TEUVA Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus, kantatien varren alue

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16X AK1 Kvalt TEUVA Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus, kantatien varren alue Korttelit 132, 133 ja

2 TEUVAN KUNTA 1 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS PERUSTIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 132 ja 133 sekä niihin liittyviä katualueita. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat korttelit 132, 133 ja sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueet. Kuva 1. Alueen sijainti 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaava-alue sijaitsee kantatien 67 (Kaskistentie) varressa ja rajautuu pohjois- ja länsipuolelta osin Teeriluomaan. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 28,7 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, kantatien varren alue. Tavoitteena on laajentaa teollisuusaluetta kantatien pohjoispuolelle ja osoittaa sille liittymä kantatieltä. Samalla tarkistetaan kantatien liikennealuetta kevyen liikenteen väylän sijoittamiseksi kantatien eteläpuolelle.

3 TEUVAN KUNTA 2 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Liiteasiakirjat Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 3 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 4 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö 25 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 26

4 TEUVAN KUNTA 3 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Liiteasiakirjat Liite 1. Ote rakennuskantainventoinnista 2005 Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Muistio viranomaistyöneuvottelusta Liite 4. Muistio viranomaistyöneuvottelusta Liite 5. Muistio viranomaistyöneuvottelusta Liite 6. Muistio viranomaistyöneuvottelusta Liite 7. Asemakaavan seurantalomake 1.6 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 2011 Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko selvitys, Etelä-Pohjanmaan liitto, FCG Oy 2007 Osayleiskaavan luontoselvitys, Pöyry Environment Oy 2006 Osayleiskaavan tieverkkoselvitys, Pöyry Infra Oy 2006 Osayleiskaavan maisemaselvitys, Pöyry Environment Oy 2006 Osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys, Pöyry Environment Oy 2005 Osayleiskaavan arkeologinen selvitys, Pohjanmaan museo 2004 Teuvan kunnan vesihuollon kehittämis- ja yleissuunnitelma, Air-Ix Ympäristö Oy 2004 Teuvanjoen yläosa, kehittämissuunnitelma ja luonnontaloudelliset selvitykset, Alueelliset ympäristöjulkaisut 348, Länsi-Suomen ympäristökeskus 2000 Kantatien 67 tieverkkotarkastelu Teuvan keskustan kohdalla; Teuvan kunta, Tielaitos Vaasan tiepiiri, Motiivi Oy 1994 Teuvan eritasoliittymä (KT 67, MT 682), Eteläinen yhdystie, Yleissuunnitelma; Tielaitos Vaasan tiepiiri, Suunnittelukeskus Oy

5 TEUVAN KUNTA 4 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Teuvan kunnanhallitus päätti elokuussa 2013 alueen asemakaavoituksesta. Kaavaa varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta tiedotettiin ja joka asetettiin nähtäville yhdessä kaavaluonnoksen kanssa elokuussa Kaavaehdotus asetettiin kuussa valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan kuussa. 2.2 Asemakaava Asemakaavan laajennuksessa on esitetty asumistarkoituksiin 4 uutta erillispientalotonttia (AO-2). Lisäksi kaavassa on huomioitu nykyiset rakennuspaikat ja tontit: 6 erillispientalojen tonttia (AO, AO-2). Alueelle on osoitettu myös teollisuus- ja varastorakennusten (T-1, T-2, T-3) korttelialueita ja teollisuusrakennusten korttelialueita (TY), joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Lisäksi alueelle on osoitettu puistoa (VP), lähivirkistysalueita (VL), yleisen tien aluetta (LT), mastoalue (EMT), suojaviheralueita (EV) sekä katualueita. Alueelle on osoitettu uusi kokoojaluokkainen katuyhteys kantatieltä ja kantatien rinnakkainen katuyhteys, joka liittyy idässä Korpelantiehen. Lisäksi alueelle on osoitettu kaksi uutta asuntokatua ja kaksi uutta katuyhteyttä Teeriluoman toisella puolella sijaitseville asuntoalueille. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on osittain rakennettua ympäristöä. Uudis- ja täydennysrakentaminen tapahtuu alueella tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman.

6 TEUVAN KUNTA 5 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Teuvan keskustan luoteispuolella kantatien varressa. Kantatien eteläpuolella sijaitsee mm. Teuvan Kafiaari Kiinteistö Oy:n teollisuusrakennuksia ja Teeriluoman varressa muutamia omakotitaloja ja entinen maatilan talouskeskus. Kuva 2. Ote alueen ilmakuvasta

