KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Transkriptio

1 Hallitus ESITYSLISTA N:o KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO- JA

2 Asialuettelo: 129 PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS SELVITYS TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2017 HAVAINNOISTA 4 Liite nro OIKAISUVAATIMUS TALOUSJOHTAJAN PÄÄTÖKSESTÄ 214/ KYMENLAAKSON PSYKIATRISEN SAIRAALAN LÄÄKÄRIEN MÄÄRÄAIKAISEN PAIKALLISEN PÄIVYSTYSKORVAUSSOPIMUKSEN JATKAMINEN 16 Liite nro PAIKALLINEN SOPIMUS ENSIHOITAJIEN POIKKEAVASTA TYÖAJASTA 18 Liite nro OMAVELKAINEN TAKAUS CAREA-SAIRAALAT OY:LLE - KESKUSSAIRAALAN LAAJENNUS- JA PERUSKORJAUSHANKE OMAVELKAINEN TAKAUS CAREA-SAIRAALAT OY:LLE - RATAMOKESKUS-HANKE KYMENLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMITUSJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS 26 Liite nro OIKAISUVAATIMUS LIITTYEN VALINTAPÄÄTÖKSEEN KUNTOUTUKSEN PALVELUPÄÄLLIKÖN VIRKAVALINNASTA KYMENLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN KOKONAISVALTAINEN KEHITYSOHJELMA Liite nro 5 (EI JULKINEN) 140 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN 36 Liite nro TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 37 Liite nro MUUT ASIAT OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS 38

3 Hallitus Kokouksen aika klo Kokouksen paikka Hoiku, Kokkokallionkatu 2, Hamina Läsnä jäsenet Rintamo Seppo, puheenjohtaja Päivi Sippula, varapuheenjohtaja Tarja Alastalo Aila Eerola Birgit Koskela Jari Käki Milko Niemi Raimo Oksala Riku Pirinen Muut osallistujat Jukka Nyberg, yhtymäkokouksen puheenjohtaja Tapio Karvonen, yhtymäkokouksen 1. varapuheenjohtaja Vappu Kuokka, yhtymäkokouksen 2. varapuheenjohtaja Annikki Niiranen, toimitusjohtaja Marja-Liisa Mäntymaa, va johtajaylilääkäri Teija Vanhala, vs. sosiaalipalvelujen johtaja Pia Rantamäki, johtajaylihoitaja Anni Björklund, viestintäpäällikkö Helena Kinnunen, talousjohtaja Ari Nevalainen, lakimies, hallituksen sihteeri

4 Hallitus PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty Tämän kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä

5 Hallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Valitaan kaksi jäsentä pöytäkirjan tarkastajiksi.

6 Hallitus DNO: KYHALLINTO 14/ SELVITYS TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2017 HAVAINNOISTA Yhtymäkokous merkitsi tarkastuslautakunna vuoden 2017 arviointikertomuksen tiedoksi ja edellytti, että hallitus antaa selvityksen arviointikertomuksen havainnoista syksyn 2018 yhtymäkokoukselle. Vuoden 2017 arviointikertomus on liitteenä nro Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet Tarkastuslautakunta: Tarkastuslautakunta suosittelee, että strategian toteutumista arvioit aisiin vuosittain tilinpäätösten yhteydessä. Talousarviotavoitteiden johtamisessa Carean strategiasta on kehitettävää. Kuntalaisten on hankala löytää Carean strategiaa. Tarkastuslautakunta toteaa, että viestintään panostaminen ja Carean julkisuuskuvan vahvistaminen on suotavaa. Viestintästrategian laatiminen ja viestintäresurssien parantaminen on oikea suunta. Organisaatiouudistuksessa onnistumista on hyvä arvioida esimerkiksi itsearvioinnilla ja henkilöstökyselyiden yhteydessä. Hallituksen selvitys: Carean talousarviotavoitteita on seurattu kuntayhtymän Qlikraportointijärjestelmän kautta. Omia seurantamittareita on rakennettu erikoissairaanhoidon medisiinisille, operatiivisille, psykiatrian ja päivystyksen erikoisaloille. Tavoitteet on pyritty johtamaan strategiasta yksiköiden painopistealueiksi. Lisäksi koko kuntayhtymätasoisena on seurattu taloudellisuuden, tuottavuuden, Carean palveluiden suosittelua ja arvostavaa toimintakulttuuria koskevien tavoitearvojen toteutumista. Tavoitearvioiden johtamista parannetaan edelleen Kymsoten toiminnassa. Kymsoten käynnistymisen yhteydessä myös kuntayhtymän wwwsivut uudistetaan ja strategian näkymistä/löytymistä kuntalaiselle voidaan parantaa. Kymsote tulee arvioimaan kuntayhtymän muutoksen onnistumista henkilöstökyselyin jo vuoden 2019 aikana.

7 Hallitus Taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tarkastuslautakunta: Tarkastuslautakunta on tyytyväinen kuntayhtymän talouskehitykseen. Tilinpäätös oli historiallisen hyvä. Toimintakulujen kasvu ylitti kuntasektorin keskimääräisen kasvun. Ennakkotietojen mukaan kunta-sektorilla kulut laskivat keskimäärin 1 %:lla verrattuna vuoteen Kilpailukykysopimuksella on ollut selkeästi julkisen sektorin toimintakuluja laskeva merkitys. Kevään työehtosopimusneuvotteluiden ratkaisut nostavat palkkamenoja vuonna Hallituksen selvitys: Toimintakulujen kasvu (3,1%) kuntasektorin keskimääräistä kasvua korkeampana johtui palvelutuotannon volyymin kasvulla, kun Pohjois-Kymen sairaalan toimintoja neurologian, päivystyksen ja leikkaustoiminnan osalta siirtyi lääkäriongelmien vuoksi keskussairaalaan. Tämä palvelutuotannon kasvu näkyi myös toimintatuottojen kasvuna 5,4%:lla. Kilpailukykysopimuksen alentava vaikutus koko kuntasektorille kompensoituu vuonna 2019 kun sopimuksen purkamisesta aiheutuu lisäkuluja henkilöstökuluihin. Käynnistyvän Kymsoten osalta lisäkustannuksia syntyy noin 2,9 milj. euroa Toimintatulot, toimintamenot ja tilikauden tulos Tarkastuslautakunta: Toimintakulut säilyivät tasapainossa, joskin kilpailukykysopimuksen tuomat helpotukset julkiseen talouteen edesauttoivat tasapainon saavuttamista. Tilinpäätös oli historiallisen hyvä ja tarkastuslautakunta onnittelee kuntayhtymän johtoa ja vastuuhenkilöitä hyvästä talouden hoidosta. Hallituksen selvitys: Toimintakulut toteutuivat 99,7%:sti, mikä oli tulosta toiminnan vastuuhenkilöiden hyvästä sekä toimintaprosessien että talouden suunnittelusta muuttuvassa tilanteessa.

