TARVESELVITYS JA HANKESUUNNITELMA ATALAN TERVEYSASEMAN MUUTOS PÄIVÄKODIKSI Sivu 1/26

Transkriptio

1 Sivu 1/26 ATALAN TERVEYSASEMAN MUUTOS PÄIVÄKODIKSI MUUTOSTYÖ JA PERUSPARANNUS

2 Sivu 2/26 1 TIIVISTELMÄ ARVIO KUSTANNUKSISTA NYKYTILANTEEN ANALYYSI TOIMIALAN KUVAUS NYKYISET TILAT PÄIVÄKOTI Laajuustiedot Rakennuksen kunto Rakennushistoriaselvitys ja rakennuksen ominaispiirteiden huomiointi 9 3 TOIMINNAN TARPEET TOIMINNAN KEHITYSENNUSTE TOIMINNAN STRATEGIAVAIHTOEHDOT TILANTARVE VAIHTOEHTOISET TOIMITILAT RAKENNUSHANKE MERKITYS LÄHIYMPÄRISTÖLLE TONTTI / POHJATUTKIMUKSET KIINTEISTÖSTRATEGIA TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ JA MUUTOKSET TILOISSA TUKIPALVELUJEN TARVE JA JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT Ateria- ja puhtauspalvelut / Tampereen Voimia Liikelaitos Vaihtoehtoiset ratkaisut VÄISTÖTILATARPEET KUSTANNUKSET Toiminnan kustannukset Tilakustannukset TAIDE RAKENNUSHANKKEESSA ARVIO ENERGIAN KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA HANKKEELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET TOIMINNAN TAVOITTEET AIKATAULU- JA KUSTANNUSTAVOITTEET RAKENNUSTEKNISET TOIMENPITEET TEKNISET OLOSUHDEVAATIMUKSET LVIA-tekniikka Yleistä Liittymät Lämmitys Vesi- ja viemärilaitteet Ilmastointi Rakennusautomaatio Sähkötekniikka 21

3 Sivu 3/ Energialuokkatavoite Teknisten tilojen tilavaatimukset 25 6 LIITTEET:... 26

4 Sivu 4/26 1 TIIVISTELMÄ Atalan terveysasema sijaitsee Atalan kaupunginosassa osoitteessa Pulkkakatu 1, Tampere. Kiinteistötunnus on Etäisyys keskustorilta on noin 9 km. Rakennus on valmistunut vuonna 1991 ja sitä ei ole perusparannettu. Rakennus on ollut tyhjillään terveysaseman muutettua Linnainmaan hyvinvointikeskukseen vuonna Alueella on vajausta päivähoitopaikoista. Hanke perustuu vuonna 2015 tehtyyn koillisen alueen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitykseen, jossa rakennus on esitetty muutettavaksi päivähoidon käyttöön. Rakennuksen ja viereisen koulun välille rakennetaan lämmin yhdyskäytävä, jonka vuoksi päiväkoti ei tarvitse omaa keittiötä eikä siivouskeskusta. Muutostyön jälkeen päiväkotiin sijoittuu 3 ryhmää, eli noin 60 lasta. Muutostyön yhteydessä rakennuksen ilmanvaihto uusitaan. Lisäksi toteutetaan kuntotutkimuksessa esitetyt korjaustoimenpiteet. Katso kohdat 2.3.2, 4.4. ja 5.3. Rakennus muutetaan ja perusparannetaan vastaamaan nykyaikaista päiväkotikäyttöä. Entinen terveysaseman pysäköintialue muutetaan päiväkodin leikkipihaksi, lisäksi rakennuksen itäpuolelle rakennetaan toinen leikkipiha. Tässä selvityksessä on kartoitettu etenemisvaihtoehdot. Sen perusteella on päädytty rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen päiväkotikäyttöön soveltuvaksi. Tässä hankkeessa tarveselvitys ja hankesuunnitelma on yhdistetty. Kohteessa ei tulla tekemään tilamuutoksia, jotka vaatisivat hankesuunnitelmatasoista jatkosuunnittelua. Yhdistämällä tarveselvitys ja hankesuunnitelma nopeutetaan hankkeen valmistumista. Tämän tarveselvityksen ja hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen siirrytään suoraan toteutussuunnitteluvaiheeseen. Rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi toukokuussa 2019 ja niiden on määrä valmistua marraskuussa Käyttöönotto tammikuussa Alustavan suunnitelman mukaan Atalan päiväkoti väistää uuteen päiväkotiin Atalan päiväkodin perusparannuksen ajaksi. Lapsivaikutusten arviointi Terveys: Atalan terveysaseman muuttaminen päiväkodiksi mahdollistaa alueen lapsille terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön. Turvallisuus ja liikkuminen: Muutostöiden suunnittelun yhteydessä mietitään alueen liikenneturvallisuutta. Päiväkoti on hyvien kevyen liikenneyhteyksien ja julkisten kulkuyhteyksien varrella. Saattoliikenteelle suunnitellaan turvallinen reitti ja päiväkodin ja koulun huoltopiha järjestetään keittiön sisäänkäynnin yhteyteen erilleen leikkipihasta. Arjen sujuvuus: Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia lasten ja perheiden arjen sujumiseen, kun päivähoito pystytään tarjoamaan lähipalveluna alueen lapsille. Rakennuksen tilat tulevat olemaan monikäyttöisiä ja niitä voidaan hyödyntää myös koulun toiminnassa, mikäli tarve joskus muuttuu. Tarveselvitysesityksen on valmistellut hankeryhmä, joka koostui seuraavista henkilöistä: koordinaattori Elina Kalliohaka / hyvinvoinnin palvelualue, palvelupäällikkö Pia Mikkola, päiväkodin johtaja Jouni Lehtinen / kasvatus ja opetus, suunnittelija Matti Tanski / Tampereen Voimia Liikelaitos, hankearkkitehti Jarmo Viljakka ja tilapalveluasiantuntija Anni Andrejeff / kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka sekä taloteknisinä asiantuntijoina LVI-asiantuntija Tapio Hyrkäs ja sähköasiantuntija Juha Rautiainen Tampereen Tilapalvelut Oy:stä. Sweco Rakennetekniikka Oy osallistui asiantuntijana rakenteellisten toimenpiteiden määrittelyyn. Hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelijana toimii Q ARK Oy. Hankearkkitehti Jarmo Viljakka on toiminut hankeryhmän sihteerinä ja koostanut tämän yhdistetyn tarveselvityksen ja hankesuunnitelman.

5 Sivu 5/ ARVIO KUSTANNUKSISTA

6 Sivu 6/26 Atalan terveysasema (muutos päiväkodiksi) Atalan päiväkoti Atalan koulu Sijainti 2 NYKYTILANTEEN ANALYYSI 2.1 TOIMIALAN KUVAUS Varhaiskasvatus ja esiopetus Varhaiskasvatuslaki määrittelee kunnan tehtäväksi järjestää lasten päivähoito siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Laki antaa vanhemmille mahdollisuuden valita, järjestetäänkö lapselle päivähoito osa-aikaisesti vai kokoaikaisesti. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatusta voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa tilassa, jota kutsutaan päiväkodiksi. Varhaiskasvatusta voidaan järjestää yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa hoitopaikassa, jota kutsutaan perhepäiväkodiksi. Muuta varhaiskasvatusta voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa paikassa.