7 TEUVAN KUNTA 6 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Luonnonympäristö Maisemaselvitys 2006 Osayleiskaavan maisemaselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä kohteita. Maisemaselvityksessä kantatien pohjoispuolelle on merkitty avattava/kehitettävä näkymä keskustan suunnasta Teeriluomaa kohti. Luonnonolot Suunnittelualueen läheisyydessä on Teeriluoma, jonka rannassa on paikoin tiheää luonnontilaista puu- ja pensaskasvustoa. Teeriluoman ja kantatien välinen alue on pääosin viljelyksessä olevaa peltoa. Kasvillisuutta ja puustoa on jonkin verran pihapiireissä. Luontoselvitys 2007 Teuvan keskustan ja Kauppilan osayleiskaavoituksen yhteydessä on vuonna 2007 laadittu luontoselvitys. Luontoselvityksen mukaan Teeriluoma on melko edustava puro, jolla on maisemallista merkitystä. Teeriluoman alueelta ei havaittu arvokkaita kasvi-, lintu- tai eläinlajeja. Luontoselvitys 2013 Teuvan keskustan ja Kauppilan osayleiskaavoituksen tarkistuksen yhteydessä on laadittu luontoselvitys kesällä Luontoselvityksen mukaan alueella on hyvin vähän luonnonarvoja. Alueen eteläosassa Teeriluoman rannassa on lehtomainen alue, jossa kasvaa varttunutta kuusi- ja koivuvaltaista sekapuustoa. Kenttäkerroksessa on lehtomaisen kankaan, lehdon ja kulttuuriympäristön kasvillisuutta, mm. käenkaalta, oravanmarjaa, sudenmarjaa, karhuputkea, rikkapalsamia, huopaohdaketta, metsäkurjenpolvea, lillukkaa, korpi-imarretta, metsäimarretta, vadelmaa ja yksittäinen näsiä. Pensaskerroksessa on runsaasti tuomea ja pihlajaa. Luonnontilansa menettäneenä alue ei täytä metsälain 10 :n erityisen arvokkaan elinympäristön kriteerejä, mutta tästä huolimatta aluetta voidaan pitää paikallisesti arvokkaana luontokohteena ja siksi suositellaan säilytettäväksi ennallaan. Mikäli alueelle kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä, tulee kohde huomioida suunnittelussa. Suositus ei ole kuitenkaan voimakkaasti maankäytön suunnittelua rajoittava. Luontoselvityksen mukaan Valanteen tilan eteläpuolella sijaitsee avoimessa maastossa kaksi maisemaa hallitsevaa vanhaa järeärunkoista mäntyä, jotka ovat mahdollisia luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia kohteita. Kohteilla on paikallista maisemallista arvoa ja ne tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida suunnittelussa, mikäli alueelle kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä. Kohteiden välitön ympäristö suositellaan säilytettäväksi ennallaan niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen ei vaarannu. Suositus ei ole voimakkaasti maankäytön suunnittelua rajoittava. Alueella ei esiinny selvityksen mukaan muita arvokkaita luontokohteita Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue sijoittuu Teuvan liikekeskustan luoteispuolelle. Rakennettu ympäristö ja rakennuskanta Voimassa olevan asemakaavan alueella sijaitsee Teuvan Kafiaarin teollisuusrakennuksia ja omakotitalo sekä urheilukenttä. Kaavoittamattomalla alueella sijaitsee kolme omakotitalon pihapiiriä Teeriluoman varressa sekä kolme vanhaa maatilan talouskeskusta. Osayleiskaavaa varten laaditun muinaisjäännösinventoinnin perusteella alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Teuvan keskustan alueella on vuonna 2001 kartoitettu kaikki ennen vuotta 1960 rakennetut pihapiirit/kohteet. Kartoitetuista kohteista on inventoitu vähintään kohtalaisesti perinteisessä asussaan säilyneet kohteet vuonna 2005 Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen kohteista yleiskaavoituksen yhteydessä inventoitiin Valanteen tila (kohde 618), joka todettiin osayleiskaavan arvoluokituksessa paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi.

8 TEUVAN KUNTA 7 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Valanteen tilan vanhimmat rakennukset ovat 1910-luvulta. Vuoden 2001 kartoituksen mukaan suunnittelualueella sijaitsevat myös Lisälä (kohde 53) ja Seppä (kohde 54), joiden vanhimmat rakennukset ovat luvuilta. Näiden kohteiden muuttuneesta ulkoasusta ja vähäisestä kulttuurihistoriallisesta merkityksestä johtuen tarkempaa inventointia ei katsottu tarpeelliseksi. Liite 1. Ote rakennuskantainventoinnista 2005 Kuva 3. Ote kulttuuriympäristöselvityksen osa-aluekartasta 3, jossa inventoidut kohteet on numeroitu punaisella värillä Palvelut Alue tukeutuu Teuvan keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Liikenne Alueen poikki kulkee Kaskistentie (kantatie 67, Kaskinen Seinäjoki). Lisäksi alueen keskeltä kulkee Säntintie. Eteläpuolella alue rajautuu Tiilitiehen ja idässä osin Säntinkatuun. Kantatien vuorokausiliikenne (KVL 2011) suunnittelualueen kohdalla on noin 2600 autoa /vrk, josta raskaan liikenteen osuus on noin 8 %. Ottaen huomioon vain liikenteen yleinen kasvu, kantatien liikenne nousee vuoteen 2030 mennessä noin 2900 autoon /vrk.

9 TEUVAN KUNTA 8 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Tekninen huolto Alue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä ja osittain myös kaukolämpöverkoston piirissä. Alueen poikki kulkee 20 kv sähköjohto. Tekniset verkostot on esitetty kuvassa 3. Sähkönjakelusta vastaa Fortum Sähkönsiirto Oy. Kantatien varressa sijaitsee 42 m korkea teleliikenteen masto. Kuva 4. Tekniset verkostot Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Olettaen, että kaava-alueen liikenteestä 67 % suuntautuu kantatien pohjoissuuntaan, päiväajan keskimääräinen melualue kasvaa suunnitellun uuden liittymän eteläpuolella 44 metristä 47 metriin ja pohjoispuolella enimmillään 51 metriin tien keskilinjasta mitattuna vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Yöajanmelualue (45 db) kasvaa liittymän eteläpuolella 59 metristä 64 metriin ja pohjoispuolella enimmillään 68 metriin tien keskilinjasta mitattuna vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Uusilla kaavaalueilla yöajan 45dB:n ohjearvo on määräävä. (Vanhoilla ja olemassa olevilla kaava-alueilla yöajan ohjearvo on 50 db). Tieliikennemelu aiheuttaa suojaustarvetta ulkomelun suhteen. Kaava-alueelta kantatietä pohjoiseen kääntyvästä liikenteestä osa suuntautuu Teuvan keskustaan, jolloin myös esim. Orrentien liittymän jälkeen liikennekuormitus vähenee ja melualue hieman kaventuu. Suunnitellun uuden liittymän eteläpuolella kantatien varrella sijaitsevilla tonteilla asuntojen sisämelutason päiväohjearvo 35 db ja yöohjearvo 30 db eivät ylity normaalilla julkisivueristyksellä db, jos rakennukset sijoitetaan vähintään metrin etäisyydelle tien keskilinjasta.

