Suomen Punaisen Ristin Töölön osaston hallituksen kertomus osaston toiminnasta vuodelta 2016

Transkriptio

1 Suomen Punaisen Ristin Töölön osaston hallituksen kertomus osaston toiminnasta vuodelta 2016 Sisällys 1 Suomen Punaisen Ristin Töölön osaston perustiedot Osasto Punaisen Ristin edustajana paikkakunnalla Osaston painopistealueet ja muu toiminta Osaston toimitilat Jäsenistö ja huomionosoitukset Jäsenistö Huomionosoitukset Sääntömääräinen järjestötoiminta Osaston kevätkokous Osaston ylimääräinen kokous Osaston syyskokous Hallitustoiminta Osaston hallitus Osaston toimihenkilöt sekä yhteyshenkilöt Toimintaryhmien hallituskummit Toiminnantarkastajat Koulutukset ja kurssit Vapaehtoisena vastaanottokeskuksessa ja vapaaehtoisena Punaisessa Ristissä -koulutus Hallituksen jäsenten kouluttautuminen Puheenvuorot HUP:n koulutuksissa Valmiustoiminta sekä humanitaarinen oikeus Valmius- ja ensihuoltotoiminta Kotimaanapu - Hyvä joulumieli -lahjakortit Humanitaarinen oikeus Terveystoiminta Töölön terveyspiste Vallilan terveyspiste Hyvinvointi- ja sosiaalitoiminta Helsingin ystävävälitys

2 8.2 Senioriryhmä Kotipirtti Terhokerho Pakolais-, maahanmuuttaja- ja monikulttuurinen toiminta Kotoutumisen edistäminen ja monikulttuurinen ystävätoiminta Papupata Suomi-arabia -kielivaihtopaja Suomi wa sählän Asumisaputoiminta Kansainvälinen Klubi Betania ja Culture Café Turvapaikanhakijoiden tuki Suomen kielen keskustelukerho Pulinapaja Punahilkat Koskelan ja Kaarlenkadun miestenryhmät Kaarlenkadun Kieliklubi Muuttolinnut Metsälän säilöönottoyksikön vierailut Punavuoren vastaanottokeskuksen lastenryhmä, Punaketut Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen lastenryhmä Metsälän vastaanottokeskuksen lastenryhmä Nuorisotoiminta Ruoholahden Läksyhelppi Muu oppilaitosyhteistyö Tapahtumat Rasisminvastaisen viikon vaatekeräys Maailma kylässä -festivaali Keräykset Operaatio Nälkäpäivä Viestintä Yhteistoiminta Muut SPR:n yksiköt Muut yhteistyötahot Taloudenhoito ja taloushallinto Vuoden 2016 aikana saadut avustukset

3 1 Suomen Punaisen Ristin Töölön osaston perustiedot 1.1 Osasto Punaisen Ristin edustajana paikkakunnalla Vuosi 2016 oli perustetun Suomen Punaisen Ristin Töölön osaston 63. toimintavuosi. Suomen Punainen Risti on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu Suomen Punaisesta Rististä annettuun lakiin (238/2000). Helsingissä toimi vuoden 2016 lopussa 13 Punaisen Ristin osastoa, joiden kesken oli myös erilaisia yhteishankkeita. Töölön osasto on Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin alueen toiseksi vanhin yhä Helsingissä toimiva osasto. 1.2 Osaston painopistealueet ja muu toiminta Osasto on määrittänyt toimintasuunnitelmassaan vuodelle 2016 painopistealueikseen monikulttuurisen ja kotouttavan toiminnan, sekä nuorisotoiminnan kehittämisen etenkin kouluyhteistyön muodossa. Monikulttuurisen ja kotouttavan toiminnan osalta onnistuttiin hyvin. Erityisesti keskityttiin turvapaikanhakijoiden tukemiseen vastaanottokeskuksissa. Kotouttavaa toimintaa oli lisäksi kahdessa kielikerhossa (joista toinen aloitti toimintansa vuoden aikana) ja läksyhelppikerhossa, Kouluyhteistyön kehittämisestä päätettiin luopua ja keskittää resurssit monikulttuuriseen toimintaan. Muuta toimintaa edustivat kaksi erittäin hyvin toimivaa terveyspistettä, sekä vanhusryhmä. 1.3 Osaston toimitilat Osastolla ei ole omia toimitiloja, mutta se käyttää mm. Helsingin ja Uudenmaan piirin toimitiloja Kampissa hallituksen kokouksiin ja koulutusten järjestämiseen. Osaston toimintaryhmiä on lisäksi toiminut mm. Helsingin eri vastaanottokeskuksissa, Metsälän säilöönottoyksikössä, Familia ry:n tiloissa, sekä eri kirjastojen ryhmätyötiloissa. 2 Jäsenistö ja huomionosoitukset 2.1 Jäsenistö Töölön osaston jäsenmäärä oli vuoden 2016 lopussa 931 (4,0 % vähemmän kuin edellisenä vuonna). Nuoria jäseniä (Nuorisojäsenet ja nuoret perhejäsenet) oli jäsenistöstä 124 henkilöä (13,6%.) Ainais- ja kunniajäseniä jäsenistä oli 129 henkilöä. Uusia jäseniä liittyi osastoon vuoden 2016 aikana 98. Uusien osuus koko jäsenmäärästä oli 10,5 % 3

4 2.2 Huomionosoitukset Osasto ei myöntänyt huomionosoituksia vuonna Sääntömääräinen järjestötoiminta 3.1 Osaston kevätkokous Osaston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Helsingin ja Uudenmaan piirin koulutustiloissa osoitteessa Salomonkatu 17 B, Helsinki. 3.2 Osaston ylimääräinen kokous Osasto kutsui koolle ylimääräisen kokouksen Kokouksessa valittiin heti 2015 syyskokouksessa tapahtuneen valintansa jälkeen eroamaan joutuneen Janika Vilen-Sheehbanin tilalle Anu Liikasen, joka aiemmin toimi osaston varatoiminnantarkastajana. Uudeksi varatoiminnantarkastajaksi kokous valitsi Inka Paatelaisen. 3.3 Osaston syyskokous Osaston sääntömääräinen syyskokous pidettiin Helsingin ja Uudenmaan piirin koulutustiloissa osoitteessa Salomonkatu 17 B, Helsinki. 4 Hallitustoiminta 4.1 Osaston hallitus Vuoden 2016 aikana osaston hallitus on toiminut seuraavassa kokoonpanossa: Johanna Paajanen, puheenjohtaja (äitiyslomalla ) Susanna Rantanen, varapuheenjohtaja Tiina Hyyppä Marika Häggman Riia Järvenpää Marja Kauppinen Anu Liikanen ( alkaen ja asti) Marjukka Luoma Sanna Ristimäki Nanna Sofia Vänttinen Toimintavuoden 2016 aikana osaston hallitus piti 11 kokousta, joista yksi oli sähköpostikokous. Syksyllä Anu Liikanen siirtyi Suomen Punaisen Ristin keskustoimiston palvelukseen, ja joutui siten jättämään paikkansa hallituksessa per