8 Hallitus Kuntayhtymän raportointijärjestelmä on osoittanut kyvykkyytensä toiminnan ja talouden seurannassa. Raportit on ulotettu kaikille organisaation tasoille ja mahdolliset poikkeamat pystytään havaitsemaan välittömästi ja puuttumaan ongelmiin ilman viipeitä. Tämä on hyvän taloudenhoidon peruspilareita Carean taloudellinen asema Tarkastuslautakunta: Kuntayhtymän taseessa aiemmilta vuosilta kertyneet alijäämät on katettu ja taseessa on tilikauden tulos huomioiden kertynyttä ylijäämää 3,3 miljoonaa euroa. Alijäämän kattamissuunnitelmaan ei ole enää tarvetta. Ylijäämää ei ole myöskään enää tarpeen kerryttää lisää johtuen Soteuudistukseen liittyvästä epävarmuudesta. Esimerkiksi HUS kuntayhtymä palautti vuodelta 2017 kertyvää ylijäämäänsä takaisin jäsenkunnilleen palveluiden käytön mukaisina hyvityksinä (palautukset 107,8 miljoonaa vuonna 2017). Hallituksen selvitys: Kuntayhtymän vuoden 2018 tulos tulee asettumaan noin 1-1,5 milj. euron tasolle, jolloin kumulatiivista ylijäämää on taseessa noin 4,5 milj. euroa Kymsoten aloittava tase muodostuu Carean tilinpäätöstilanteesta Taloudelliset haasteet Kymsotessa ovat toisessa mittaluokassa kuin Careassa, ja taseen ylijäämä antaa hieman pelivaraa taloudellisen tilanteen hallitsemiselle. Mikäli soteja maakuntauudistus toteutuu valmistelussa olevan lainsäädännön mukaisena, kuntayhtymä palauttaa mahdolliset ylijäämät tai laskuttaa alijäämän jäsenkunnilta tilanteessa Tarkastuslautakunta: Kuntayhtymän lainamäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 6,4 miljoona euroa. Tulorahoitus riitti kattamaan investoinnit. Tarkastuslautakunta tiedustelee, mihin lainanotto perustuu. Kuntayhtymän rahat ja pankkisaamiset olivat tilinpäätöshetkellä 48,9 miljoonaa euroa ja riittivät 79,1 päivän kassasta maksuihin. Kassavaroille ei ole saatu tuottoa.

9 Hallitus Tarkastuslautakunta suosittelee, että yhtymäkokouksen päätettäväksi tuodaan varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan periaatteet. Carean taloustilanne parani edellisvuoteen verrattuna ja on kokonaisuutenaan arvioituna hyvä. Hallituksen selvitys: Kuntayhtymän lainamäärä kasvatti vuonna 2017 valmistuneet kaksi ARA-asumispalvelukohdetta Kotkaan ja Haminaan. Pitkäaikaista korkotukilainaa nostettiin yhteensä 1,3 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vastaavasti 0,5 milj. eurolla. Lyhytaikaisten lainojen kasvu 5,6 milj. eurolla muodostui tytäryhtiöiden (Kastek Oy ja Carea- Sairaalat Oy) konsernitilisaatavista tilinpäätöstilanteessa. Kymsoten yhtymävaltuustolle tuodaan keväällä 2019 päätettäväksi käynnistyvän kuntayhtymän varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan periaatteet Carea konserni Tarkastuslautakunta: Carea konsernin taloudelliseen asemaan vaikuttaa eniten kuntayhtymän talouskehitys. Konsernin investointimäärissä näkyy uuden sairaalan rakentamiskulut. Lainamäärä ja omavaraisuusaste ovat konsernissa emoyhtiötä eli Careaa heikommat johtuen korkeammasta lainamäärästä. Kuntalaki edellyttää kuntayhtymän taloudenhoidon osalta, että kuntayhtymän taseessa ei ole kertynyttä alijäämää. Tarkastelua ei ole ulotettu kuntayhtymäkonserniin, joskin konsernin talouskehitys vaikuttaa osaltaan kuntayhtymän talouden kehittymiseen. Kuntayhtymän talouden tasapaino edellyttää myös toimivaa konsernin talousohjausta ja taloussuunnittelua. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan Careassa on onnistuttu näiden yhdistämisessä. Hallituksen selvitys: Konserniohjaus toteutetaan Carea-konsernissa suunnitellusti niin, että konserniyhtiöiden toimitusjohtajat osallistuvat konsernin johtoryhmätyöskentelyyn. Periaatteellisista ja laajakantoisista asioista

10 Hallitus neuvotellaan jo valmisteluvaiheessa, jolloin konsernin näkemykset ovat yhtiöillä tiedossa riittävissä ajoin. Samoin konserniyhtiöiden hallitukset muodostuvat kuntayhtymän hallituksen jäsenistä, jolloin myös tarpeellinen tieto päätöksenteosta saadaan yhtiön käyttöön. 5.2 Poksin toimintojen siirto Tarkastuslautakunta: Vuoden 2017 loppupuolelle ajoittunut potilaiden ja toimintojen siirto ei näyttänyt suunnitelmalliselta ja uhkasi Carean kykyä selviytyä perustehtävästään. Hallituksen selvitys: Päivystys- ja leikkaustoimintojen siirrot toteutuivat nopealla aikataululla. Lyhin varautumisaika - vajaa kolme viikkoa -oli neurologisten päivystyspotilaiden siirtymisessä keskussairaalaan. Keskussairaalan tiloja on sopeutettu mahdollisuuksien mukaan lisääntyneeseen toimintaan, mutta etenkin vuodeosastot ovat kärsineet potilasruuhkista. Henkilöstöä siirtyi eniten keskussairaalan valvonta- ja leikkaushoitoon. Keskussairaala on selviytynyt perustehtävästään haasteista huolimatta. 5.3 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, 5.4 Keuhkotaudit Tarkastuslautakunta: Kuntayhtymän johdon on hyvä varmistaa, että henkilöstö on tarpeeksi mukana uuden sairaalan suunnittelussa ja uuden rakenteilla olevan kuntayhtymän suunnittelussa. Laskutus ei ole riittävästi seurannut toiminnan muutoksia ja siitä syystä kaikkea tehtyä työtä ei täysimääräisenä laskuteta. Puhelinkonsultaatioille ei ole toimivaa laskutusjärjestelmää. Talousraportointi koetaan haasteelliseksi ja raportoinnin käyttö ja seuranta koetaan vaikeiksi. Käyttäjät kokevat, että ohjelmat muuttuvat liian nopeasti.

11 Hallitus Asiakaspalautteita suositellaan kerättäväksi. Lääkäripula on akuutti ja hoitotakuussa on vaikeuksia pysyä. Hallituksen selvitys: Puhelinkonsultaatiot ovat laskutettavia palveluita kaikilla erikoisaloilla. Mainittujen erikoisalojen taloudellinen tulos on ollut lievästi ylijäämäinen 2017 ja kaudella 1-9kk/2018. Kuntayhtymän käytössä on ollut neljä vuotta Qlikraportointijärjestelmä, joka tulee olemaan myös Kymsoten raportoinnin perusjärjestelmä. Raportoinnin käyttökoulutukseen kiinnitetään erityistä huomiota vuonna Kuulontutkimuksia on hoitotakuussa pysymiseksi jouduttu hankkimaan ostoina yksityiseltä sektorilta. 5.5 Psykiatria Tarkastuslautakunta: Psykiatrian vastuualueen yksiköt tekevät laadukasta asiakastyötä ja prosesseja kehitetään jatkuvasti. Carea on luomassa syömishäiriöiden valtakunnallista hoitomallia. Psykiatrian erikoisaloilla tuetaan myös perustason hoitoa, joka sekin vaatii resursseja Carealta. Asiakkaiden kuntoutumiseen osastohoidon jälkeen vaikuttaa myös kuntayhtymän jäsenkuntien erilaiset toimintamallit siinä millaisia palveluita on tarjoilla hoitojakson jälkeen. Lääkäriresurssit ovat niukat, etenkin lasten ja nuorten psykiatrian erikoisaloilla. Hoitohenkilöstöä on saatavissa hyvin. Carea työnantajakuva on positiivinen. Hoitotakuussa on pysytty. Kuntayhtymän johdon on hyvä varmistaa, että henkilöstö on tarpeeksi mukana uuden sairaalan suunnittelussa ja uuden rakenteilla olevan kuntayhtymän suunnittelussa. Psykiatrian erikoisalojen toimintaedellytyksiin on kiinnitettävä valmistelussa huomiota. Hallituksen selvitys: Psykiatrian erikoisaloilla on jo pitkään vallinnut erikoislääkäripula, joka näkyy lääkärivajauksena myös Kymenlaakson psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Pulaa on niin aikuispsykiatriassa, lastenpsykiatriassa kuin nuorisopsykiatriassakin. Lääkäripulaa on osin saatu