7 Sivu 7/26 Varhaiskasvatuslain (36/1973, päivitykset 2015) mukaisesti varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. Yhtenä varhaiskasvatuksen tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö. Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen palveluverkko vuonna 2018 TOIMIPISTEET 2018 ETELÄ KAAKKO KESKUSTA KOILLINEN LÄNSI YHTEENSÄ Päiväkodit (päivähoitoyksiköt) (42) Perhepäivähoitaja omassa kodissaan (2) Avoimen varhaiskasvatuksen toimipisteet Esiopetus koulun toimipisteessä Esiopetus päiväkodin toimipisteessä 2 2 Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö (ERHO) 1 1 YHTEENSÄ 171 Kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen lisäksi palveluverkkoa täydentävät yksityiset palveluntuottajat. 2.2 NYKYISET TILAT Rakennus valmistui vuonna 1991, eikä sille ole tehty merkittäviä korjauksia. Käyttötilat sijaitsevat yhdessä tasossa. Ullakkotilassa sijaitsee iv-konehuone. Tilat koostuvat lääkärien, terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien vastaanottohuoneista, henkilökunnan sosiaalitiloista, odotustiloista, wc-tiloista, varastoista. Tilojen yleisilme on siisti. Rakennuksen kunto, katso kohta Talotekniset järjestelmät, katso kohta 5.4.

8 Sivu 8/ PÄIVÄKOTI odotustila, nykytilanne Laajuustiedot Kerrosluku 1 iv-konehuone ullakkokerroksessa Kerrosala 613,5 kem 2 Bruttoala yhteensä 751 brm 2 suunniteltu IV-konehuoneen laajennus 68 brm 2 uusi yhdyskäytävä 54,5 brm 2 Huoneistoala, varhaiskasvatus 564,5 htm 2 Hyötyala 481 hym 2 Tilavuus m Rakennuksen kunto Rakennuksesta on laadittu seuraavat selvitykset: o Asbesti- ja haitta-ainekartoitus / RKM Group Oy o kuntoarvio / Sweco Rakennetekniikka Oy o rakenteiden kuntotutkimus / RKM Group Oy Kuntotutkimuksen yhteenvedossa todetaan seuraavaa: Rakenneavausten perusteella ei havaittu seinärakenteissa merkittäviä laajoja vaurioita Ulkoseinärakenteessa US1 havaittiin kahdessa kohdassa eristeen puuttuvan (jyrsijä/lintu poistanut).

9 Sivu 9/26 Eristeiden puutteesta johtuen seinärakenteessa on kylmäsilta, joka tulee korjata. Rakennuksessa on merkkiainekokeen perusteella merkittäviä ilmavuotoja. Hallitsemattomista ilmavuodoista johtuen rakennukseen tulee epäpuhdasta korvausilmaa ulkoseinän ja lattian liitoksista sekä ikkunan ja ulkoseinän liitoksista, mikäli rakennus on huomattavan alipaineinen. Vähimmäistoimenpiteenä suositellaan ilmanvaihdon tasapainotusta. Mahdollisuuksien mukaan suositellaan rakennuksen kaikkien seinä/lattialiitosten sekä seinä/ikkunaliitosten tiivistämistä erillisen suunnitelman mukaan. Vesikatteen kunto on tyydyttävä. Vesikatteessa on lievää pinnoitevauriota ja reunapelli-tyksissä sekä lumiesteiden kiinnityksissä on puutteita. Vähimmäistoimenpiteenä suositellaan vesikaton pesua ja huoltomaalausta sekä lumiesteiden kiinnikkeiden tiivistystä ja reunapellitysten korjauksia. Tarvittaessa suoritetaan vesikaton uusiminen. Rakennuksen sadevesien ohjaus on aiheuttanut alkavia vaurioita sokkelirakenteisiin. Tutkimuksen perusteella suositellaan sadevesien ohjauksen korjaamista alkavien vaurioiden poistamiseksi. Hankkeessa toteutettavat muutos- ja korjaustoimenpiteet, katso kohdat 4.4, 5.3 ja Rakennushistoriaselvitys ja rakennuksen ominaispiirteiden huomiointi Kohteesta ei ole laadittu rakennushistoriallista selvitystä. Ulkovaippaan ei tehdä rakenteellisia muutoksia. 3 TOIMINNAN TARPEET 3.1 TOIMINNAN KEHITYSENNUSTE Uusimman väestösuunnitteen mukaan päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa Tampereella edelleen. Väestösuunnitteen mukaan Linnainmaan-Atala-Leinola alueella alle kouluikäisten määrä hieman laskee vuoteen 2033, mutta silti Linnainmaa-Atala alueella on edelleen hieman vajausta päivähoitopaikoista. Terveysaseman muutostöiden valmistuttua yksikköä voidaan käyttää Atalan päiväkodin väistötilana ja tämän jälkeen voidaan luopua alueella olevista kahdesta erillisestä pienestä lisäryhmästä. Määrä v. määrän kehitys Väestösuunnite Etelä Kaakko Keskusta Koillinen Länsi Kaikki yhteensä

10 Sivu 10/ Linnainmaan alueen päivähoitopaikkojen tarpeen arviointi Orimus Itätuuli Linnainmaa Atala Metsästäjä Leinola 75% / 1 5 v. määrästä 80% / 1 5 v. määrästä 3.2 TOIMINNAN STRATEGIAVAIHTOEHDOT Terveysaseman muutostyöt mahdollistavat rakennuksen käytöönoton varhaiskavatuksen käyttöön. Mikäli suunnitelman mukaisia toimenpiteitä ei toteuteta, ei rakennukselle ole muuta käyttöä. Tilat tulee suunnitella siten, että ne ovat tarvittaessa helposti muutettavissa myös koulun käyttöön, mikäli tarve välillä niin vaatisi. 3.3 TILANTARVE Terveysaseman siirryttyä Koilliskeskukseen terveysaseman tilat ovat vapautuneet. Tämän myötä tilat on mahdollista muuttaa päivähoidon käyttöön. Muutostyön valmistuttua päiväkodin laskennallinen lapsimäärä tulee olemaan noin 60 eli kolme ryhmää. Henkilökuntaa rakennuksessa on noin VAIHTOEHTOISET TOIMITILAT Alueella ei ole vaihtoehtoisia toimitiloja varhaiskasvatustoiminnalle. Alueella ei myöskään ole vapaita tontteja, jotka asemakaavan puolesta mahdollistaisivat uuden päiväkotiyksikön rakentamisen. Atalan terveysaseman muutostyöt ja perusparannus on välttämätön, muuten tiloja ei ole mahdollista ottaa päivähoidon käyttöön. Katso myös kohdat 4.3 ja RAKENNUSHANKE 4.1 MERKITYS LÄHIYMPÄRISTÖLLE ASEMAKAAVA JA RAKENNUSLUPA Asemakaava on vuodelta Kaavamääräys on YOS (opetustoimintaa sekä sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue). Tonttitehokkuusluku (tontin kerrosalan suhde tontin pinta-alaan) on e=0,3. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (kaavamääräys II). Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä noin kem 2, josta käytetty yhteensä kem2. Asemakaavan autopaikkamääräykset ovat: 1ap/th, pä 100m2 (päivähoidon autopaikkatarve).

