Suomen Punaisen Ristin Töölön osaston hallituksen kertomus osaston toiminnasta vuodelta 2017

Transkriptio

1 Suomen Punaisen Ristin Töölön osaston hallituksen kertomus osaston toiminnasta vuodelta 2017 Sisällys 1 Suomen Punaisen Ristin Töölön osaston perustiedot Osasto Punaisen Ristin edustajana paikkakunnalla Osaston painopistealueet ja muu toiminta Osaston toimitilat Jäsenistö ja huomionosoitukset Jäsenistö Huomionosoitukset Sääntömääräinen järjestötoiminta Osaston kevätkokous Osaston syyskokous Piirin vuosikokous Yleiskokous Hallitustoiminta Osaston hallitus Osaston toimihenkilöt sekä yhteyshenkilöt Toimintaryhmien hallituskummit Toiminnantarkastajat Koulutukset ja kurssit Osaston järjestämät kurssit Hallituksen jäsenten kouluttautuminen Valmiustoiminta sekä humanitaarinen oikeus Valmius- ja ensihuoltotoiminta Kotimaanapu - Hyvä joulumieli -lahjakortit Humanitaarinen oikeus Terveystoiminta Töölön terveyspiste Katajanokan terveyspiste (ent. Vallilan terveyspiste) Hyvinvointi- ja sosiaalitoiminta Helsingin ystävävälitys Senioriryhmä Kotipirtti

2 9 Pakolais-, maahanmuuttaja- ja monikulttuurinen toiminta Kotoutumisen edistäminen ja monikulttuurinen ystävätoiminta Papupata Suomi-arabia -kielivaihtopaja Suomi wa sählän Helsingin Aikuisopiston Peruskoulun Läksyhelppi Asumisaputoiminta Turvapaikanhakijoiden tuki Suomen kielen keskustelukerho Pulinapaja Punahilkat Kaarlenkadun miestenryhmä Kaarlenkadun Kieliklubi Muuttolinnut Metsälän säilöönottoyksikön vierailut Punavuoren vastaanottokeskuksen lastenryhmä Punaketut Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen lastenryhmä Nuorisotoiminta Ruoholahden Läksyhelppi Tapahtumat Keräykset Operaatio Nälkäpäivä Viestintä Yhteistoiminta Muut SPR:n yksiköt Muut yhteistyötahot Taloudenhoito ja taloushallinto Vuoden 2017 aikana saadut avustukset

3 1 Suomen Punaisen Ristin Töölön osaston perustiedot 1.1 Osasto Punaisen Ristin edustajana paikkakunnalla Vuosi 2017 oli perustetun Suomen Punaisen Ristin Töölön osaston 64. toimintavuosi. Suomen Punainen Risti on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu Suomen Punaisesta Rististä annettuun lakiin (238/2000). Helsingissä toimi vuoden 2017 lopussa 13 Punaisen Ristin osastoa, joiden kesken oli myös erilaisia yhteishankkeita. Töölön osasto on Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin alueen toiseksi vanhin yhä Helsingissä toimiva osasto. 1.2 Osaston painopistealueet ja muu toiminta Osasto määritti toimintasuunnitelmassaan vuodelle 2017 toiminnan ydinalueiksi monikulttuurisuus- ja kotouttamista tukevan toiminnan. Vuoden 2017 alussa toimineista ryhmistä kaikki olivat aktiivisia koko vuoden ajan. Lisäksi tauolla ollut miestenryhmä Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa aloitti toimintansa uudelleen. Läksyhelppitoiminta laajeni maahanmuuttajataustaisten aikuisopiskelijoiden pariin yhteistyössä Helsingin Aikuisopiston Arkadiankadun toimipisteen kanssa. Muuta toimintaa edustivat kaksi terveyspistettä, sekä vanhustenryhmä. 1.3 Osaston toimitilat Osastolla ei ole omia toimitiloja, mutta se käytti mm. Helsingin ja Uudenmaan piirin toimitiloja Kampissa hallituksen kokouksiin ja koulutusten järjestämiseen. Osaston toimintaryhmiä on lisäksi toiminut mm. Helsingin eri vastaanottokeskuksissa, Metsälän säilöönottoyksikössä, Familia ry:n ja Helsingin työttömät ry:n tiloissa. 2 Jäsenistö ja huomionosoitukset 2.1 Jäsenistö Töölön osaston jäsenmäärä oli vuoden 2017 lopussa 870, mikä on 61 henkeä ja n. 6,5% vähemmän kuin edellisenä vuonna. Uusia jäseniä liittyi osastoon vuoden 2017 aikana 49 kpl ( kpl). Uusien osuus koko jäsenmäärästä oli siten 5,6%. Nuorisojäseniä oli 93 kpl/10,7% ja ainaisjäseniä 127 kpl. 2.2 Huomionosoitukset Helsingin ja Uudenmaan piiri myönsi osaston hallituksen hakemuksesta jäsenmestari Kosti Kankareelle Hädän kolmet kasvot pienoisveistoksen tunnustuksena merkittävästä työstä osaston ja järjestön hyväksi. Kankare on liittynyt SPR:iin vuonna Töölön osastossa Kankare on toiminut useita vuosia hallituksen jäsenenä ja monikulttuurisen toiminnan ohjaajana. Viime vuodet hän on hoitanut osaston jäsenmestarin vaativaa tointa. Aiemmin Kankare on ollut myös Etelä-Helsingin osaston (nyk. Keski-Helsingin osasto) hallituksen jäsenenä. Patsas luovutettiin Kankareelle