12 Hallitus korvattua ostopalveluin. Tilanne kuormittaa erityisesti vakituisia virkalääkäreitä, joille kohdistuvat alan hallinnolliset tehtävät ja päätökset. Toimintojen kehittämiseen jää niukasti resursseja. Psykiatrian toimintamalleja erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon toimintoihin päästään yhtenäistämään Kymsoten käynnistyttyä. Molempien sairaalahankkeiden suunnittelussa on aktiivisesti eri toimintojen käyttäjäryhmät, joiden työskentelyä ohjataan hanketoimistosta projektisuunnittelijoiden toimesta. 5.6 Naistentaudit ja synnytykset Tarkastuslautakunta: Lautakunta on tyytyväinen siihen, että Carean synnytysosaston toimintaa kehitettiin siten, että Porvoosta ja Loviisasta siirtyi synnytyksiä Kotkaan (lukumäärä noussut 1.400:an). Näin toimien synnytysosaston toiminnan jatkuvuus turvattiin Careassa. Hoitotakuussa on pysytty. Henkilöstökyselyn tulokset naistentautien ja synnytysosastolla olivat erinomaiset: tyytyväisyys oman osaston palveluihin oli lähes 100 % (tulisi hoidettavaksi osastolle). Hallituksen selvitys: Uudenmaan alueen synnytyksiä on edelleen vuoden 2018 aikana siirtynyt Kymenlaakson keskussairaalaan. Laskutettujen synnytysten määrä kasvoi 14% tammi-syyskuun jaksolla verrattuna edelliseen vuoteen. 5.7 Kirurgia Tarkastuslautakunta: Carea ei saanut ns. laajan päivystyksen statusta, minkä vuoksi vaikeat leikkaukset siirtyvät laajan päivystyksen statuksen saaneiden sairaaloiden (12 sairaalaa) hoidettaviksi keskittämisasetuksen perusteella. Näin ollen lääkäreiden rekrytointi Careaan ja ammattitaidon ylläpito saattavat vaikeutua. Ammattitaitoisten lääkäreiden saanti on

13 Hallitus nyt jo haaste. Carean kirurgialla on kuitenkin tärkeä paikkansa hoitoyksikkönä. Erikoissairaanhoidon muutos (POKSista KOKSiin) ja maakunnallisen organisaation rakentaminen tapahtuvat erittäin nopealla aikataululla, jopa alle 2 kuukautta, joka on liian lyhyt asioiden huolelliseen valmisteluun. Hoitotakuussa on pysytty. Kirurgian klinikka on pieni, mikä asettaa haasteita hoitotakuun toteuttamiseen. Lautakunta on huolissaan henkilöstö-tyytyväisyystutkimuksen tuloksista: Vain noin 69 % omasta henkilökunnasta osasto 5:llä olisi tullut hoidettavaksi omalle osastolle. Hallituksen selvitys: Varsinkin vuosina 2016 ja 2017 oli vielä epäselvää, miten laajan päivystyksen statuksen ulkopuolelle jääminen vaikuttaisi leikkaustoiminnan keskittämiseen ja sairaalan tulevaan toimintaprofiiliin. Etenkin gastrokirurgien ja ortopedien rekrytointi muihin kuin laajan päivystyksen sairaaloihin oli hankalaa. Tilanne on jonkin verran tasaantunut vuoden 2017 lopulta, mutta yhä menossa oleva keskittämisasetuksen toteuttaminen näkyy edelleen rekrytoinnin hankaluutena etenkin näille aloille. Virkalääkäreitä on vähän etenkin Pohjois-Kymen sairaalassa. 5.8 Sosiaalipalvelut Tarkastuslautakunta: Sosiaalipalveluissa on onnistuttu talousarvion taloudellisten raamien puitteissa luomaan hyvät palvelut asiakkaille. Positiivisena seikkana todetaan, että ulkopuoliset tahot kuten Eksote ovat lisänneet ostojaan, mikä osaltaan osoittaa toiminnan hyvän laadun. Toimitilojen kunto on yleisesti heikko ja niissä esiintyy sisäilmaongelmia. Kouvolan Asuntojen kanssa tehty yhteistyö on antanut monelle kehitysvammaiselle kodinomaisen asumismahdollisuuden. Tätä toimintaa suositellaan edelleen kehitettävän ja jatkettavan. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat selvästi kasvaneet edellisvuoteen verrattuna.

14 Hallitus Hallituksen selvitys: Sosiaalipalveluissa on onnistuttu talousarvion taloudellisten raamien puitteissa luomaan hyvät palvelut asiakkaille. Positiivisena seikkana todetaan, että ulkopuoliset tahot kuten Eksote ovat lisänneet ostojaan, mikä osaltaan osoittaa toiminnan hyvän laadun. Palvelun laadun kehittämiseksi ylläpidämme aktiivisesti henkilökunnan osaamista kouluttaen asiakaslähtöiseen ja yksilölliseen elämänsuunnitteluun. Vuonna 2017 sosiaalipalvelujen vastuualueen henkilöstö oli osallistunut 675 koulutuspäivään. Varmistamme että asiakkaidemme palvelut vastaavat heidän tarpeitaan ja joustamme niiden toteutuksessa ja suunnittelussa. Teemme tiiviisti yhteistyötä asiakkaiden läheisten, kuntien sekä muiden sidosryhmien kanssa. Toimitilojen kunto on yleisesti heikko ja niissä esiintyy sisäilmaongelmia. Tarvitsemme uudet asuintilat arviolta noin 40 asiakkaalle seuraavien vuosien aikana. Terveen sisäilman lisäksi asuinratkaisuja suunniteltaessa tulee huomioida tilojen vaatimusten mukaisuus mm. omat saniteettitilat ja riittävä huonekoko. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat selvästi kasvaneet edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2017 sairauspoissaoloja oli 16,19 päivää / työntekijä. 6. Henkilöstö Tarkastuslautakunta: Sairauspoissaolot säilyivät vuoden 2016 tasolla. Sairauspoissaolojen määrään kääntäminen laskuun on tavoiteltavaa. Henkilöstökertomuksessa ei kerrota, miten henkilöstökyselyn tulosten jalkauttamisessa onnistuttiin ja mitä toimenpiteitä valituille kehittämiskohteille tehtiin. Lisä- ja ylityökorvauksia on maksettu edellisvuotta enemmän (2017; 1,0 Meur 2016; 0,8 Meur). Henkilöstön motivoituneisuudesta kertoo se, että 60 % on osallistunut ulkopuoliseen tai vastaavaan koulutukseen. Hallituksen selvitys: Sairauspoissaolojen (18,1 pv/henkilö) kääntämiseksi laskuun varhaisen tuen mallin juurruttamista on vahvistettu ottamalla