11 Sivu 11/26 Asemakaavan mukainen autopaikkatarve on 15 ap. Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla. Muutostyö vaatii rakennusluvan. Asemakaavamääräys saattaa edellyttää vähäisen poikkeamisen hakemista rakennusluvan yhteydessä. ote asemakaavasta TONTTI Päiväkoti sijaitsee Atalan asuntovaltaisen alueen keskellä. Tontin koko on m². Tonttia rajaa idässä, etelässä ja pohjoisessa Atalanpuisto ja lännessä Pulkkakatu. Nykyiset terveysaseman autopaikat (16 kpl) sijaitsevat terveysaseman ja koulun välisellä piha-alueella. Asemakaavan mukaiset autopaikat (15 kpl) sijaitsevat tontin lounaiskulman p-alueella Pulkkakadun päässä. Tontilla on yhteensä 24 autopaikkaa. Nykyinen keittiön huolto-ovi ja -piha sijaitsee koulun luoteiskulmassa tulevan päiväkodin pihan vieressä. Päiväkodin leikkipiha tulee sijoittumaan terveysaseman ja koulun väliselle alueelle, entiselle terveysaseman pysäköintialueen paikalle. Pihan rakenteet uusitaan leikkipihan ja siihen liittyvien liikenneväylien osalta. Liikennöitävien alueiden pinnoitteena asfaltti, leikkipihalla pinnoitteet toteutetaan suunnitteluohjeen mukaisesti. Pintoina käytetään sidottuja materiaaleja, vältetään

12 Sivu 12/26 irtohiekan käyttöä. Leikkipiha aidataan ja varustellaan suunnitteluohjeen mukaisesti. Tontin itäpuolelle suunnitellaan toinen aidattu leikkipiha, joka on luonteeltaan toisentyyppinen, ns. metsäpiha. Piha toteutetaan maisemanhoidollisin toimenpitein (ei leikkivälineitä). Nykyinen puusto pyritään säilyttämään, vain huonokuntoiset puut kaadetaan. Kulku metsäpihalle tapahtuu uuden yhdyskäytävän kautta. Pysäköintialueen tilalle rakennettavan leikkipihan koko on noin 1080 m 2 ja metsäpihan noin 675 m 2, yhteensä 1755 m 2. Pihojen pinta-ala yhteensä noin 29 m 2 /lapsi. Saattoliikenteen ratkaisut, katso ao. kohta liikenneyhteydet. Päiväkoti ja sen piha-alueet eivät sijaitse melualueella. ote virastokartasta: melu, päivä 2040 keskiäänitaso (vihreä väri: keskiäänitaso LAeq 50-55dB, cyan LAeq 45-50dB) LIIKENNEYHTEYDET JA -TURVALLISUUS Kevyen liikenteen yhteydet päiväkodille ovat kohtuullisen hyvät. Lähin joukkoliikenteen pysäkki sijaitsee noin 90 metrin päässä rakennuksesta. Ajoyhteys koulun ja päiväkodin tontille tapahtuu tällä hetkellä Pulkkakadun kautta. Suunnittelun yhteydessä selvitettiin Pulkkakadun liikenneturvallisuutta sekä uuden päiväkodin saattoliikenteen vaihtoehtoisia ratkaisuja Tampereen Infra Liikelaitoksen toimesta. Havaittu mahdollinen turvallisuusongelma on keittiön huoltolaiturin sijainti päiväkodin sisäänkäynnin läheisyydessä, johon keittiön huoltoauto ajaa. Saattopaikkojen sijoittaminen ja huoltoliikenteen ratkaisut tutkitaan ja tarkennetaan toteutussuunnitteluvaiheessa.

13 Sivu 13/26 Atalan terveysasema (muutos päiväkodiksi) ote virastokartasta (kevyen liikenteen väylät ja bussipysäkit) vuonna 2018 PALVELUVERKKO Atalan terveysaseman muutostyöt mahdollistavat lähialueen lasten varhaiskasvatuksen toteuttamisen. Muutostöiden jälkeen päiväkoti voi toimia Atalan päiväkodin väistötilana sen perusparannuksen ajan. Perusparannuksen valmistuttua voidaan luopua Liinakon ja Piettasen lisäryhmistä. 4.2 TONTTI / POHJATUTKIMUKSET Rakennuksessa tehtävät muutostyöt eivät edellytä pohjatutkimusten tekemistä. Piha-alueen tutkimukset tehdään jatkosuunnittelun yhteydessä. 4.3 KIINTEISTÖSTRATEGIA Tampereen kaupungin strategian keskeisenä tavoitteena on toimia kokonaisvastuullisesti ja varmistaa edullinen ja häiriötön toiminta kaikissa olosuhteissa. Tilojen hallintatapa määräytyy taloudellisuuden, palveluverkon tarpeiden ja tarjolla olevien tilaratkaisuvaihtoehtojen perusteella. Yksi tärkeä tavoite on tilaomaisuuden arvon säilyttäminen sekä käytön tehostaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on myös realisoida sellaista omaisuutta, jota ei tarvita kunnan palvelutuotannon tarpeisiin. Tilaomaisuuden kehittämisen lähtökohtana on kaupungin palvelumallityön seurauksena syntyvä palveluiden verkostosuunnitelma ja sen toteuttaminen. Tampereen kaupungin rakennus- ja

14 Sivu 14/26 kiinteistöomaisuus jaetaan pidettäviin, kehitettäviin ja pidettäviin, kehittämisen kautta myytäviin sekä suoraan myytäviin kohteisiin. Pidettävät ja kehitettävät kohteet ovat pääasiassa Tampereen kaupungin palvelukäytössä olevia tiloja. Realisoitavaksi määritelty omaisuus voidaan luokitella kehittämispotentiaalin mukaan. Mikäli rakennuksella ei ole käyttö-, myynti- tai kehittämisarvoa, ne esitetään mahdollisuuksien mukaan purettavaksi, jotta ylläpitokuluja ei synny. Realisointien tavoitteena on mahdollistaa tulevat investoinnit ja pienentää ylläpitokuluja. Alueella ei ole vaihtoehtoisia yksityisen päivähoidon toimijoita, joilla palvelutarve voitaisiin hoitaa. Kaupungin omistaman rakennuksen sijainti on hyvä ja palveluverkossa tarkoituksenmukainen. 4.4 TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ JA MUUTOKSET TILOISSA Nykyiset työhuoneet ja odotustilat muutetaan päivähoitokäyttöön soveltuviksi. Osa huoneista yhdistetään purkamalla kahden työhuoneen välinen väliseinä. Rakennuksen keskivyöhykkeelle rakennetaan märkäeteiset, eteistilat ja wc-pesuhuoneet kolmelle päiväkotiryhmälle. Yksi ryhmätila avautuu monitoimitilaan liukuovin. Henkilökunnan sosiaalitilat (työ- ja taukotila, puku- ja pesutilat, wctilat) sijoittuvat nykyisten sosiaalitilojen ja työhuoneen alueelle. Kaappisänkyjä rakennetaan yhteensä 42 lapselle. Päiväkodin ja koulun välille rakennetaan uusi lämmin yhdyskäytävä. Yhdyskäytävän rakentamisella vältytään erillisen keittiön ja siivouskeskuksen sekä huoltopihan rakentamiselta päiväkotirakennukseen. Lisäksi se mahdollistaa päiväkodin ja koulun tilojen joustavan käytön. Ullakkotilassa on yksi pieni iv-konehuone, jota laajennetaan rakennusvaipan sisällä uuden eteistilan yläpuolelle. Yhteys konehuoneeseen tapahtuu nykyisen huoltoportaan kautta. Huoltoportaan ja viereisen lämmönjakohuoneen välinen väliseinä puretaan. Ryhmätilojen väleille rakennetaan uudet väliovet, jotka mahdollistavat poistumisen kahteen suuntaan, viranomaisohjeistuksen mukaisesti. Kaikki kiintokalusteet ja tilapinnat uusitaan. Korkeiden monitoimitilojen yläikkunat varustetaan automaattisin kaihtimin. Wc-istuimien tarve päiväkodeissa on 1 istuin / 10 lasta. Henkilökunnalla on omat wc-tilat. Suunnittelussa noudatetaan Tampereen kaupungin uusinta rakennus- ja päiväkotien suunnitteluohjetta sekä hankintarajataulukkoa. 4.5 TUKIPALVELUJEN TARVE JA JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT Ateria- ja puhtauspalvelut / Tampereen Voimia Liikelaitos Päiväkotien kohdalla katsotaan tarkoituksenmukaiseksi järjestää ateria- ja puhtauspalvelut monipalveluna. Palvelun järjestämisestä vastaa Tampereen Voimia Liikelaitos. Palvelu tuotetaan joko omana tuotantona tai ostopalveluna. Ateriapalvelut toteutetaan Atalan koulun palvelukeittiössä, josta ateriat kuljetetaan yhdyskäytävää pitkin päiväkodin tiloihin. Aterioiden kuljetuksesta vastaa päiväkodin henkilökunta. Palvelukeittiössä valmistetaan aamupala, kuumennetaan alueellisessa tuotantokeittiössä valmistettu pääruoka, kypsennetään energialisäke, tehdään salaatti sekä tarjoillaan alueellisessa tuotantokeittiössä valmistettu välipala. Ateriapalvelun kustannus on n / vuosi (60 lasta). Puhtauspalvelun kustannus on n / vuosi (siivottavat neliöt 602 m²)

