Kaupungille on jätetty kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuu lu va kuntalaisaloite.

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Korkeaojan ja Peipohjan koulujen lakkauttamista, lasten eriarvoistamista sekä kuudesluokkalaisten siirtoa yhteiskouluun vastustavan kuntalaisaloitteen käsittely 41/016/2015 KH Kaupungille on jätetty kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuu lu va kuntalaisaloite. Kuntalaisaloite on otsikoitu "Ei kuudesluokkalaisia yhteiskouluun, ei eriarvois te ta lapsia, nykyiset koulut säilytettävä". Aloitteen on al le kir joit ta nut 379 allekirjoittajaa. Valmistelun aikana aloitteen on tulkittu viittaavan mm. kau pun gin val tuus ton tekemään päätökseen Korkeaojan ja Peipohjan kou lu jen lakkauttamisista lukuvuoden alusta lukien. Kuntalaisaloitteen yhteydessä on jätetty lisäksi lista kysymyksiä, joihin aloitteen allekirjoittajat odottavat saavansa käsittelyn yhteydessä vas tauk sia. Kuntalaisaloitteen käsittely Kuntalaisaloitteesta säädetään kuntalaissa, jonka 28 mukaan kunnan asuk kaal la on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asiois sa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimen pi teet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen te ki jöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asuk kais ta, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuu kau den kuluessa asian vireilletulosta. Ennen kuntalaisaloitteen käsittelyä on kaupungin tutkittava kun kin aloit teen allekirjoittajan osalta se, onko allekirjoittaja kuntalain 28 mu kai ses ti äänioikeutettu kunnan asukas. Edelleen on tutkittava se, on ko al le kir joit tajia vähintään 2 prosenttia äänioikeutettujen kunnan asuk kai den mää räs tä. Äänioikeus eri vaaleissa määräytyy hieman eri perusteiden mukaan. Kunnal lis vaa leis sa äänioikeus määräytyy siten, että äänioikeutettu on jo kai nen asianomaisessa kunnassa asuva Suomen kansalainen, Islannin ja Norjan kansalainen, EU:n muun jäsen valtion kansalainen sekä muun val tion kansalainen, joka on asunut Suomessa yhtäjaksoisesti kaksi vuot ta (laskettuna 51. päivästä ennen vaalipäivää) ja joka viimeistään vaa li päi vänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeus kunnallisvaaleissa on sidottu asian omaises sa kunnassa asumiseen. Siten esimerkiksi pysyvästi ul ko mail la asuvat suomalaiset (ulkosuomalaiset) eivät ole äänioikeutettuja kun nal lis vaa leis sa, vaikka ovatkin Suomen kansalaisia. Kuntaliiton lakiasiainyksikön antaman lausunnon mukaan kun talais aloit teen allekirjoittajan äänioikeus määräytyy sen mukaan, onko al le kirjoit ta ja ollut äänioikeutettu aloitteen allekirjoittamisen hetkellä. Koska aloittees ta ei käy ilmi sitä päivää, minä kukin aloitteen allekirjoittaja on aloit teen allekirjoittanut, ei tätä ole pystytty tarkoin arvioimaan.

