HEVOSURHEILUKESKUKSEN POHJAVESITUTKIMUKSET JA RISKINARVIO ÄÄNESEUDUN KEHITYS OY

Transkriptio

1 HEVOSURHEILUKESKUKSEN POHJAVESITUTKIMUKSET JA RISKINARVIO ÄÄNESEUDUN KEHITYS OY SUOMEN POHJAVESITEKNIIKKA OY HELSINKI

2 2 POHJAVESITUTKIMUKSET KONGINKANKAAN HEVOSURHEILUKESKUKSELLA JA RISKINARVIO 1. LÄHTÖTILANNE JA TYÖN TARKOITUS Äänekoskella sijaitsevalle Kurikkaharjun I-luokan pohjavesialueelle (nro ) on suunniteltu laajennusta, jossa nykyisen raviradan yhteyteen rakennetaan maneesi ja myöhemmin mahdollisesti maastorata ja talli. Laajennuksen jälkeen hevosurheilukeskus palvelee suurempaa ja monipuolisempaa asiakaskuntaa. Hevosurheilukeskuksen rakentamislupa edellyttää pohjavesitutkimuksia ja riskinarviota. Pohjavesialueella sijaitsee Äänekosken Energia Oy:n Liimattalan vedenottamo. Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro. 41/94/1 mukaisesti vedenottamolta saa ottaa vettä kuukausikeskiarvona laskien enintään 300 m 3 /d. Pohjavesialueelle on arvioitu muodostuvan pohjavettä m 3 /d (Syke, ELY-keskukset). Hydrogeologisesti muodostumatyyppi on vettä ympäristöön purkava harju. Pohjavesialue sijoittuu luode-kaakko-suuntaiselle pitkittäisharjujaksolle, joka alkaa Sisä-Suomen reunamuodostumalta ja kulkee Kannonkosken Metsomäelle. Harju on leveä ja tasainen. Se on kasautunut eteläpuolella olevien kalliomoreenimäkien juureen ja näiden mäkien välisiin kallioperän ruhjelaaksoihin. Harjun itäreunalta haarautuu myös pohjois-eteläsuuntainen pitkittäisharju. (Lähde: Pohjavesialueen suojelusuunnitelma) Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää suunnitellun hevosurheilukeskuksen alueen pohjavesi- ja maaperäolosuhteet. Pohjavesiolosuhteet selvitettiin etenkin Liimattalan vedenottamon suuntaan sekä ennalta arvioiden suunnitelman riskipitoisimpien rakennusten alueella. Samalla asennetaan havaintoputkia, joita voidaan myöhemmin hyödyntää vesinäytteiden ottamisessa. Riskinarvioinnissa tavoitteena on tunnistaa hevosurheilukeskukseen liittyvät päästöriskit ja arvioida niiden merkitys pohjavesialueen tilaan ja vedenottamon toimintaan sekä talousveden laatuun. Riskinarvio perustuu kohteesta tehtyyn yleissuunnitelmaan sekä nyt suoritettuun pohjavesitutkimukseen. 2. TEHDYT TYÖT Ääneseudun kehitys Oy:n toimeksiannosta aloitimme tutkimukset tutustumalla pohjavesialueesta aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin ja hevosurheilukeskuksen yleissuunnitelmaan. Maastotutkimukset suoritimme Tutkimukset koostuivat maaperäkairauksista, havaintoputkien asennuksesta ja vaaituksista. Tilaaja huolehti tarvittavista luvista. 2.1 Kairaukset ja havaintoputkien asennus sekä pinnankorkeuksien mittaus Tankokairaukset suoritimme 7 pisteessä, joista kaikkiin asensimme muoviset, 2" havaintoputket. Kaikki poraustyöt suoritettiin raskaalla (24 tonnin) porakoneella

