Tienpidosta Pohjois- Savossa

Transkriptio

1 Tienpidosta Pohjois- Savossa Pohjois-Savon kylät ry:n syyspäivä Huttunen Tommi

2 Ennakkotoiveita Voisimmeko saada jonkun Pohjois-Savon Ely-keskuksesta alustamaan ja kertomaan tiestöön liittyvissä asioissa? Kyläläisiä ja maaseudun asukkaita puhututtaa teiden kunto ja kunnossapito Tässä tilaisuudessa voisi näkökulmana olla: Millaisia määrärahoja tienpitoon on? Kuka päättää rahojen jakamisesta teiden kunnossapitoon? Miten ja millä kriteereillä tiet pidetään kunnossa? Onko jotakin sellaista pakkoa, että jotkut tiet on pidettävä kunnossa ja toisia ei? Miten paljon käyttöaste vaikuttaa tien ylläpitoon Miten kyläläiset voivat itse vaikuttaa siihen, että kunnossapito toimii? Vinkkejä, miten voisimme edistää kylinä teiden kunnossapitoa 2 Huttunen Tommi

3 Sisältö Tienpidon rahoitus ja maantieverkon kunto Millaisia määrärahoja tienpitoon on? Kuka päättää rahojen jakamisesta teiden kunnossapitoon? Maanteiden kunnossapidosta ja ylläpidosta Miten ja millä kriteereillä tiet pidetään kunnossa? Miten paljon käyttöaste vaikuttaa tien ylläpitoon? Onko jotakin sellaista pakkoa, että jotkut tiet on pidettävä kunnossa ja toisia ei? Kansalaisten ja tienkäyttäjien vaikutusmahdollisuuksista Miten kyläläiset voivat itse vaikuttaa siihen, että kunnossapito toimii? Vinkkejä, miten voisimme edistää kylinä teiden kunnossapitoa 3 Huttunen Tommi

4 Rahoituksen jakamisesta tienpitoon Liikenne- ja viestintäministeriö osoittaa vuosittain valtion talousarvion mukaisen väylänpidon rahoituksen Liikennevirastolle Liikennevirasto tekee ELY-keskuksen kanssa tulossopimuksen ja osoittaa tienpidon määrärahat ELY-keskuksen käyttöön Osa ELY-keskukselle osoitetusta rahoituksesta kohdennetaan tienpitoon ns. todellisten kustannusten mukaisesti, mm. kilpailutettujen kunnossapidon alueurakoiden hinnat energiakustannukset (suurimpana tievalaistus) Loput ELY-keskus kohdentaa tulossopimuksen tavoitteiden mukaisesti maanteiden ylläpitoon ja parantamiseen Perusväylänpidon rahoituksen niukkuus on johtanut siihen, että väylien (maantiet, radat, vesiväylät) korjausvelka on kasvanut noin 2,5 M :oon Hallituksen korjausvelkarahoitus vuosille on auttanut tilannetta, mutta vain väliaikaisesti 4 Huttunen Tommi

5 POS ELYn liikenteen ja tienpidon rahoitus v Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien alueella 5

6 POS ELYn liikenteen ja tienpidon rahoitus, arvio v Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien alueella 6

7 Tienpidon rahoitus v (valtak. & POS ELY) (alustava) 7

8 korjausvelka M Väylien korjausvelan kehittyminen eri rahoitustasoilla Hallituskauden lähtötilanteessa väylien korjausvelka kasvoi 100 M / vuosi - lisärahoitus katkaisee korjausvelan kasvun Lisäpanostukset perus-väylänpitoon ovat suuria, mutta kaikkiin tärkeisiinkään tarpeisiin ei pystytä vastaamaan - korjausvelkalaskelma yht. 2,4 Mrd eur nykyrahoitus +100M/vuosi +150M/vuosi *) Kuvan Nykyrahoitus = viime vuosien keskimääräinen perusväylänpidon rahoitustaso 965 milj. eur/ vuosi Kuvan lähde: Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö. Parlamentaarisen työryhmän ehdotus, LVM julkaisuja 35/2014 *)

9 korjausvelka M Väylien korjausvelan kehittyminen eri rahoitustasoilla ja määräaikaisen lisärahoituksen vaikutus nykyrahoitus +100M/vuosi +150M/vuosi Lähde: Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö. Parlamentaarisen työryhmän ehdotus, LVM julkaisuja 35/2014, Päivitetty