4 3 Sääntömääräinen järjestötoiminta 3.1 Osaston kevätkokous Osaston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Helsingin ja Uudenmaan piirin koulutustiloissa osoitteessa Salomonkatu 17 B, Helsinki. 3.2 Osaston syyskokous Osaston sääntömääräinen syyskokous pidettiin Helsingin ja Uudenmaan piirin uusissa koulutustiloissa osoitteessa Hietaniemenkatu 7 B, Helsinki. 3.3 Piirin vuosikokous Piirin vuosikokouksessa osastoa edusti Susanna Rantanen. 3.4 Yleiskokous 2017 Osastolla oli jäsenmääränsä perusteella viisi äänivaltaisen edustajan paikkaa Helsingissä pidetyssä SPR:n yleiskokouksessa. Äänivaltaisiksi kokousedustajiksi valittiin: Marika Häggman Johanna Paajanen Arja Packalén Riikka Virta Auni-Marja Vilavaara 4 Hallitustoiminta 4.1 Osaston hallitus Vuoden 2017 aikana osaston hallitus on toiminut seuraavassa kokoonpanossa: Johanna Paajanen, puheenjohtaja (äitiyslomalla ) Susanna Rantanen, varapuheenjohtaja Sabina Eerola (ajalla ) Emma Andersson Marika Häggman Riia Järvenpää Marjukka Luoma Riikka Virta Nanna Sofia Vänttinen 4

5 Sabina Eerola erosi hallituksesta henkilökohtaisten syiden takia Eronpyyntö hyväksyttiin virallisesti syyskokouksessa Hänen tilalleen ei valittu uutta hallituksen jäsentä. Toimintavuoden 2017 aikana osaston hallitus piti 12 kokousta, joista yksi oli sähköpostikokous. Kokousten lisäksi järjestettiin kaksi strategiatapaamista ja päivitettiin osaston SWOT osastokummi Ari Hakalan kanssa. 4.2 Osaston toimihenkilöt sekä yhteyshenkilöt Osaston toimi- ja yhteyshenkilöinä vuonna 2017 toimivat: Sihteeri asti Sihteeri jälkeen Rahastonhoitaja Tiedottaja Keräysjohtaja Kotimaanavun yht.hlö Valmiustoiminnan yht.hlö. Humanitäärisen oik. yht.hlö Monikulttuurisen toiminnan. yht. hlö Vastaanottokeskustoiminnan yht. hlö Ystävätoiminta Terveyspisteet Jäsenmestari Sabina Eerola Riia Järvenpää Marika Häggman Marjukka Luoma Susanna Rantanen Emma Andersson Emma Andersson Emma Andersson Riikka Virta Nanna Sofia Vänttinen Marja Kauppinen (hallituksen ulkopuolisena) Susanna Rantanen Kosti Kankare (hallituksen ulkopuolisena) 4.3 Toimintaryhmien hallituskummit Osastossa on tapana valita kullekin toimintaryhmälle vastuuhenkilö hallituksen jäsenten joukosta. Kummin tehtävänä on toimia linkkinä ryhmän ja hallituksen välillä. Vuonna 2017 hallituksen jäsenet toimivat ryhmien kummeina seuraavasti: Susanna Rantanen Marika Häggman Riia Järvenpää Marjukka Luoma Riikka Virta Nanna Sofia Vänttinen Terveyspisteet, läksyhelppi Säilöönottoyksikön vierailijaryhmä, Kotipirtti VOK-kieliryhmät Punavuoren naistenryhmä Punahilkat Keskustelukerhot Papupata ja Suomi-wa-Sählän, Asumisaputoiminta Vastaanottokeskusten lastenryhmät Kaarlenkatu ja Punavuori 4.4 Toiminnantarkastajat pidetty syyskokous valitsi toiminnantarkastajaksi vuodelle 2017 Larserik Häggmanin. Myöhemmin todettiin kuitenkin Häggmanin esteellisyys perhesiteen takia, joten syyskokous valitsi taannehtivasti vuoden 2017 toiminnantarkastajaksi Sirkku Honkapohjan. Vuodelle 2018 toiminnantarkastajaksi valittiin Kalle Kivimaa. Varatoiminnantarkastajana jatkaa sekä 2017 että 2018 Inka Paatelainen. 5

6 5 Koulutukset ja kurssit 5.1 Osaston järjestämät kurssit järjestettiin yhdessä piirin kanssa Vapaaehtoisena vastaanottokeskuksessa -koulutus. Riia Järvenpää kertoi kielikerhojen toiminnasta. Osallistujia oli Hallituksen jäsenten kouluttautuminen Emma Andersson osallistui avustustoiminnan koulutuspäivään ja ensihuollon peruskurssille Valmiustoiminta sekä humanitaarinen oikeus 6.1 Valmius- ja ensihuoltotoiminta Osaston valmiussuunnitelma päivitettiin ja hyväksyttiin hallituksen kokouksessa Osasto kuuluu Helsingin osastojen yhteiseen Ensihuoltoyksikköön, jonka muita jäseniä ovat Kallio-Käpylä, Keski-Helsinki, Kontula, Laajasalo ja Pohjois-Helsinki. Osaston valmiuden ja kotimaanavun yhteyshenkilö Emma Andersson osallistui aktiivisesti osastojen yhteiseen valmiustoimintaan ja ensihuoltoyksikön toimintaan (jossa virallisena jäsenenä alkaen). Ensihuoltoyksikkö laatii oman toimintakertomuksensa. 6.2 Kotimaanapu - Hyvä joulumieli -lahjakortit Osastolla ei ollut varsinaisia kotimaanavun tehtäviä, mutta se osallistui edellisvuoden tapaan valtakunnalliseen Hyvä Joulumieli -kampanjaan jakamalla 59 kpl lahjakorttia ruokaostoksia varten. Kortit toimitettiin tarvitseville Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Kampin ja maahanmuuttoyksikön kautta. 6.3 Humanitaarinen oikeus Osastolla ei ole omaa aktiivista humanitaarisen oikeuden ryhmää ja ryhmätoiminnasta kiinnostuneet toimijat ohjataan Suomenlinnan osaston koordinoimaan Humanitaarisen oikeuden vapaaehtoisten ryhmään. 7 Terveystoiminta Osasto hallinnoi yhdessä Keski-Helsingin osaston kanssa kahta terveyspistettä Töölössä ja Katajanokalla (entinen Vallilan terveyspiste). Terveyspistetoiminnan tarkoituksena on tukea ja opastaa asiakasta oman terveyden hoidossa ja seurannassa. Varsinaista hoitoa ei anneta, vaan asiakas ohjataan tarvittaessa terveysasemalle tai muualle lääkärin hoitoon. Sairaanhoitajat/terveydenhoitajat tekevät mm. verenpainemittauksia, ja muutamissa 6