5 4.2 Osaston toimihenkilöt sekä yhteyshenkilöt Osaston hallitus valitsi osaston toimihenkilöiksi sekä yhdyshenkilöiksi vuodeksi 2016 alla mainitut henkilöt: Sihteeri Rahastonhoitaja Tiedottaja Keräysjohtaja Kotimaanavun yht.hlö Valmiustoiminnan yht.hlö. Monikulttuurisen toiminnan. yht. hlö Vastaanottokeskustoiminnan yht. hlö Nuorisotoiminnan yht. hlö. LäksyHelppi Terveyspisteet Jäsenmestari Tiina Hyyppä Marika Häggman Marjukka Luoma Susanna Rantanen Tiina Hyyppä Tiina Hyyppä Sanna Ristimäki Nanna Sofia Vänttinen Riia Järvenpää Marja Kauppinen Susanna Rantanen Kosti Kankare (hallituksen ulkopuolisena) 4.3 Toimintaryhmien hallituskummit Vuonna 2016 hallituksen jäsenet toimivat ryhmien kummeina seuraavasti: Susanna Rantanen: Terveyspisteet Tiina Hyyppä: Säilöönottoyksikön vierailijaryhmä Riia Järvenpää: Läksyhelpit, Papupata-kielikerho Marja Kauppinen: Läksyhelpit Anu Liikanen: vanhustenryhmä Kotipirtti/Ystävätoiminta Marjukka Luoma: Punavuoren naistenryhmä Punahilkat/Betania Club ja Culture Cafe Sanna Ristimäki: Punavuoren Pulinapaja-keskustelukerho/Miestenryhmät vastaanottokeskuksissa Nanna Sofia Vänttinen: vastaanottokeskusten lastenryhmät Kaarlenkatu, Punavuori ja Metsälä 4.4 Toiminnantarkastajat Osaston toiminnantarkastajana jatkoi vuoden 2016 Sirkku Honkapohja. Varatoiminnantarkastajana toimi Inka Paatelainen. Vuodelle pidetty syyskokous valitsi toiminnantarkastajaksi Larserik Häggmanin. Varatoiminnantarkastajana jatkaa Inka Paatelainen. 5 Koulutukset ja kurssit 5.1 Vapaehtoisena vastaanottokeskuksessa ja vapaaehtoisena Punaisessa Ristissä - koulutus Osasto järjesti yhteistyössä piiritoimiston Janne Leskisen kanssa Goethe-instituutin tiloissa Kampissa erityisesti vastaanottokeskustyöstä kiinnostuneille uusille vapaaehtoisille. 5

6 Koulutuksessa Janne Leskinen piiristä kertoi SPR:n perusasiat sekä toimimisesta vastaanottokeskuksissa. Riia Järvenpää kertoi kieliryhmistä, Nanna Vänttinen lastenryhmistä ja Matti Aitta miesten ryhmästä. Koulutukseen osallistui noin 25 henkilöä. 5.2 Hallituksen jäsenten kouluttautuminen Hallituksen jäseniä osallistui vuoden aikana ainakin seuraaviin koulutuksiin ja seminaarityyppisiin tilaisuuksiin: - Aktiivinen toiminta osastossa -koulutus Luoma ja Rantanen - Puheenjohtajaseminaari Paajanen ja Rantanen 5.3. Puheenvuorot HUP:n koulutuksissa Hallituksen jäsenet Nanna Vänttinen ja Riia Järvenpää kertoivat Töölön osaston toiminnasta Helsingin ja Uudenmaan pirin Vapaaehtoisena vastaanottokeskuksessa Valmiustoiminta sekä humanitaarinen oikeus 6.1 Valmius- ja ensihuoltotoiminta Osaston valmiussuunnitelma päivitettiin ja hyväksyttiin hallituksen kokouksessa Aktiivista valmiustoimintaa ei ollut. Osasto kuuluu Helsingin osastojen yhteiseen Ensihuoltoyksikköön, jonka muita jäseniä ovat Kallio- Käpylä, Keski-Helsinki, Kontula, Laajasalo ja Pohjois-Helsinki. Osaston vapaaehtoisia ei ollut mukana yksikön toiminnassa vuoden aikana 2016 eikä osastolle tullut yhtään ensihuoltopyyntöä. 6.2 Kotimaanapu - Hyvä joulumieli -lahjakortit Osastolla ei ollut varsinaisia kotimaanavun tehtäviä, mutta se osallistui valtakunnalliseen Hyvä Joulumieli -kampanjaan jakamalla 80 kpl lahjakorttia ruokaostoksia varten. Kortit toimitettiin tarvitseville Helsingin kaupungin sosiaaliviraston, sekä Punavuoren vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijän välityksellä. 6.3 Humanitaarinen oikeus Osastolla ei ole omaa aktiivista humanitaarisen oikeuden ryhmää ja ryhmätoiminnasta kiinnostuneet toimijat ohjataan Suomenlinnan osaston koordinoimaan Humanitaarisen oikeuden vapaaehtoisten ryhmä Helsingissä, HumO Helsinki -ryhmään. 7 Terveystoiminta Osasto hallinnoi yhdessä Keski-Helsingin osaston kanssa kahta terveyspistettä Töölössä ja Vallillassa. Osaston alaisuudessa toiminut Hermannin piste siirtyi vuonna 2016 Kallio-Käpylän osaston hallinnoitavaksi. 6

7 Terveyspistetoiminnan tarkoituksena on tukea ja opastaa asiakasta oman terveyden hoidossa ja seurannassa. Varsinaista hoitoa ei anneta, vaan asiakas ohjataan tarvittaessa terveysasemalle tai muualle lääkärin hoitoon. Asiakkaille on tarpeen ja toivomusten mukaan tehty mm. verenpaineen mittausta, lisäksi on voitu mitata pituus, paino, kehon rasvaprosentti ja laskea kuntoindeksi. Asiakkaat saavat terveyspisteeltä SPR:n tai muun kansanterveysjärjestön terveyskortin, mihin on merkitty lyhyesti vastaanotolla suoritettujen tutkimusten tulokset. Kortti on yleensä mukana, kun asiakas tulee seuraavan kerran käymään, mikä auttaa seurannassa, koska asiakasrekisteriä ei pidetä. Vastaanoton jälkeen avustajat tarjoilevat virvokkeita ja jatkavat keskustelua, asiakkaan toiveiden mukaan. Lisäksi järjestetään silloin tällöin oheisohjelmaa toimipisteen resurssien ja asiakaskunnan mukaan. 7.1 Töölön terveyspiste Töölön terveyspiste on toiminut vuoden aikana entisissä tiloissa Töölön monipuolisessa palvelukeskuksessa os. Töölönkatu 33, Helsinki, pääsääntöisesti kahden viikon välein, parillisten viikkojen torstaina. Toimintatilana on edelleen ollut kerhohuone nro 2 ensimmäisessä kerroksessa. Asiakkaat ovat olleet pääosin palvelukeskuksen päivätoiminnan asiakkaita, muutamat palvelukeskuksessa asuvia. Myös talon ulkopuolelta on tullut asiakkaita. Asiakkaat ovat olleet yleensä seniori-ikäisiä eläkeläisiä, mutta myös esim. työeläkkeellä olevat voivat käyttää talon ja terveyspisteen palveluja. Toimintavuonna on ollut luento syöpäsairauksista palvelukeskuksessa. Lisäksi on palvelukeskuksen toivomuksesta pidetty terveyspistevastaanotto päivätoimintakeskus Ilonpilkkeessä Katajanokalla. Terveyspistevastaanottoja oli 18 ja asiakaskäyntien määrä 314. Yksittäisistä asiakkaista ei pidetä rekisteriä. Yleisesti voidaan todeta, että useimmat asiakkaat ovat käyneet vastaanotolla melko säännöllisesti. Verrattuna huippuvuoteen 2013, jolloin 19 vastaanottokerran aikana kävi 508 asiakasta, pudotus on melko suuri. Tähän voi olla useitakin syitä, joiden selvittämiseen tarvittaisiin asiakkaiden henkilökohtaisista tilanteista tarkempaa tietoa. Voidaan olettaa, että hyväkuntoisimmat asiakkaat käyttävät lisääntyvästi myös terveysasemien itsepalveluvälineitä, ja heillä saattaa olla kunnonmittausvälineistöä (esim. verenpainemittari) myös kotona. Monet eivät ehkä katso tarvitsevansakaan tavallisiin terveyspalveluihin mitään lisää. Satunnaiset tekijät, kuten sää, vaikuttanevat suuresti yksittäisten vastaanottokertojen asiakasmäärään. Seuraava vuosi ei tuone oleellisia muutoksi Töölön terveyspisteen toimintaan. Terveydenhuollon ammattityöntekijät ovat vuoden alussa samat kuin toiminnan alkaessa, mikä on omiaan luomaan työhön jatkuvuutta. Myös osa avustajista on ollut mukana alusta lähtien. Toiminta jatkunee entisellään lukuun ottamatta verensokerin mittausta, mikä ainakin toistaiseksi jää terveysviranomaisten päätöksellä pois mahdollisia poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Oheistoimintaa suunnitellaan yhdessä palvelukeskuksen kanssa. Terveyspisteellä on seuraavan toimintavuoden alkaessa välttämätön määrä vapaaehtoisia työntekijöitä, mutta vuorottelijoita ja sijaisia toivotaan lisää. 7