10 Lähde: PYKE, Nykyisen maanteiden ylläpitopolitiikan vaikutukset Vuonna 2012 päällystyspituudet kävivät luvun tasolla. Mm. Määräaikainen korjausvelkarahoitus on hieman helpottanut tilannetta. 10

11 Päällystystyömäärät Itä-Suomessa [km] > 20,6 M 2011 > 22,1 M 2012 > 17,2 M 2013 > 18,9 M 2014 > 19,2 M 2015 > 18,7 M 2016 > 21,6+ KV 2,1 M 2017 > 20,1 + KV 3,0 M 0 Vilkkaat tiet Muut tiet Kevyen liikenteen väylät Yhteensä V päällystysbudjetti on jäämässä reilusti alle 20 M, ehkä noin 17 M :oon Vilkkaiden teiden kunnon säilyminen pystytään varmistamaan, mutta vähäliikenteisillä teillä huonokuntoisten määrä kasvaa 11

12 Päällystettyjen teiden kunnon kehitys, toteutuma ja arvio ,0 % 16,0 % 14,0 % Huonokuntoisten päällysteiden osuus pituudesta ,8 % Huonokuntoiset päällysteet [km] , ,0 % ,0 % 8,0 % 6,0 % 4,6 % ,9 95 4,0 % 2,0 % 0,0 % Vilkkaat Muut * Vilkkaat Muut * 2018 ennakkoarvio Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon päällystetyistä teistä vilkkaiksi luokiteltuja on km ja vähäliikenteisiä km 12

13 Sisältö Tienpidon rahoitus ja maantieverkon kunto Millaisia määrärahoja tienpitoon on? Kuka päättää rahojen jakamisesta teiden kunnossapitoon? Maanteiden kunnossapidosta ja ylläpidosta Miten ja millä kriteereillä tiet pidetään kunnossa? Miten paljon käyttöaste vaikuttaa tien ylläpitoon? Onko jotakin sellaista pakkoa, että jotkut tiet on pidettävä kunnossa ja toisia ei? Kansalaisten ja tienkäyttäjien vaikutusmahdollisuuksista Miten kyläläiset voivat itse vaikuttaa siihen, että kunnossapito toimii? Vinkkejä, miten voisimme edistää kylinä teiden kunnossapitoa 13 Huttunen Tommi

14 Maanteiden kunnossapidosta ja ylläpidosta Maantielain mukaisesti maantiet on pidettävä yleistä liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon liikenteen määrä ja laatu, tien liikenteellinen merkitys sekä säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika ja muut olosuhteet. Maantieverkko on jaettu luokkiin, joiden mukaisesti kunnossapidon vaatimukset määritellään luokittelun kriteereinä mm. liikennemäärä ja liikenteellinen merkitys talvihoitoluokitus, sorateiden hoitoluokitus, ylläpitoluokitus (=päällystettyjen teiden kunto) Maanteiden kunnossapito ja ylläpitotyöt kilpailutetaan ja ostetaan markkinoilta 14 Huttunen Tommi

15 Maanteiden hoidon toteutus Maanteiden hoito toteutetaan täysin urakoimalla Urakat ovat monivuotisia, laajoja palvelusopimuksia sovitulla maantieteellisellä alueella (alueurakoita) ELY-keskus määrittää työt ja halutun laatutason Liikenneviraston määrittämien toimintalinjojen mukaisesti. Palveluntuottaja organisoi työt, valitsee työmenetelmät, hankkii materiaalit ja koneet sekä vastaa laadusta ja sen raportoinnista tilaajalle Tilaaja tarkastaa laadun pistokoeluontoisesti. 15 Vesa Partanen

16 Hoidon alueurakat, itäinen hankinta-alue Keski-Suomen ELYn alue Jyväskylä Pihtipudas Äänekoski Karstula Jämsä Keuruu Pohjois-Savon ELYn alue Iisalmi Ilomantsi Joensuu Juva Kitee Kiuruvesi Kuopio Nilsiä Nurmes Mikkeli Pieksämäki Pielavesi Savonlinna Suonenjoki Viinijärvi Vesa Partanen 16