10 TEUVAN KUNTA 9 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Maanomistus Suunnittelualue on kunnan ja yksityisten omistuksessa. Kaavoittamaton alue on pääosin kunnan omistuksessa. Kuva 5. Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Teuvan kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan vuonna Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Kuva 6. Ote maakuntakaavasta

11 TEUVAN KUNTA 10 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa Teuvan Keskustan ja Kauppilan osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa keväällä Osayleiskaavan osittainen tarkistus kantatien varressa on vireillä samanaikaisesti asemakaavoituksen kanssa. Kuva 7. Ote osayleiskaavasta, KV

12 TEUVAN KUNTA 11 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: 00 Kirkonseudun rakennuskaava LH vahv Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus LH vahv Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus LH vahv Kuva 8. Ote asemakaavayhdistelmästä ja suunnittelualueen rajaus Rakennusjärjestys Teuvan kunnan rakennusjärjestyksen on kunnanvaltuusto hyväksynyt ja se on tullut voimaan

13 TEUVAN KUNTA 12 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartan on laatinut Mittaustekniikka Oy. Pohjakartta on hyväksytty Tieverkkoselvitys Tieverkkoselvitys 2006 Teuvan keskustan ja Kauppilan osayleiskaavoituksen yhteydessä on vuonna 2006 laadittu tieverkkoselvitys. Selvityksen mukaan kantatieliittymiä korvataan alikuluilla Orrentien ja Mikkiläntien kohdalla ja kantatien rinnakkaistieverkkoa täydennetään mm. Korpelantien jatkeella. Kuva 9. Tieverkon kehittäminen Teuvan keskustassa, vaihe 3 Tieverkkoselvityksen tarkistus 2013 Pöyry Finland Oy on laatinut vuonna 2013 tieverkkoselvityksen tarkistuksen, jossa on selvitetty em. tieverkkoselvityksen pohjalta tarkemmin mm. kantatien varren alueen liittymävaihtoehtoja (kuvat 11 ja 12). Laaditun uuden kantatieliittymän aluevaraustarkastelun mukaisesti liittymässä on varauduttu hidastuskaistan, väistötilan ja bussipysäkin rakentamiseen. Kevyen liikenteen väylä sijoitetaan kantatien eteläpuolelle suojaviheralueelle. (Kuva 10)

14 Kuva 10. Uuden kantatieliittymän aluevaraustarkastelu TEUVAN KUNTA 13 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

15 TEUVAN KUNTA 14 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitustyöhön ryhdyttiin tarpeesta laajentaa teollisuusaluetta kantatien pohjoispuolelle ja osoittaa sille liittymä kantatieltä. Samalla on tarpeen tarkistaa kantatien liikennealuetta kevyen liikenteen väylän sijoittamiseksi kantatien eteläpuolelle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Teuvan kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen asemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta. Kaavoitustyö käynnistettiin Pöyry Finland Oy:ssä keväällä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Liite 2. Kaavoitustyötä varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin alueen asukkaat ja rajanaapurit, alueen maanomistajat ja kiinteistönomistajat, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tekninen lautakunta, rakennuslautakunta, tulevaisuuslautakunta, muut lautakunnat, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Museovirasto, Pohjanmaan museo, Anvia Oyj, Etelä-Pohjanmaan alueverkko Oy, Fortum Sähkönsiirto Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Teuvan Kafiaari Kiinteistö Oy, Teuvan yrittäjät ry, mahdolliset muut yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulo Asemakaavan muutos ja laajennus tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu ja se on ollut yhdessä kaavaluonnoksen kanssa MRA 30 :n mukaisesti laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos lähetettiin viranomaisille. Kaavaehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä.... välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin/ei saatu muistutuksia. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan.. esittää asemakaavaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan... Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot Viranomaisyhteistyö Viranomaisten työneuvottelut on järjestetty Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa , , ja Lisäksi on järjestetty työneuvottelu Pohjanmaan museon kanssa Muuten viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä. Liite 3. Muistio viranomaistyöneuvottelusta Liite 4. Muistio viranomaistyöneuvottelusta

16 TEUVAN KUNTA 15 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Liite 5. Muistio viranomaistyöneuvottelusta Liite 6. Muistio viranomaistyöneuvottelusta Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on laajentaa teollisuusaluetta kantatien pohjoispuolelle ja osoittaa sille liittymä kantatieltä. Samalla tarkistetaan kantatien liikennealuetta kevyen liikenteen väylän sijoittamiseksi kantatien eteläpuolelle. Viranomaisten asettamat tavoitteet Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY:n tavoitteena on vähentää liittymiä kantatielle. Mikäli uusi liittymä rakennetaan, tulee alueelta poistaa kolme liittymää. Pohjanmaan museo Pohjanmaan museon mukaan alue on taajaman luonnollinen laajennusalue, jossa rakentamista on tärkeä ohjata ympäristöön sopeuttaen. Valanteen tilan pihapiiri on kokonaisuutena säilyttämisen arvoinen ja huomioitava suunnittelussa. Ulkorakennukset pihan takana voidaan tarvittaessa korvata isommilla halleilla. Tilan säilyminen käytössä parantaa myös rakennusten säilymismahdollisuuksia. Kulttuuriarvot kuitenkin käytännössä menetetään, jos alue muuttuu maatalousympäristöstä teollisuusympäristöksi. Valanteen tilan pihapiiri tulisikin kytkeä ympäristöllisesti samaan kokonaisuuteen teollisuuspainotteisten asuinkortteleiden kanssa. Isommat teollisuusrakennukset tulisi sijoittaa kantatien varteen ja piha-alueet taustalle. Viheralueita luoman varressa tulisi laajentaa jatkosuunnittelussa. Rakentaminen ei saisi ulottua liikaa peltoaukealle. Yrittäjien asettamat tavoitteet Yrittäjien tarpeita ovat riittävän suuret teollisuudelle varattavat tontit, myymälä- ja liiketilojen mahdollistaminen teollisuustonteilla, riittävästi rakennusoikeutta teollisuustonteille ja teollisuusalueen edustava näkymä kantatielle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu Teuvan taajamatoimintojen alueeseen. Kohdeselostuksen mukaan alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Suunnittelualue sisältyy Kauppilan Perälän Riipin Äystön ja Karijoen Myrkyn alueelle osoitettuun maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk-1). Teuvan keskustaajaman kohdalle kantatielle 67 on merkitty kolme ohjeellista eritasoliittymää. Yleiskaava Kunnanvaltuuston keväällä 2008 hyväksymässä Teuvan Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu teollisuusalueita, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M-1) ja maatalousaluetta (MT-1). Lähiympäristöön on osoitettu pientalovaltaisia asuntoalueita (AP, AP-1), teollisuusalueita (TY), lähivirkistysalueita (VL) ja maa- ja metsätalousalueita (M-1, MT-1). Suunnittelualueella sijaitseva Valanteen tila on merkitty paikallisesti arvokkaaksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi (sr- 3/618). Teeriluoman varsi on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena (luo), joka on vesi- tai metsälain mukaan suojeltu alue. Orrentien kohdalla on kantatieliittymä korvattu uudella alikululla Korpelantielle, jota on jatkettu Säntintien suuntaan kantatien rinnakkaistienä. Säntintien liittymä kantatielle on poistettu ja Varikkotien kohdalle on merkitty uusi liittymä kantatielle. Kantatien eteläpuolelle on merkitty uusi kevyen liikenteen väylä. Kantatien varteen on esitetty keskimääräisen 55 dba:n ulkomeluvyöhykkeen raja.