15 Hallitus käyttöön esimiehelle ja työntekijälle samanaikaisesti tuleva sähköposti-ilmoitus, joka muistuttaa, kun sairauspoissaolopäivien määrä kalenterivuonna ylittää 10 päivää, minkä jälkeen käydään työkykykeskustelu. Vastaavasti sairauspoissaolojen ylittäessä 30 päivää tulee sähköpostimuistutus, mikä edellyttää työhyvinvointikeskustelua kolmikannassa: työntekijä, esimies/hr ja työterveys. Henkilöstötutkimuksen 2016 tulokset käytiin läpi yleisellä tasolla tammikuussa 2017 asiakaspalvelukoulutuksen aloitustilaisuudessa ja esimiesaamukahveilla, jossa annettiin ohjeistus tulosten läpikäynnistä toimintayksikkötasolla ja vastuuyksiköiden johtajat vastuutettiin varmistamaan tulosten läpikäynti vastuualueellaan. Helmi-maaliskuussa 2017 tulokset käytiin läpi kaikissa toimintayksiköissä, joista vastauksia oli tullut yli 5 työntekijältä. Samalla toimintayksiköissä sovittiin kehittämistavoitteista, vastuista ja seurannasta. Vuoden 2017 kuluessa henkilöstö-tutkimustuloksia hyödynnettin myös asiakaspalveluvalmennuksessa, johon osallistui yhteensä noin 800 ammatilaista. Lisä- ja ylityön toteumaa seurataan vuosikellon mukaan säännöllisesti jatkuvassa neuvottelumenetellyssä, jossa edustettuna ovat sekä työnantajan edustajat että henkilöstön edustajat kaikista pääsopijajärjestöistä (KoHo ry, JUKO ry ja Julkisen alan Unioni ry). Henkilöstön osaamisen jatkuva uudistaminen ja turvaaminen ovat kuntayhtymän strategian mukaisesti osa arvostavaa toimintakulttuuria ja henkilöstöpolitiikkaa. 7. Yhteenveto Tarkastuslautakunta: Viestinnän merkitys isossa yrityksessä on nykyään yksi menestymisen edellytyksistä. Tarkastuslautakunta on tyytyväinen, että Careaan on palkattu viestintäpäällikkö. Careassa on tapahtunut vuoden aikana paljon muutoksia ja niistä tiedottaminen oikea-aikaisesti ja selkokielisesti olisi toivottavaa. Carean strategian viestinnässä on parannettavaa ja strategian yleisilmeeseen ja valmisteluun kannattaa kiinnittää huomiota uuden strategian laadinnassa.

16 Hallitus Hallituksen selvitys: Toimitusjohtajan esitys: Viestinnän suunnitelmallinen kehittäminen ja toteuttaminen on aloitettu Careassa varsinaisesti syksyllä 2017, kun viestinnän kasvava merkitys kuntayhtymässä aiemmin arviointivuonna oli tunnistettu ja ryhdytty nopeasti toimenpiteisiin, kuten viestintäpäällikön palkkaaminen ja ylimmän johdon viestintätaitojen kehittäminen. Koska kuntayhtymän osalta aloitettiin samaan aikaan myös muutosta toiminnan laajentamiseksi, on pääosa kehitystyöstä kohdistunut kuitenkin laajentuvan kuntayhtymän Kymsoten viestinnän rakentamiseen. Viestinnän laatuun, aktiivisuuteen, erityisesti proaktiivisuuteen, ja strategiseen näkökulmaan tullaan kiinnittämään selkeästi aikaisempaa enemmän huomiota. Lisätietoja: talousjohtaja Helena Kinnunen, puh , sähköposti: vs johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa, puh , sähköposti: vs.sosiaalipalvelujen johtaja Teija Vanhala, puh , sähköposti: henkilöstöpäällikkö Maija Kaltakari, puh , viestintäpäällikkö Anni Björklund, puh , sähköposti: Hallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle, että yhtymäkokous merkitsee tiedoksi hallituksen selvityksen tarkastuslautakunnan vuoden 2017 arviointikertomuksen havainnoista.

17 Hallitus DNO: KYHALLINTO 57/ OIKAISUVAATIMUS TALOUSJOHTAJAN PÄÄTÖKSESTÄ 214/2018 Oikaisuvaatimus Potilas on vaatinut oikaisua talousjohtajan tekemään päätökseen 214/2018. Päätös koskee potilaan vastaanottamaa peruuttamattoman ajanvarauksen maksua. Potilaan mukaan hän ei ole saanut tietoa hänelle varatusta ajasta ajoissa ja näin ollen peruuttamattoman ajanvarauksen maksu on potilaan mielestä aiheeton. Selvitys Toimitusjohtajan esitys: Asiakasmaksulain 3 mukaan jos henkilö on ilman hyväksyttävää syttä jäänyt saapumatta varattuna aikana vastaanotolle, voidaan häneltä periä enintään asetuksella säädettävä maksu. Edelleen asiakasmaksuasetuksen 25 :ssä säädetään, että erikoissairaanhoidon avohoidon käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta voidaan periä 15 vuotta täyttäneeltä enintään 50,80 euroa. Maksua ei kuitenkaan saa periä, kun varatun ajan peruuttamatta jättämiseen on hyväksyttävä syy. Kuntayhtymän käyttämättä ja peruuttamatta jätetyn palvelun maksu on asetuksen sallima 50,80 euroa. Potilaan vastaanottoaika oli Ajanvarauksesta oli ilmoitettu potilaalle puhelimitse ja lisäksi lähetetty kirjeellä ilmoitus vastaanottoajasta oli ilmoitus vastaanottoajasta lisäksi lähetetty tekstiviestillä. Potilas ei kuitenkaan varattuna aikana saapunut vastaanottokäynnille, eikä perunut sitä. Kun edellä mainitun selvityksen perusteella voidaan selkeästi osoittaa, että potilas on ollut tietoinen ajanvarauksesta , eikä hän ole peruuttanut kyseistä käyntiä, todetaan peruuttamattoman ajanvarauksen maksu aiheelliseksi. Hallitus ei suosita muuttamaan talousjohtajan tekemää päätöstä 214/2018.

18 Hallitus DNO: KYHALLINTO 49/ KYMENLAAKSON PSYKIATRISEN SAIRAALAN LÄÄKÄRIEN MÄÄRÄAIKAI- SEN PAIKALLISEN PÄIVYSTYSKORVAUSSOPIMUKSEN JATKAMINEN Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean hallitus hyväksyi kokouksessaan psykiatrisen sairaalan lääkäreiden määräaikaisen paikallisen sopimuksen päivystyskorvauksista. Nykyiselle sopimukselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin, sillä päivystäjien saatavuus on ollut hyvällä tasolla ja päivystyksen laatu on noussut erikoislääkäreiden osallistuessa enemmän etupäivystyksiin ja koska etupäivystäjä on koko ajan sairaala-alueella. Myös kustannukset ovat laskeneet, sillä ulkopuolisia päivystäjiä ei ole tarvittu ja kaikki päivystäjät ovat olleet virkasuhteessa Careaan. Alun perin sopimuksen voimassaoloajaksi päätettiin , koska SOTE-uudistuksen ennakoitiin tulevan voimaan Nykyisen sopimuksen jatkaminen yhdellä (1) vuodella saakka on perusteltua, jotta voidaan arvioida aloittavan Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelut kuntayhtymän (Kymsote) mahdollisesti tuomat muutostarpeet päivystysjärjestelmään. Psykiatrian eri alojen erikoislääkäreiden määrätietoinen ja pitkäjänteinen kouluttaminen maakunnassa on tärkeää. Erikoistumiskoulutuksen järjestämisen yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada riittävästi psykiatrian eri alojen erikoislääkäreitä Kymenlaakson alueelle nyt ja tulevaisuudessa. Erikoislääkärikoulutukseen kuuluu psykiatriseen päivystykseen osallistuminen ja tämä edellyttää takapäivystysjärjestelyä. Esityksen mukaisen uuden päivystyssopimuksen aikana päivystyskustannuksia saadaan laskemaan, vaikka päivystyksen laatu paranee. Laadun paraneminen liittyy siihen, että päivystävä lääkäri on koko ajan sairaala-alueella ja erikoislääkärit etupäivystävät enemmän. Uuden päivystyssopimuksen aikana ei menetetä kiinteiden päivystyskorvausten mukanaan tuomia rekrytointietuja. Psykiatrian erikoisaloilla on odotettavissa valtakunnallisesti edelleen hankaloituva lääkärivaje, joten uusien lääkäreiden rekrytointi ja virassa olevien erikoistuvien- ja erikoislääkäreiden virkatyöhön sitominen ovat jatkuvia haasteita. Päivystyskorvausten laskennan taustalla on Kunnallinen lääkäreiden virkaehtosopimus (LS/VES). Paikallisen sopimuksen sisältö on muilta osin päättyvän määräaikaisen sopimuksen mukainen,