17 Liikenneympäristön hoito Liikennemerkkien, liikenteen ohjauslaitteiden ja reunapaalujen hoito Tie-, levähdys- ja liitännäisalueiden puhtaanapito ja kalusteiden hoito Viheralueiden hoito Kuivatusjärjestelmän kaivojen, putkistojen ja pumppaamoiden hoito Rumpujen kunnossapito Kaiteiden, riista- ja suoja-aitojen sekä kiveysten kunnossapito Päällysteiden paikkaus Päällystettyjen teiden sorapientareen kunnossapito Siltojen ja laitureiden hoito Vesakon raivaus ja niitto Vesa Partanen

18 Sorateiden hoito Sorateiden pintakunnon hoitamiseen tarvittavat muokkaus, tasaus-, paikkaus- ja pölynsidontatyöt materiaaleineen Liikennettä haittaavien maakivien (< 1 m 3 ) poisto; tätä suurempien maakivien poisto tilataan erikseen tarvittavassa laajuudessa. Soratien pinta on riittävän tasainen, kiinteä ja pölyämätön. Soratien poikkileikkausmuoto on kunnossa. Soratien pintakuntoa koskevat laatuvaatimukset ovat voimassa ympäri vuoden lukuun ottamatta runko- tai pintakelirikon pehmentämiä kohtia kelirikkoaikana ja aikaa, jolloin tie on lumi- tai jääpolanteella. Vesa Partanen

19 Talvihoito Tuotteeseen kuuluu: tiestön tilan hallinta talvihoidon oikea-aikaisuuden varmistamiseksi lumen ja sohjon poisto, pinnan tasaus ja liukkauden torjunta: ajo- radalla ohituskaistoineen, ramppeineen, liittymineen ja risteyksineen, kohtaamispaikoilla, pientareilla, pysäkeillä ja kaikilla muilla levikkeillä, levähdys- ja pysäköimisalueilla sekä kevyen liikenteen väylillä aurausviitoitus ja kinostimet kaikkien liikennemerkkien, myös palvelukohteiden opastusmerkkien ja nopeusvalvonnan tiedotustaulujen sekä liikenteenohjauslaitteiden ja nopeusnäyttöjen puhdistus nopeusvalvonnan kamerakoteloiden linssin ja katon lumenpoisto lumivallien madaltaminen ja lumen siirto kun lumitila täyttyy sulamisvesihaittojen torjunta, sohjo-ojien teko ja paannejään poisto jäätien hoito (lossin korvaavan jäätien hoito ei kuulu tuotteeseen) roska-astioiden, wc-tilojen, infotaulujen edustojen, liikennevalojen, jakokaapistojen edustojen, mäkien hiekkalaatikoiden tms. lumityöt tiesääasemien, kelikameroiden ja nopeusvalvontakameroiden huoltolevikkeiden pitäminen jää- ja lumiesteistä vapaana liikennettä vaarantavien jääpuikkojen ja muiden putoavien jää- ja lumimassojen poisto teiden ja kevyenliikenteen väylien yläpuolisista rakenteista kuten silloista, portaaleista sekä valaisinpylväistä kallioleikkauksista tielle tai kevyenliikenteen väylälle tippumisvaarassa olevien paannejäämassojen poisto lumen taivuttamien teiden ja kevyen liikenteen väylien liikennettä haittaavien ja vaarantavien puiden ja oksien raivaus välikaistojen huoltoaukkojen ja niiden puomien lumenpoisto liikennepeilien puhdistaminen portaiden, pysäkkikatosten ja suojateiden saarekkeineen talvihoito muut julkaisussa "Maanteiden talvihoito, Laatuvaatimukset, moniste " mainitut talvihoitotyöt. Vesa Partanen