8 7.2 Vallilan terveyspiste Vallilan terveyspiste on toiminut entisessä paikassa os. Nokiantie 2-4, Helsinki, Helsingin Työttömät HeTy ry:n toimitilan kokoushuoneessa., pääsääntöisesti neljän viikon välein parillisten viikkojen torstaina. Asiakkaina on ollut HeTy:n jäseniä, kurssilaisia ja työntekijöitä. Asiakkaista suuri osa eli n. 43 % oli maahanmuuttajia. Terveyspisteen vastaanottoa ovat hoitaneet toiminnassa alusta pitäen mukana olleet kaksi sairaanhoitajaa asti, minkä jälkeen kahtena viimeisenä kertana marras- ja joulukuussa vastaanottoa on pitänyt uusi sairaanhoitaja. Myös avustajat ovat olleet toiminnassa koko ajan mukana. Toimintavuonna pidetyn luento- ja keskustelutilaisuuden aiheeksi oli valittu syöpäsairaudet. Vastaanottoja oli toimintavuonna 8 ja asiakaskäyntejä yht Käyntien määrä on Vallilassakin selvästi pudonnut. Syyt ovat moninaisia, kuten asiakkaiden elämäntilanteen vaihtuminen tai vääränlaiset odotukset pisteen tarjoamien palveluiden suhteen. Tulevana toimintavuotena toiminta muuttuu olennaisesti HeTy ry:n muuttaessa vuoden vaihteessa uusiin tiloihin Katajanokalle, os. Katajanokanlaituri 4, Helsinki. Suuren kaluste- ja muun tavaran määrän vuoksi järjestäytyminen uusiin huonetiloihin voi viedä pitkälle helmikuuhun asti. Terveyspistekin pääsee jatkamaan toimintaansa vasta silloin. Vallilassa toimineet sairaanhoitajat ilmoittivat jo edellisen vuoden lopulla lopettavansa toimintansa siellä, mutta jatkavansa edelleen Töölön pisteessä. Uusi sairaanhoitaja on halukas jatkamaan Katajanokan pisteessä, mutta vastaanottoaikoja saatetaan joutua muuttamaan. Oheistoimintaa yritetään vilkastuttaa, jos mahdollista. Luennot ajankohtaisista aiheista, mm. terveys, oman rahatalouden hoito ja yhteiskunnalliset asiat, ovat kiinnostaneet ja niitä on seurannut vilkas keskustelu. On odotettavissa, että niistä ja erityisesti terveys- ja työpainotteisista asioista halutaan kuulla lisää. Aiempina vuosina pidetyillä ryhmäliikuntatunneilla oli myös kohtalaisesti osallistujia. Katajanokan terveyspisteelle tarvitaan toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi lisää vapaaehtoisia sairaanhoitajia ja mielellään myös terveyspisteavustajia. 8 Hyvinvointi- ja sosiaalitoiminta 8.1 Helsingin ystävävälitys Ystävävälityksen toiminta perustuu tehtyyn sopimukseen. Sopijapuolina ovat olleet Itä- Helsingin, Kallio-Käpylän, Keski-Helsingin, Kontulan, Töölön ja Pohjois-Helsingin osastot sekä Helsingin ja Uudenmaan piiri (HUP). Sopimuksen vastuuosastoksi on sovittu Pohjois-Helsingin osasto. Sopimukseen liittyvä lisäsopimus allekirjoitettiin , jolloin Nuori nuorelleystävävälitys (Nunu) sekä Itä-Helsingin osaston saattajavälitys tulivat mukaan toimintaan. Ystävävälitys toimii osoitteessa Salomonkatu 17 B. 3.kerros, Helsinki. Välityksellä on ollut käytössä kolme puhelinta. Välitys on saanut toimintaansa kertomusvuodelle euron avustuksen Helsingin kaupungilta, jolta anottiin avustusta Piirin kiintiössä. Kaikki välittäjät, yhteensä 15 henkeä, kokoontuivat neljä kertaa kuukausikokouksiin. Vastuuvälittäjänä toimi Victoria Wenlin-Pietiläinen Pohjois-Helsingin osastosta. Välityksestä osallistuttiin myös joihinkin piirin järjestämiin koulutus- ja virkistystilaisuuksiin sekä pidettiin Piirin edustajaa Outi Mustosta ajan 8

9 tasalla toiminnasta. Välityksen johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa puheenjohtajanaan Pohjois- Helsingin osaston puheenjohtaja Raija Rajala. Julkisuudessa yksinäisten ja apua tarvitsevien henkilöiden ystävä- ja saattotoiminta on saanut paljon satunnaista näkyvyyttä. Näyttää kuitenkin siltä, ettei resurssien kohdistaminen eikä yhteistyö eri tahojen välillä toimi vielä optimaalisella tavalla. Tämä heijastui paljolti myös SPR:n Helsingin varsinaisen ystävävälityksen toimintaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Varsinaisen ystävävälityksen toimintaa pyrittiin tehostamaan sisäisten toimintatapojen yhdenmukaistamisella ja järkeistämisellä. Myös osastoihin, asiakkaisiin ja vapaehtoisiin ystäviin suunnattua tiedottamista suunniteltiin kehitettävän selkeämmäksi ja säännöllisemmäksi, mutta työ jäi vielä kesken. Myös vapaaehtoisten ja asiakkaiden alueellista seurantaa jatkettiin edellisvuoden tapaan ja siitä tiedotettiin myös osastoille. Käytännössä edelleen oli alueita, joille ei löydy vapaaehtoisia ystäviä asiakkaille ja päinvastoin alueita, joiden ulkopuolelle ei haluta lähteä. Tehdyn sopimuksen mukaan ystäväkurssien järjestäminen on osastojen vastuulla vapaaehtoisten ystävien rekrytoimiseksi. Varsinaiseen ystävävälitykseenkin on koko ajan tulossa myös lisää maahanmuuttaja-asiakkaita. Samoin moni uusi vapaaehtoinen on ilmaissut kiinnostuksensa toimia maahanmuuttajan ystävänä. Tässä suhteessa koulutus, työnjako ja toimintaperiaatteet eivät ole valitettavasti vielä selkiytyneet esim. SuomiKamu-toiminnasta huolimatta. Vuoden aikana ystävävälityksessä toimi vapaaehtoisina välittäjinä yhteensä kuusi henkilöä. Välittäjät päivystivät ja kolmesti viikossa kolme tuntia kerrallaan, maanantaisin klo , tiistaisin klo ja keskiviikkoisin klo Hallinnolliset tehtävät suoritettiin pääsääntöisesti päivystysajan ulkopuolella ja usein talkoovoimin. Kertomusvuonna tehtiin päivystyksiä ja hallinnollisia tehtäviä yhteensä noin 526 tuntia. Asiakkaita oli 240 (edellisvuonna 186), vapaaehtoisia ystäviä 212 (194) ja uusia ystäväsuhteita 90 (90). Töölön osaston osuus (postinumeron perusteella) oli 19 asiakasta ja 18 vapaaehtoista. Nuori nuorelle -ystävätoiminnan tavoitteena on löytää (15 29-vuotialle) ystävää kaipaaville nuorille (18 29-vuotiaita) vapaaehtoisia ystäviä. Toiminnan tavoitteena oli tarjota vertaistukea yksinäisille nuorille ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Myös tämän toiminnan haasteena oli kertomusvuonna nuorien vapaaehtoisten rekrytointi. Usein yksinäiset nuoret toivoivat omanikäistään seuraa, kun taas vapaaehtoiset olivat pääsääntöisesti ikähaarukan yläpäästä, yli 25-vuotiaita. Lisäksi myös miespuolisista vapaaehtoisista oli pulaa ja heitä olisi hyvä saada mukaan toimintaan, sillä usein nuoret toivoivat nimenomaan samaa sukupuolta olevaa ystävää. Yhdistetyistä ystäväpareista tehtiin seurantaa olemalla heihin yhteydessä noin puolen vuoden sisällä yhdistämistapaamisesta ja näin saada tietoa toiminnan onnistumista, joissa monet yhdistetyt ystäväparit jatkoivat tapaamista hyvällä menestyksellä. Lisäksi moni nuori ilmoitti saaneensa tärkeää tukea vaikeissa elämäntilanteissa. Elokuussa 2016 SPR:llä aloitettiin vuoden mittainen mielenkiintoinen verkkoystävätoiminnan kehittämishanke, joka pilotoidaan pääkaupunkiseudun Nunu -välityksessä. Hankkeessa erillinen vapaaehtoistiimi kehittää verkkomuotoista Nuori nuorelle -ystävätoimintaa. 9