3 3 (kuva 1). Havaintoputket numeroimme vuosiluku lisättynä järjestysnumerolla, eli niiden numerot ovat Havaintoputkien suojiksi asensimme lukittavat ruostumattomat suojaputket, joihin tilaaja asensi lukot. Kuva 1: Tutkimuksissa käytetty porakone. Kaikki alueelle tässä yhteydessä asennetut havaintoputket sekä kolme alueella ennalta sijainnutta vedenottamon rautaista tarkkailuputkea vaaittiin ja niistä mitattiin pohjaveden pinnankorkeus. Koordinaattien keräyksen ja vaaituksen suoritimme RTK-GNSS laitteistolla. Koordinaattijärjestelmä on ETRS-TM35FIN ja korkeusjärjestelmä N2000. Havaintoputkien sijainti on esitetty sijaintikartassa liitteessä TULOKSET 3.1 Maaperä Kairausten perusteella maalajit ovat alueella pääosin silttiä sekä hienoa ja silttistä hiekkaa. Kahdessa pisteessä havaittiin moreenikerroksia. Karkeimmat, parhaiten vettä johtavat maalajit havaittiin pisteestä 20186, jossa on 12 metrin paksuudella hienoa hiekkaa. Havaintoputken kairaustulokset tukevat aikaisemmin havaittua harjun ydinalueen sijaintia maa-ainesten ottoalueen ja vedenottamon linjassa. Maalajit hienonevat linjan koillispuolella. Maaperän pintakerrokset ovat heikosti vettä johtavia välittömästi Häkkiläntien eteläpuolella ja suunnittelualueen koilliskulmassa. Havaintopisteissä maaperä pohjavedenpinnan alapuolella on heikosti vettä johtavaa.

4 4 3.2 Pohjaveden virtauskuva Alueelle asennettujen havaintoputkien pohjaveden pinnankorkeudet mitattiin ja niiden perusteella laskettiin pohjaveden virtauskuvaa tutkimusten edetessä. Tutkimuksia ohjattiin tulosten perusteella yksittäisten havaintoputkien asentamisen jälkeen. Havaintoputkien pinnankorkeuksien tasaantumista jouduttiin osassa putkista odottamaan yli vuorokauden ajan. Virtauskuvan laskentaan on käytetty kaikkien havaintoputkien tasaantuneita pohjaveden pinnankorkeuksia. Kriging-menetelmällä laskettua virtauskuvaa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että tulokset ovat tarkimmillaan havaintoputkien välissä ja ne heikkenevät etäisyyden kasvaessa havaintoputkiin. Pohjavesi virtaa tutkimusalueella pohjavesialueen länsireunalla nousevilta kallioilta kohti itää ja koillista. Pohjaveden pinnan kaltevuus on suurimmillaan tutkimusalueen koillisosassa, joka tässä tapauksessa kuvaa heikkoa vedenjohtavuutta alueella. Pohjavesi virtaa huonossakin johteessa edelleen kohti koillista, mutta sen virtausnopeus on hitaampi ja mahdollisesti muuta harjua suurempi osa sadannasta ei imeydy maahan vaan virtaa pintavaluntana ojiin. Tutkimusalueen vedet purkautuvat suoraan Isojokeen sekä Huosiaspuron kautta Isojokeen. Huosiaspuro on pienen Huosiasjärven purkuoja, joka virtaa syvässä kallioruhjeessa keräten vettä sekä kalliovalunnoista (kuva 2) että Huosiasnotkon ojitetusta kosteikosta. Huosiasnotkon jälkeen Huosiaspuro virtaa painanteessa harjun läpi (kuva 3). Silmämääräisen arvion perusteella puron vesimäärä kasvoi selvästi pohjavesialueen eteläreunan ja pohjoisreunan Häkkiläntie rummun välillä.

5 5 Kuva 2: Huosiasjärvi ja Huosiaspuro. Tutkimusalue sijaitsee kartan pohjoisreunalla. Lähde Maanmittauslaitoksen karttapaikka.

6 6 Kuva 3: Huosiaspuro Huosiasnotkon ja vedenottamon välillä. Huosiaspurolla havaittiin vedenottamon pohjoispuolella hiekkapohja sekä lähteisyyttä. Kuvassa 4 on Huosiaspuron pohjaan purkautuva lähde. Lähde sijaitsee noin 200 metriä vedenottamosta alavirtaan.