17 TEUVAN KUNTA 16 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa alueelle on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (T) sekä katualueita. Lähiympäristöön on osoitettu liikerakennusten (KL), teollisuusrakennusten (T, TY-2) ja erillispientalojen (AO) korttelialueita sekä puistoja (VP) ja leikkikenttä (VK). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen sijoittuminen kantatien melualueelle ja tulva-alueelle sekä Teeriluoman varteen huomioidaan kaavoituksessa. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavarunkovaihtoehdot Alueelta laadittiin lähtötietojen ja esitettyjen tavoitteiden perusteella kaavarunkotasoisia luonnosvaihtoehtoja huhtikuussa 2013 (kuvat 9 ja 10). Kaavarunkovaihtoehdoissa on tutkittu kantatien liittymäjärjestelyjä. Raskasta liikennettä aiheuttava toiminta on sijoitettu T-alueelle. Lähempänä Teeriluomaa sijaitsevan nykyisen asutuksen alueelle on esitetty TY-1 aluetta, jossa asuminen sallitaan. Kunnalla on tarvetta tonteista, joille voidaan sijoittaa omakotitalon lisäksi n. 600 m 2 halli. Teeriluoman varsi on jätetty virkistysalueeksi. Vaihtoehdot eroavat toisistaan lähinnä rinnakkaistielle esitetyn kantatieliittymän paikan osalta. Vaihtoehdossa Ve1 liittymä on osoitettu etelämpään kuin vaihtoehdossa Ve2. Suunnittelualueen ulkopuolella tieverkko on molemmissa vaihtoehdoissa voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Kuva 11. Ote kaavarunkovaihtoehdosta Ve1

18 TEUVAN KUNTA 17 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kuva 12. Ote kaavarunkovaihtoehdosta Ve2 Kaavaluonnos Alueelta laadittiin lähtötietojen, esitettyjen tavoitteiden sekä käytyjen neuvottelujen ja kaavarunkovaihtoehdon Ve1 perusteella kaavaluonnos Luonnoksessa Teeriluoman läheisyyteen on esitetty erillispientalotontteja (AO ja AO-2) sekä virkistysaluetta (VL). Kantatien läheisyyteen on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten (T, T-1 ja T-2) korttelialueita ja teollisuusrakennusten korttelialueita (TY), joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle on osoitettu uusi katuyhteys kantatieltä ja kantatien rinnakkaistie, jonka kautta on osoitettu katuyhteyksiä Teeriluoman varressa ja toisella puolella sijaitseville asuinalueille. Kantatien eteläpuolelle on osoitettu suojaviheraluetta (EV). Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta sekä sähköyhtiöltä. Lausunnot saatiin rakennuslautakunnalta, varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalta, tulevaisuuslautakunnalta, Museovirastolta, Etelä-Pohjanmaan liitolta, Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä, Teuvan Yrittäjät ry:ltä ja Pohjanmaan museolta. Suupohjan Sähköpalvelu Oy:ltä saatiin muistutus, joka koskee Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavan tarkistusta.

19 TEUVAN KUNTA 18 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kuva 13. Ote kaavaluonnoksesta Lausunnot Rakennuslautakunta edellyttää, että asemakaavaehdotuksessa T-alue korvataan T-1-alueella, jolla sallitaan myös myymälätoiminta. Asemakaavaluonnoksessa on ehdotettu kattokaltevuudeksi AO-2- kortteleissa 1:1.5 1:2 (= 33 26,5 ), mutta olemassa olevissa rakennuksissa on perinteisinä 40 :een kattokulmiakin, jotka tulee mahdollistaa myös jatkossa. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että kunnan olisi kiirehdittävä Orrentien tulevan alituskäytävän rakentamista ja kevyen liikenteen väylien rakentamista valtatien 67 varteen.