10 Nunu päivysti maanantaina kerran viikossa maanantaisin klo Välittäjiä vuoden aikana on ollut yhteensä viisi, jotka päivystivät noin 82 tuntia. Asiakkaita oli 16, vapaaehtoisia ystäviä 24 ja uusia ystäväpareja 9. SPR:n Helsingin yhteinen saattajavälitys välitti kertomusvuonna saattamispalvelua koko Helsingin alueen vanhuksille ja muille henkilöille, jotka tarvitsevat vapaaehtoisen seuraa esimerkiksi lääkärissä, kaupassa tai ulkoillessa. Asiakkaat olivat usein hyvinkin huonokuntoisia ja muistiongelmaisia, mikä edellytti myös vapaaehtoisilta yhä enemmän apua asiointitilanteissa. Yhteyttä ottava taho oli usein Helsingin kaupungin kotihoidon tiimi. Välitys puolestaan etsi sopivan vapaaehtoisen saattajaksi sekä vahvisti saattajan saamisen tilaajalle. Saattaja löydettiin lähes aina; vain seitsemään tapaukseen ei pystytty vastaamaan. Saattajavälitys päivysti maanantaina klo sekä keskiviikkona ja torstaina klo Välittäjiä on ollut yhteensä neljä ja päivystystä oli kertomusvuonna yhteensä noin 250 tuntia. Asiakkaita oli 201, joista n. 20 sai useita palveluja. Saattajia oli 45, joista 20:lla oli useampi kuin yksi saattotehtävä. Saattotehtäviä oli yhteensä 431, joista 181 kertaluonteisia. 8.2 Senioriryhmä Kotipirtti Ryhmän tarkoituksena on tarjota Haagassa asuville vanhuksille mahdollisuus kodin ulkopuoliseen yhdessäoloon ja virkistäytymiseen. Ryhmä kokoontui keväällä 19 ja syksyllä 16 kertaa. Ryhmän ikäjakauma vaihteli 66 ja 93 välillä, osanottajien määrä 15 ja 23 välillä. Kevään ryhmä kokoontui Petrus Församlingenin tiloissa Huopalahden kirkolla ja syksyn Haagan Pappilantie 2:ssa maanantaisin Ryhmän kokoontumisista ja ohjelmasta vastasi Kirsti Anttila, ryhmän teatterikäynneistä ja retkistä Carita Saviaro, sekä viikoittaisesta kahvituksesta Kaino De Silvestre. Ryhmän tapaamisissa mm. jumpataan, kahvitellaan, luetaan kirjoja ja pelataan pelejä. Ryhmässä vieraili vuoden 2016 aikana useita luennoitsijoita ja ohjaajia, joiden aiheet vaihtelivat kirjallisuudesta, kulttuurista havaijilaisiin tansseihin ja yleisiin elämäntaitoihin. Myös paikallinen päiväkotiryhmä teki vierailun ryhmään. Teatterivierailuja oli kaksi, lisäksi vierailtiin paloasemalla ja tutustuttiin Helsingin päärautatieaseman historiaan. Keväällä järjestettiin retki Tammisaareen ja syksyllä Lopelle. Vuosi päättyi joululounaaseen Huopalahden kirkolla, jossa Stadin bändin huolehti musiikista laulamalla mm. joululauluja stadin kielellä. Toiminta jatkuu ilman olennaisia muutoksia myös vuonna Terhokerho Tammikuussa 2016 osastoa pyydettiin vastuuosastoksi SPR:n ja Mannerheimin lastensuojeluliiton yhteisen Koko Suomi leikkii -hankkeen puitteissa perustettavaan Terhokerhoon. Terhokerhojen ideana on yhdistää sukupolvia tuomalla samaan tilaan ikäihmiset ja alle kouluikäiset lapset. Ryhmälle oli jo valmiiksi innostuneet vastuuvetäjät ja hankkeen taloudellinen tuki. Kerhon oli tarkoitus kokoontua vuoroviikoin Länsi- ja Itä-Pasilassa. Osaston hallitus päätti lähteä mukaan projektiin kokouksessaan. Kerho aloitti toiminnan leikkipuisto Sannassa Itä-Pasilassa Toiminta jatkui kevään ajan (tosin toimipaikkaa Länsi-Pasilasta ei onnistuttu löytämään), mutta kesätauon aikana useimmat vapaaehtoiset jäivät pois ja uusi kokoontumispaikkakin olisi pitänyt löytää Sannan muututtua maksulliseksi. Elokuussa osaston hallitus teki päätöksen olla jatkamatta tukeaan Terhokerholle, joten sen toiminta lakkasi ainakin Töölön osaston vetämänä. 10