2 Lisäksi koska aloitteessa ei ole ilmoitettu muita tietoja allekirjoittajien osal ta kuin ni mi, allekirjoitus ja kotikunta, on kuntalain edellytysten tut ki mi nen ollut haas ta vaa ja arvio Kokemäellä äänioikeutettujen al le kir joit ta jien mää räs tä on tämän vuoksi suuntaa-antava. Seuraavat tiedot pe rus tu vat ns. valistuneeseen käsitykseen tammikuun 2015 viimeisen viikon Väes tö re kiste ri kes kuk sen kotipaikkatietojen perusteella: - Allekirjoittajia yhteensä 379 kappaletta. - Kokemäellä äänioikeutettuja allekirjoittajia 324 kappaletta. - Muita allekirjoittajia 55 kappaletta - Syy: Ulkopaikkakuntalainen 14 kappaletta. - Syy: Henkilö alle 18-vuotias 36 kappaletta. - Syy: Etunimi puuttuu 5 kappaletta. Kuntalain tarkoittaman, valtuuston toimivaltaan kuuluvan kun ta lais aloit teen käsittely edellyttää, että allekirjoittajina on oltava vähintään kaksi pro sent tia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Äänioikeutettujen määrä käy ilmi Väestörekisterikeskuksen yl lä pi tä mäs tä, kutakin vaaleja varten erikseen laadittavasta äänioikeusrekisteristä. Viimeksi laadittu äänioikeusrekisteri koskee vuoden 2014 eurovaaleja. Nois sa vaaleissa äänioikeusrekisterissä oli 6413 sellaista henkilöä, joi den kotikunta on Kokemäki. 324 allekirjoittajaa 6413 henkilöstä tar koit taa 5,05 % osuutta äänioikeutettujen kokonaismäärästä. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa äänioikeusrekisterissä oli 6528 sellaista hen ki löä, joiden kotikunta on Kokemäki. 324 allekirjoittajaa 6528 hen ki lös tä tarkoittaa 4,96 % osuutta äänioikeutettujen kokonaismäärästä. Edellä esitetyn johdosta kuntalain 28 edellyttämä allekirjoittajien kah den prosentin osuus äänioikeutettujen kunnan asukkaiden määrästä näyt tää täyttyvän ja aloite on tämän vuoksi käsiteltävä kau pun gin val tuus tos sa kuuden kuu kau den kuluessa sen jättämisestä. Kuntalaisaloitteen yhteydessä esitettyjen kysymysten käsittely Kuntalaisaloitteen yhteydessä esitettiin kaikkiaan 12 kysymystä (ky sy mykset merkitty lihavoituna). Vastaukset kysymyksiin on valmisteltu vs. si vistys joh ta jan johdolla. Kysymys 1 a: Pysyykö liikuntahallin rakentaminen, Tulk ki lan kou lun remontti ja niihin liittyvät Peipohjan ja Korkeaojan kou lu jen lak kaut tami set asetetussa budjetissa vai joudutaanko te ke mään jotain suun nitel maan kuulumattomia, mutta siitä johtuvia li sä in ves toin te ja? Vastaus 1 a: Valtuusto on tehnyt päätöksen 7,6 miljoonan euron mää rä rahas ta Tulkkilan koulun peruskorjaukseen ja liikuntasalin ra ken ta mi seen. Koko suunnittelun ajan tämä on ollut reunaehto, josta on pidetty kiin ni. Lisäksi hankkeelle myönnetty valtionavustus perustuu jo tehtyyn suun ni telmaan ja rakennuspiirustuksiin. Jos suunnitelmiin tehdään muu tok sia, vaarannetaan tai menetetään valtionavustus (Puhelinkeskustelu yli tar kas-

3 ta ja Mikko Helasvuon kanssa ). Tämän hetken ta lous ti lan ne Euroopassa ja rakentamisen hiipuminen auttavat pysymään bud je tis sa paremmin kuin korkean suhdanteen aikakautena pysyttäisiin. Vas ta urakkatarjoukset kertovat todellisen tilanteen ja antavat oikean ar vion kustannuksista. Urakkalaskentasuunnitelmat valmistuvat ja pää tök set urakoitsijoista tehdään todennäköisesti maalis-huhtikuun vaih teen teknisen lautakunnan kokouksessa. Budjettia ei kuitenkaan ole lupa ylit tää. Aiheeseen liittyvät kysymykset ja niihin liittyvät kustannukset: Kysymys 1 b: Mahtuvatko Tulkkilan jääkiekkokaukalo ja luis tin kent tä liikuntahallin tontille? Vastaus 1 b: Tulkkilan kaukalon ja luistelukentän suhteen on