7 7 Kuva 4: Lähde Huosiaspurossa. Kuvaussijainti merkitty liitteen 1 karttaan sinisellä ympyrällä. 4. RISKINARVIO Hevosurheilukeskuksen toiminnallisessa yleissuunnitelmassa (Sweco Ympäristö Oy) on kuvattu alueelle tulevat toiminnot ja rakenteet. Pohjaveden kannalta merkittävimpiä rakenteita ovat tarhat, maneesi, lantala ja tallit. Toiminnot ja rakenteiden sijoittelu on esitetty aluevaraussuunnitelmassa 1:2000, Äänekosken kaupungin ympäristönsuojelumääräysluonnoksen (2012) päivittämisestä on päätetty vuonna 2015 Äänekosken kaupunginvaltuustossa. Vuoden 2012 luonnoksessa ei ole erityisesti hevostalleja koskevia määräyksiä. Ympäristönsuojelulain mukaan pohjaveden pilaaminen on kiellettyä ja pohjaveden laadun ja määrän muuttava toiminta voi edellyttää vesilain mukaista lupakäsittelyä. Kuten todettu, alue sijoittuu 1-luokan tärkeälle pohjavesialueelle. Hankealueen läheisyydessä (n. 300 metrin etäisyydellä) sijaitsee Liimattalan vedenottamo (kuvat 4 ja 5), josta toimitetaan talousvettä läheisen kylän vedentarpeisiin.

8 8 Kuva 5: Liimattalan vedenottamon kaksi kaivoa. Kuva 6: Liimattalan vedenottamon kolmas kaivo.

9 9 4.1 Päästöriskit ja niiden arvioiminen Hevosurheilukeskuksen toimintaan liittyvät pilaantumista aiheuttavat päästöt ovat epätodennäköisiä, kunhan keskuksen suunnittelun lähtökohdat sekä henkilöstön ja hevosten ulkoiluttajien toimintatavat ovat oikeat. Suurimmat riskit liittyvät lannan ja virtsan kulkeutumiseen pohjaveteen. Lannan varastointitilojen tiiveyden pettäminen tai huono suunnittelu voisi johtaa hitaaseen ja pitkäaikaiseen pilaantumisprosessiin, joka vastaisi jäteveden vuotamista maaperään. Tyypilliset jäteveden vuodot liittyvät jätevesiviemärin vuotamiseen, joka voi jäädä huomaamatta erittäin pitkäksi aikaa. Hevosten ulkoilualueet ja tarhat toimivat hevosten jaloittelupaikkoina ja hevoset voivat olla niillä ainakin osittain vapaana. Suunnitellut tarhat ja laidunalueet sijoitetaan alueille, joiden pintamaan vedenjohtavuus on pieni ja suojakerros pohjaveden yläpuolella vähintään 2-3 metriä. Näillä alueilla hevosten lanta jää maapohjalle, josta se poistetaan. Alueilla suoritettavilla säännöllisillä lannan poistotoimilla voidaan edelleen vähentää riskiä lannan huuhtoutumisesta veden mukana tai sen imeytymisestä maahan. Lisäksi tarhojen pitäminen kasvipeitteisinä edesauttaa veden luonnollista puhdistumista. Bakteerien ja virusten kanta vähenee logaritmisesti pohjavesiolosuhteissa siten, että 15 vuorokauden aikana mikrobien määrä pohjavedessä on laskenut miljoonasosaan. Pohjaveden luontainen puhdistuminen mikrobeista suunnittelualueen olosuhteissa on tehokasta johtuen huonon vedenjohtavuuden aiheuttamasta hitaasta virtausnopeudesta. Kun ulosteperäistä riskiä sisältävät toiminnot sijoitetaan riittävän etäälle vedenottamosta, ei suurenkaan päästön seurauksena terveyttä vaarantavaa vettä voi kulkeutua edes teoriassa vedenottamolle. Hevosurheilukeskuksen suunnitelman mukaisen toiminnan toinen päästölähde on kasvava liikenne sekä ajoneuvojen pysäköintialueet. Päällystettäville pysäköintialueille voi ajoneuvoista valua polttonesteitä ja öljyjä, jotka valuvat huleveden mukana. Lisääntynyt liikenne altistaa myös onnettomuuksille, jossa maahan voi päästä valumaan poltto- ja voiteluaineita. Kestopäällysteisillä teillä pienet vuodot on kuitenkin mahdollista saada talteen. Suurempia päästöjä voisi syntyä suurinopeuksisissa onnettomuuksissa, joita voisi sattua ainoastaan Häkkiläntiellä, joka ei sijaitse Hevosurheilukeskuksen alueella. 4.2 Päästöriskeihin varautuminen Rakennettavan hevosurheilukeskuksen lannan käsittelyssä tulee estää lannan ja virtsan sekä niitä sisältävien vesien joutuminen varastointitilan ulkopuolelle maaperään. Hevosten lannan varastointitilojen ja tallien lantakourujen tulee olla vesitiiviitä ja sadeveden valuminen niihin tulee estää. Varastointitilojen mitoitus pitää olla riittävän suuri niiden suunniteltuun tyhjennystiheyteen nähden. Lannan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana ei saa tapahtua vuotoja maaperään tai tiivistämättömään tilaan. Lantalan tyhjentämisestä tulee pitää kirjaa, joka on viranomaisten tarkistettavissa. Hevostarhat tulee sijoittaa suunnittelualueen koillisosiin, josta pohjavesi virtaa luontaisesti koillista kohti, pohjavesialueen ulkopuolelle ja jossa maaperän pintakerrokset ovat huonosti vettä johtavia. Hevosten jätökset tulee kerätä