7 erityistapauksissa mitattiin myös veren sokeri. Myös pituus, paino, vyötärönympärys, rasvaprosentti ja kuntoindeksi on voitu mitata tarpeen ja toivomusten mukaan. Asiakkaille jaettiin mittanauhoja omatoimista mittausta varten. Terveyspisteavustajat kertovat asiakkaille terveyspisteen toiminnasta, avustavat heitä tarvittaessa erilaisissa asioissa jatkaen asiakkaan toivomuksen mukaan keskustelua ja tarjoavat virvokkeita. Terveyspiste voi myös järjestää oheisohjelmaa vastaanottojen lisäksi, esim. luentoja, liikuntaa jne. Asiakkaat saivat terveyskortin, johon on merkitty oleelliset tiedot käynneistä. Käyntejä ei ole eritelty syyn mukaan, ja asiakaskortistoa ei ole pidetty. 7.1 Töölön terveyspiste Töölön terveyspiste toimii Töölön monipuolisen palvelukeskuksen tiloissa. Vastaanotot ovat parillisten viikkojen torstaina klo Vastaanottoja oli vuonna kpl ja niissä asiakaskäyntejä 343 kpl. Asiakkaat ovat olleet valtaosin eläkeläisiä ja usein yksin asuvia, joten käynneillä on myös sosiaalista merkitystä. Töölön palvelukeskuksessa on tarjolla varsin monipuolista ohjelmaa, joten terveyspisteen toimesta sitä ei ole järjestetty kovin paljon; joskus on järjestetty luentoja ja tehty esim. luennoitsijaa koskevia ehdotuksia. 7.2 Katajanokan terveyspiste (ent. Vallilan terveyspiste) Katajanokan terveyspiste toimii Helsingin Työkanava HeTy ry:n tiloissa. Toimintaperiaatteet ovat samat kuin Töölön terveyspisteen kohdalla. Asiakkaina on myös maahanmuuttajia, joiden kohdalla esim. painonhallintaan, ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvät kysymykset voivat tulla esille. Vastaanottoja ollut 7, joissa asiakaskäyntejä oli 85. Naisten käyntejä oli 48 ja miesten käyntejä 37. Maahanmuuttajien käyntejä oli 20, joista naisten 6 ja miesten 14. Kantasuomalaisten asiakaskäyntejä oli 65, joista naisten 36 ja miesten 29. HeTy ry:n maahanmuuttaja-asiakkaista moni kävi vastaanotolla. Sekä kantasuomalaisista että maahanmuuttaja-asiakkaista moni osallistui mielellään HeTy ry:n järjestämille kursseille. Mm. suomen kielen ja ATK-taitoja haluttiin kartuttaa. Osa maahanmuuttajista ja asiakkaista yleensä oli työkokeilussa tehden mm. keittiö- ja siivoustöitä. HeTy ry:n muuttaessa vuoden vaihteessa Vallilasta Katajanokalle jokseenkin kaikkien työpanosta tarvittiin muuton toteuttamisessa ja vuoden 2017 alussa erityisesti suuren kaluste- ja muun tavaramäärän paikoilleen asettamisessa. 8 Hyvinvointi- ja sosiaalitoiminta 8.1 Helsingin ystävävälitys Osasto kuuluu Helsingin osastojen yhteiseen ystävävälitykseen. Ystävävälityksen toiminta perustuu tehtyyn sopimukseen. Sopijapuolina ovat olleet Itä-Helsingin, Kallio-Käpylän, Keski-Helsingin, Kontulan, Töölön ja Pohjois-Helsingin osastot sekä Helsingin ja Uudenmaan piiri (HUP). Sopimuksen vastuuosastoksi on sovittu Pohjois-Helsingin osasto. Sopimukseen liittyvä lisäsopimus allekirjoitettiin , jolloin Nuori nuorelle-ystävävälitys (Nunu) sekä Itä- Helsingin osaston saattajavälitys tulivat mukaan toimintaan. Ystävävälitys on laatinut oman toimintakertomuksensa. 7