20 TEUVAN KUNTA 19 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Tulevaisuuslautakunnalla ei ole huomauttamista kaavasta. Museovirasto toteaa, että Museoviraston ja Pohjanmaan museon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti asiaa hoitaa sekä arkeologisen kulttuuriperinnön että rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta Pohjanmaan museo. Etelä-Pohjanmaan liitto ehdottaa tarkemmin selvitettäväksi liittymäjärjestelyjä kääntymis- ja erkanemiskaistoineen, jotta kantatien liikenne olisi sujuvaa ja turvallista. Fortum Sähkönsiirto Oy toteaa, että kaava-alueella sijaitseva 20 kv ilmajohto on asianmukaisesti merkitty kaavaan. Kyseinen johto-osuus tulee kuitenkin tulevaisuudessa poistumaan/siirtymään muualle korttelien alueella, joten Fortum esittää, että johtovaraus muutetaan kaavassa ehdolliseksi. Fortum esittää kaavaan varattavaksi paikat kahdelle uudelle puistomuuntamolle lausunnossa esitetyille paikoille. Samalla esitetään kaavamääräyksissä huomioitavaksi, että T-, T-1-, T-2- ja TY alueille saa sijoittaa alueen sähkönjakelun vaatimat puistomuuntamot sekä maakaapelit. Teuvan Yrittäjät ry katsoo tarpeelliseksi teollisuustonttien rakennusoikeuden nostamista tehokkuuslukuun 0,4 ja kaavaan tulisi sijoittaa useampia vähintään 1 ha kokoisia tontteja. Samalla tielinjausta korttelien 286, 287 ja 289 väliosuudella tulisi muuttaa siten, että korttelin 286 tontit suurenisivat. Yrittäjien mielestä voimalinja, joka menee korttelien 287 ja 289 halki, olisi järkevää muuttaa maakaapeliksi. Pohjanmaan museon mielestä on tärkeää, että kulttuuriympäristöä ei pilkota useilla pienillä teollisuusalueilla. Rakentamista on tärkeä ohjata ympäristöön sopeuttaen, koska alueella tai sen läheisyydessä sijaitsee suojelukohteita: Valanteen tilan pihapiiri ja Penttilän tila. Suojelukohteiden arvo voi heikentyä, jos alue muuttuu kokonaan maatalousympäristöstä teollisuusympäristöksi. Alueen suojeluarvot tulee huomioida ohjaamalla rakentamisen määrää ja rakennusten sijoitusta siten, että kulttuurihistorialliset arvokkaat kohteet ja alueen maisemalliset arvot säilyvät. Museo ehdottaa, että pihapiirin arvojen varmistamiseksi kohdetta ympäröiviä VL- ja AP-3-alueita laajennetaan hieman. Valanteen tilan pihapiiri tulisi kytkeä ympäristöllisesti samaan kokonaisuuteen teollisuuspainotteisten asuinkortteleiden kanssa. Isommat teollisuusrakennukset tulisi sijoittaa kantatien varteen ja piha-alueet taustalle. Rakennusten sijoitus tulee määrittää kaavakartalla. Viheralueita luoman varressa tulisi laajentaa, rakentaminen ei saisi ulottua liikaa peltoaukealle. Kaavaehdotus Alueelta laadittiin esitettyjen mielipiteiden ja lausuntojen sekä yrittäjien ja kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta uusi luonnos kaavaehdotukseksi Kaavaehdotuksessa rinnakkaistien linjausta on muutettu lähemmäs kantatietä ja samalla on suurennettu korttelin 287 teollisuustontteja. Korttelin 288 tonteille osoitettu uusi katuyhteys on siirretty alueen koillisrajalle. Kantatien varteen on osoitettu teollisuustonttien lisäksi mastoalue ja suojaviheraluetta. Lisäksi kaavaehdotuksessa on täsmennetty vähäisesti korttelin 290 rajoja kiinteistörajojen mukaisesti ja kantatien varteen esitetty lähivirkistysalue (VL) on muutettu suojaviheralueeksi (EV). Myös korttelialueita koskevia kaavamääräyksiä on tarkistettu ja lisätty hulevesien käsittelyä koskeva kaavamääräys. Kaavaluonnoksessa esitetyn maanalaisen sähköjohdon linjausta on täsmennetty Fortumin alustavan 20 kv kehittämisluonnoksen pohjalta ja alueelle on merkitty kaksi ohjeellista puistomuuntamon paikkaa. Kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä Lausunnon antoivat

21 TEUVAN KUNTA 20 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Liite 7. Kaava-alueelle muodostuu 10 erillispientalojen tonttia, joista kuusi on ennestään rakennettuja. Lisäksi kaava-alueelle muodostuu 14 teollisuustonttia, joista 1 on ennestään rakennettu. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan alueelle sijoittuvan noin 38 asukasta, jos mitoitusperusteena käytetään AO- ja AO-2-alueilla 3,8 asukasta/asunto ja työpaikkoja noin 526, jos mitoitusperusteena käytetään 1 työpaikka / 100 krsm 2. Liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa on tarkemmat tiedot alueelle muodostuvista kerrosaloista ja pinta-aloista. Asemakaavan seurantalomake 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Korttelialueiden reunoille kantatietä vasten on merkitty istutettavia alueen osia sekä suojaviheraluetta ja meluntorjuntarakenteita. Rakentamisalueiden määrittämisessä on huomioitu tulvan vaaraalueet. 5.3 Aluevaraukset Alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialueita (AO, AO-2), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (T-1, T-2, T-3) ja teollisuusrakennusten korttelialueita (TY) sekä puistoa (VP), lähivirkistysalueita (VL), yleisen tien aluetta (LT), mastoalue (EMT), suojaviheralueita (EV) ja katualueita Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue AO Korttelin 294 tontti 3 on varattu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). - Korttelin 294 tontin 3 pohjoisosaan merkityllä rakennusalalla saa rakentaa enintään IIkerroksisia rakennuksia. Rakennusalalla on 350 krsm 2 rakennusoikeutta. - Korttelin 294 tontin 3 eteläosaan on merkitty rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen (t). Rakennusalan rakennusoikeus on 400 krsm 2. - Korttelialueen itä- ja eteläreunaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohdolle (v). - Korttelialueen reunaan kantatietä vasten on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä tiealuetta vasten. - Tontin eteläreunassa on merkintä, joka osoittaa että korttelialue on varustettava melua estävällä rakenteella niin, että liikennemelu ei ylitä ulko-oleskelualueella päivämelutasoa 55 dba. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 2 ap/asunto. Erillispientalojen korttelialue AO-2 Korttelit 288, 290, 292 ja korttelin 294 tontit 1 ja 2 on varattu erillispientalojen korttelialueeksi (AO-2). Tontille voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja sekä asuinrakennuksen haltijan ammatin edellyttämiä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienteollisuusrakennuksia enintään 600 krsm 2. Pienteollisuusrakennukset tulee rakentaa sille osalle tonttia, joka on lähinnä T-2-, T-3- ja TY korttelia. - Kortteleissa 288, 290, 292 ja korttelin 294 tonteilla 1 ja 2 saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. - Tehokkuusluku on e = 0.20, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta tontin koosta riippuen. Tonttien koot vaihtelevat välillä m 2.