15 Sivu 15/ Vaihtoehtoiset ratkaisut Terveysaseman siirryttyä Koilliskeskukseen tilat ovat tyhjentyneet eikä rakennukselle ole muuta käyttöä. Alueella ei ole päivähoidolle soveltuvia tontteja, joten muutostyöt ovat välttämättömät. Atalan päiväkodin väistötiloille ei ole muuta järkevää vaihtoehtoa. 4.6 VÄISTÖTILATARPEET Hanke ei vaadi väistötiloja. Suunnitelman mukaan päiväkoti toimii valmistuttuaan Atalan päiväkodin väistötilana sen perusparannuksen ajan. 4.7 KUSTANNUKSET Toiminnan kustannukset Muutostöiden jälkeen päiväkodissa on hoitopaikkoja noin 60 lapselle. Kun Liinakon ja Piettasen (Leinolan päiväkodin lisäryhmät) lopetetaan, kasvavat varhaiskasvatuksen henkilöstökulut yhden ryhmän lisäyksen verran (n / vuosi). Kaikki henkilöstökustannukset ovat vuodessa noin ja aineet, tarvikkeet ja tavarat (227 / lapsi / vuosi) sekä muut kustannukset (471 / lapsi / vuosi). Henkilöstökulun kasvuun varaudutaan vuoden 2021 vuosisuunnitelmassa. Vuoden 2020 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida uusien kalustusteiden kustannukset, jotka ovat enintään Uusien tilojen varustamiseen tarvittavat kustannukset lasketaan lapsimäärän mukaan (60 lasta * 2500 ). Summasta 40 % ( ) on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 60 % ( ) on varaus käyttötalouteen, sisältää mm. tarvittavat ICT-hankinnat. Tässä hankkeessa tarvitaan ensikertaisen kalustamisen (irtokalusteet) kustannukset, jotta uusi yksikkö saadaan kalustettua. Ateriapalvelun ja puhtauspalvelun kustannukset, katso kohta Tilakustannukset Esiselvitysten ja tehtyjen alustavien suunnitelmien perusteella tehdyissä laskelmissa on päädytty kustannusarvioon Toteutussuunnitteluvaiheessa tarkennetaan päiväkodin saattoliikenteen ratkaisut, katso kohta 4.1. Investoinnissa on varauduttu viereisen koulun huoltopihan uudelleenjärjestelyihin, jotka esitetään toteutettaviksi mikäli ne parantavat liikenneturvallisuutta päiväkodin edustalla. Huoltopihan muutoksien kustannusarvio on , joka sisältyy kustannusarvioon. Vuokrataso, katso liitteenä oleva investointisopimus. 4.8 TAIDE RAKENNUSHANKKEESSA Tampereen kaupungin julkisen taiteen periaatteista on tehty päätös kaupunginhallituksessa (TRE:8537/ /2014 / 64). Siinä todetaan mm. seuraavaa: Julkisen taiteen periaatteet -asiakirjassa määritellään periaatteiden soveltamisalaksi taide kaupunkija infrasuunnitteluhankkeissa, taide julkisessa ja yksityisessä rakentamisessa, taide tilapäisenä tapahtumana tai hankkeena sekä taide museokokoelmien ja kaupungin taidekokoelmien esillepanona. Periaatteena on, että taiteen rooli ja laajuus määritellään aina hankkeittain, mutta lähtökohtaisesti taide on mukana kaikessa kaavoituksessa ja julkisten hankkeiden suunnittelussa. Kun julkisen taiteen ohjausryhmä määrittelee hankekohtaisesti taidehankkeiden laajuuden ja

16 Sivu 16/26 muodon, se tekee esityksensä taiteeseen osoitettavan investoinnin suuruudesta. Valituissa rakennushankkeissa suosituksena on yhden prosentin tavoitetaso. Julkisiin rakennushankkeisiin sisältyvien taidehankintojen rahoituksessa on toteutustavasta riippuen erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi talonrakennushankkeissa taiteen edellyttämät tilalliset ja rakennustekniset valmiudet sekä materiaalit sisällytetään rakennusinvestointeihin. Ns. integroidun taiteen hankkeissa taiteilijakustannukset maksetaan rakennusinvestoinneista. Itsenäisten ja erillisten taideteosten kyseessä ollessa taiteilijapalkkiot voidaan maksaa taidemuseon määrärahasta, vaikka materiaalikustannukset sisältyvät rakennushankkeeseen. Kaupunginvaltuuston päätöksellä julkisen taiteen hankintoja voidaan rahoittaa myös A.R. Winterin testamenttisäätiön rahaston varoilla. 4.9 ARVIO ENERGIAN KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA Vuosien 2015 ja 2016 energiankulutus lukemat Vuonna 2015 kaukolämpöä kului 685 MWh ja sähköä 240 MWh, energiamaksut yhteensä (kaukolämpö ja sähkö ). Vuonna 2016 kaukolämpöä kului 620 MWh ja sähköä 211 MWh, yhteensä (kaukolämpö ja sähkö ). Arvio tulevista energian käyttökustannuksista Muutostyön ja perusparannuksen jälkeen energian käyttö tulee vähenemään kaukolämmön osalta n. 20% ja sähkön osalta n. 15%. 5 HANKKEELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET 5.1 TOIMINNAN TAVOITTEET Rakennus muutetaan ja korjataan vastaamaan nykyaikaista päiväkotikäyttöä. Yhdyskäytävän rakentaminen päiväkodin ja koulun välille mahdollistaa tilojen joustavan ja monipuolisen käytön. 5.2 AIKATAULU- JA KUSTANNUSTAVOITTEET Talonrakennusohjelmassa hankkeelle on esitetty määrärahaa vuosille Määrärahat esityksessä jakautuvat seuraavasti: vuosi ,1m ja vuosi ,6m, yhteensä 1,7m. Esitetään määrärahan korotusta ja investointivuosia tarkastettavaksi talonrakennusohjelmaan vuosille tulevan talousarviokäsittelyn yhteydessä.