10 10 mahdollisimman usein ja huolellisesti hevostarhoilta ja muilta hevosten ulkoilualueilta. Maastoon sijoitettavien ulkoilualueiden perustamisessa tulee huomioida maapohjan kestävyys hevosten alla ja toisaalta välttää nykyisten tiiviiden maakerrosten poistamista. Pölynsidonnassa ei saa käyttää kloridia siten, että sitä pääsee haitallisessa määrin pohjaveteen. Rakennukset ja kaikki käymälät tulee varustaa jätevesiviemärein, joihin myös hevosten pesuvedet tulee johtaa. Jäteveden siirtopumppaamo ja paineviemäri tulisi sijoittaa Häkkiläntien pohjoispuolelle. Jätevedet johdetaan Liimattalan vesiosuuskunnan verkoston kautta puhdistamolle. Alueelta kerättävien hulevesien johtamisesta on annettu vaihtoehtoja toiminnallisen yleissuunnitelman liitteessä 1. Alueelta kerättävät hulevedet tulisi johtaa öljyn- ja hiekanerotuksen kautta erillisen suunnitelman mukaisesti pohjavesialueen reunalle tai kokonaan sen ulkopuolelle eikä niitä saa imeyttää pohjavesialueelle. Hevosurheilukeskuksen rakentamisen yhteydessä maa-aineisten ottoalueilla tehdään siivouksia ja täyttöjä yleissuunnitelman mukaisesti. Töiden aikana tulee varmistua käytettävien maa-ainesten puhtaudesta ja kaivamista pohjaveden pinnan alapuolelta tulee välttää. Havaintoputket ja on mitoitettu ja sijoitettu sopiviksi pohjavesinäytteen ottoa varten. Molempien havaintoputkien siivilä ulottuu pohjaveden pinnan yläpuolelle vettä kevyempien öljyjakeiden (LNAPL) näytteenottoa varten. 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Äänekosken Konginkankaalle suunnitellaan nykyisen raviradan laajentamista hevosurheilukeskukseksi. Hevosurheilukeskus sijoittuu Kurikkaharjun 1-luokan pohjavesialueelle. Lähin vedenottamo on Äänekosken Energia Oy:n Liimattalan vedenottamo, joka sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä suunnittelualueen reunasta. Tehtyjen tutkimusten perusteella pohjavesi virtaa suunnittelualueelta koilliseen pohjavesialueen ulkopuolelle ja kohti Isojokea sekä Huosiaspuroa, ei siis vedenottamon suuntaan. Liimattalan vedenottamon käytöstä huolimatta purkautuu Huosiaspuroon lähteistä huomattava määrä vettä. Tämä vahvistaa käsityksen, ettei Liimattalan vedenottamon vedenotto vaikuta suunnittelualueen virtauskuvaan merkittävästi. Liimattalan vedenottamo ja Huosiaspurossa havaitut lähdepurkaumat eivät ole suunnittelualueen toimintojen vaikutusalueella. Harjun hyvin vettä johtava ydinosa sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella eikä harjuytimeen virtaa suunnittelualueelta pohjavesiä. Suunnittelualueella suoritettujen maaperäkairausten perusteella maalajit ovat hienoja ja heikosti vettä johtavia. Suunnittelualueella ei esiinny vettä hyvin johtavia harjun ydinkerroksia ja etenkin suunnittelualueen pohjois- ja koillisreunassa esiintyy vettä pidättävää maaperän pintakerrosta. Hevosten tarha-alueet on suunnitelmissa sijoitettu kyseisille alueille, mikä varmistaa, ettei hajapäästöt aiheuta riskiä pohjaveden laadulle. Havaintoputkien edustamalla alueella on tiiviit suojaavat maakerrokset, joiden paksuus on lähes 3 metriä. Uusimman pohjavesialueiden