11 9 Pakolais-, maahanmuuttaja- ja monikulttuurinen toiminta Pakolais-, maahanmuuttaja-, ja monikulttuurinen toiminta on Töölön osaston ydintoimintaa. Siihen sisältyy pakolaisapu- ja maahanmuuttajatoiminta, rasismin ja syrjinnän vastainen toiminta, sekä yleisen suvaitsevaisuuden vahvistaminen, ja kanssakäymisen lisääminen kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Erityisesti tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista, ja pyritään moninaisuuden lisäämiseen Punaisessa Ristissä. Osasto toimii yhteistyössä piirin, keskustoimiston ja muiden osastojen, sekä muiden yhteisöjen kanssa. Toiminnassa noudatetaan Punaisen Ristin sääntöjä ja perusperiaatteita, sekä yhteistyökumppanien kanssa sovittuja toimintaperiaatteita. Helsingin vastaanottokeskuksen eri toimipisteissä ja Metsälän säilöönottoyksikön toiminnassa noudatetaan näiden yksiköiden sääntöjä ja henkilökunnan antamia ohjeita. 9.1 Kotoutumisen edistäminen ja monikulttuurinen ystävätoiminta Papupata Papupata on vapaamuotoinen keskusteluryhmä, jossa keskustellaan suomeksi ajankohtaisista tai kerholaisia kiinnostavista aiheista. Ryhmässä pyritään rohkaisemaan kerholaisia käyttämään suomea. Monet osaavat kieltä, mutta heillä ei ole kontakteja, joiden kanssa käyttää suomea. Papupadan kevätkausi oli ja syyskausi Ryhmä kokoontui kahdesti viikossa tiistaisin ja torstaisin, klo , vuoden 2016 aikana yhteensä noin 79 kertaa. Vapaaehtoisia oli paikalla keskimäärin 2 3 ja kerholaisia Vastuuvetäjinä toimivat Matti Aaltonen ja Ilkka Ranta sekä Anna Vartiainen (to) ja Ismo Häkkinen (ti). Vuonna 2017 toiminta jatkuu ainakin toistaiseksi Familia ry:n tiloissa, osoitteessa Yrjönkatu 29 A. Ohjaajapalaveri pidetään vuoden 2017 alussa, jossa mietitään kehitys- ym. asioita Suomi-arabia -kielivaihtopaja Suomi wa sählän Suomi wa sählän on aloittanut toimintansa syyskuussa Suomi arabia -kielivaihtopajassa opitaan suomea ja arabiaa ryhmässä siten, että kaikki opettavat omaa ja vastavuoroisesti oppivat toistensa äidinkieltä. Varsinaista vastuuopettajaa ei ole, mutta ryhmässä on fasilitaattori, Nikolai Klix, joka muiden mukana osallistuu oppimis- ja opettamisprosessiin. Valmista oppimateriaalia tämän tyyppiseen itseohjautuvaan oppimiseen ja opettamiseen perustuvaan menetelmään ei ole tarjolla, joten tapaamisten ohjaamisessa käytetään luovuutta. Osittain ryhmä on käyttänyt arabiankielisten osallistujien suomen kielen oppikirjoja ja opetellut niissä olevia asioita arabiaksi. Fasilitaattori on myös välillä tapaamiskertojen alussa tiedustellut osallistujilta, mitä asioita he haluaisivat oppia ja kannustanut siten osallistujia aktiivisuuteen. Ryhmässä ei ole mitään tiettyä lähtötasoa ja mukaan voivat tulla kaiken tasoiset arabian tai suomen oppimisesta kiinnostuneet. Ryhmä kokoontui kerran viikossa maanantaisin, klo Itäkeskuksen kirjaston kokoustilassa. Vuoden 2016 aikana ryhmä kokoontui yhteensä 13 kertaa. Aluksi tapaamispäivä oli lauantai, mutta se muuttui pian maanantaiksi. Osallistujien toiveesta tulevan kevään aikana viikoittaisia tapaamisia tullaan lisäämään kahteen. Keskimäärin vapaaehtoisia oli paikalla 2 ja kielen opiskelijoita

12 9.1.3 Asumisaputoiminta Osastolle tuli vuoden aikana Dagmarinkadulta, sosiaaliviraston maahanmuuttoyksiköstä kaksi asumisapu-pyyntöä. Useat muutkin osastot perustivat erilaisia asumisapu-tyyppisiä ryhmiä ja toimintamuotoja. Vuoden 2017 aikana on syytä pyrkiä entistä läheisempään yhteistyöhön muiden Helsingin osastojen kanssa myös asumisavun osalta, jotta toiminta olisi selkeämpää niin asiakkaiden kuin vapaaehtoistenkin kannalta Kansainvälinen Klubi Betania ja Culture Café Betania Klubin ja Culture Cafe n toiminta päättyi alkuvuonna Turvapaikanhakijoiden tuki Töölön osastolla on useita Helsingin kaupungin vastaanottokeskuksissa toimivia ryhmiä. Kaikki Helsingin vastaanottokeskukset (lukuun ottamatta Metsälän säilöönottoyksikköä) ovat ns. transitkeskuksia, joissa asukkaat odottavat siirtoa muihin vastaanottokeskuksiin. Tämän vuoksi pitkiä asiakassuhteita syntyy harvoin, ja ryhmien toiminta on suunniteltava usein vaihtuvalle asiakaskunnalle sopivaksi Suomen kielen keskustelukerho Pulinapaja Pulinapaja on vapaamuotoinen suomen kielen opetus- ja keskusteluryhmä, joka kokoontuu Punavuoren vastaanottokeskuksen 6. kerroksessa joka tiistai ja torstai kello 18:30 20:00. Opiskelijat jaetaan pienryhmiin heidän suomen kielen tasonsa mukaisesti. Pienryhmissä ohjaajat keskustelevat opiskelijoiden kanssa vapaasti valitsemistaan aiheista. Vapaaehtoisilla on apunaan erilaisia materiaaleja, joita kukin hyödyntää omaan tyyliinsä. Vapaaehtoiset, kuten myös opiskelijat ja heistä muodostettavat pienryhmät, vaihtelevat, joten jokainen tunti on erilainen sisällöltään. Jokaisella opetuskerralla on mukana vähintään 3 vapaaehtoista. Opiskelijoiden määrä on vaihdellut muutamasta oppilaasta lähes pariin kymmeneen. Ryhmä kokoontui vuoden 2016 aika noin 56 kertaa. Toiminta jatkuu tavalliseen tapaan vuonna Punahilkat Punavuoren vastaanottokeskuksen naistenryhmä Punahilkat kokoontui joka toinen keskiviikko kuudesta kahdeksaan, yhteensä 20 kertaa. Osallistujien määrä vaihteli 5 ja 15 välillä. Vapaaehtoisia oli paikalla keskimäärin neljä per kerta. Ryhmän tarkoituksena on järjestää mielekästä tekemistä vastaanottokeskuksen naisille. Vuonna 2016 käytiin museossa ja Nuuksiossa, pidettiin kauneusiltoja ja vaateilta, Helsingin kaupunkikierroksia ja ruuanlaittoiltoja. Ryhmä sai avustuksen, jonka turvin oli mahdollista laajentaa toimintaa (kuten retki Nuuksioon). Ryhmällä on pitkään ollut vain yksi vastuuvetäjä, mutta vuoden 2016 lopulla aloitti toinen vastuuvetäjä. Pitkin vuotta tuli uusia vapaaehtoisia, ja joitakin vanhempia jäi taka-alalle. Vapaaehtoisia oli hyvin tapahtumissa. Naisia oli vuoden lopulla kuitenkin vähemmän, joten vapaaehtoisia ei tarvita niin paljon. 12