17 Sivu 17/26 Rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi toukokuussa 2019 ja niiden on määrä valmistua marraskuussa Käyttöönotto tammikuussa Alustavan suunnitelman mukaan lähellä sijaitseva Atalan päiväkoti väistää uuteen päiväkotiin sen perusparannuksen ajaksi. Jatkosuunnittelussa rakennuskustannuksia pyritään alentamaan. Rakennusinvestointiin kuuluvat kiinteä kalustus, varustus ja laitteet, jotka tarkentuvat mahdollisine hankintarajoineen toteutussuunnittelun yhteydessä. Irtokalusteiden ja - varusteiden sekä opetusvarusteiden ja laitteiden, mm. AV-laitteiden hankinta, ei kuulu investointiin. Nämä hankinnat kuuluvat ns. ensikertaiseen kalustamiseen, joka suunnitteluineen on käyttäjien vastuulla. Hankinnoissa noudatetaan Tampereen kaupungin hankintarajataulukkoa. 5.3 RAKENNUSTEKNISET TOIMENPITEET Muutos- ja korjaustyöt toteutetaan siten, että rakennuksen tilat ja kunto vastaavat valmistuttuaan nykyaikaista päiväkotikäyttöä. Kuntotutkimuksessa esitetyt mahdolliset ongelmia aiheuttavat tai vanhentuneet rakenteet ja järjestelmät poistetaan tai korjataan toimimaan oikein. Ohessa listattu hankkeessa tehtävät rakennetekniset toimenpiteet: Ulkopuoliset rakenteet salaojat uusitaan kasvillisuuden poisto ja maanpinnan muotoilut poispäin rakennuksesta rännikaivojen lisääminen piha-alueen kaikki pinnat uusitaan päiväkotikäyttöön soveltuviksi, rakennekerrokset valitun pintamateriaalin mukaan Perustukset perusmuurit eristetään sokkeleiden elementtisaumojen uusiminen

18 Sivu 18/26 Alapohjat Alapohjan ja kaikkien pystypintojen liitosten tiivistäminen Alapohjan purkua uusien pilareiden kohdilla pintalaatta puretaan ja valetaan uudelleen keskialueella viemärimuutosten yhteydessä Vanhojen tasoitteiden poisto ja uudet matala alkaaliset tasoitteet viemärintarkastusluukun uusiminen kaasutiiviiksi viemärimuutosten roiloukset Sisätilat kaikki tilapinnat uusitaan elinkaaren päässä olevat kosteiden - ja märkätilojen vedeneristeet uusitaan hyväkuntoiset väliovet kunnostetaan ja huoltomaalataan. Huonokuntoiset ovet uusitaan Heloitus ja lukitus uusitaan tilojen akustiikkaan kiinnitetään erityistä huomiota ja se suunnitellaan suunnitteluohjeen mukaisesti Lämmin yhdyskäytävä kantava runko puurakenteinen ikkunat avattavia tai kiinteitä mse-ikkunoita vesikatolla ulkopuolinen vedenpoisto koulun ulkoseinään tehdään uusi kulkuaukko ikkunan kohdalle suunnittelussa huomioidaan viereisen koulun purunpoistotilan reunaehdot päiväkodin paloluokka on P2 ja koulun P1. Yhdyskäytävän molempiin päihin paloosastoidut rakenteet koulun ikkunat yhdyskäytävän kohdalla vaihdetaan palo-osastoiduiksi ikkunoiksi yhdyskäytävän läpi kuljetaan piha-alueelta toiselle Runko Kantavat pystyrakenteet uudet iv-konehuonetta kannattelevat teräspilarit vanhojen pilareiden viereen vanhan iv-konehuoneen aukotus ja tuenta uudella palkilla Välipohjat uuden iv-konehuoneen välipohjarakenne esim. liittolevyrakenne Yläpohjat vanhaan ontelolaattaholviin iv-kanavien vaatimat läpimenot vanhojen ja uusien läpimenojen tiivistys ullakkotilan siivous Julkisivut Ulkoseinät puuosien huoltomaalaus tiilipinnan puhdistus yksittäisen eristeen vauriokohdan korjaus Ikkunat ja Ulko-ovet ikkunat ovat alkuperäiset ja käyttöikänsä päässä. Kaikki ulkoikkunat ja -ovet vesipelteineen uusitaan rakennetaan uusi ulko-ovi märkäeteiseen Vesikatto Iv-laitteiden uudet läpimenot nostoineen Sadevesijärjestelmän uusiminen

19 Sivu 19/26 vuotava vesikatto uusitaan räystäiden kunnon tarkistus, huonokuntoiset rakenteet korjataan ja uusitaan tarvittaessa vesikourut ja syöksytorvet uusitaan Suunnittelussa noudatetaan Tampereen kaupungin uusinta rakennussuunnittelu- ja päiväkotien suunnitteluohjetta. Tilamuutokset katso kohta 4.4. Talotekniset toimenpiteet, katso kohta TEKNISET OLOSUHDEVAATIMUKSET LVIA-tekniikka Yleistä Liittymät Lämmitys Kohteen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä asetuksen määräyksiä ja mitoitusohjeita. Rakennus on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon ja Tampereen Veden vesija viemäriverkostoihin. Kaukolämmön lämmönjakokeskus sekä energia- ja vesimittari sijatsevat teknisessä tilassa. Lämmönjakokeskus uusitaan. Lämmönjakokeskus varustetaan patterilämmitys-, lattialämmitys-, ilmastointikoneiden- ja käyttöveden lämmönsiirtimillä. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä. Lämmitysverkostot varustetaan omilla energiamittareilla. Patteriverkoston runkoputkisto ja lämmityspatterit jäävät ennalleen, patteriventtiilit ja sulkuyhdistäjät uusitaan. Märkäeteiset, aula ja aulan läheisyydessä olevat märkätilat varustetaan lattialämmityksellä. Märkäeteiset varustetaan termostaattiohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään IV-verkostoon. Lattialämmityksen runkoputkisto rakennetaan lämmönjakohuoneesta rakennuksen keskiosalle. Uuteen ilmastointikonehuoneeseen asennetaan uudet lämpöjohdot. Ennalleen jäävien lämpöjohtojen eristykset uusitaan. Lämpöjohdot tehdään sinkityistä teräsputkista puristusliitoksin kokoon DN50 saakka ja tätä suuremmat runkojohdot tehdään teräsputkista hitsausliitoksin. Linjat varustetaan sulku- ja säätöventtiilein. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Lattialämmitysputkina käytetään happidiffuusiosuojattuja muoviputkia. Lattialämmityksen jakotukit sijoitetaan seinäpintaan tai -rakenteeseen asennettaviin jakokaappeihin, jotka varustetaan vesitiivein putkiläpiviennein ja vuodonilmaisimella. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään alumiinipinnoitetulla mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä.