8 8.2 Senioriryhmä Kotipirtti Ryhmän tarkoitus on tarjota Haagassa asuville vanhuksille mahdollisuus kodin ulkopuoliseen yhdessäoloon, ystävien tapaamiseen ja virkistäytymiseen. Ryhmä kokoontui keväällä 18 kertaa ja syksyllä 15. Ryhmän ikäjakauma oli 67 vuoden ja 91 vuoden välillä ja se kokoontui Petrus församlingenin tiloissa Haagan pappilantien 2:ssa maanantaisin Vastuuvapaaehtoisina toimivat Kirsti Anttila, Carita Saviaro (retket ja teatterikäynnit), Kaino de Silvestre (kahvitus) ja Anneli Pakarinen (yhteydenpito yhteistyöseurakuntiin). Ryhmällä on syntynyt hyväksi havaitut rutiininsa: alkujumppa, kahvittelu ja samalla kuulumisten vaihtaminen sekä ajankohtaisista asioista keskusteleminen. Ryhmässä myös luetaan kirjoja, pelataan ja musisoidaan. Lisäksi vierailijoita käy kertomassa eri aiheista. Hannele Koli-Siiteri vieraili kertomassa Oskar Parlandista, Eeva-Liisa Mannerista ja Märta Tikkasesta. Pertti Luumin kanssa asetuttiin uskonnollisen runouden äärelle, sekä kuunneltiin hänen tarinointiaan reformaatiosta. Tuula Salon kanssa pohdittiin kotiseudun tärkeyttä. Tuula Nilsson kertoi työskentelystä katastrofialueilla. Anne Marjoniemi tanssitti havaijilaisittain. Marja Heltelän kanssa keskusteltiin homoliitoista ja piispoista. Piia Kanniainen-Anttila kävi kertomassa Rikosuhripäivystyksestä ja sen toiminnasta. Tuula Koskenniemi kertoi risteilystään Välimerellä ja kokemuksistaan asua yksin omakotitalossa ja mitä se vaatii. Marja Nurminen kertoi kokemuksistaan laivalla olosta, Carita Saviaro matkastaan Jordaniassa, Kaino de Silvestre Stadin slangista ja Liisa Elovainio matkastaan Bilbaoon katsastamaan Guggenheim museota. Päiväkoti Timotei kävi ilahduttamassa meitä sekä keväällä että syksyllä. Perinteinen kevätretki suuntautui Lahteen ja syksyllä Teijoon. Ryhmä kävi myös teatterissa katsomassa Tenorit liemessä, Toinen koti ja Myrskyluodon Maija. Vuosi päättyi yhteiseen jouluateriaan Huopalahden kirkolla, joulumusiikista huolehti Stadin bändi. 9 Pakolais-, maahanmuuttaja- ja monikulttuurinen toiminta Pakolais-, maahanmuuttaja-, ja monikulttuurinen toiminta on Töölön osaston ydintoimintaa. Siihen sisältyy pakolaisapu- ja maahanmuuttajatoiminta, rasismin ja syrjinnän vastainen toiminta, sekä yleisen suvaitsevaisuuden vahvistaminen ja kanssakäymisen lisääminen kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Erityisesti tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista ja pyritään moninaisuuden lisäämiseen Punaisessa Ristissä. Osasto toimii yhteistyössä piirin, keskustoimiston ja muiden osastojen, sekä muiden yhteisöjen kanssa. Toiminnassa noudatetaan Punaisen Ristin sääntöjä ja perusperiaatteita, sekä yhteistyökumppanien kanssa sovittuja toimintaperiaatteita. Helsingin vastaanottokeskuksen eri toimipisteissä ja Metsälän säilöönottoyksikön toiminnassa noudatetaan näiden yksiköiden sääntöjä ja henkilökunnan antamia ohjeita. 9.1 Kotoutumisen edistäminen ja monikulttuurinen ystävätoiminta Papupata Papupata on vapaamuotoinen keskusteluryhmä, jossa keskustellaan suomeksi ajankohtaisista tai kerholaisia kiinnostavista aiheista. Ryhmässä pyritään rohkaisemaan kerholaisia käyttämään suomea. Monet osaavat kieltä, mutta heillä ei ole kontakteja, joiden kanssa käyttää suomea. 8

9 Papupata kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo Familia ry:n tiloissa Yrjönkatu 29A. Ryhmässä keskustellaan arkisista asioista ja tarvittaessa opastetaan sanojen merkityksiä ja kielioppia, kuten miten taivutetaan sana hyvä: hyvä, sikahyvä, sairaanhyvä. Lähes joka kerta keskustelemme eri maiden ruokakulttuurista ja nauramme paljon. Kerholaisia on joka puolelta maailmaa. Kaukaisimmat osallistujat ovat Australiasta ja Etelä-Amerikasta Suomi-arabia -kielivaihtopaja Suomi wa sählän Suomi arabia -kielivaihtopajassa opitaan suomea ja arabiaa ryhmässä siten, että kaikki opettavat omaa ja vastavuoroisesti oppivat toistensa äidinkieltä. Varsinaista vastuuopettajaa ei ole. Vastuuvapaaehtoisena on vuoden 2017 toimineet kevätkaudella Nikolai Klix ja syyskaudella Alaa Altamimi. Valmista oppimateriaalia tämän tyyppiseen itseohjautuvaan oppimiseen ja opettamiseen perustuvaan menetelmään ei ole tarjolla, joten tapaamisten ohjaamisessa käytetään luovuutta. Osittain ryhmä on käyttänyt arabiankielisten osallistujien suomen kielen oppikirjoja ja opetellut niissä olevia asioita arabiaksi. Fasilitaattori on myös välillä tapaamiskertojen alussa tiedustellut osallistujilta, mitä asioita he haluaisivat oppia ja kannustanut siten osallistujia aktiivisuuteen. Ryhmässä ei ole mitään tiettyä lähtötasoa ja mukaan voivat tulla kaiken tasoiset arabian tai suomen oppimisesta kiinnostuneet. Ryhmä kokoontui kerran viikossa maanantaisin, klo Kevätkaudella kokoontumispaikkana toimi Itäkeskuksen kirjaston kokoustila. Syksyllä saatiin käyttöön tila Lapinlahden Lähteeltä, yhteistyössä Pro Lapinlahti Mielenterveysseura ry:n MIITTI-hankkeen kanssa Helsingin Aikuisopiston Peruskoulun Läksyhelppi Helsingin Aikuisopiston Arkadiankadun toimipisteessä aloitti aikuisten Läksyhelppi-ryhmä Aloite ryhmän perustamisesta tuli opistolta. Kevätkaudella opetusta oli kerran viikossa perjantaisin. Syyskaudella perustettiin toinen, tiistaisin kokoontuva ryhmä. Oppilaiden määrä vaihteli 3-25 välillä, mutta useimmiten kummassakin ryhmässä oli noin oppilasta per kerta. Vapaaehtoisia toiminnassa oli mukana yhteensä 16. Peruskoulun opetus on kurssimuotoista. Oppilaat ovat kaikki aikuisia (20-50v) ja maahanmuuttajataustaisia. Taso on kirjava, joten tuki on tarpeen. Moni hyötyy kovasti henkilökohtaisesta ohjauksesta. Ohjausta kaivataan matematiikassa, suomen- ja englannin kielessä, historian-, maantiedon-, yhteiskuntaopin ja uskonnon läksyissä. Toiminnan alkaessa ohjaajina toimivat Ruoholahden alakoulun läksyhelpin ohjaajat (kts kohta x.x.x.) ja vähitellen joukkoa on vahvistettu uusilla vapaaehtoisilla Asumisaputoiminta Vuoden 2017 aikana pääkaupunkiseudun kaikki asumisaputoiminta pyrittiin keskittämään SPR:n ja Sininauhaliiton yhteiseen Facebook-ryhmään, jonka kautta vapaaehtoiset ja apua kaipaavat vastaanottokeskuksista omaan kotiin muuttavat kohtasivat toisensa. 9