19 Hallitus kuitenkin hinnoittelussa on huomioitu voimaan tullut yleiskorotus 1.48 % (LS). Sopimusta sovelletaan toiminnallisesti uuden käynnistyvän Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelut kuntayhtymän (Kymsote) Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan palvelussuhteessa oleviin erikoislääkäreihin, erikoistuviin lääkäreihin ja 5. vuosikurssin lääketieteen kandidaatteihin. Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Maija Kaltakari, puh , maija.kaltakari@carea.fi Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä liitteen nro 2 mukaisen sopimusluonnoksen Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan lääkärien paikallisesta päivystyskorvaussopimuksesta

20 Hallitus DNO: KYHALLINTO 63/ PAIKALLINEN SOPIMUS ENSIHOITAJIEN POIKKEAVASTA TYÖAJASTA Sopimuksen tarkoituksena on sopia ensihoitajien työajasta Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelut kuntayhtymä Careassa lukien ja lukien aloittavassa Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelut kuntayhtymässä (Kymsote) asti ensihoitoasetuksen 585 /2017 mukaisissa ensihoitajien ja kenttäjohtajien tehtävissä poiketen kunnallisesta yleisestä työ-ja virkaehtosopimuksesta (KVTES III: 3 ja 10 ) ja lisäksi monitoimiyksikön osalta poiketen työaikalaista AVI:n poikkeusluvalla (sopimuksen liitteenä). Sopimusta voidaan soveltaa myös muissa ensihoidon tehtävissä. Sovellettava työaikamuoto on yleistyöaika. Sopimuksen piiriin kuuluvien ensihoitajien ja kenttäjohtajien säännöllinen työaika on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttia viikossa (täysi työaika) 12 viikon työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään. Työaika ei suunnitelmallisesti kuitenkaan saa ylittää 48 tuntia/kalenteriviikko. Aluehallintoviraston (sopimuksen liitteenä) poikkeusluvalla monitoimiyksikön ensihoitajien säännöllinen työaika on keskimäärin 42 tuntia viikossa 12 viikon tasoittumisjaksossa. Sopimuksen piiriin kuuluvien säännöllinen työaika on 24 tuntia siten, että suunniteltu päiväohjelma on enintään 12 tuntia työvuorossa. Lisäksi sovitaan, että päivittäiseen lepoaikaan ns. ruokailutaukoon sovelletaan työtehtävien luonteen vuoksi KVTES III luvun 25 :n 1 momentin mukaista poikkeusmääräystä työaikana ruokailusta. Työvuoroluettelo vahvistetaan kerrallaan kuuden (6) viikon ajaksi ja KVTES:n mukaiset työaikakorvaukset maksetaan kolmen (3) viikon jaksoissa. Työvuorojen väliin on jätettävä työvuoron pituus huomioiden riittävä lepoaika palautumiseen esim. 24 tunnin vuoroa seuraa pääsääntöisesti kolme vapaapäivää. Muilta osin noudatetaan voimassa olevaa kunnallisen yleisen virka-ja työehtosopimuksen sekä työaikalain säädöksiä. Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Maija Kaltakari, puh , maija.kaltakari@carea.fi

21 Hallitus Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä liitteen nro 3 mukaisen määräaikaisen paikallisen sopimuksen ensihoitajien poikkeavasta työajasta

22 Hallitus DNO: KYHALLINTO 30/ OMAVELKAINEN TAKAUS CAREA-SAIRAALAT OY:LLE - KESKUSSAIRAA- LAN LAAJENNUS- JA PERUSKORJAUSHANKE Carea-Sairaalat Oy:n hakemus : Carea-Sairaalat Oy on kuntayhtymän 100% omistama yhtiö. Yhtiö rakennuttaa ja rahoittaa Kymenlaakson keskussairaalan laajennusja peruskorjaushankkeen. Hankkeen rahoitettava kokonaiskustannusarvio on 155 milj. euroa. Tavoitteena on, että yhtiö hankkii vuoden 2018 aikana tarvittavan rahoituksen hankkeen toteuttamiseksi. Valmisteilla olevan sote- ja maakuntauudistuksen lakiehdotuksen (maakuntalaki) yhtiön omaisuus sekä velkasitoumukset siirtyisivät Maakuntien Tilakeskus Oy:lle, ja siirtyvistä velkasitoumuksista ne, jotka on allekirjoitettu mennessä, saavat jatkossa valtiontakauksen. Tällä on merkittävä vaikutus lainarahoituksen hintaan, ja tästä syystä tulee varautua rahoituksen hankkimiseen vuoden 2018 aikana. Carea-kuntayhtymän yhtymäkokous on myöntänyt omavelkaisen takauksen hankkeen 120 milj. euron lainaosuudelle. Velkakirjoja tähän takauspäätökseen kohdistettuna on 68,5 milj. euron osalta (Kuntarahoitus Oyj velkakirja nro 18178/16). Hankkeen loppurahoitukselle tarvittava takaus on siten yhteensä 35 milj. euroa. Haettava takaus kuuluu EU:n valtiontukisäädösten piiriin, joka rajoittaa kunnan/kuntayhtymän takauksen antamisen mahdollisuudet 80%:in lainapääomasta siltä osin, kun hanke ei ole luettavissa ns. SGEI-hankkeisiin. SGEI tiedonannon mukaan, jos rakennusta ei hyödynnetä taloudellisessa toiminnassa vaan rakennuksessa harjoitetaan esim. solidaarisuusperiaatteen mukaista ei taloudellista toimintaa EU:n valtiontukisäännöt eivät tule sovellettavaksi. Kun yhtiön rakennuttamassa kiinteistössä tuotetaan julkisia, omakustannushintaan perustuvia terveydenhuoltopalveluja, ei valtiontukisäännösten takausrajoite tule hankkeessa sovellettavaksi. SGEI-hankkeissa 100% takaus lainapääomalle on mahdollinen. Kuntalain 129 :n mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyissä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävillä vastavakuuksilla. Kuntayhtymä ei ole vaatinut vastavakuuksia aiemmin myöntämälleen 120 milj. euron takaukselle. Yhtiön taloudellinen kyky huolehtia rahoitukseen liittyvien maksujen (lainanlyhennykset, korot) suorittamiseksi on suoraan verrannollinen vuokralaisilta perittävien vastikkeiden kertymiseen.