20 Sivu 20/ Vesi- ja viemärilaitteet Rakennuksen vesijohdot uusitaan. Henkilökunnan wc-/sosiaalitilojen kalusteet ja kytkentäjohdot jäävät ennalleen. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puristusliitoksin. Kytkentäjohdot tehdään pääosin pinta-asennuksena kromatuista kupariputkista. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavaa muoviputkea tai muovipinnoitettu kupariputkea. Vesijohtojen runkolinjat eristetään alumiinipinnoitetulla mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Päiväkotikäytön erityispiirteet huomioidaan kalusteiden malleissa ja asennuskorkeuksissa. Pikapalopostit ja jauhesammuttimet jäävät ennelleen. Märkäeteiset varustetaan hiekanerotuskaivolla ja rst-altaalla, allas viemäröidään hiekanerotuskaivon sivuyhteeseen DN50 viemärillä. Muualla lattiakaivot ovat pääosin muovia varustettuna irrotettavalla vesilukolla. Pesualtaat viemäröidään aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien ja syöksytorvien kautta sadevesiviemäriverkostoon. Tällä hetkellä kattovedet on johdetaan piha-alueelle. Rakennuksen perustukset salaojitetaan ja johdetaan perusvesikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit jäävät pääosin ennalleen, muutoksia tehdään vain tilamuutosten vaatimassa laajuudessa. Viemärit tehdään muoviviemäreistä kumirengasliitoksin. Viemäreiden tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia puhdistusyhteitä. Ulkopuoliset viemärit tehdään muoviviemäreistä kumirengasliitoksin Ilmastointi Rakennuksen ilmastointi uusitaan. Rakennuksen ilmastoinnin ilmamäärät suunnitellaan sisäilmastoluokan S3 vaatimustason mukaisesti, vakioilmavirtajärjestelmänä. Tilojen ilmamäärät määräytyvät henkilömitoituksen mukaan. Rakennus varustetaan asetuksen ja energialuokan vaatimuksen mukaisilla ilmastointilaitteilla. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Tilavarauksissa ja laitesijoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota huoltoon ja laiteosien myöhempään vaihdettavuuteen. Ilmastointikoneet käyvät käyttöaikana täydellä ilmamäärällä ja käyttöajan ulkopuolella mitatulla osateholla. Ilmanvaihtokoneet mitataan ja säädetään täydelle ilmamäärälle, lisäksi mitataan osateho. Osateho mitataan kunkin iv-koneen osalta niin että kanaviston painehäviöltään vaikeimmasta päätelaitteesta mitataan pienin mahdollinen luotettava ilmavirta ja tämän jälkeen tarkistetaan koko kanaviston päätelaitteet (pois lukien WC/sos-tilojen koneet). Molemmasta mittauksesta tehdään mittauspöytäkirja. Konejako: TK01, Päiväkoti, pyörivä LTO, SFP-luku max 1,8 TK02, WC- ja sosiaalitilat, pyörivä LTO, SFP-luku max 1,8

21 Sivu 21/26 Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti ja puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Kojeiden käyntiä ohjataan aikaohjelman mukaan, huomioiden käyttöajan ulkopuolinen ilmanvaihto. WC- ja sosiaalitilojen poistoilmaa ei johdeta erillispoistoilla suoraan ulos vaan nämä ns. likaiset tilat varustetaan omilla LTO- laitteen käsittävillä iv-koneilla, joilla puhalletaan tuloilmaa ao. tiloihin, auloihin ja käytäville. Likaisten tilojen ilmastointi on toiminnassa vähän alipaineisena läpi koko vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä ja ilmamäärien ohjauksella varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Tuloilmalaitteina käytetään kattohajottimia. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään M1-luokiteltua äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpöja äänieristyksillä Rakennusautomaatio Rakennuksen automaatiojärjestelmä uuistaan. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon ATK-verkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla Sähkötekniikka Yleistä Rekennuksen sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien ja niihin kiinteästi liitettyjen laitteiden suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on helppokäyttöisyys, huollettavuus, turvallisuus ja elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Rakennuksen kaikkien sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja, viranomaisohjeita sekä standardeja. Tilojen kaikki sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien asennukset toteutetaan halogeenivapaita (HF) kaapelointeja ja putkitus- sekä uppoasennusjärjestelmiä käyttäen. Kaapeloinnit toteutetaan vähintään luokan Dca-s2,d2,a2 vaatimukset täyttyvinä. Putketonta asennustapaa ei hyväksytä. Alakaton tekninen rakenne tulee suunnitella sellaiseksi, että se ainakin tärkeiden kohtien osalta on täysin vaivattomasti avattavissa ja suljettavissa ilman että sille aiheutuu vahinkoja tai että siihen tarvitaan erikoistoimenpiteitä. Purkutyöt Nykyiset sähköasennukset puretaan lukuun ottamatta seuraavia kohtia: - Nousukaapelit jakokeskuksille Atalan koulurakennuksen PK2:lta - Maadoituksen maadoituselektrodin sekä betoniteräksien maadoitukset - 1. kerroksen käytävän kaapelihyllyt

22 Sivu 22/26 - Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien nousukaapeloinnit Atalan koulurakennukselle. Liittymät ( Nousukaapeloinnit joita ei oteta käyttöön päätetään rasioimalla ja merkitään ) Rakennukseen toteutetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: - liittymä sähköverkkoon toteutetaan nykyisilllä nousukaapeloinneilla koulurakennuksen PK2:lta, kolme kappaletta AMCMK 3x35+16/10. - Rakennukseen toteutetaan valokuituyhteys koulurakennuksen talojakamosta. - Aikakellojärjestelmän nykyinen ohjauskaapeli MCMK 1x2,5+2,5 koulurakennuksen pääkellolta. Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta tavanomaista kaapelointia käyttäen. Ryhmäkeskukset sijoitetaan nykyisiin keskuskomeroihin sekä IVkonehuoneeseen koteloitua rakennetta käyttäen. Järjestelmää ei voi ilman asennustoimenpiteitä muunnella mittausten ja rakenteen kannalta. Rakennuksen jakokeskukset varustetaan pääkulutusmittauksella. IV-jakokeskuksessa mitataan lisäksi sähkölämmitykset ja päiväkotitilojen jakokeskuksissa varaudutaan lisäksi mitataan valaistus. Kaikki mittaukset suunnitellaan ja toteutetaan väyläpohjaisilla verkkoanalysaattoreilla. Mittaustieto viedään rakennusautomaatiojärjestelmään, josta ne edelleen siirretään Tilakeskuksen kiinteistönpitoyksikön Haatela- tietojärjestelmään. Rakennukseen toteutetaan normaalit toiminnan vaatimat maadoitus- ja potentiaalintasausjärjestelmät. Kiinteistöön ei toteuteta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS-verkko), mutta rakennuksen ICTverkon, rakennusautomaatiojärjestelmän ja Alerta -hälytyksensiirtolaitteen toiminta varmistetaan paikallisilla UPS-laitteella sähkökatkoksen aikana. Tontin alueelle ei toteuteta autolämmityspistorasioita. Pääkaapelointireitteinä rakennuksessa käytetään kaapelihyllyjä ja muutaman kaapelin kaapelointireitteinä valaisinripustuskiskoja tai johtokanavia. Toimistoissa yms. tiloissa liitäntä- ja ohjauspisteet sijoitetaan pääsääntöisesti metallisiin johtokanaviin tai sähköpieliin ja kattorakenteessa uppoasennuksena putkittamalla. Päiväkodin tiloissa liitäntä- ja ohjauspisteet toteutetaan putkittamalla uppoasennuksena seinä- ja kattorakenteeseen. Lattiarasioita ei asenneta vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta esim. pistorasia pylväillä. Laitteistojen sähköistys LVIJ-laitteistot sähköistetään tavanomaisella tavalla LVIJ-suunnitelman sekä laitetoimittajan vaatimusten mukaisesti.