10 9.2 Turvapaikanhakijoiden tuki Töölön osastolla on useita Helsingin kaupungin vastaanottokeskuksissa toimivia ryhmiä. Kaikki Helsingin vastaanottokeskukset (lukuun ottamatta Metsälän säilöönottoyksikköä) ovat ns. transitkeskuksia, joissa asukkaat odottavat siirtoa muihin vastaanottokeskuksiin. Tämän vuoksi pitkiä asiakassuhteita syntyy harvoin, ja ryhmien toiminta on suunniteltava usein vaihtuvalle asiakaskunnalle sopivaksi Suomen kielen keskustelukerho Pulinapaja Pulinapaja on vapaamuotoinen suomen kielen opetus- ja keskusteluryhmä, joka kokoontuu Punavuoren vastaanottokeskuksen 6. kerroksessa joka tiistai ja torstai kello 18:30 20:00. Ryhmä kokoontui vuoden 2017 aikana noin 73 kertaa. Toiminta jatkuu tavalliseen tapaan vuonna Opiskelijat jaetaan pienryhmiin heidän suomen kielen tasonsa mukaisesti. Pienryhmissä ohjaajat keskustelevat opiskelijoiden kanssa vapaasti valitsemistaan aiheista. Vapaaehtoisilla on apunaan erilaisia materiaaleja, joita kukin hyödyntää omaan tyyliinsä. Vapaaehtoiset, kuten myös opiskelijat ja heistä muodostettavat pienryhmät, vaihtelevat, joten jokainen tunti on erilainen sisällöltään. Jokaisella opetuskerralla on mukana vähintään 3 vapaaehtoista. Opiskelijoiden määrä on vaihdellut muutamasta oppilaasta lähes pariin kymmeneen Punahilkat Punavuoren vastaanottokeskuksen naisten ja lasten ryhmän tarkoituksena on järjestää mielekästä tekemistä vastaanottokeskuksen naisille sekä lapsille. Toisinaan mukana on ollut myös miehiä, jos osallistujia ei muuten ole tullut paikalle paljoa. Vuoden 2017 aikana ryhmä on pitänyt mm. kauneusiltoja, erilaisia ompelu- ja askarteluiltoja, ruoanlaittoiltoja ruotsinkielisten Marttojen tiloissa, piknikin puistossa, tutustumisen lähikirjastoon sekä retken Suomenlinnaan. Punahilkat kokoontui joka toinen keskiviikko klo Ryhmä järjesti aktiviteetteja suurimmaksi osaksi vastaanottokeskuksen tiloissa, joskus myös ruotsinkielisten Marttojen tiloissa, ulkona tai muualla vaihtelevassa paikassa. Yhteensä kokoontumiskertoja vuoden aikana oli 22. Osallistujamäärä vaihteli suuresti vuoden aikana, vastaanottokeskuksen asukkaita oli mukana aktiviteeteissa 4-30 henkilöä. Vapaaehtoisia on ollut paikalla keskimäärin 2-4 henkilöä per kerta. Ryhmän toinen vastuuvetäjä vaihtui syksyn alussa, koko vuoden vastuuvetäjiä on kuitenkin ollut kaksi henkilöä. Pitkin vuotta on tullut uusia vapaaehtoisia. Säännöllisiä vapaaehtoisia ryhmän toiminnassa on ollut n. 9 henkilöä, tämän lisäksi on myös ollut satunnaisia osallistujia sekä toimintaan tutustumaan tulleita. Keväällä 2017 osallistujia (vastaanottokeskuksen asukkaita) oli kohtalaisen vähän ja heidän aktivointi osallistumaan oli työlästä. Kesän jälkeen osallistujia oli yllättäen todella paljon, myös lasten määrä kasvoi merkittävästi. Syksyn aikana lapsia onkin osallistunut Punahilkkojen aktiviteetteihin usein merkittävästi enemmän kuin aikuisia, jolloin suunniteltuja tekemisiä on pitänyt muokata lapsille sopivampaan suuntaan. Olemme myös ryhmässä miettineet, onko ryhmän toiminta muuttunut liiaksi lasten toiminnan suuntaan, sillä aikuisia naisia on toisinaan osallistunut todella vähän, jos ollenkaan. 10