23 Hallitus Ts. jos vuokralaisena toimiva Carea-kuntayhtymä suorittaa vastikkeet vuokrasopimusten mukaisesti, pystyy yhtiö huolehtimaan rahoitukseen liittyvien maksuerien suorittamisesta. Edellytyksenä on tietenkin lisäksi, että yhtiön taloutta kokonaisuutena hoidetaan huolellisesti. Carea-Sairaalat Oy esittää, että kuntayhtymä myöntää Carea- Sairaalat Oy:lle kahdenkymmenen vuoden omavelkaisen takauksen keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen yhteensä 35 milj. euron maksuvelvoitteille sekä oikeutta tarkemmin tarvittaessa yksilöidä lainat, joihin takauspäätös kohdistu. Carea-Sairaalat Oy:n hallitus on päättänyt hakea kuntayhtymän takausta yhteensä 35 milj. euron lainapääomalle. Kuntayhtymän näkökulmasta ei kuntalain 129 :n mukaista vastavakuutta ole tarkoituksenmukaista vaatia yhtiöltä, koska yhtiö rahoittamat ja rakennuttamat kiinteistöt tulevat kokonaisuudessa kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön vuokrasopimuksilla. Kuntayhtymä ei ole myöskään perinyt konserniyhtiöiltä takausprovisiota. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Annikki Niiranen, puh , Toimitusjohtajan esitys: Hallitus esittää yhtymäkokoukselle, että kuntayhtymä myöntää omavelkaisen takauksen keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen 35 milj. euron maksuvelvoitteille ja kahdenkymmenen vuoden laina-ajalle, ja että Carea-Sairaalat Oy:n hallitukselle annetaan oikeudet myöhemmin yksilöidä lainat, mihin takauspäätös kohdistuu. Päätös: Hyväksyttiin. Yhtymäkokous Hallituksen esitys: Hallitus esittää yhtymäkokoukselle, että kuntayhtymä myöntää omavelkaisen takauksen keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen 35 milj. euron maksuvelvoitteille ja kahdenkymmenen vuoden laina-ajalle, ja että Carea-Sairaalat Oy:n hallitukselle annetaan oikeudet myöhemmin yksilöidä lainat, mihin takauspäätös kohdistuu.

24 Hallitus Päätös: Hyväksyttiin Merkittiin, että Jukka Nyberg poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana toimi tämän asian käsittelyn ajan Tapio Karvonen. Hallitus Toimitusjohtajan esitys: Carea-Sairaalat Oy:n hallitus : Hallitus päätti kokouksessaan hakea omavelkaista takausta keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeelle Carea kuntayhtymältä. Takausta haettiin aiemmin päätetyn 120 milj. euron takauksen lisäksi 35 milj. euroa. Yhtymäkokous on päättänyt myöntää takauksen 35 milj. euron maksuvelvoitteille ja kahdenkymmenen (20) vuoden laina-ajalle. Yhtiö on kilpailuttanut syyskuussa keskussairaala hankkeen rahoitusta yhteensä 106,9 milj. euroa. Lainatarjousten valmisteluvaiheessa tarkistettiin vielä maksuvelvoitteiden laina-aikaa sekä 20 vuoden että 25 vuoden lyhennysajoilla. Kun tilojen tulevan päävuokralaisen Kymsoten talouteen ja toimintakulujen tasoon on toiminnan ensimmäisinä vuosina odotettavissa merkittäviä kustannusten säästöpaineita, olisi tarkoituksenmukaista hakea kuntayhtymältä takausajan pidentämistä aiemmin päätetystä 20 vuodesta 25 vuoteen. Tavoitteena on, että velkapääoman lyhennykset aloitetaan vasta kun rakennushankkeet ovat kokonaisuudessaan valmiit 2023 vuoden lopulla. Hallitus päättää hakea omavelkaisen takausajan pidentämistä 25 vuoteen Carea kuntayhtymältä keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen yhteensä 35 milj. euron maksuvelvoitteille sekä oikeutta tarkemmin tarvittaessa yksilöidä lainat, joihin takauspäätös kohdistuu. Hallitus esittää yhtymäkokoukselle, että kuntayhtymä myöntää omavelkaisen takausajan pidentämisen 25 vuoteen keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen yhteensä 35 milj. euron maksuvelvoitteille sekä oikeuttaa tarkemmin tarvittaessa yksilöidä lainat, joihin takauspäätös kohdistuu.

25 Hallitus DNO: KYHALLINTO 29/ OMAVELKAINEN TAKAUS CAREA-SAIRAALAT OY:LLE - RATAMOKESKUS- HANKE Carea-Sairaalat Oy:n hakemus : Carea-Sairaalat Oy on kuntayhtymän 100% omistama yhtiö. Yhtiö rakennuttaa ja rahoittaa Kouvolassa Ratamokeskus-hankkeen. Hankkeen rahoitettava kokonaiskustannusarvio on 62,1 milj. euroa. Tavoitteena on, että yhtiö hankkii vuoden 2018 aikana tarvittavan rahoituksen hankkeen toteuttamiseksi. Valmisteilla olevan sote- ja maakuntauudistuksen lakiehdotuksen (maakuntalaki) yhtiön omaisuus sekä velkasitoumukset siirtyisivät Maakuntien Tilakeskus Oy:lle, ja siirtyvistä velkasitoumuksista ne, jotka on allekirjoitettu mennessä, saavat jatkossa valtiontakauksen. Tällä on merkittävä vaikutus lainarahoituksen hintaan, ja tästä syystä tulee varautua rahoituksen hankkimiseen vuoden 2018 aikana. Haettava takaus kuuluu EU:n valtiontukisäädösten piiriin, joka rajoittaa kunnan/kuntayhtymän takauksen antamisen mahdollisuudet 80%:in lainapääomasta siltä osin, kun hanke ei ole luettavissa ns. SGEI-hankkeisiin. SGEI tiedonannon mukaan, jos rakennusta ei hyödynnetä taloudellisessa toiminnassa vaan rakennuksessa harjoitetaan esim. solidaarisuusperiaatteen mukaista ei taloudellista toimintaa EU:n valtiontukisäännöt eivät tule sovellettavaksi. Kun yhtiön rakennuttamassa kiinteistössä tuotetaan julkisia, omakustannushintaan perustuvia terveydenhuoltopalveluja, ei valtiontukisäännösten takausrajoite tule hankkeessa sovellettavaksi. SGEI-hankkeissa 100% takaus lainapääomalle on mahdollinen. Kuntalain 129 :n mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyissä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävillä vastavakuuksilla. Kuntayhtymä ei ole vaatinut vastavakuuksia aiemmin myöntämälleen 120 milj. euron takaukselle. Yhtiön taloudellinen kyky huolehtia rahoitukseen liittyvien maksujen (lainanlyhennykset, korot) suorittamiseksi on suoraan verrannollinen vuokralaisilta perittävien vastikkeiden kertymiseen. Ts. jos vuokralaisena toimiva Carea-kuntayhtymä suorittaa vastikkeet vuokrasopimusten mukaisesti, pystyy yhtiö huolehtimaan rahoitukseen liittyvien maksuerien suorittamisesta. Edellytyksenä on tietenkin lisäksi, että yhtiön taloutta kokonaisuutena hoidetaan huolellisesti.