20 Talvihoito esimerkkinä lumen ja sohjon poisto Tuotteeseen kuuluu: tiestön tilan hallinta talvihoidon oikea-aikaisuuden varmistamiseksi lumen ja sohjon poisto, pinnan tasaus ja liukkauden torjunta: ajo- radalla ohituskaistoineen, ramppeineen, liittymineen ja risteyksineen, kohtaamispaikoilla, pientareilla, pysäkeillä ja kaikilla muilla levikkeillä, levähdys- ja pysäköimisalueilla sekä kevyen liikenteen väylillä aurausviitoitus ja kinostimet kaikkien liikennemerkkien, myös palvelukohteiden opastusmerkkien ja nopeusvalvonnan tiedotustaulujen sekä liikenteenohjauslaitteiden ja nopeusnäyttöjen puhdistus nopeusvalvonnan kamerakoteloiden linssin ja katon lumenpoisto lumivallien madaltaminen ja lumen siirto kun lumitila täyttyy sulamisvesihaittojen torjunta, sohjo-ojien teko ja paannejään poisto jäätien hoito (lossin korvaavan jäätien hoito ei kuulu tuotteeseen) roska-astioiden, wc-tilojen, infotaulujen edustojen, liikennevalojen, jakokaapistojen edustojen, mäkien hiekkalaatikoiden tms. lumityöt tiesääasemien, kelikameroiden ja nopeusvalvontakameroiden huoltolevikkeiden pitäminen jää- ja lumiesteistä vapaana liikennettä vaarantavien jääpuikkojen ja muiden putoavien jää- ja lumimassojen poisto teiden ja kevyenliikenteen väylien yläpuolisista rakenteista kuten silloista, portaaleista sekä valaisinpylväistä kallioleikkauksista tielle tai kevyenliikenteen väylälle tippumisvaarassa olevien paannejäämassojen poisto lumen taivuttamien teiden ja kevyen liikenteen väylien liikennettä haittaavien ja vaarantavien puiden ja oksien raivaus välikaistojen huoltoaukkojen ja niiden puomien lumenpoisto liikennepeilien puhdistaminen portaiden, pysäkkikatosten ja suojateiden saarekkeineen talvihoito muut julkaisussa "Maanteiden talvihoito, Laatuvaatimukset, moniste " mainitut talvihoitotyöt. Vesa Partanen

21 Talvihoitoluokitus KVL Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet 10 % 6 % 18 % 66 % Is 3 % I 4 % Ib 12 % II 21 % III 60 % KVL = keskimääräinen vuorokausiliikenne X % = keskimäärin itäisellä hankinta-alueella Vesa Partanen

22 Hoidon alueurakka Iisalmi Aluevastaava Kalevi Lipponen Iisalmi Vieremä Sonkajärvi Lapinlahti Urakoitsija: Destia Oy Janne Kokkarinen Valtateitä 90 km Kantateitä 84 km Seututeitä 19 km Yhdysteitä 735km (Ramppeja 11km) Yhteensä 930 km Kevyen liikenteen väyliä 48 km Talvihoito Talvihoitoluokitus: 1-luokka 53 km (2-ajorataista osuutta 5 km) 1b-luokka 114km II-luokkaa 174km III-luokkaa 589km Soratieluokitus I-hoitoluokka 69 km II-hoitoluokka 324 km III-hoitoluokka 122 km Sorateitä 525 km, eli 56 % Vesa Partanen

23 Vertailu: hoitoluokka I ja hoitoluokka II.Hoitoluokka I Tie on suurimman osan ajasta paljas tai siinä voi esiintyä kapeita, matalia polannekaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä. Sään muutostilanteissa ja yöaikaan tiellä voi olla lievää liukkautta. Liukkauden ongelmatilanteet pyritään estämään ennakoivasti liukkauden torjunnalla. Hoitoluokka II Tien pinta on pääosin polannepintainen ja polanne voi olla osittain urautunut. Tiellä on normaalitilanteissa riittävä kitka ja tasaisuus maltilliseen liikennöintiin. Risteysalueet, mäet ja kaarteet hiekoitetaan niin, että normaali liikkuminen on turvallista. Tie hiekoitetaan kokonaan ongelmallisimmilla keleillä. Vaikeissa säätilanteissa, esimerkiksi sään äkillisesti lauhtuessa tai heti lumisateiden jälkeen liikenteeltä edellytetään varovaisuutta. (Hoitoluokissa II-III ei käytetä suolaa liukkauden torjuntaan) Vesa Partanen