13 9.2.3 Koskelan ja Kaarlenkadun miestenryhmät Vuoden 2016 alussa osastossa oli kaksi miestenryhmää. Koskelan ryhmän vetäjänä toimi Antero Erhiö ja Mikko Heliölä ja Kaarlenkadulla William Riviera ja Jyrki Lammi. Ryhmissä opetettiin suomen kieltä, pelailtiin, musisoitiin ja tehtiin useita retkiä. Olennaisessa roolissa on ollut myös suomalaisesta kulttuurista ja tavoista kertominen. Vapaaehtoisia ryhmissä oli yhteensä n 20 ja asiakkaita kerrasta riippuen 10:stä jopa 40:een. Ryhmät yhdistyivät toukokuussa 2016 ja toiminta siirtyi kokonaisuudessaan Kaarlenkadulle Koskelan vastaanottokeskuksen lopetettua toimintansa. Loppuvuodesta 2016 ryhmä alkoi kokoontua torstaisin ja yhdisti voimansa samaan aikaan toimineen Kallio-Käpylän osaston Toimintatorstai-ryhmän kanssa. Osa vapaaehtoisista kävi SuomiKamu-koulutuksen ja suunnittelee miestenryhmän ja kamutoiminnan yhdistämistä Kaarlenkadun Kieliklubi Muuttolinnut Kieliklubilla opiskellaan suomen kieltä eritasoisten osaajien tarpeet huomioon ottaen. Opiskelu toteutetaan pienryhmissä siten, että oppilaat jaetaan tasoryhmiin, joita jokaista vetää yksi opettajana toimiva vapaaehtoinen. Opetus nojaa kirjalliseen materiaaliin ja suulliseen kanssakäymiseen. Kaikki vastaanottokeskuksen asiakkaat eivät ole luku- ja kirjoitustaitoisia, joten opettajat käyttävät tarpeen mukaan muita opetusvälineitä. Kaarlenkadun Kieliklubi Muuttolinnut kokoontuu maanantaisin klo 18:30 20:00 Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen kerhohuoneessa. Kerhon vastuuvetäjinä toimivat keväällä 2016 Katri Särkkä, Iida-Maria Tammi ja Riia Järvenpää. Syksyllä Riian tilalle tuli Laura Kärppä. Ryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana 33 kertaa. Ryhmälle hankittiin syksyn 2016 aikana suomen kielen opiskeluun soveltuvia lautapelejä (Alfapet, muistipeli ja lotto), joiden avulla voidaan havainnollistaa ja helpottaa opiskelua myös eikirjoitustaitoisten kanssa. Toiminta jatkuu tavalliseen tapaan vuonna Metsälän säilöönottoyksikön vierailut Punaisen Ristin säilöönottoyksikön vierailuiden vapaaehtoiset (DCV) vierailevat säilöön otettujen ulkomaalaisten luona Metsälän säilöönottoyksikössä ja pyynnöstä Pasilan poliisivankilassa. Säilöön voidaan tuomioistuimen päätöksellä ulkomaalaislain nojalla ottaa esimerkiksi turvapaikanhakijoita, joiden henkilöllisyys on epäselvä tai ulkomaalaisia, jotka odottavat maasta poistamista. Poliisivankilassa säilöönotto voidaan toteuttaa silloin, kun Metsälän säilöönottoyksikkö on täynnä tai järjestelyyn on henkilöstä itsestään johtuvia syitä. (Vakituiset vierailut Pasilan poliisivankilaan lopetettiin vuonna 2015 kun Joutsenoon avattiin iso yksikkö ja paikat siellä siten lisääntyivät) Säilöönottoyksikkö on suljettu laitos ja Punaisen Ristin vierailut voivat olla asukkaiden ainoa henkilökohtainen kontakti yksikön ulkopuolella. Vierailujen aikana järjestetään pienimuotoista toimintaa esimerkiksi musiikin tai muun itseilmaisun keinoin sekä kuunnellaan asukkaita, keskustellaan heidän kanssaan ja pelataan pelejä. Ryhmä käy myös keskustelua säilöönotosta Punaisen Ristin piiri- ja keskustoimiston kanssa ja näin tukee näiden vaikuttamistyötä. Ryhmän 13

14 koordinaattorit osallistuvat aktiivisesti toiminnan kannalta olennaisten viranomaisten kanssa käytävään keskusteluun. Ryhmän työkieli on englanti. Alkuvuodesta ryhmä vieraili säilössä joka toinen viikko. Vuosi alkoi kahdella vastuuvetäjällä, Jana Sassakova ja Michael Hummel. Uutena ryhmänvetäjänä aloitti Harri Simolin maaliskuussa. Myös Jana Sassakova joutui luopumaan ryhmän vetämisestä vuoden aikana, ja tilalle tuli syyskuussa Sanna Leino. Tämän jälkeen ryhmä on vieraillut säilössä viikoittain loppuvuoden 2016 ajan. Ryhmänvetäjien vastuulla on vierailujen suunnittelun ja organisoinnin lisäksi, uusien vapaaehtoisten rekrytointi ja yhteydenpito säilön henkilökunnan, SPR:n keskustoimiston, Helsingin ja Uudenmaan piirin, sekä Töölön osaston edustajien ja ryhmänvetäjien kanssa. Ryhmä järjesti vapaaehtoisilleen myös seminaarin ajankohtaisesta lainsäädännöstä ja maahanmuuttajatilanteesta Suomessa (15.10., jossa luennoitsijana toimi Jukka Könönen Helsingin Yliopistolta. Tämän lisäksi ryhmällä oli joulutapaaminen, jossa suunniteltiin vuoden 2017 toimintaa. Säilöryhmä teki vuonna 2016 yhteensä 34 vierailua Metsälän säilöönottoyksikköön (yhteensä 91 vapaaehtoista 2 tuntia per kerta = 182 tuntia). Ryhmän toimintaan osallistui 22 vapaaehtoista. Yksittäisiä peruuntumisia tapahtui vapaaehtoisista sekä säilöönottoyksiköstä johtuneista syistä. Tavattujen ihmisten määrää on mahdotonta laskea. Metsälässä on 40 paikkaa (ei täydessä käytössä) ja henkilöt vaihtuvat jatkuvasti. Karkeasti arvioiden ryhmällä oli kontaktia, yhden vierailun aikana ryhmä tapaa 5 10 asukasta. Naisia säilössä on vähän, 1 3 kpl vierailua kohden, lapsia oli vuoden aikana vain kaksi Punavuoren vastaanottokeskuksen lastenryhmä, Punaketut Lastenryhmä sai vuoden 2016 alussa kaksi uutta vastuuvetäjää. Inka Averin ja Nora Varjama osallistuivat ryhmän ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen Nina Simberg-Koulumiehen lisäksi. Aktiivisia vapaaehtoisia on vuoden aikana ollut mukana vaihtelevasti noin 15. Toukokuuhun saakka ryhmä kokoontui aina tiistaisin kello Alkuvuodesta lapset ja perheet vietiin Annantalon tiloihin, jossa askarreltiin ja järjestettiin musiikkityöpajoja mm. musiikin maisteri Katja Thomsonin avustuksella. Loppukeväästä ryhmä siirtyi taas vastaanottokeskuksen tiloihin sitä mukaa, kun tiloja asukasmäärän pienennyttyä vapautui. Keväällä tehtiin kaksi retkeä Svenska Teaternin tiloihin. Teatterihenkilökunta järjesti siellä taikuriesityksen ja askartelua ja leikkejä lapsille ja perheille. Ryhmä piti taukoa kesä- heinä- ja elokuun osittain sen takia, ettei Punavuoren vastaanottokeskuksessa kyseisenä aikana ollut lapsiperheitä, ja osittain, koska tarpeeksi monella vapaaehtoisella ei ollut mahdollisuutta osallistua toimintaan. Syyskuusta lähtien Punaketut on toiminut tiistaisin kello ja joka toinen sunnuntain kello 14 Uudenmaankadun vastaanottokeskuksen tiloissa, yleensä 6. kerroksessa, tai ensimmäisen kerroksen pianohuoneessa. Sunnuntai-ryhmä on koordinoitu Kansainvälisen vapaaehtoistyö ry:n kanssa niin, että KVT on järjestänyt retkiä joka toinen sunnuntai. Punakettujen vapaaehtoiset ovat saaneet osallistua myös näihin retkiin. Lisäksi Punaketut tekivät joulukuussa retken Global Fest - musiikkitapahtumaan Musiikkitalolla. Ryhmä kokoontui keväällä 16 kertaa ja syksyllä 19 kertaa. Yhteensä vuoden aikana lastenryhmä on pidetty 35 kertaa. Lapsia on ollut ryhmässä 5 20 kerrallaan. Mukana on myös ollut lasten vanhempia. Vapaaehtoisia on ollut 3 11 per kerta. Yleensä 2 5 vapaaehtoista ja vähintään yksi vastuuvetäjä. Alkuvuonna oli huomattavasti enemmän lapsia ja perheitä vastaanottokeskuksessa, 14