26 Hallitus Toimitusjohtajan esitys: Carea-Sairaalat Oy esittää, että kuntayhtymä myöntää Carea- Sairaalat Oy:lle kahdenkymmenen vuoden omavelkaisen takauksen Ratamokeskus-hankkeen yhteensä 62,1 milj. euron maksuvelvoitteille sekä oikeutta tarkemmin tarvittaessa yksilöidä lainat, joihin takauspäätös kohdistu. Carea-Sairaalat Oy:n hallitus on päättänyt hakea kuntayhtymän takausta yhteensä 62,1 milj. euron lainapääomalle. Kuntayhtymän näkökulmasta ei kuntalain 129 :n mukaista vastavakuutta ole tarkoituksenmukaista vaatia yhtiöltä, koska yhtiö rahoittamat ja rakennuttamat kiinteistöt tulevat kokonaisuudessa kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön vuokrasopimuksilla. Kuntayhtymä ei ole myöskään perinyt konserniyhtiöiltä takausprovisiota. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Annikki Niiranen, puh , Hallitus esittää yhtymäkokoukselle, että kuntayhtymä myöntää omavelkaisen takauksen Ratamokeskus-hankkeen 62,1 milj. euron maksuvelvoitteille ja kahdenkymmenen vuoden laina-ajalle, ja että Carea-Sairaalat Oy:n hallitukselle annetaan oikeudet myöhemmin yksilöidä lainat, mihin takauspäätös kohdistuu. Asian käsittely. Puheenvuoroja käyttivät: Annikki Niiranen ja Kalle Ylimäki. Päätös: Hyväksyttiin. Yhtymäkokous Hallituksen esitys: Hallitus esittää yhtymäkokoukselle, että kuntayhtymä myöntää omavelkaisen takauksen Ratamokeskus-hankkeen 62,1 milj. euron maksuvelvoitteille ja kahdenkymmenen vuoden laina-ajalle, ja että Carea-Sairaalat Oy:n hallitukselle annetaan oikeudet myöhemmin yksilöidä lainat, mihin takauspäätös kohdistuu. Asian käsittely. Puheenvuoroja käyttivät: Annikki Niiranen.

27 Hallitus Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin, että Jukka Nyberg poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana toimi tämän asian käsittelyn ajan Tapio Karvonen. Hallitus Toimitusjohtajan esitys: Carea-Sairaalat Oy:n hallitus : Hallitus päätti kokouksessaan hakea omavelkaista takausta Ratamokeskus- hankkeelle Carea kuntayhtymältä. Takausta haettiin 62,1 milj. euron maksuvelvoitteille. Yhtymäkokous on päättänyt myöntää takauksen kahdenkymmenen (20) vuoden laina-ajalle. Yhtiö on kilpailuttanut syyskuussa Ratamokeskus- hankkeen rahoitusta yhteensä 62,1 milj. euroa. Lainatarjousten valmisteluvaiheessa tarkistettiin vielä maksuvelvoitteiden laina-aikaa sekä 20 vuoden että 25 vuoden lyhennysajoilla. Kun tilojen tulevan päävuokralaisen Kymsoten talouteen ja toimintakulujen tasoon on toiminnan ensimmäisinä vuosina odotettavissa merkittäviä kustannusten säästöpaineita, olisi tarkoituksenmukaista hakea kuntayhtymältä takausajan pidentämistä aiemmin päätetystä 20 vuodesta 25 vuoteen. Tavoitteena on, että velkapääoman lyhennykset aloitetaan vasta kun rakennushankkeet ovat kokonaisuudessaan valmiit 2023 vuoden lopulla. Hallitus päättää hakea omavelkaisen takausajan pidentämistä 25 vuoteen Carea kuntayhtymältä Ratamokeskus-hankkeen yhteensä 62,1 milj. euron maksuvelvoitteille sekä oikeutta tarkemmin tarvittaessa yksilöidä lainat, joihin takauspäätös kohdistuu. Hallitus esittää yhtymäkokoukselle, että kuntayhtymä myöntää takausajan pidentämisen 25 vuoteen Ratamokeskus-hankkeen yhteensä 62,1 milj. euron maksuvelvoitteille sekä oikeuttaa tarkemmin tarvittaessa yksilöidä lainat, joihin takauspäätös kohdistuu.

28 Hallitus DNO: KYHALLINTO 62/ KYMENLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMITUSJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS Kuntayhtymän hallitus on (50 ) esittänyt yhtymäkokoukselle, että toimitusjohtajan virka perustetaan uudelle laajennetulle kuntayhtymälle alkaen ja nykyinen virka lakkaa Samassa pykälässä yhtymähallitus on päättänyt esittää yhtymäkokoukselle, että hallituksen puheenjohtaja valmistelee valitun toimitusjohtajan johtajasopimusta ja tuo valmistellun esityksen hallituksen käsittelyyn. Hallitus valmistelee lopullisen esityksen johtajasopimuksesta viran palkkaus ja muine ehtoineen ja esittää kokonaisuuden yhtymäkokoukselle päätettäväksi. Kuntayhtymän yhtymäkokous on (28 ) perustanut toimitusjohtajan viran aloittavan laajennetun Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymään. Kuntayhtymän yhtymäkokous on valinnut (35 ) aloittavan Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän toimitusjohtajaksi Annikki Niirasen. Niiranen on ilmoittanut ottavansa viran vastaan Niiranen ja hallituksen puheenjohtaja ovat neuvotelleet ja valmistelleet ehdotuksen toimitusjohtajan johtajasopimuksesta, liite nro 4. Hallituksen puheenjohtajan esitys: Hallitus käsittelee Niirasen ja kuntayhtymän välisen johtajasopimuksen liitteen nro 4 mukaisesti ja esittää yhtymäkokoukselle johtajasopimuksen hyväksymistä.

29 Hallitus DNO: KYHALLINTO 59/ OIKAISUVAATIMUS LIITTYEN VALINTAPÄÄTÖKSEEN KUNTOUTUKSEN PALVELUPÄÄLLIKÖN VIRKAVALINNASTA Kymenlaaksoon syntyy laajennettu sosiaali- ja terveyspalvelut kuntayhtymä. Toiminnallisesti uusi Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelut kuntayhtymä käynnistyy Nykyisen kuntayhtymän yhtymäkokous on (49 ) perustanut uudelle laajennetulle kuntayhtymälle Osallisuuden palveluissa sekä Terveyden ja ikääntymisen palveluketjuihin uusia vastuu- ja tehtäväkokonaisuuksia 16 kpl, joita johtavat palvelupäälliköt. Perustettujen virkojen kelpoisuusehdot on yhtymäkokouksen hallitus Hallintosäännön (8 luku 37 ) mukaan hyväksynyt (93 ). Päätös on ollut ehdollinen siihen asti kunnes yhtymäkokous päätöksellään perustanut kyseiset virat. Perustetut palvelupäällikön virat ovat olleet sisäisessä haussa välisenä aikana kuntayhtymän nykyisen, siihen siirtyvän ja jäsenkuntien henkilöstön piirissä. Kuntoutuksen palvelupäällikön erityiseksi kelpoisuusehdoksi on vahvistettu seuraavaa: tehtävään soveltuva yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tai muu korkeakoulututkinto, johtamiskokemus toiminta-alueen vastuullisista tehtävistä sekä alan käytännön ja lainsäädännön tuntemus. Lisäksi valittavalta on hakuilmoituksessa edellytetty mm. seuraavaa: Odotamme sinulta vahvaa johtamiskokemusta toiminta-alueeltasi. Olet ennakkoluuloton ja uudistushaluinen, sinulla on hyvät vuorovaikutustaidot sekä yhteistyöverkostot. Työotteesi on itsenäinen ja aloitteellinen. Olet valmis käärimään hihat sekä viemään asioita aktiivisesti eteenpäin. Toimit tehtävässäsi tiiviissä yhteistyössä monien eri sidosryhmien kanssa: tehtävässä onnistuminen edellyttää erinomaisia vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja. Tehtävään haki yhdeksän henkilöä, joista haastateltiin neljä henkilöä. Hakemusten ja haastattelujen perusteella virkaan valittiin Katri Idström. Idström täyttää viran kelpoisuusehdot. Virkaan hakenut Mia Liitola on tehnyt päätöksestä 63/2018, oikaisuvaatimuksen, joka on saapunut Oikaisuvaatimus on saapunut kuntayhtymään oikaisuvaatimuksen tekemiselle varatussa määräajassa ja se on siten käsiteltävä. Liitola vaatii oikaisuvaatimuksessaan, että virkaan valitaan hakuilmoituksessa määriteltyihin vaatimuksiin nähden ansioitunein hakija.