23 Sivu 23/26 Sähköliitäntäjärjestelmä Rakennukseen toteutetaan tavanomaiset käyttöä palvelevat yksi- ja kolmivaihepistorasiat käyttötarkoituksen ja kalustuksen mukaisella määrillä koko peruskorjauksen alueelle. Kaikki pistorasiaryhmät varustetaan vikavirtasuojauksilla standardin mukaisesti. Kaikki pistorasiat ovat turvallisuuspistorasioita ja pistorasioissa käytetään iskunkestäviä kestomuovisia peitelevyjä. Pistorasiakalusteet ovat tavanomaisia valkoisia vakiokalusteita. Sähkölämmitykset Rakennukseen toteutetaan sadevesijärjestelmän sulanapitolämmitykset sekä LVI-suunnittelijan määrittelemille vesiputkille ja viemäreille saattolämmitykset. Valaistus Rakennukseen toteutetaan kattava olosuhteisiin sekä tiloissa tapahtuviin toimintoihin soveltuvat sisävalaistusjärjestelmät. Valaistuksessa toteutetaan valaistusstandardia SFS-EN ja SFS-EN mukaisesti, eri tilojen käyttötarkoitukset huomioiden. Erikoistapauksessa ja erikseen sovittuna sekä dokumentoituna voidaan poiketa standardin valaistustasosta. Valaistusratkaisut noudattavat kiinteistölle määritettyä energialuokka vaatimusta. Valaistuksen voimakkuudet ovat työsuojelumääräysten sekä ao. toimintaan liittyvien suositusten mukaiset. Valonlähteiden värilämpötila on pääsääntöisesti neutraali (4000K) ja värintoistoindeksi Ra vähintään 80. Valaistus suunnitellaan ja toteutetaan led-valaisimia käyttäen. Valonlähteinä tulee käyttää pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Valaisimet valitaan tilojen arkkitehtuuriin sopiviksi. Työskentely- ja valvomotilojen valaistuksen suunnittelussa erityisesti huomioidaan valaistusstandardin vaatimukset valaistuksen häikäisyarvolle. Riippuvia valaisimia ei käytetä kuin erikseen sovittavasti erikoistapauksessa. Sisävalaistuksen ohjaus suunnitellaan ja toteutetaan keskitetyllä valaistuksen ohjaus- ja valvontajärjestelmä. Järjestelmän avulla valaistusten päällä oloa / energiankulutusta / vikatilanteita voidaan seurata sekä tehdään valaistusohjausten ohjelmointi ja niiden muutokset. Lisäksi järjestelmän avulla valaistusta voidaan etäohjata valaisinkohtaisesti / valaisinryhmä kohtaisesti / tilakohtaisesti / tilaryhmäkohtaisesti. Ohjaus- ja valvontajärjestelmälle toteutetaan pääsääntöisesti oma lähiverkko, johon voidaan käyttää ns. kiinteistöverkon verkkokytkimiä. Ryhmä-, pienryhmä-, lepo-, toimisto- ja neuvotteluhuoneet sekä ruokala varustetaan valaistuksen himmennyksellä sekä soveltuvilta osin vakiovalo- ja läsnäolo-ohjauksella. Monitoimi- ja lepotiloissa käytetään lisäksi painikeohjausta erikoistilanteiden valaistuksen ohjaukseen. Tilat, joihin lapsilla on vapaa pääsy päiväkodin normaali aukioloaikoina, mutta joissa ei oleskella jatkuvasti, kuten kuraeteiset, WC- pesutilat, toteutetaan siten että valaistus on aukioloaikoina

24 Sivu 24/26 jatkuvasti päällä, ja kun läsnäoloa ei havaita valaistus himmennetään 50% tasolle, mutta ei sammuteta kokonaan. Sosiaali-, siivous-, varasto- ja niihin verrattavat tilat varustetaan 230V läsnäolotunnistus-toiminnolla. Teknisissä tiloissa valaistusta ohjataan painike- tai kytkinohjauksena. Päiväkodin leikkipiha-alueiden toiminnan vaatimukset tulee huomioida aluevalaistuksessa, joka uusitaan toteutuksen yhteydessä. Julkisivuun suunnitellaan ja toteutetaan hillitty, rakennuksen tyyliin sopiva valaistus. Alue- ja julkisivuvalaistusta ohjataan rakennusautomaation avulla kello- ja valoisuusohjauksena. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Rakennukseen suunnitellaan ja toteutetaan normaalit viranomaisten edellyttämät ja käyttäjän toimintaa tukevat sekä henkilöturvallisuuden varmistavat tieto- ja turvajärjestelmät. Rakennukseen toteutetaan sisäasiainministeriön määräysten mukainen turva- ja poistumisvalaistusjärjestelmä kattavasti kaikille poistumisteille. Järjestelmä on integroitu paloilmoittimen kanssa, se on itsetestaava paikallisakku järjetelmä ja valaisimet ovat led-valaisimia. Rakennukseen toteutetaan pääsääntöisesti kaikki tilat kattava yleiskaapelointistandardien mukainen tietoliikennekaapelointi-järjestelmä. Yleiskaapelointijärjestelmä toteutetaan suojaamattomilla parikaapelilla luokan EA (500MHz, CAT6A järjestelmäkomponentit) vaatimukset täyttäväksi. Käyttäjien WLAN- verkko toteutetaan yleiskaapelointia käyttäen. Info-TV järjestelmä valmius (laitteet käyttäjän hankinta) toteutetaan yleiskaapelointia käyttäen. Kiinteistöön tehdään mobiililaitteiden kuuluvuus tarkastelu ja kuuluvuus varmistetaan tarvittaessa sisäpeittoantenniverkolla tai passiiviantennijärjestelmällä. Rakennukseen toteutetaan kuva- ja puheyhteydellinen ovipuhelinjärjestelmä lohkojen pääsisäänkäynneille ja vastauskojeet monitoimitiloihin. Vastauskojeessa on oven avaustoiminto. Muut sisäänkäynnit varustetaan tavanomaisella sähkötoimisella ovikellojärjestelmällä. Rakennuksen monitoimitiloihin, ryhmätiloihin sekä taukotilaan toteutetaan AV-tekniikan vaatimat johtotiet sekä kiinteästi asennettavat kaapeloinnit liittimineen. (laitehankinta liitoskaapeleineen kuuluu käyttäjälle). Rakennuksen inva-wc tiloihin toteutetaan kutsujärjestelmä. Henkilökunnan taukotilan käyntiovelle toteutetaan tavanomainen varattuvalojärjestelmä. Rakennuksen moniotoimitiloihin, käytäville, ryhmätiloihin, taukotilaan sekä ulkoalueille toteutetaan ajannäyttöjärjetelmä. Järjestelmän pääkellona toimii koulurakennuksen nykyinen pääkello. Rakennukseen toteutetaan kattava osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä sisäasiainministeriön määräysten mukaan. Paloilmaisimina käytetään pääsääntöisesti monikriteeri-ilmaisimia. Paikallishälytys toteutetaan palokelloin. Järjestelmä on integroitu turva- ja poistumisvalaistusjärjestelmän kanssa. Paloilmoitinjärjestelmä liitetään Alerta-hälytyksensiirtojärjestelmän avulla aluehälytyskeskukseen. Rakennuksen ulko-oville toteutetaan kulunvalvontaa ja hätälukitus, myös koulun yhdyskäytävän suuntaan. Työaikapäätteelle varataan henkilökunnan käyntiovelle päätteen asennuksen mahdollistava kaapelointi. Kulunvalvottuovi varustetaan ovirasialla, ylivientisuojalla, sähkölukolla,