24 Lumen ja sohjon poisto Vesa Partanen

25 Toimenpideaikakäsite Poikkeuksellinen lumimyrsky Maksimilumensyvyydet ja lumen poiston toimenpideajat koskevat normaaleja lumisateita. Poikkeuksellisissa lumimyrskyissä (muutaman kerran vuodessa) arvot voivat ylittyä. Poikkeuksellisiksi lumimyrskyiksi katsotaan tilanne, kun lunta sataa yhtäjaksoisesti vähintään 10 cm 4 tunnin aikana. Poikkeukselliseksi lumimyrskyksi katsotaan myös kinostumista aiheuttavat tilanteet, kun seuraavat neljä ehtoa täyttyvät samanaikaisesti: Lunta sataa yhtäjaksoisesti 4 tunnissa vähintään 5 cm Ilman lämpötila on 2 ºC tai kylmempi sateen aikana Tuuli on sateen ajan voimakasta ja ylittää puuskissa 8 m/s Satava lumi on kuivaa ja aiheuttaa voimakasta kinostumista. Vesa Partanen

26 Sisältö Tienpidon rahoitus ja maantieverkon kunto Millaisia määrärahoja tienpitoon on? Kuka päättää rahojen jakamisesta teiden kunnossapitoon? Maanteiden kunnossapidosta ja ylläpidosta Miten ja millä kriteereillä tiet pidetään kunnossa? Miten paljon käyttöaste vaikuttaa tien ylläpitoon? Onko jotakin sellaista pakkoa, että jotkut tiet on pidettävä kunnossa ja toisia ei? Kansalaisten ja tienkäyttäjien vaikutusmahdollisuuksista Miten kyläläiset voivat itse vaikuttaa siihen, että kunnossapito toimii? Vinkkejä, miten voisimme edistää kylinä teiden kunnossapitoa 26 Huttunen Tommi

27 Kansalaisten ja tienkäyttäjien vaikutusmahdollisuuksista Kaikki tienpitoa koskevat palautteet kannattaa tehdä Tienkäyttäjän linjalle (vastaa puheluihin 24/7) Palautteet kirjataan järjestelmään ja menevät urakoitsijan sekä tilaajan tiedoksi Palautteet ja niistä seuranneet toimenpiteet käydään läpi työmaakokouksissa Yksityistieavustuksiin vuosille on Pohjois-Savon ELYkeskuksessa vielä rahaa haettavissa Maanteiden hoidon seuranjärjestelmään (Harja-järjestelmä) on tulossa talvella tienkäyttäjänäkymä - Pohjois-Suomen alue jo kokeilukäytössä, voi mm. tarkistaa, joko tie on aurattu Omaan liikkumisen turvallisuuteen voi vaikuttaa ottamalla olosuhteet huomioon ja ajamalla hiljempaa tai lähtemällä vasta, kun on aurattu Väyliin käytettävä rahoitus määräytyy poliittisin päätöksin niihin voi parhaiten vaikuttaa äänestämällä 27 Huttunen Tommi

28 Tienkäyttäjän linja (24/7) Tie..huo-.nossa Tieliikennekeskus TPP TUR URK Toimenpidepyyntö (TPP): liikennöinti tiellä on kokonaan estynyt vakava liikennettä vaarantava tilanne. Tiedoksi urakoitsijalle (TUR): tienkäyttäjältä tullut valitus puute tien kunnossa hoidon laadussa tien varusteissa tms. Kysely urakoitsijalta (URK): tienkäyttäjältä tuleva tiedustelu: jonkin tien sen hetkiseen liikennöitävyys onko auraus/liukkaudentorjunta jo tehty soratien kunto kelirikkokaudella, jne. Palautteiden käsittely kuukausittain työmaakokouksissa TPP TUR URK Toimenpidepyyntö (TPP): vastaanottokuittaus 10 min aloituskuittaus viipymättä: mitä tehdään, arvioitu kesto, liikennehaitta. lopetuskuittaus. Tiedoksi urakoitsijalle (TUR): vastaanottokuittaus 1 h ( seur.ark.pv. ennen klo 9.00) aloituskuittaus ja lopetuskuittaus tai vain lopetuskuittaus, jos ei aiheuta toimenpiteitä: perustelut. poikkeuksellisissa sääolosuhteissa ei aloituskuittauksia, vaan lopetuskuittaus tilanteen rauhoituttua. Kysely urakoitsijalta (URK): lopetuskuittaus 72 h kuluessa. Vesa Partanen

29 Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä? 29 Huttunen Tommi