15 mikä toi omat haasteet ohjelman suunnittelemiselle ja toteuttamiselle. Ryhmän ollessa suuri olemme pyrkineet leikkimään ulkona sään salliessa. Syksyn aikana lasten määrä Uudenmaankadun vastaanottokeskuksessa on pienentynyt ja sitä mukaan ryhmän pitäminen on myös helpottunut hieman. Uusien vapaaehtoisten määrä on myös vähentynyt. Yhteydenottoja uusilta vapaaehtoisilta on tullut huomattavasti vähemmän kuin viime syksynä ja keväällä. Yhteydenottojen määrä on selkeästi yhteydessä siihen, miten paljon pakolaiskysymyksiä käsitellään mediassa ja julkisuudessa. Tällä hetkellä vapaaehtoisia on riittävästi, mutta toivomme koko ajan uusia tekijöitä mukaan, sillä vaihtuvuus on suurta. Yhteistyö vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa on sujunut hyvin. Punaketut jatkavat alkuvuonna 2017 toimintaa syksyn mallin mukaan. Tavoitteena on järjestää ryhmä joka tiistai ja joka toinen sunnuntai Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen lastenryhmä Kaarlenkadun lastenryhmä järjestää toimintaa Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa majoittuville lapsiperheille. Lastenryhmä kokoontui 43 kertaa vuoden 2016 aikana. Lastenryhmässä käyntikertoja oli 376 (lapset), tämän lisäksi ryhmään osallistui lasten vanhemmat. Lapset osallistuivat kerhon toimintaan keskimäärin 4-8 kertaa ennen kuin heidät siirrettiin Kaarlenkadun vastaanottokeskuksesta, mutta jotkut lapset olivat toiminnassa mukana yli puoli vuotta. Keskimäärin vapaaehtoisia ohjaajia oli 4 kerralla. Toimintaan säännöllisesti osallistuvia vapaaehtoisia oli 10, ja vastuuohjaajina toimi neljä vapaaehtoista: Iina Mikkonen, Jenniriina Mustonen, Anu Matarma ja Nanna Vänttinen. Vuonna 2016 saatu avustus Stiftelsen 7:ne Mars Fondenilta mahdollisti vierailut lapsiperheille sopiviin kohteisiin ja erityisten tapahtumien järjestämisen. Vierailuja oli Luonnontieteellisessä museossa, Sealifessa, Leikkiluolassa, Korkeasaaressa, Lasten kaupunkimuseossa ja kauppatorilla jäätelöllä, Kiasmassa, picnic-päivällä Pihlajasaaressa, sekä Lastenfestari-tapahtumassa, HDWlastentapahtumassa, Caisan lastenpäivässä, Stoan Halloween-juhlissa sekä Senaatintorin joulutorilla. Ryhmä tutustui myös lähialueen leikkipuistoihin ja kirjastoon. Käytimme myös Kallion seurakunnalta saatua kerhotilaa, jossa askartelimme, pelasimme ja järjestimme Halloween- ja Vappujuhlat, joissa jokainen lapsi sai oman vappupallon. Perinteisesti kävimme myös kerran kuukaudessa Lastentarhamuseon tapahtumapäivässä, jossa lapset osallistuivat ohjattuun toimintaan, kuten piirileikkeihin ja laulutuokioihin. Lastenryhmän toiminta toi iloa ja vaihtelua lapsiperheiden arkeen vastaanottokeskuksesta. Ryhmässä ohjaajat ja mukaan osallistuvat vanhemmat keskustelivat myös kulttuurieroista, kielestä ja suomalaisesta yhteiskunnasta muun keskustelun ohella. Toisinaan vanhemmat saivat myös levätä ohjaajien huolehtiessa ja leikkiessä lasten kanssa. Lapset saivat myös positiivista huomiota, ja aikuisen ohjaajan mukaan leikkeihin. Välillä keskityimme askarteluun ja maalailuun, kun toisinaan pääsimme purkamaan energiaa leikkipuistoihin tai retkipäiviin. Tuttujen vapaaehtoisen kanssa vanhemmat pääsivät tutustumaan Helsinkiin, ja lapsiperheille suunnattuihin tapahtumiin. Jalkautuessamme paikkoihin, missä pääkaupunkiseudun lapsiperheet käyvät lasten kanssa, vanhemmat myös tutustuvat lapsiperheiden elämään Suomessa. Kaarlenkadun lastenryhmä edistää keskuksessa majoittuvien lapsiperheiden hyvinvointia, ja lisää perheiden vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. 15

16 9.2.8 Metsälän vastaanottokeskuksen lastenryhmä Metsälän lastenryhmä alkoi vuonna 2011 ja siitä lähtien se on kokoontunut aina tiistaisin klo Metsälä 1:ssä, jossa on asunut useita lapsiperheitä. Vastuuvetäjiä on ollut kolme, ja pääsääntöisesti yksi meistä on ollut aina paikalla kerhossa. Muut vapaaehtoiset on kutsuttu Doodlen ja/tai sähköpostilistan avulla siten, että joka kerralla olisi vähintään kolme vetäjää. Kerhoa pidettiin säännöllisesti koko vuoden kesätaukoa ja muutamaa juhlapyhää tms. lukuun ottamatta. Kerho ei ole tehnyt retkiä, vaan kokoontumiset ovat Metsälässä. Kesällä olemme olleet pihalla, jos on ollut hyvä ilma. Metsälän erityispiirre ovat olleet erityislapset monivammaiset, autistiset, kuurot. Erityislapsia oli vastaanottokeskuksessa koko vuoden. Tämä yhdessä syrjäisen kanssa on pitänyt kerhot Metsälässä. Lasten määrä on vaihdellut muutamasta yli kymmeneen per kerta, ja lasten ikä 1 vuodesta 12 vuoteen. Joidenkin lasten vanhemmat ovat olleet mukana kerhossa tai ainakin samassa tilassa. Joitakin vanhempia emme koskaan edes nähneet. Metsälän keskuksen yhteistilat ovat lähellä asuinhuoneita. Kerhon toiminta on sisältänyt tutustumista, yksinkertaisia laulu- ja taputusleikkejä, askartelua, piirtämistä, muovailua ja vesivärimaalausta. legoilla rakentelua ja muuta fyysisempää leikkimistä. Liinassa keinuttelu (lakanan kokoinen liina, jota molemmista päistä keinutetaan) on kuulunut vakiona joka kerran ohjelmaan, se rauhoittaa pieniä ja on joillekin vammaisille lapsille ainoa asia, johon he ovat voineet osallistua. Rahaa on kulunut lähinnä muovailuvahaan ja vesiväreihin. Metsälän vastaanottokeskus suljettiin vuoden 2016 lopulla, joten ryhmän toiminta on päättynyt. 10. Nuorisotoiminta 10.1 Ruoholahden Läksyhelppi Ruoholahden ala-asteen LäksyHelppi kevät ja syksy 2016 jatkuivat koulun rehtorin kanssa sovittujen toimintaohjeiden mukaisesti. LäksyHelppi pidettiin keskiviikkoisin keväällä puolitoista tuntia (14:15 15:45). Syksyllä lukujärjestyssyistä aloitettiin kello 12:45 ja jatkettiin tilanteen mukaan tarvittaessa 15:45 saakka. Aika kului lähinnä kotitehtävissä. Läksynteon ohessa keskusteltiin oppilaita kiinnostavista asioista ja samalla kannustettiin ja motivoitiin koulunkäynnissä. Koulun yhteysopettajan mukaan läksyavun lisäksi monelle oppilaalle oli tärkeää aikuisen seura ja tuki. Oppiaineista yleisimmät ovat äidinkieli/suomi, matematiikka ja englanti, ja jonkin verran maantiede ja luonnontiede ja yhteiskuntaoppi/historia. Melko vähän oli tarvetta ja mahdollisuutta peleihin ja muuhun toimintaan kerhoajan puitteissa. Jonkin verran pelija piirustusvälineitä on tarjolla. Koulun kanssa on sovittu, että oppilaat saavat lähteä, kun läksyt on hoidettu. Oppilaat tulevat läksykerhoon useimmiten opettajien suosituksesta. Oppilaat olivat 1 6 luokkalaisia, valtaosa kolmannelta. 16