helppo vas tata. Eivät mahdu salin kanssa samalle tontille. Alustavissa suun ni tel mis sa liikuntasalin kanssa samalle tontille kaavailtiin luistelukenttää ja jää kiek kokau ka loa, mutta oppilasturvallisuuden, toiminnallisuuden ja su ju vien liikennejärjestelyjen takia tätä suunnittelulinjaa ei jatkettu. Asiaa on kyl lä pohdittu ja uutta paikkaa katseltu. Se tulee todennäköisesti ole maan liikuntapuisto. Sen tarkempaa suunnitelmaa ei ole. Liikuntapuistoa si jain tipaik ka na puoltavat synergiaedut esim. yhteinen huoltorakennus, ve si pisteet, valaistus jne. Kysymys 1 c: Säilyvätkö Peipohjan ja Korkeaojan jää kiek ko kau ka lot ja luistelukenttä sekä koulupihojen leikkikentät nykyisellä pai kal laan asukkaiden käytössä? Vastaus 1 c: Kaupunki todennäköisesti pyrkii myymään kiinteistöt mah dol lisim man nopeasti Tulkkilan peruskorjauksen valmistuttua, joten mi tään takuita kaupunki ei voi antaa kenttien suhteen. Toivottavaa toki on, et tä lähiliikuntapaikkoja eri järjestelyin voidaan ylläpitää eri puolilla kau pun kia. Kysymys 1 d: Mikä on 6-luokkalaisten pihajärjestely yh teis kou lus sa? Vastaus 1 d: Pihasuunnittelua varten on perustettu työryhmä, jossa on alaja yläkoulun opettajia miettimässä yhteiskoulun pihajärjestelyjä. Heil lä on työrauha ja suunnitelman pitää valmistua maaliskuun alkupuolella. 6-luokka lais ten siirtyminen yhteiskouluun vaatii kuitenkin suurempia muu tok sia koko opetuksen järjestelyissä ja piha on vain yksi osa isoa muu tos pro sessia ja kokonaisuutta. Se ei ole vähäpätöinen asia, mutta ei myös kään merkittävin osa tässä muutoksessa. Painopiste on ope tuk ses sa ja siihen liittyvissä muutoksissa, joita on suunniteltu jo tammikuun alus ta alkaen. Kysymys 1 e: Onko kartoitettu lisääntyvien käyttäjämäärien tuomaa pai net ta parkkipaikkojen määrään ja liikennejärjestelyihin koulujen lähei syy des sä? Vastaus 1 e: Liikennejärjestelyt ovat olleet esillä koko ajan. Tämä johti myös siihen, että kaukalo ja luistelukenttä joudutaan Tulkkilassa siir tä mään toiseen paikkaan. Liikennejärjestelyjä havainnollistaa tarkemmin alu een asemakaava, johon on sijoitettu uusi liikuntasali ja suunnitellut park ki pai kat. Haapionkadun ja Koulukadun liikennejärjestelyjä suun ni tel taes sa otetaan huomioon lisääntynyt liikenne oppilasmäärien kasvaessa, uu si liikuntasali,

4 Tulkkilan- ja yhteiskoulun tilojen yhteiskäyttö ja kirjaston käyt tö koulujen keskellä. Lasten turvallisuus on tässä suunnittelussa yk kös si jal la. Kysymys 1 f: Onko muita epäkohtia havaittu? Vastaus 1 f: Kysymys on johdatteleva. Yllä olevat kysymykset ja niihin anne tut vastaukset eivät ole epäkohtia tai selvityksiä epäkohtiin, vaan lin jauksia kehittämistyön jatkamiseksi. Suunnittelun tarkoitus on se, että epä kohtia tulisi mahdollisimman vähän, mutta pe rus kor jaus ra ken ta mi ses sa joudutaan aina tekemään kompromisseja, varsinkin, kun rahaa on ra jal lises ti käytössä. Kysymys 1 g: Tehdäänkö em. investoinnit osana Tulkkilan koulun remont ti bud jet tia? Vastaus 1 g: Osa yllä mainituista asioista eivät ole sellaisenaan in ves tointe ja, vaan kuuluvat normaalin kunnossapidon piiriin. Osa taas, kuten ko ko Haapionkadun liikennejärjestelyt, on oma keskeneräinen kohde, jo ka edellyttää laajempia toteutusratkaisuja. Osa asioista voidaan sitten var sin pienin kustannuksin viedä eteenpäin mm. pihajärjestelyissä esim. yh teiskou lun ja sivistysosaston oman budjetin sisällä. Tulkkilan koulun re mont tibud jet ti käytetään ensisijaisesti peruskorjaukseen. Vasta urak ka tar jous ten selvittyä näemme, mihin 