11 11 rajaamista ohjeistavan opasluonnoksen (Pohjavesialueet Opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan, Luonnos ) mukaan ja suoritettujen pohjavesitutkimusten perusteella, tulisi pohjavesialueen rajausta tarkentaa siten, että pääosa suunnittelualueesta rajattaisiin pohjavesialueen ulkopuolelle. Hevosurheilukeskuksen suunnittelualueelle tulisi laatia erikseen pohjaveden tarkkailusuunnitelma, jonka mukaisesti pohjaveden laatua ja pinnankorkeutta tarkkaillaan jo rakennustöiden aikana. Tarkkailuohjelman avulla voidaan varmistaa pohjaveden pysyminen hyvälaatuisena ja havaita mahdolliset muutokset mahdollisimman nopeasti. Edellä kuvatun pohjavesitutkimuksen ja riskinarvion perusteella suunnitellun hevosurheilukeskuksen rakentaminen ja käyttäminen ei vaikuta pohjavesialueen tilaan tai pohjaveden laatuun haitallisesti tai muuta Äänekosken Energia Oy:n Liimattalan vedenottamolta saatavan talousveden laatua tai määrää. SUOMEN POHJAVESITEKNIIKKA OY Risto Reijonen toimitusjohtaja Petri Reijonen dipl. ins.

12 12 LIITELUETTELO Liite 1 Sijaintikartta 1: Liite 2 Havaintoputkikortit Liite 3 Pohjaveden virtauskuva 1: LÄHDELUETTELO 1 Äänekosken pohjavesialueiden suojelusuunnitelma , Äänekosken kaupunki. 2 Äänekosken kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, ehdotus Konginkankaan hevosurheilukeskuksen toiminnallinen yleissuunnitelma, Sweco Ympäristö Oy Ohje tallitoiminnan hyvistä menettelytavoista pohjaveden ja ympäristön suojelemiseksi, Kokemäen Vesihuolto Oy, Kokemäen kaupunki, Ramboll. 5 Ympäristöministeriön moniste 121, Hevostallien ympäristönsuojeluohje Pohjavesialueet Opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan, Luonnos

13 Liite 1

14 Liite 2 MP 1.04 m HP Pp N2000 Mp HAVAINTOPUTKIKORTTI Tilaaja ÄÄNESSEUDUN KEHITYS OY Paikka Konginkangas, Hevosurheilukeskus Teko pvm Piste HP Koordinaatit ETRS-TM35FIN N E Tekijä JR, AJ, PR Kalusto Raskas porakone Putken materiaali PVC Putken ulko-/sisähalk. 60/52 mm VP 3.79 m Siiviläraot 0,3 mm MAAKAIRAUS JP 6.76 m Syvyysväli (m) Maalajiryhmä Lisähuomiot sihk kisi Vp Ka tai Lo Eks SP 3 m Huom. Pohja Vesinäyte korkeintaan tuotolla 2 l/min MP=maanpinta, VP=vedenpinta, JP=jatkoputki, SP=siiviläputki, Pp=muoviputken yläpää SUOMEN POHJAVESITEKNIIKKA OY/VELI REIJONEN OY

15 Liite 2 MP 1.00 m HP Pp N2000 Mp HAVAINTOPUTKIKORTTI Tilaaja ÄÄNESSEUDUN KEHITYS OY Paikka Konginkangas, Hevosurheilukeskus Teko pvm Piste HP Koordinaatit ETRS-TM35FIN N E Tekijä JR, AJ, PR Kalusto Raskas porakone Putken materiaali PVC Putken ulko-/sisähalk. 60/52 mm VP 3.13 m Siiviläraot 0,3 mm MAAKAIRAUS JP 6.80 m Syvyysväli (m) Maalajiryhmä Lisähuomiot sihk kisihk Vp Eks SP 3 m Huom. Pohja Vesinäytteenotto noutimella MP=maanpinta, VP=vedenpinta, JP=jatkoputki, SP=siiviläputki, Pp=muoviputken yläpää SUOMEN POHJAVESITEKNIIKKA OY/VELI REIJONEN OY