30 Hallitus Liitolan mukaan virkaan valitulla Idströmillä ei ole sellaista kuntoutuksellista pätevyyttä, että hänet voidaan katsoa olevan ansioitunein. Lisäksi Liitola katsoo oikaisuvaatimuksessaan, että virantäyttämisessä ei ole noudatettu hyvää hallintokäytäntöä koska kaikki haastattelijat eivät olleet yhtä aikaa läsnä haastattelutilanteessa. Virantäyttöä ohjaavien säännösten tulkinnanvaraisuuden ohella virantäyttöön kuuluu myös laajaa harkintavaltaa. Valitun tulee täyttää viran kelpoisuusehdot. Kuntoutuksen palvelupäällikön virkaan haastateltiin yhteensä neljää hakijaa. Kaikki haastateltavat täyttivät viran kelpoisuusehdot. Valinta kuntoutuksen palvelupäällikön virkaan hakijoiden ja haastateltujen joukosta on tehty kokonaisarvion perusteella. Virkaan valitulla Katri Idströmillä oli kokonaisarvon perusteella kattavin näkemys kuntoutuksen kokonaisuudesta, sen tulevaisuuden painopistealueista sekä liittymä- ja yhteistyöpintoja aloittavan laajennetun kuntayhtymän Kymsoten muuhun toimintaan. Idströmillä on kokemuspohjaista näyttöä kuntoutuksen tuloksellisesta kehittämisestä ja johtamisesta. Hänen johdollaan on saatu aikaan haluttuja vaikuttavia tuloksia. Päätös valinnasta on tehty yksimielisen valintaesityksen mukaan, joka on pohjautunut hakijoiden hakemuksiin, ansiovertailuihin sekä yhteenvetokeskusteluihin haastatteluista. Näin ollen haastattelijoilla on ollut käytössään valintaesitystä tehdessään kokonaisvaltainen kuva hakijoista ja heidän vahvuuksistaan kuntoutuksen palvelupäällikön virkaan. Näillä perusteilla valintaesitystä tehdessä on noudatettu hyvää hallintokäytäntöä. Edellä mainituilla perusteilla oikaisuvaatimus ei anna aihetta toimenpiteisiin. Lisätietoja: toimitusjohtaja Annikki Niiranen p ja lakimies Ari Nevalainen p Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää hylätä Mia Liitolan oikaisuvaatimuksen ja pysyttää toimitusjohtajan päätöksen kuntoutuksen palvelupäällikön virkavalinnasta.

31 Hallitus DNO: KYHALLINTO 60/ KYMENLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN KOKONAISVALTAINEN KEHITYSOHJELMA Kehitysohjelman tarkoitus ja tavoite Kehitysohjelman tarkoitus on vahvistaa ja luoda Kymsotelle kyvykkyyksiä, jotka tuovat sille kestävää kilpailuetua ja auttavat oikaisemaan talouden kestävälle kehitysuralle. Ohjelma on suunniteltu toteutettavaksi vuosina (6 vuotta). Toteutettavien hankkeiden avulla vaikutetaan palveluiden kysyntään ja sujuvuuteen esimerkiksi ohjaamalla asiakkaita sähköisiin palvelukanaviin sekä parannetaan palveluiden kustannusvaikuttavuutta yhdistämällä asiakastietoa ja ohjaamalla tukea asiakkaille täsmällisemmin ja tehokkaammin kuin aikaisemmin. Ennakoinnin avulla voidaan puolestaan vaikuttaa sekä kysyntään että palveluiden kohdentamiseen. Henkilöstön ja asiakkaiden toiveita kuuntelemalla varmistetaan, että Kymsote kilpailee myös jatkossa osaavista työntekijöistä ja on asiakkaiden valinta hoidon järjestäjäksi. Miksi kehitysohjelma on luotu? Sosiaali- ja terveysmenojen hillitsemisen lisäksi uudella kuntayhtymällä on mahdollisuus luoda itsestään entistä asiakas- ja henkilöstökeskeisempi tulevaisuuden toimija. Muutos mahdollistuu toimintamalleja muuttamalla ja tämä muutos on konkretisoitu kehitysohjelman hankkeissa. Mitä kehitysohjelma pyrkii saavuttamaan? Kehitysohjelmassa kuvataan 12 hanketta, joiden avulla varmistetaan Kymsoten vision, mission ja palvelulupauksen toteutuminen. Osaa hankkeista edistetään jo Kymsotessa: kehitysohjelman tarkoituksena on laajentaa jo aloitettu hyvä työ koko organisaatioon, estää raja-aitojen syntymistä ja varmistaa pitkäjänteinen kehittäminen. Kymsoten aloittaessa johdon fokus menee helposti Lifecaren käyttöönottoon, muiden yksittäisten tulipalojen sammuttamiseen ja uuden organisaation erilaisten kulttuurien yhdistämiseen, jolloin kriittinen pitkän aikavälin kehittäminen saattaa unohtua. Kehitysohjelma vastaa tähän haasteeseen.

32 Hallitus Kehitysohjelmassa on määritelty keinot Kymsoten strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Kymenlaakson vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän, Kymsoten strategiaa valmisteltiin keväällä 2018 yhdessä maakunnan johtavien sosiaali- ja terveyspalveluiden viranhaltijoiden ja poliittisen johdon kanssa. Kymsotelle asetetut strategiset tavoitteet ovat ns. venymisen tavoitteita; tavoitteita asetettaessa organisaatiolla ei ole vielä kyvykkyyttä toimeenpanna niitä. Kuntayhtymän kyvykkyyden tulee kehittyä organisaation strategisten tavoitteiden tasolle, jotta strategiset tavoitteet toteutuvat (vrt. Oiva 2007). Poliittinen ohjausryhmä hyväksyi ennen kesää Kymsoten vision, mission, strategiset linjaukset ja asiakaslupauksen: VISIO Kymenlaaksolaiset ovat aktiivisia, hyvinvoivia ja toimintakykyisiä eri elämäntilanteissa MISSIO Laadukkaat palvelut - hyvinvoiva maakunta STRATEGISET LINJAUKSET Asiakaskokemus ohjaa toimintaamme Takaamme helposti saavutettavat ja yhdenvertaiset palvelut Henkilöstömme on hyvinvoivaa ja osaavaa Toimimme jatkuvasti kehittäen ja kehittyen Palvelumme ovat ennaltaehkäiseviä, laadukkaita ja kustannustehokkaita Olemme tulevaisuuden toimija. 3. Kehitysohjelman hyödyt Kilpailukyky- / tulevaisuusnäkökulma Kuntayhtymän kilpailukykyä on vahvistettava, koska kilpailu asiakkaista ja työntekijöistä kiristyy. Kilpailu julkisesti rahoitetuissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on lisääntymässä. Syinä tähän ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nykyinen valinnanvapaus mikä näkyy tällä hetkellä vielä melko maltillisena. Kymenlaaksossa ilmiö tarkoittaa sitä, että potilaita, jotka voidaan hoitaa Kymenlaaksossa ohjautuu hoitoon muiden maakuntien julkisiin palveluihin. Muista maakunnista ei ohjaudu vastaavaa määrää potilaita Kymenlaaksoon. Tästä aiheutuu tällä hetkellä kuntayhtymälle arviolta vajaan viiden miljoonan euron kulu. Maakuntien kiristynyt ja kiristyvä