22 TEUVAN KUNTA 21 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Korttelin 294 tontin 2 itäosaan on merkitty rakennusala (ty), jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienteollisuusrakennuksia. - Korttelien 288, 290, 292 ja korttelin 294 tonttien 1 ja 2 reunoille on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katua, tietä ja muita toimintoja vasten. Korttelin 288 itä- ja eteläreunaan sekä 290 itäreunaan on merkitty säilytettävä tai istutettava puurivi. - Korttelin 290 itäreunaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohdolle (v). - Korttelin 294 tontin 2 eteläosaan on merkitty ajoyhteys (ajo) kantatieltä tonteille 2 ja 3. - Korttelin 294 tontin 2 eteläreunassa on merkintä, joka osoittaa että korttelialue on varustettava melua estävällä rakenteella niin, että liikennemelu ei ylitä ulko-oleskelualueella päivämelutasoa 55 dba. - Korttelin 290, korttelin 292 tontin 2 sekä korttelin 294 tontin 1 kulmaukseen risteysaluetta vasten on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. - Korttelin 290 eteläosaan on merkitty suojeltava alueen osa (s-1). Alueella sijaitsee rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennusryhmä, joka tulee säilyttää. Rakennusten korjaus- ja muutostoimenpiteet ja täydennysrakentaminen tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että kohteen kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen merkitys säilyvät. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 2 ap/asunto ja 1 ap/50 teollisuus-krsm 2. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue T-1 Korttelin 286 tontit 1 2 on varattu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-1). Tontin kerrosalasta saa enintään 40 % käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälä- ja liiketiloja varten. Pääkäyttötarkoituksenmukaiset teollisuus- ja varastotilat on toteutettava ennen liiketilojen rakentamista. - Korttelin 286 tonteilla 1 2 saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. - Tehokkuusluku on e = 0.40, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta tontin koosta riippuen. Tonttien koot vaihtelevat välillä m 2. - Korttelialueen reunoille on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katua ja tietä vasten. - Korttelin 286 tontin 1 pohjoisreunoille risteysaluetta vasten on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/työntekijä ja 1 ap/50 liike-krsm 2. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue T-2 Korttelin 289 tontit 1 2 on varattu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-2). Tontin kerrosalasta saa enintään 40 % käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälä- ja liiketiloja varten. Pääkäyttötarkoituksenmukaiset teollisuus- ja varastotilat on toteutettava ennen liiketilojen rakentamista. Alueelle saa sijoittaa lounasravintolan. - Korttelin 289 tonteilla 1 2 saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. - Tehokkuusluku on e = 0.40, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta tontin koosta riippuen. Tontit ovat kooltaan ja m 2. - Tontin 1 länsiosaan on osoitettu ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman (pj). - Korttelialueen reunoille on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii suojavyöhykkeenä katua ja tietä vasten. - Korttelin 289 tontin 2 poikki on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohdolle (v). - Korttelin 289 tonttien 1 ja 2 reunoille risteysalueita vasten on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. - Uuden rinnakkaistien liittymää varten on korttelin 289 tontin 1 eteläreunaan merkitty yleisen tien näkemäalueeksi varattu alueen osa (nä). - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/työntekijä ja 1 ap/50 liike-krsm 2.

23 TEUVAN KUNTA 22 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue T-3 Korttelin 293 tontit 1 3 on varattu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-3). Alueelle saa sijoittaa polttonesteiden jakeluun tarkoitetun raskaan ajoneuvokaluston dieselaseman. - Korttelin 293 tonteilla 1 3 saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. - Tehokkuusluku on e = 0.40, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta tontin koosta riippuen. Tontit ovat kooltaan m 2. - Korttelin 293 tontille 1 on osoitettu ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman dieselpistettä varten (pj-1). - Korttelialueen reunoille on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katua ja tietä vasten. - Korttelin 293 tonttien 1 3 reunoille risteysalueita vasten on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. - Uuden rinnakkaistien liittymää varten on korttelin 293 tontin 1 itäreunaan merkitty yleisen tien näkemäalueeksi varattu alueen osa (nä). - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/työntekijä. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue TY Korttelit 132, 133, 287 ja 291 on varattu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). - Kortteleissa 132, 133, 287 ja 291 saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. Kortteleissa 132, 133 ja 291 tehokkuusluku on e = 0.30, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta tontin koosta riippuen. Tonttien koot vaihtelevat välillä m 2. - Korttelissa 287 tehokkuusluku on e = 0.40, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta tontin koosta riippuen. Tonttien koot vaihtelevat välillä m 2. - Korttelialueiden reunoille katualuetta vasten on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii suojavyöhykkeenä katua ja tietä vasten. - Korttelin 133 koillisreunaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohdolle (v). - Korttelin 133, korttelin 287 tonttien 1 ja 3 sekä korttelin 291 tonttien 1 ja 2 kulmaukseen risteysaluetta vasten on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/työntekijä Muut alueet Puisto VP Korttelin 132 lounais- ja eteläpuolella sijaitsevaa puistoa (VP) on laajennettu kiinteistörajojen tarkistuksen vuoksi. Lähivirkistysalue VL Teollisuus- ja asuinkorttelien välisille alueille on osoitettu lähivirkistysalueita (VL). Korttelien 291 ja 292 sekä korttelien 287 ja 288 välisille virkistysalueille on merkitty maanalaista sähköjohtoa (z) varten varattu alueen osa. Maanalainen sähköjohto korvaa nykyisen alueella sijaitsevan ilmajohdon. Korttelien 291 ja 292 väliselle virkistysalueelle sekä korttelin 288 itäpuolella sijaitsevalle virkistysalueelle on merkitty ohjeellinen rakennusala (m-1), jolle saa sijoittaa enintään 10 m 2 suuruisen puistomuuntamon. Korttelien 287 ja 288 väliselle virkistysalueelle on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohdolle (v) sekä ohjeellinen yliselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Yleisen tien alue LT Kantatien 67 (Kaskistentien) alue on osoitettu yleisen tien alueeksi (LT). Mastoalue EMT Kantatien varteen on osoitettu mastoaluetta (EMT). Maston korkeus saa olla enintään 42 metriä.