11 9.2.3 Kaarlenkadun miestenryhmä Ryhmän tarkoituksena on tuoda vaihtelua keskuksen miespuolisten asukkaiden elämään. Perustoimintana oli biljardi/pöytäjalkapallo/dominon pelailu ja muu jutustelu teen/pikkuleipien yms. merkeissä. Toiminta oli alkuvuoden 2017 melko epäsäännöllistä sekä vapaaehtoisten että kiinnostuneiden asiakkaiden vähäisen määrän takia. Syyskuusta alkaen ryhmä alkoi jälleen kokoontua säännöllisesti joka viikon perjantai (lukuun ottamatta muutamaa kertaa, jolloin ei ollut vähintään kahta vapaaehtoista paikalla). Yhteensä kokoontumisia syksyn aikana oli 14. Asukkaita tapaamisissa on ollut kerrasta riippuen n Lisäksi joinakin kertoina mukana on ollut asukkaiden lapsia (n. 2 kpl). Ryhmä teki myös kaksi retkeä. Ryhmä sai HJK:lta ilmaisliput pelattuun otteluun HJK- ROPS. Mukana oli kaksi vapaaehtoista ja 11 asukasta puolestaan ryhmä vieraili ravintola Kirkukissa Itäkeskuksessa. Mukana retkellä oli kaikkiaan 22 henkilöä, joista 5 vapaaehtoisia. Ryhmän toimintaan osallistui syksyn aikana 9 vapaaehtoista, joista 8 on osallistunut vähintään 4 tuntia. 9:stä vapaaehtoisesta syksyn aikana liittyneitä uusia on 7. Kaikki vapaaehtoiset ovat miehiä ja yli 29-vuotiaita. Äidinkieliä ovat englanti, italia, arabia ja suomi. Keskimäärin tapaamisiin on osallistunut n. 3 vapaaehtoista Kaarlenkadun Kieliklubi Muuttolinnut Kieliklubilla opiskellaan suomen kieltä eritasoisten osaajien tarpeet huomioon ottaen. Opiskelu toteutetaan pienryhmissä siten, että oppilaat jaetaan tasoryhmiin, joita jokaista vetää yksi opettajana toimiva vapaaehtoinen. Opetus nojaa kirjalliseen materiaaliin ja suulliseen kanssakäymiseen. Kaikki vastaanottokeskuksen asiakkaat eivät ole luku- ja kirjoitustaitoisia, joten opettajat käyttävät tarpeen mukaan muita opetusvälineitä. Kerho kokoontuu joka maanantai Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa 18:30-20:00. Suomen kieltä harjoitellaan ryhmissä erilaisten käytännön harjoitusten avulla. Opetellaan kaikkea aakkosista ja perusfraaseista dialogeihin ja vaikeampaan kielioppiin. Tukena on monisteet, kirjat ja muu oppimateriaali. Opiskelijoita on paikalla viikoittain vajaasta kymmenestä hieman yli viiteentoista, määrä vaihtelee suuresti. Oppijat ovat pääasiassa miehiä, olisi mukava saada toimintaan mukaan myös lisää naisia. Määrä vaihtelee suuresti vastaanottokeskuksen kulloisenkin väkimäärän mukaan. Tämä vaikeuttaa tuntien ennakoimista. Välillä opettajia on ollut liian vähän suhteessa oppijoihin ja välillä taas liian paljon oppijoita suhteessa opettajiin. Toiminta on kuitenkin ollut erittäin antoisaa ja sujunut melko jouhevasti. Toistaiseksi yhtään opetuskertaa ei ole jouduttu peruuttamaan. Sekä opettajat että oppijat ovat olleet motivoituneita ja innostuneita jokaisella opetuskerralla Metsälän säilöönottoyksikön vierailut Punaisen Ristin säilöönottoyksikön vierailuiden vapaaehtoiset (DCV) vierailevat säilöön otettujen ulkomaalaisten luona Metsälän säilöönottoyksikössä ja pyynnöstä Pasilan poliisivankilassa. Säilöön voidaan tuomioistuimen päätöksellä ulkomaalaislain nojalla ottaa esimerkiksi turvapaikanhakijoita, joiden henkilöllisyys on epäselvä tai ulkomaalaisia, jotka odottavat maasta poistamista. Poliisivankilassa säilöönotto voidaan toteuttaa silloin, kun Metsälän säilöönottoyksikkö on täynnä tai järjestelyyn on henkilöstä itsestään johtuvia syitä. (Vakituiset vierailut Pasilan poliisivankilaan lopetettiin vuonna 2015 kun Joutsenoon avattiin iso yksikkö ja paikat siellä siten lisääntyivät). 11