7,6 miljoonan euron budjetti riittää. Tulk ki lan luistelukentän ja kaukalon siirrosta johtuvat kustannukset on asia, joka on syytä keskusteluttaa laajemmin ja viedä tulevien vuosin ta lous ar vion käsittelyn yhteydessä valtuuston päätettäväksi. Kysymys 2: Mikä summa on varattu liikuntahallin vuosittaisiin käyt töme noi hin? Vastaus 2: Liikuntasalille ei vielä ole budjettia. Ensimmäinen budjetti laa ditaan syksyllä 2015 ja sekin vasta puoleksi vuodeksi. Tässä täytyy muis taa, että Tulkkilan ja Peipohjan vanhoja liikuntasaleja ei tässä uu des sa tilanteessa enää ole. Niiden tilalle valmistuu yksi, mutta tilavampi lii kun ta tila. Kaksi liikuntasalia muuttuu muunneltavaksi, kolmeksi lii kun ta ti lak si. Lisää henkilöstöä ei ole tarkoitus palkata, koska resurssia va pau tuu kahden koulun sulkemisen takia. Vanhat kiinteistöt korvautuvat nyt uu del la liikuntatilalla. Korjausvelkaa ei uudessa kiinteistössä ole. Nä kö pii ris sä ei ole merkittäviä kustannusten lisäyksiä. Kysymys 3: Korkeaojan alueen oppilaiden koulukuljetusajat uh kaa vat venyä 2½ h päivittäin. Miten lasten jaksaminen ja tasa-arvoinen koulun käyn ti mah dol li suus turvataan? Vastaus 3: Koulumatkat ja koulutyö suunnitellaan siten, että pe rus ope tus lakia noudatetaan. Laki määrittää maksimiajan koulumatkoille. Alle 13-vuotiail le se on 2,5 tuntia. Kannattaa huomioida myös se, että meillä on oppilaita, joiden koulumatka on 4-4,9 km:ä ja joilla siitä suo riu tu mi seen kävellen kuluu lähes sama aika (15min/km). Tasa-arvoa voidaan si ten lähestyä kovin monesta näkökulmasta. Kokemäellä koulumatkat ovat kuitenkin valtakunnallisessa vertailussa kohtuullisia. Kysymys 4: Näettekö ongelmia suunnitelmassa, jonka mukaan 2/3

5 Ko ke mäen oppilaista siirtyy yhteiskouluun jo 6-luokkalaisina ja 1/3 vas ta 7-luokkalaisina. Vastaus 4: Suomessa on hyvin paljon erilaisia kouluja. On 0-9 kouluja, 5-9 kouluja, 6-9 kouluja jne. Tällaista kirjoa tuskin olisi, jos ne eivät ol len kaan toimisi. Tammikuun alussa aloitti työryhmä tekemään selvitystä ko. asias sa ja raportti valmistuu maaliskuussa. Tämän selvityksen pohjalta lau ta kun ta päättää kouluyksiköiden luokka-asteista. Valmistelun pohjana on kuitenkin koko ajan ollut valtuuston päätös kolmisarjaisen koulun sa nee raa mi ses ta. Tämä on myös kirjattu aluehallintoviraston myöntämän val tion avus tuk sen perusteluihin. Lisäksi valtuusto on tehnyt päätökset Pei poh jan ja Korkeaojan koulujen sulkemisesta. Koulutyö on näiden pää tös ten jälkeen lähes mahdotonta toteuttaa muulla tavoin kuin si joit ta mal la 6-luokkalaiset yhteiskouluun. Tulkkilan väistötiloista ja ope tus ryh mien si joit te lus ta väistötiloihin ratkaistaan joko maalis- tai huhtikuun kas va tus- ja opetuslautakunnan kokouksessa. Kysymys 5: Miten lakkautettavien koulujen parhaat käytännöt siir retään uuteen Tulkkilan kouluun (Vrt. Tulkkilan ja Peipohjan kou lu jen tyytyväisyyskyselyt). Vastaus 5: Asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset olivat ko ko nai suu dessaan hyviä. Tyytyväisyys lähtee aina ihmisestä itsestään. Kun hyvällä asen teel la lähdetään tekemään työtä uudessa yksikössä ja pyritään hyvään lopputulokseen, niin siihen myös päästään. Molempien koulujen hy viä käytänteitä varmasti tulee otettua huomioon. Rehtorit ovat tässä tie ten kin merkittävässä roolissa yhteishengen luojina. Uudessa koulussa on luotava uudet käytänteet ja koulun henki. Ei ole olemassa vanhaa Tulk ki laa, vaan yhdistelmä kolmesta täysin erilaisesta koulusta. Sehän on valtava mahdollisuus. Kysymys 6: Lukioiden tilanne on