24 TEUVAN KUNTA 23 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suojaviheralue EV Kantatien eteläpuolelle, kantatien ja rinnakkaistien väliselle alueelle sekä kortteleiden 293 ja 294 väliselle alueelle on osoitettu suojaviheraluetta (EV). Katualueet Suunnittelualueelle on osoitettu Korpelantien jatkeeksi uusi kantatien 67 rinnakkainen katuyhteys, jolta on osoitettu uusi liittymä kantatielle 67 korttelien 289 ja 293 välistä. Uudelta kokoojaluokkaiselta rinnakkaiskadulta on osoitettu katuyhteydet Teeriluoman varressa sijaitseville asuinalueille sekä Teeriluoman toisella puolella sijaitseville asuinalueille. Kokoojakatuun rajoittuville tonteille on osoitettu liittymäkielto risteysalueille. Korttelien 132 ja 133 väliin on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (pp). 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alueen täydennysrakentaminen tukee ympäristön kehittymistä teollisuusalueena sekä tiivistää alueen rakennetta. Täydennysrakentaminen on osayleiskaavan tarkistuksen mukaista. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Taajamakuva Alueen täydennysrakentaminen kehittää taajamakuvaa rakennetumman ympäristön suuntaan. Luonnontilaista ilmettä kuitenkin säilyy vihervyöhykkeiden avulla sekä istutuksia, kasvillisuutta ja puustoa, reunavyöhykkeitä ja rakentamista koskevin määräyksin. Rakennettu kulttuuriympäristö Alueella sijaitseva Valanteen tila edustaa paikallista kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa ja se on merkitty suojeltavaksi alueen osaksi. Alueella olevan suojelukohteen arvo saattaa hieman heikentyä kaavamuutoksen myötä. Vaikutuksia maisemaan ja rakennuskannan eheyteen on pyritty vähentämään muodostamalla yhtenäiset kokonaisuudet niin teollisuustonttien kuin asuintonttienkin osalta. Kaavaratkaisua on pyritty sopeuttamaan suojelukohteisiin muodostamalla alueesta kokonaisuus, jossa asutus sijoittuu Teeriluoman varteen ja teollisuus tukeutuu kantatien varteen. Poikkeuksena ratkaisussa ovat korttelit 291, 287 ja 289, joissa on huomioitu ympäristöön sopeuttaminen rajaamalla ne puistoalueilla asuinalueista. Alueen suojelu- ja maisema-arvot on pyritty huomioimaan kaavassa ohjaamalla AO-2-kortteleiden kaavamääräystä siten, että pienteollisuustilat on sijoitettava teollisuuskortteleiden läheisyyteen. Asuminen Kaava lisää toteutuessaan asumisen mahdollisuuksia keskusta-alueella palvelujen läheisyydessä. Palvelut Alue sijoittuu Teuvan keskustaan, jossa sijaitsevat kaupalliset ja julkiset palvelut. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava mahdollistaa toteutuessaan keskusta-alueen työpaikkojen määrän lisäämisen. Virkistys Ympäristön virkistysalueet ovat alueen asukkaiden käytössä. Liikenne Täydennysrakentaminen lisää liikennettä alueella. Kantatien eteläpuolella sijaitsevalla suojaviheralueella on huomioitu tilavaraus kevyen liikenteen väylän rakentamista varten.

25 TEUVAN KUNTA 24 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kantatien luoteispuolella sijaitsevan kaava-alueen rakennuttua kokonaan sen synnyttämä autoliikenne on noin autoa/vrk, josta raskasta liikennettä on arviolta n.10 %. Eteläpuolinen osuus lisää liikennettä Tiilitiellä noin 250 autoa/vrk. Liikenne jakautuu Teuvan keskusta-alueelle sekä kantatielle. Olettaen, että kantatien luoteispuoleisen alueen koko liikenne kulkee uuden liittymän kautta, laskennallisesti (Capcal -ohjelma) liittymän välityskyky on erittäin hyvä (palvelutaso A) vuoden 2030 huipputuntiliikenteellä. Olettaen, että kaikki liikennevirrat kasvavat samalla %-osuudella vuoden 2030 huipputuntiliikenteestä, liikenteen kasvuvara on yli kaksinkertainen. Kantatieliittymän aluevaraus mahdollistaa Antinkaaren risteyksen toteutuksen täydellisenä kanavointina. Täydellinen risteysalueen kanavointi on esitetty kuvassa 10. Tekninen huolto Alue on liitettävissä teknisiin verkostoihin. Alueelta kertyvät sade- ja sulamisvedet kootaan hulevesiverkostoon ja johdetaan Teeriluomaan. Hulevesien hallintaan suositellaan teollisuuspihojen asfaltointia. Ympäristön häiriötekijät Melu Asemakaavassa on huomioitu kantatien liikennemelu sijoittamalla uudet asuinkorttelit etäälle kantatiestä. Uudisrakentamisessa ulko-oleskelutilat tulee suojata ensisijaisesti rakennusten sijoittelulla (oleskelupihat rakennuksen tai ulkovaraston suojaan) tai maastomuotoilulla / aidalla siten, että ulkomelu ei ylitä yöaikaan 45 db:iä. Tulvat Tulva-alue on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Alueen rakentaminen kehittää maisemakuvaa rakennetumman ympäristön suuntaan. Alueen puustoisempaa ilmettä on pyritty säilyttämään istutettavilla tontin osilla. Lisäksi kaavassa on annettu rakennustapaa ja kasvillisuutta koskevia määräyksiä. Luonnonolot Kaavamuutoksella ei ole erityisiä vaikutusta luonnonoloihin. Teeriluoman maisemallisesti merkittävät ranta-alueet on rajattu rakentamisen ulkopuolelle. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat rakentamistapaa ja kasvillisuuden säilyttämistä, ks. kohta Korttelialueet. Rakennustapa - AO- ja AO-2 kortteleissa rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien, kattokaltevuuksien sekä värisävyjen suhteen rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto tai sen sovellus. Kattokaltevuutena tulee olla 1:1,3 1:2. - T-1-, T-2-, T-3- ja TY kortteleissa rakennukset tulee rakentaa siten, että ne sijainnin, muodon ja julkisivujen jäsentelyn osalta sopeutuvat ympäristöön. Alue on toteutettava kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto tai sen sovellus. Pääsisäänkäynnin yhteyteen saa rakentaa muuta rakennusta korkeamman osan, jonka julkisivun pituus ei saa ylittää 5,00 metriä ja jonka harjan korkeus ei saa olla 5,00 metriä muuta rakennusta korkeampi. - Ulkovarastot on aidattava näkösuojan antavalla ympäristöön soveltuvalla aidalla. - Rakennusten etäisyys naapuritontin rajasta on oltava vähintään 4 m, jollei rakennusvalvontaviranomainen erityisestä syystä hyväksy rakennuksen sijoittamista lähemmäksi rajaa.

26 TEUVAN KUNTA 25 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Nimistö Kasvillisuus - Rakentamatta jäävä tontin osa, jota ei käytetä oleskelu-, liikenne-, pysäköinti- tai varastoalueena, on istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa. Korkeusasema - Kastuessaan vaurioituvien rakenteiden alimpana ohjeellisena rakentamiskorkeutena on taso N60 +54,0 m. Rakennus tulee sijoittaa siten, että kapillaarisen vedennousun katkaiseva kerros sijoittuu em. korkeustason yläpuolelle. Hulevedet - Alueelta kertyvät sade- ja sulamisvedet johdetaan hulevesiverkoston kautta Teeriluomaan. Uusia katuja ovat Korpelantie, Antinkaari, Säntintie, Vanhantorpantie, Jarintie ja Ailantie. Muuten nimistö on säilytetty ennallaan.