12 Säilöönottoyksikkö on suljettu laitos ja Punaisen Ristin vierailut voivat olla asukkaiden ainoa henkilökohtainen kontakti yksikön ulkopuolella. Vierailujen aikana järjestetään pienimuotoista toimintaa esimerkiksi musiikin tai muun itseilmaisun keinoin sekä kuunnellaan asukkaita, keskustellaan heidän kanssaan ja pelataan pelejä. Ryhmä käy myös keskustelua säilöönotosta Punaisen Ristin piiri- ja keskustoimiston kanssa ja näin tukee näiden vaikuttamistyötä. Ryhmän koordinaattorit osallistuvat aktiivisesti toiminnan kannalta olennaisten viranomaisten kanssa käytävään keskusteluun. Ryhmän työkieli on englanti. Vuonna 2017 ryhmä vieraili Säilöönottoyksikössä 49 kertaa. Yhteensä 135 vapaaehtoista vietti 2 tuntia säilössä (tunnit yhteensä 270). Aktiivisia vapaaehtoisia oli 33. Yksittäisiä asiakastapaamisia ei tilastoitu. Voidaan kuitenkin arvioida, että vierailua kohden ryhmä tapaa ja keskustelee 5-10 asukkaan kassa, joten vuodessa tavataan n säilöön otettua henkilöä. Säilöönottoyksikön kapasiteetti on 40 asukaspaikkaa. 49 käyntikerrasta 11:llä yksikkö oli täynnä. Keskimäärin Säilöönottoyksikössä oli yli 30 henkilöä, joista naisia 1-3 per vierailukerta. Ryhmällä oli neljä vastuuvetäjää vuoden 2017 aikana (Michael Hummel, Sanna Leino, Paola Minoia, Harri Simolin). Yksi koordinaattoreista (Harri) lopetti kesken vuoden. Vierailujen ohella vastuuvetäjien vastuulla on vierailujen suunnittelu, ryhmän hankintojen tekeminen, vapaaehtoisten tietokannan ja osallistumisten hallinnointi, vierailujen lyhyiden muistioiden laatiminen sekä muiden tapaamisten organisointi. Vierailujen lisäksi työtä kertyi noin 100 tuntia Punavuoren vastaanottokeskuksen lastenryhmä Punaketut Ryhmän tarkoituksena on järjestää mielekästä tekemistä vastaanottokeskuksen lapsille. Kerho kokoontuu Uudenmaan vastaanottokeskuksen tiloissa, ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa Piano-huoneessa. Punaketuissa on vuoden 2017 aikana toiminut vaihteleva määrä vapaaehtoisia: aktiivisesti mukana on ollut noin kahdeksan vapaaehtoista. Yhteensä vapaaehtoisia on toiminnassa mukana noin 20. Ryhmä kokoontui vuonna 2017 tiistaisin 40 kertaa. Sunnuntaisin yhteistyössä KVT:n kanssa kerho pidettiin neljä kertaa. Vuoden 2017 aikana ryhmässä on ollut lapsia 8-25 per kerta. Mukana on ollut myös lasten vanhempia. Vuosi 2017 toi jonkin verran muutoksia Punakettujen toimintaan. Nina Simberg-Koulumies jäi kesäkuussa pois vastuuvetäjän tehtävistä, mutta Inka Averin ja Nora Varjama jatkoivat ryhmän vastuuohjaajina. Marraskuussa kolmantena vastuuohjaajana aloitti Cristina Bianchi. Cristina on toiminut ryhmässä aiemmin vapaaehtoisena. Vuonna 2017 Punaketut teki yhteistyötä useamman toimijan kanssa, mikä rikastutti toimintaa ja mahdollisti sen, että lapsilla oli vaihtelevaa ja mukavaa puuhailtavaa. Eräs vastuuohjaajan askarteluohjaaja-tuttava suunnitteli ja ohjasi muutaman kerran; lapset tekivät näillä kerroilla muun muassa paperimassahevosia ja muita figuureita. Keväällä Punaketut aloittivat yhteistyön Satusillat hankkeen kanssa. Hankkeen tarkoituksena on saada lasten äänet kuuluviin ja tarjota lapsille mielekästä toimintaa. Satusillat järjestivät kesällä lapsille vastaanottokeskuksessa viikon kestävän kesäleirin, jolloin lapsille oli aktiviteetteja läpi viikon. Kesäleirille osallistui kaksi Punakettujen vapaaehtoista. Satusillat ovat tuoneet kerhoon aina omat materiaalit, lelut ym. Yhteistyö jatkui keväästä vuoden loppuun ja jatkuu todennäköisesti samalla tavalla ensi vuonna. 12

13 9.2.7 Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen lastenryhmä Kaarlenkadun lastenryhmä järjestää toimintaa Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa majoittuville lapsiperheille. Lapset saavat positiivista huomiota, ja aikuisen ohjaajan mukaan leikkeihin. Ryhmässä piirrellään, askarellaan, ja välillä päästään myös purkamaan energiaa leikkipuistoihin tai retkelle. Tuttujen vapaaehtoisen kanssa vanhemmat pääsivät tutustumaan Helsinkiin, lapsiperheille suunnattuihin tapahtumiin ja ylipäätään lapsiperheiden elämään Suomessa. Ryhmässä ohjaajat ja mukaan osallistuvat vanhemmat keskustelivat myös kulttuurieroista, kielestä ja suomalaisesta yhteiskunnasta muun keskustelun ohella. Toisinaan vanhemmat saivat myös levätä ohjaajien huolehtiessa ja leikkiessä lasten kanssa. Kaarlenkadun lastenryhmä edistää keskuksessa majoittuvien lapsiperheiden hyvinvointia, ja lisää perheiden vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa 10. Nuorisotoiminta 10.1 Ruoholahden Läksyhelppi Ruoholahden ala-asteen Läksyhelppi-ryhmä jatkoi toimintaansa vuonna 2017 normaaliin tapaan. Ryhmä kokoontui keskiviikkoisin klo , kevät- ja syyslukukausilla, yhteensä 18 kertaa. Läksynteon ohessa keskusteltiin oppilaita kiinnostavista asioista ja samalla kannustettiin ja motivoitiin koulunkäynnissä. Koulun yhteysopettajan mukaan läksyavun lisäksi monelle oppilaalle oli tärkeää aikuisen seura ja tuki. Oppiaineista yleisimmät ovat äidinkieli/suomi, matematiikka ja englanti, ja jonkin verran maantiede ja luonnontiede ja yhteiskuntaoppi ja historia. Vapaaehtoisia oli 4-7 per kerta ja oppilaiden määrä vaihteli 8 ja 36 välillä, kuitenkin siten, että useimmiten heitä oli n. 20. Oppilaita oli kaikilta luokka-asteilta (1-6), eniten 2-3 luokilta. Oppilasmäärät olivat nousussa lukukauden loppua kohti. Yhteistyö koulun kanssa jatkui erittäin hyvänä. Ohjaajat saivat kutsun koulun Suomi juhlaan, jossa kaikki oppilaat (yli 400) esiintyivät. 11 Tapahtumat Osasto järjesti ryhmien vastuuvetäjille ja muille vapaaehtoisille pikkujoulut Lisäksi osaston jäseniä toimi vapaaehtoisina esittelemässä järjestön toimintaa Maailma kylässä festivaaleilla ja Helsingin ja Uudenmaan piirin yleiskokousviikolla järjestämällä Gimis-tapahtumatorila. 13