17 Syyslukukaudella marraskuussa oppilasmäärät vaihtelivat melkoisesti, koska lukusuunnitelmaan kuuluvat uimamatkat sattuivat samalle päivälle. Joulukuussa tilanne tasaantui. Maahanmuuttajataustaisia oli yli puolet keväällä ja noin puolet syksyllä. Tyttöjä ja poikia osallistui melko tasapuolisesti. Kaikki oppilaat puhuivat suomea, mutta tukea läksyissä tarvittiin myös kielitaustan vuoksi, varsinkin silloin, kun kotona ei pystytä auttamaan. Osalle läksyjen teko ei ole muuten mielipuuhaa ja halutaan niistä eroon mahdollisimman helposti ja/tai työ sujuu paremmin kaverien seurassa. Ohjaajia on vähintään yksi neljää oppilasta kohti. Mukana on muutamia oppilaita, jotka tarvitsivat henkilökohtaista apua koko ajan. Tämä huomioitiin ohjaajatarpeessa. Ohjaajareserviä on pidetty riittävän suurena (noin tuplasti kerralla tarvittava määrä), jotta varmistettaisiin säännöllinen kerhon toiminta. Kerhoa ei ole jouduttu perumaan lukuvuoden aikana ohjaajapuutteen vuoksi. Lähinnä SPR:n Töölön osaston kautta on tullut kyselyjä, joten kiinnostusta läksyhelppitoimintaan oli riittävästi. Koulun nimittämä yhteyshenkilö (Tuire Sipilä, erityisopettaja) jatkoi koko lukuvuoden ajan, mutta oli sairaslomalla loka-joulukuussa. Yhteistyö on toiminut erittäin joustavasti. LH koordinaattori on lähinnä sähköpostiyhteydessä hänen kanssaan aikataulu ja muissa käytännön asioissa. Samalla myös seurattiin tarvittaessa oppilasasioita (osallistumista ym). Koulun yhteysopettajan kanssa sovittiin, että syksyllä 2011 koulun kanssa yhteistyössä laaditut säännöt ovat edelleen käyttökelpoiset. Järjestyshäiriöitä ei ole ollut. Vilkkaita ja rauhattomia on aina joukossa. Tärkeä on, että ohjaajia on riittävästi ja päästään työn alkuun reippaasti. Kerhon säännöt helpottavat myös järjestyksenpidossa. Laskutettavia kuluja oli pienet materiaalitarpeet, joulu- ja kevätsuklaat oppilaille ja kevätkahvit ohjaajille. Lukuvuoden päätteeksi ohjaajat palkittiin elokuvalipulla. Koulun yhteysopettaja kiitti yhteistyöstä syyslukukauden päättyessä ja toivoi toiminnan jatkuvan myös kevätlukukaudella Alkamispäiväksi sovittiin Muu oppilaitosyhteistyö Muuta oppilaitosyhteistyötä ei ollut. 11 Tapahtumat 11.1 Rasisminvastaisen viikon vaatekeräys Osasto järjesti rasisminvastaisella viikolla sunnuntaina vaatekeräyksen turvapaikanhakijoille Kampin Autotalossa. Keräys järjestettiin yhteistyössä Turvapaikanhakijoiden Tuki ry:n kanssa, joka huolehti kerättyjen vaatteiden jakamisesta eteenpäin Maailma kylässä -festivaali Osastolla ei ollut varsinaista omaa edustusta vuoden 2016 Maailma kylässä festivaaleilla, mutta osaston vapaaehtoisia/hallituksen jäseniä toimi vapaaehtoisina sekä Helsingin ja Uudenmaan piirin esittelypisteellä Rautatientorilla että Keskustoimiston teltalla Kaisaniemen puistossa. 17

18 12 Keräykset 12.1 Operaatio Nälkäpäivä Nälkäpäivänä osaston keräyskeskus oli jälleen Töölöntorilla. Keräyksen tuotto sisältäen leipämyynnin oli 5229,29 euroa. Lisäksi Meilahden yläkoululaiset keräsivät osaston pottiin 85,06 euroa, keräyksen kokonaistuoton ollessa siten 5314,35 euroa. Tulos jäi n. 600 euroa edellisvuodesta. Sitä voidaan silti pitää kohtuullisena, sillä 2015 Syyrian sota ja turvapaikanhakijatilanne aktivoi ihmisiä lahjoittamaan ja keräämään tavallista enemmän. 13 Viestintä Osaston sähköinen jäsenkirje lähetettiin jäsenille neljä kertaa. Töölöläinen lehdessä julkaistiin osaston kevät- ja syyskokouskutsut. Osasto on hyödyntänyt viestinnässään Punaisen Ristin Rednet-kotisivujaan ja erityisesti Facebook-sivua, jolla oli vuoden 2016 lopussa reilusti yli 400 tykkääjää. 14 Yhteistoiminta Osasto järjesti toimintaa yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa Muut SPR:n yksiköt Osasto solmi yhteishallintosopimuksen Vallilan ja Töölön terveyspisteistä Keski- Helsingin osasto kanssa. Sopimuksessa terveyspisteiden pääasiallinen hallinnollinen vastuu on Töölön osastolla, mutta kuluista osastot vastaavat tasaosuuksin. Osasto on mukana Helsingin yhteisessä ystävävälityksessä (kohta 8.1) ja Helsingin osastojen yhteisessä Ensihuoltoyksikössä (kohta 6.1). Osasto on mukana konsultatiivisessa roolissa Herttoniemen osaston Helsingin kaupungille toteuttamassa Asumisen aakkoset -kurssien sarjassa. Kurssin kilpailutus toteutettiin syksyllä 2016 ja varsinainen toiminta alkaa Osasto voi halutessaan olla mukana myös koulutusten järjestäjänä. Tämän lisäksi hallituksen jäseniä osallistui vuoden aikana Punaisen Ristin Helsingin alueellisiin osastofoorumeihin. Osaston kummina Helsingin ja Uudenmaan piiristä toimi Ari Hakala Muut yhteistyötahot Merkittävin SPR:n ulkopuolinen yhteistyökumppani oli Helsingin kaupunki. Osaston toimintaryhmiä on ollut niin kaupungin vastaanottokeskuksissa kuin Töölön palvelukeskuksessa ja eri kirjastojen tiloissa. Sosiaalivirasto puolestaan on ollut mukana asumisaputoiminnassa ja Hyvä joulumieli - lahjakorttien jakamisessa. Kaupunki on myös merkittävin toiminnan rahoittaja (kts. kohta 15.1 Saadut avustukset) Muita yhteistyökumppaneita on olleet mm. Helsingin Työttömät ry., Turvapaikanhakijoiden Tuki ry., Kallion ja Haagan seurakunnat ja Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry. 18

19 15 Taloudenhoito ja taloushallinto Vuoden 2016 aikana taloushallinnossa panostettiin edelleen toimintaryhmien ohjeistamiseen niille budjetoitujen varojen käytössä ja käytön raportoinnissa Vuoden 2016 aikana saadut avustukset Toimintavuoden 2016 aikana osasto on saanut seuraavat avustukset, jotka on maksettu sen pankkitilille: Helsingin kaupunki: Nuorisolautakunta, 700 eur Sosiaali- ja terveyslautakunta (tuloutettu piirin kautta), 1600 eur SPR Helsingin ja Uudenmaan piiri: Ensihuoltotoimintaan, 500 eur Vastaanottokeskustoimintaan (toteutuneiden kulujen mukaan), 700 eur Lisäksi kaksi toimintaryhmää haki itsenäisesti avustuksia Stiftelsen 7e Mars Fonden ilta. Säätiö antoi avustuksia seuraavasti: Punavuoren naistenryhmä Punahilkat, 1000 eur Kaarlenkadun lastenryhmä Muuttolinnut, 1500 eur Hallitus on pääosin tyytyväinen vuoden 2016 toimintaan. Vaikka joitain ryhmiä jouduttiin lopettamaan, oli muissa ryhmissä toiminta erittäin aktiivista. Yhteistoiminta muiden SPR:n osastojen ja piirin, sekä muiden tahojen kanssa koettiin erittäin hyödylliseksi ja sitä onkin syytä kehittää edelleen tulevaisuudessa. Osaston muita kehittämiskohteita on erityisesti uusien vapaaehtoisten rekrytointi, vapaaehtoisten perehdytys ja kouluttaminen, sekä valmiustoiminta. Suomen Punaisen Ristin Töölön osaston hallitus *** 19