16 Liite 2 MP 0.74 m HP Pp N2000 Mp HAVAINTOPUTKIKORTTI Tilaaja ÄÄNESSEUDUN KEHITYS OY Paikka Konginkangas, Hevosurheilukeskus Teko pvm Piste HP Koordinaatit ETRS-TM35FIN N E Tekijä JR, AJ, PR Kalusto Raskas porakone Putken materiaali PVC Putken ulko-/sisähalk. 60/52 mm VP 3.88 m Siiviläraot 0,3 mm MAAKAIRAUS JP 6.60 m Syvyysväli (m) Maalajiryhmä Lisähuomiot sihk kisihk Vp Eks SP 6 m Huom. Pohja Vesinäyte korkeintaan tuotolla 2 l/min MP=maanpinta, VP=vedenpinta, JP=jatkoputki, SP=siiviläputki, Pp=muoviputken yläpää SUOMEN POHJAVESITEKNIIKKA OY/VELI REIJONEN OY

17 Liite 2 MP 0.92 m HP Pp N2000 Mp HAVAINTOPUTKIKORTTI Tilaaja ÄÄNESSEUDUN KEHITYS OY Paikka Konginkangas, Hevosurheilukeskus Teko pvm Piste HP Koordinaatit ETRS-TM35FIN N E Tekijä JR, AJ, PR Kalusto Raskas porakone Putken materiaali PVC Putken ulko-/sisähalk. 60/52 mm VP 6.10 m Siiviläraot 0,3 mm MAAKAIRAUS JP 6.41 m Syvyysväli (m) Maalajiryhmä Lisähuomiot sihk Eks. Vp SP 4 m Huom. Pohja Vesinäyte korkeintaan tuotolla 2 l/min MP=maanpinta, VP=vedenpinta, JP=jatkoputki, SP=siiviläputki, Pp=muoviputken yläpää SUOMEN POHJAVESITEKNIIKKA OY/VELI REIJONEN OY

18 Liite 2 MP 0.92 m HP Pp N2000 Mp HAVAINTOPUTKIKORTTI Tilaaja ÄÄNESSEUDUN KEHITYS OY Paikka Konginkangas, Hevosurheilukeskus Teko pvm Piste HP Koordinaatit ETRS-TM35FIN N E Tekijä JR, AJ, PR Kalusto Raskas porakone Putken materiaali PVC Putken ulko-/sisähalk. 60/52 mm JP 6.77 m Siiviläraot 0,3 mm MAAKAIRAUS VP 7.90 m Syvyysväli (m) Maalajiryhmä Lisähuomiot hhk kisimr Kova Eks Vp SP 4 m Huom. Pohja MP=maanpinta, VP=vedenpinta, JP=jatkoputki, SP=siiviläputki, Pp=muoviputken yläpää SUOMEN POHJAVESITEKNIIKKA OY/VELI REIJONEN OY

19 Liite 2 MP 1.00 m HP Pp N2000 Mp HAVAINTOPUTKIKORTTI Tilaaja ÄÄNESSEUDUN KEHITYS OY Paikka Konginkangas, Hevosurheilukeskus Teko pvm Piste HP Koordinaatit ETRS-TM35FIN N E Tekijä JR, AJ, PR Kalusto Raskas porakone Putken materiaali PVC Putken ulko-/sisähalk. 60/52 mm JP 6.85 m Siiviläraot 0,3 mm MAAKAIRAUS VP m Syvyysväli (m) Maalajiryhmä Lisähuomiot hhk Eks Vp SP 6 m Huom. Pohja Vesinäyte korkeintaan tuotolla 15 l/min MP=maanpinta, VP=vedenpinta, JP=jatkoputki, SP=siiviläputki, Pp=muoviputken yläpää SUOMEN POHJAVESITEKNIIKKA OY/VELI REIJONEN OY

20 Liite 2 MP 1.00 m HP Pp N2000 Mp HAVAINTOPUTKIKORTTI Tilaaja ÄÄNESSEUDUN KEHITYS OY Paikka Konginkangas, Hevosurheilukeskus Teko pvm Piste HP Koordinaatit ETRS-TM35FIN N E Tekijä JR, AJ, PR Kalusto Raskas porakone Putken materiaali PVC Putken ulko-/sisähalk. 60/52 mm VP 7.60 m Siiviläraot 0,3 mm MAAKAIRAUS JP 9.91 m Syvyysväli (m) Maalajiryhmä Lisähuomiot sihk SiMr Vp Eks SP 2 m Huom. Pohja Vesinäytteenotto noutimella MP=maanpinta, VP=vedenpinta, JP=jatkoputki, SP=siiviläputki, Pp=muoviputken yläpää SUOMEN POHJAVESITEKNIIKKA OY/VELI REIJONEN OY

21 Liite 3