27 TEUVAN KUNTA 26 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava alkaa toteutua sen jälkeen, kun kaava on saanut lainvoiman. SEINÄJOELLA Liisa Märijärvi-Vanhanen Osastopäällikkö Kaupunki- ja aluesuunnittelu Anne Koskela Projektipäällikkö PÖYRY FINLAND OY Seinäjoen aluetoimisto Kampusranta 9 C Seinäjoki 16X AK1

28 1/10 Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi TEUVA 618 VALANNE Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen puulato. Id: Kunta: Teuva Kylä: Kirkonkylä Kiinteistötunnus: Sijainti: Säntintie 12, Teuva Tyyppi: maa- ja metsätalous Ajoitus: LIITE 1 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA 2005

29 2/10 Ajoitusselite: Asuinrak (1850-l), vilja-aitta (1770?), karjarakennus ja riihi siirretty 1927 Luokitus: ei määritelty Inventoija: Tiina Lehtisaari Inventointipvm: Kohteen sisältämät rakennukset: asuinrakennus karjarakennus riihi vilja -aitta Kuvaus: Kohde sijaitsee Teeriluoman rantatöyrällä, peltoaukealla. Kaskistentieltä, etelästä, johtaa pihaan säntintie. Tien varrella kaunis koivukuja. Koivujen ympäröim ässä pihapiirissä sijaitsee asuinrakennus, vilja -aitta, maakellari, puulato ja karjarakennus. Karjarakennuksen takana on kaksi konehallia luvulta. Pihapiirin ulkopuolella, luoman pohjoispuolella, sijaitsee uusi viljankuivaaja ja riihikartano. Historia: Perimätiedon mukaan asuinrakennus on entinen Säntin tilan syytinkitupa. Kyseinen tila on sijainnut nykyisen uimahallin kohdalla. Syytinkituvan on rakentanut alkuperäiselle paikalle lautamies Antti Säntti. Hänen poikansa, Nestori Säntti, on myynyt tilan Antti Upalle (myös. Säntti) Riipinkylästä, vuonna Isojaon uudelleen j ärjestelyjen seurauksena, h änen poikansa Antti Säntti siirsi syytinkituvan nykyiselle paikalle tilansa päärakennukseksi vuonna Ilmeisesti myös kohteen vanhat ulkorakennukset on siirretty Säntin pihapiirist ä. Aitassa on vuosiluvut 1770 ja Arviointi: Historiallisessa asussa säilynyt pihapiirikokonaisuus on maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas. Rakennuskanta hyvässä kunnossa. Lähteet: Suullisia tietoja antanut: Kohtala Antti -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 1 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA 2005

30 3/10 Kuvaraportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi TEUVA 618 VALANNE -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 1 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA 2005

31 4/10 Rakennusraportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi TEUVA 618 VALANNE ASUINRAKENNUS Id: Kunta: Teuva Kylä: Kirkonkylä Kohde: 618 Valanne Rakennustunnus: Rakennustyyppi: muut Alkup. k äyttö: 011 yhden asunnon talot Nyk. k äyttö: 011 yhden asunnon talot LIITE 1 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA 2005

32 5/10 Ajoitus: 1927, (1955), (1990-l) Suunnittelija: - Kerrosluku: 1 1/2 Perustus: lohkokivet Runko: hirsi, lyhyt nurkka tasakertaan saakka / yläosa ja kuisti lautarakenteisia Vuoraus: peiterimoitettu pystylaudoitus / p äätykolmioissa vaakaponttilaudoitus Ulkoväri: punainen, ikkunat ja listoitus valkoinen, kuisti keltainen Kattomuoto: satula / kuistissa 3-lappeinen aumakatto Kate: sementtitiili Ikkunat: alkuperäiset 2-jakoiset ja 4-ruutuiset Historia: Perimätiedon mukaan talon on rakentanut n luvun puolessa v älissä Antti Säntti Säntin tilan syytinkituvaksi. Vuoden 1927 tienoilla se on siirretty nykyiselle paikalle, Valanteen tilan päärakennukseksi. -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 1 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA 2005

33 6/10 Rakennusraportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi TEUVA 618 VALANNE KARJARAKENNUS Id: Kunta: Teuva Kylä: Kirkonkylä Kohde: 618 Valanne Rakennustunnus: Rakennustyyppi: navetat Alkup. k äyttö: 811 navetat, sikalat, kanalat yms. Nyk. k äyttö: 719 muut varastorakennukset LIITE 1 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA 2005

34 7/10 Ajoitus: 1927 Suunnittelija: - Kerrosluku: 1 1/2 Perustus: lohkokivet / nurkkakivet Runko: hirsi, pitkä nurkka / lautarakenteinen Vuoraus: peiterimoitettu pystylaudoitus Ulkoväri: punainen, ikkunat ja listoitus valkoinen, ovet vaalean ruskeat Kattomuoto: satula Kate: pelti Ikkunat: osaksi alkuperäiset -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 1 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA 2005

35 8/10 Rakennusraportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi TEUVA 618 VALANNE VILJA-AITTA Id: Kunta: Teuva Kylä: Kirkonkylä Kohde: 618 Valanne Rakennustunnus: Rakennustyyppi: aitat Alkup. k äyttö: 819 eläinsuojat, ravihevostallit, maneesit yms. Nyk. k äyttö: 719 muut varastorakennukset Ajoitus: seinässä vuosiluvut 1770 ja 1810, siirretty nykyiselle paikalle 1927 Suunnittelija: - Kerrosluku: 1 1/2 Perustus: nurkkakivet, joiden p ääll ä haljaspuolikkaat Runko: hirsi, pitkä nurkka Vuoraus: vuoraamaton / peiterimoitettu pystylaudoitus Ulkoväri: punainen, listoitus valkoinen, ovet vaalean ruskeat Kattomuoto: satula Kate: sementtitiili Ikkunat: - Erityispiirteet: LIITE 1 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA 2005

36 9/10 Otsallinen vilja-aitta -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 1 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA 2005