiheen käsittely, menetelmien ja aineistojen hallinta, päätelmät ja tulkinta Projektisuunnitelman/projektireflektion arvosteluperiaatteet projektisuunnitelman/reflektion kokonaisvaikutelma, perehtyneisyys projektihallinnan aihepiiriin ja kyky soveltaa opittua käytäntöön työn johdonmukaisuus, suunnitelman toteutuskelpoisuus / reflektion analyyttisyys ja validiteetti (pätevyys, luotettavuus) Luento ja seminaariosallistuminen aktiivisuus, osallistuminen keskusteluun 4

5 Alustava aikataulu (tarkentuu kurssin aikana) PUNAISELLA MUUTOKSET Opetustapahtumat ovat klo oppimiskeskuksessa Vilho salissa. Muutoksista viestitään mycourses:ssa. Seminaariaikataulusta erillinen tiedosto tehtävät sivulla KONFLIKTIN MAISEMA kurssin esittely ja aloitusluento, Ranja Hautamäki (Vilho sali) MAANKÄYTÖN KONFLIKTIT, yhteensovittamisesta uusi tapa konfliktien hallintaan, TkT Jonna Kangasoja PROJEKTITOIMINNAN PERUSTEET luento, ohjelmajohtaja Laura Sivula (Vilho sali) PROJEKTINJOHTO, SIDOSRYHMÄT JA TIIMITYÖ luento, ohjelmajohtaja Laura Sivula (Vilho sali) PROJEKTITOIMINTA WORKSHOP, ohjelmajohtaja Laura Sivula (Vilho sali) Huom. kesto MAISEMANSUOJELUN JA KAUPUNKISUUNNITTELUN KONFLIKTIT johdanto, Ranja Hautamäki (Vilho sali) SEMINAARITYÖN RYHMÄOHJAUS pienryhmittäin, Ranja Hautamäki (Vilho sali) Huom. kesto KONFLIKTIN MAISEMAT 1 seminaari, 3 esittelyä (Vilho sali) (Helsingin yleiskaava, kaupunkibulevardit, Keskuspuisto) PUOLIVÄLIN PALAUTE projektiklinikka klo KONFLIKTIN MAISEMAT 2 seminaari, 3 esittelyä (Vilho sali) (Malmin lentokenttä, Vartiosaari, Meri Rastila) LYHYT KOOSTE PUOLIVÄLIN PALAUTTEESTA projektiklinikka klo KONFLIKTIN MAISEMAT 3 seminaari, 3 esittelyä (Vilho sali) (Kivinokka, Kruununsillat, Vallilanlaakso) PROJEKTISUUNNITELMAN OHJAUS, Laura Sivula, Ranja Hautamäki (Vilho sali) KONFLIKTIN MAISEMAT 4 seminaari, 3 esittelyä (Vilho sali) (Iidesjärvi, Stansvik, Soukanniemi) KONFLIKTIN MAISEMAT 5 seminaari, 3 esittelyä (Vilho) (Östersundom, Kansallinen kp, Tuulivoimaselvitys) OPINTORETKI: KONFLIKTIT JA VUOROVAIKUTUS, vuorovaikutussuunnittelija Juha Pekka Turunen, Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala 5