14 12 Keräykset 12.1 Operaatio Nälkäpäivä Osasto järjesti viime vuosien tapaan Nälkäpäivä-keräyksen Töölöntorilla. Keräyskeskuksena toiminut teltta pystytettiin piirin henkilökunnan toimesta torstaiaamuna. Vapaaehtoisia päivystäjiä toimi keräysjohtajan lisäksi keskuksella yhteensä 12 kpl. Lipaskerääjiä oli yhteensä 50 kpl. Keräyksen tuotto oli hyvä. Yhteensä 7 355,48 tulos muodostui seuraavasti: Lipaskeräys kadulla: 6 525,43 eur; leipien myynti: 339,00 eur ja koulukeräys Töölön ala-asteen koululla 491,05 eur. 13 Viestintä Osaston pääasialliset viestintäkanavat ovat digitaalisia. Sähköinen jäsenkirje lähetettiin neljä kertaa, ja jäseniin ja vapaaehtoisiin oltiin yhteydessä pääasiallisesti sähköpostitse. Tapahtumista, kampanjoista ja koulutuksista tiedotettiin erityisesti Facebook-sivun kautta. Osastolla on oma nettisivu Rednet-portaalissa. Kevät- ja syyskokouskutsut julkaistiin Töölöläinen lehdessä. 14 Yhteistoiminta Osasto tekee yhteistyötä lukuisten eri toimijoiden kanssa. Osaston ja sen ryhmien toiminta ei olisi mahdollista ilman kattavaa yhteistyöverkostoa Muut SPR:n yksiköt Osastolla on yhteishallintosopimus Katajanokan (ent. Vallila) ja Töölön terveyspisteistä Keski- Helsingin osasto kanssa. Sopimuksessa terveyspisteiden pääasiallinen hallinnollinen vastuu on Töölön osastolla, mutta kuluista osastot vastaavat tasaosuuksin. Osasto on mukana Helsingin yhteisessä ystävävälityksessä (kohta 8.1) ja Helsingin osastojen yhteisessä Ensihuoltoyksikössä (kohta 6.1). Osasto isännöi alueellista osastofoorumia Hallitus pyrki lähettämään edustuksen myös muiden osastojen ja piirin järjestämiin foorumeihin ja seminaareihin, sekä eri vastuualueiden koulutuksiin, infotilaisuuksiin ja tapaamisiin (mm. keräykset, viestintä, rahastonhoitajan tehtävät, asumisapu-toiminta). Yhteistyötä tehtiin erityisesti osastojen viestintävapaaehtoisten kesken (esim. tapaamisia, Facebook-ryhmä ja yhteisiä projekteja). Osaston kummina Helsingin ja Uudenmaan piiristä toimi Ari Hakala Muut yhteistyötahot Merkittävin SPR:n ulkopuolinen yhteistyökumppani oli Helsingin kaupunki. Osaston toimintaryhmiä on ollut niin kaupungin vastaanottokeskuksissa kuin Töölön palvelukeskuksessa ja eri kirjastojen tiloissa. Sosiaalivirasto puolestaan on ollut mukana Hyvä joulumieli lahjakorttien jakamisessa. Myös merkittävä osa järjestön ulkopuolisesta rahoituksesta tulee Helsingin kaupungilta (kts. kohta 15.1 Saadut avustukset). 14

15 Muita yhteistyökumppaneita on olleet mm. Familia ry., Helsingin Työttömät ry., Pro Lapinlahti Mielenterveysseura ry (MIITTI-hanke), Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry., Petrus församlingenin ja Haagan seurakunta. 15 Taloudenhoito ja taloushallinto Osaston taloudellinen tilanne on hyvä. Käteisvaroja siirrettiin järjestöpankkiin vuoden aikana euroa. Vuoden 2017 aikana taloushallinnossa panostettiin edelleen toimintaryhmien ohjeistamiseen niille budjetoitujen varojen käytössä ja käytön raportoinnissa. Tarkemmat tiedot taloudesta käyvät ilmi tilinpäätöksestä Vuoden 2017 aikana saadut avustukset Toimintavuoden 2017 aikana osasto on saanut seuraavat avustukset, jotka on maksettu sen pankkitilille: Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveyslautakunta Stiftelsen 7e mars fonden (Kaarlenkadun lastenryhmälle) 1500,00 eur 800,00 eur *** Yhteenvetona vuodesta hallitus toteaa, että ryhmätoiminnan ja taloudellisen tilanteen osalta vuosi oli erittäin onnistunut. Kehittämiskohteina voidaan pitää etenkin jäsenhankinnan tehostamista ja vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. Tulevaisuudessa olisi pystyttävä tarjoamaan entistä paremmin lyhytkestoisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia, sekä löydettävä keinoja sitouttaa vapaaehtoisia toimimaan vaativammissa vastuuvapaaehtoisten tehtävissä. Suomen Punaisen Ristin Töölön osaston hallitus 15