25 Sivu 25/26 kulunvalvontalukijoilla, mahdollisilla koodinäppäimistöillä, avauspainikkeella sekä ovivalvonnalla (magneettikoskettimet ja mikrokytkimet). Järjestelmän keskuslaitteet sijoitetaan keskeiselle paikalle sijoitettavaan teletilaan. Rakennukseen toteutetaan sen reunatilat ja kuoren kattava rikosilmoitinjärjestelmä. Valvonta tapahtuu luukkujen ja ovien kuorivalvontana sekä maatasokerroksen ja katosten, lippojen yms. yläpuolisten tilojen tilavalvontana. Maantasokerroksessa valvonta ulotetaan 4m korkeuteen. Liiketunnistimet sijoitetaan reunatiloissa ulkoseinältä valvomaan tilaa. Järjestelmän käyttölaite sijoitetaan henkilökunnan pääasiallisen sisääntulo-oven yhteyteen. Järjestelmän keskuslaitteet sijoitetaan keskeiselle paikalle sijoitettavaan teletilaan. Rikosilmoitinjärjestelmä liitetään Alertahälytyksensiirtojärjestelmän kautta vartiointiliikkeeseen. Rakennuksen sisälle sisäänkäynteihin, kulkureiteille ja ulkoalueille sekä kaikille julkisivuille toteutetaan kameravalvontajärjestelmä valvojien apuvälineeksi ja rikostapahtumien ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Henkilötunnistus tapahtuu rakennuksen sisääntulojen yhteydessä, sisäpuolella tuulikaapeissa, auloissa tai käytävillä olevilla kameroilla. Muu kameravalvonta on luonteeltaan yleisvalvontaa. Järjestelmä toteutetaan IP-kameroilla ja sille toteutetaan pääsääntöisesti oma lähiverkko, johon voidaan käyttää ns. kiinteistöverkon verkkokytkimiä. Kameravalvontajärjestelmän kuvantallennus tapahtuu kohteessa (tallennin yleiskaapelointitelineen yhteydessä), mutta tallennin liitetään kaupungin tietoliikenneverkkoon etähallinnan ja vartiointiliikkeen yhteyttä varten. Rakennusautomaatiojärjestelmän kaapeloinnit sekä sähkö- ja teleliitännät toteutetaan rakennusautomaatiosuunnittelijan laatimien suunnitelmien mukaisesti Energialuokkatavoite Teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko hankkeen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Energiatehokkuutta parannetaan varustamalla ilmastointijärjestelmä tehokkailla korkean hyötysuhteen LTO-laitteilla. Lisäksi Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Energiatehokkuuden tavoitetasoksi asetetaan energiatehokkuusluokka C, joka pyritään saavuttamaan, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa Teknisten tilojen tilavaatimukset Uuden iv-konehuoneen koko on noin 74,5 m 2.

26 Sivu 26/26 6 LIITTEET: LIITE 1 Tilaohjelma LIITE 2 Alustava kustannusarvio A-Insinöörit Oy LIITE 3 Investointisopimus LIITE 4 Arkkitehtiluonnokset Arkkitehtitoimisto Q-Ark Oy LIITE 5 Rakenteelliset toimenpiteet Sweco Rakennetekniikka Oy Pohjapiirustukset ovat luottamus- ja virkamiesten käytettävissä. Lisäksi käytettävissä: Asbesti- ja haitta-ainekartoitus / RKM Group Oy kuntoarvio / Sweco Rakennetekniikka Oy rakenteiden kuntotutkimus / RKM Group Oy hankintarajataulukko / Tampereen kaupunki rakennussuunnitteluohje / Tampereen kaupunki päiväkotien suunnitteluohje / Tampereen kaupunki

27 EN KAUPUNKI KIINTEISTÖT, TILAT JA ASUNTOPOLITIIKKA ASUMISEN KEHITTÄMINEN JA PALVELUTILAVERKOT HANKE ATALAN TERVEYSASEMAN MUUTOS PÄIVÄKODIKSI MUUTOSTYÖ JA PERUSPARANNUS Pulkkakatu 1, Tampere ASIAKIRJA TILAOHJELMA HUONETILAT TARVESELVITYS / NYKYTILANNE m2 HANKESUUNNITELMA m2 3 ryhmää / 60 lasta, henkilökuntaa n. 10h lkm yht. lkm á yht. PÄIVÄKODIN RYHMÄTILAT kaappisängyt yhteensä 48kpl ( kpl) 302 ETEINEN 55,0 53,5 3 ryhmän yhteinen 307 TK/VAUNUT 6,4 301 TOIMISTO 20,8 334 PUH. 5,5 304 WC/M 2,7 305 WC/N 2,6 märkäeteinen 1 23,5 2 ryhmää märkäeteinen ryhmä ulkoilu-wc 2 kulku märkäeteisen kautta 306 LÄÄK. VAST.OTTO 18,0 307 LÄÄK. VAST.OTTO 18,0 ryhmähuone 36,5 avattavissa yhteistilaan (liukuovi) 308 SAIRAANH. 16,1 309 TOIMENPIDEH. 20,5 ryhmähuone 46,5 uusi liukuovi 310 TERV.HOIT. 18,3 311 PERUSHOIT. 16,7 ryhmähuone 35,5 312 TERVEYDENHOITAJA 15,0 313 SIIVOUSH. 5,4 314 HUUHT. 10,2 wc-pesuhuone 20 2 ryhmän. 1 ist / 10 lasta varasto VARASTO wc-pesuhuone 15,0 16,0 1 ryhmän. 1 ist / 10 lasta 316 INVA-WC 5,4 5,5 ryhmähuone 330 ODOTUSTILA 28,8 monitoimitila 42,5 korkea tila, parannettu akustiikka, yläikkunoissa autom. kaihtimet, ikkunapenkki 317 TERV.HOITAJA ryhmätila 19, LÄÄKÄRI 16,1 319 TERV.HOITAJA 19,9 ryhmähuone 36,5 uusi liukuovi 320 TERVEYDENHOITAJA 16,7 323 TAUKOTILA 17,5 ryhmähuone 35,0 332 ODOTUSTILA 28,5 monitoimitila 41,5 korkea tila, parannettu akustiikka, yläikkunoissa autom. kaihtimet, ikkunapenkki Ryhmätilat yhteensä 398,9 438,5 YHTEISTILAT 327 WC 1,9 2 henkilökunta siivouskomero SUIHKU 1,6 1,5 henkilökunta 329 PUKUTILA/N 6,4 6,5 325 LÄÄKINTÄVOIM. 19,0 henkilökunnan työ- ja taukotila 18,5 taukokeittiökaluste, sisäikkuna ryhmätilaan oven vieressä 326 VARASTO liinavaatevarasto 5,2 5,5 324 VARASTO pukuh/m 7, b WC 1,9 1,5 henkilökunta tilat yhteensä 43,1 42,5 HYÖTYPINTA-ALA YHTEENSÄ 442,0 481,0 hym2 HYÖTYALAN ULKOPUOLISET TILAT 106,1 181,0 201 IV-KONEHUONE 7,4 UUSI IV-KONEHUONE 74,5 uusi välipohja + rakenteet, EI TK 1,4 1,0 336 LJH 7,7 335 PRSH 6,0 lämmönjakohuone - porrash 13,5 väliseinä puretaan. 331a KÄYTÄVÄ 35, b KÄYTÄVÄ 46, c SÄHKÖ 1, d SÄHKÖ 0,9 0,5 UUSI LÄMMIN YHDYSKÄYTÄVÄ KOULULLE 43,5 Hyötyalan ulkopuoliset tilat yhteensä KYLMÄT ULKOVARASTOT 0,0 ulkovarasto 20,0 vaunuvarasto 10,0