auki. Tulisiko koulukeskuksen ko konais val tai nen käyttö tutkia ennen kuin tehdään suuria li sä in ves toin teja viereisiin rakennuksiin? Vastaus 6: Kokemäen kaupunki on linjauksissaan lähtenyt siitä, että kai kissa olosuhteissa lukiokoulutuksen toimipiste kaupungissa säilyy, ja että lukio kou lu tus ta nykyisessä kiinteistössä annetaan. Tämä voi toteutua jo ko itsenäisenä lukioyksikkönä, yhteistyössä naapurilukioiden / -kuntien kans sa osana isompaa hallinnollista kokonaisuutta tai mahdollisen kun ta lii tok sen jälkeen osana uuden kunnan koulujärjestelmää. Op pi las en nus tei den mukaan opiskelijamäärä pysyy tasolla, joka edellyttää vä hin tään nykyisenkaltaista tilaresurssia lähiopetuksen toteuttamiseen. Tulkkilan koulun saneeraushankkeen suunnittelun yhteydessä kar toi tet tiin koulukeskuksen tiloja. Tällöin havaittiin, että kohtalaisen kalliista eri tyis luokkien (käsityöluokat) rakentamisesta ja varustelusta voidaan luo pua. Tämä seikka on huomioitu myös valtionavustuksen myöntämisen pe rus teis sa. Samalla tavalla on huomioitu 6-luokkalaisten sijoittuminen kou lu kes kukseen. Näin ollen pelko koulukeskuksen tilojen tyh jä käyn nis tä on turha, samoin epäilys ajautumisesta epätaloudellisiin in ves toin tei hin vie rei sis sä rakennuksissa.

6 Tehdyillä kouluverkkoratkaisuilla ja kouluinvestointipäätöksillä Ko ke mäen kau pun ki nostaa kouluolojensa tasoa, tehostaa tilojen käyttöä, alen taa kiinteis tö jen käyttökustannuksia, ja välttyy odotettavissa olleesta mas sii vi ses ta ja kalliista saneeraushankkeesta luopumalla Peipohjan kou lus ta. Jatkokeskustelussa on hyvä huomata seuraava: Jos kaupunki lähtee muutta maan peruskorjaus- ja laajennushanketta, valtionavustus vaa ran ne taan ja todennäköisesti menetetään lopullisesti. Nykyisen tietämyksen mu kaan valtion budjetissa ei jatkossa tule olemaan määrärahoja kou lu jen saneeraushankkeisiin. Koulujen korjaukset on siten rahoitettava vain kuntien omin resurssein. Mikäli taas lukiokoulutuksen tulevaisuudesta halutaan keskustella, on hy vä huomata, että Kokemäen kehittymisen kannalta lukion säilyminen on merkit tä vä asia. Omalla paikkakunnalla sijaitseva lukio antaa ta sa ver tai sen mahdollisuuden kaupungin nuorille saada lukiokoulutus. Harvalla pe rusope tuk sen päättäneellä on mahdollisuutta muuttaa lu kio kou lu tuk sen perään isoon kaupunkiin tai kulkea päivittäin toiselle paikkakunnalle jätetty kuntalaisaloite Ei kuudesluokkalaisia yhteiskouluun, ei eriar vois te ta lapsia, nykyiset koulut säilytettävä allekirjoituksineen on tutus tut ta va na kokouksessa. Lisätietoja antaa vs. hallintojohtaja Jarno Moisala p Kaupunginjohtajan päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää 1. merkitä tiedoksi 379 allekirjoittajan jättämän eriar vois te ta lapsia, nykyiset koulut säilytettävä"; 2. todeta, että aloitteen käsittelylle ovat olemassa kuntalain 28 edellytykset vaikkakaan äänioikeutettujen ko ke mä ki läisten allekirjoittajien määrää ei ole luotettavasti pystytty to denta maan ja 3. merkitä tiedoksi vs. sivistysjohtajan johdolla valmistellut, edel lä esitetyt vastaukset kuntalaisaloitteen yhteydessä esitet tyi hin kysymyksiin. Lisäksi kaupunginhallitus päättää esittää kau pun gin val tuus tolle, että kaupunginvaltuusto 4. merkitsee tiedoksi 379 allekirjoittajan jättämän eriar vois te ta lapsia, nykyiset koulut säilytettävä" ja 5. toteaa, ettei aloite aiheuta enempiä toimenpiteitä. Päätös Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti

7 1. merkitä tiedoksi 379 allekirjoittajan jättämän eriar vois te ta lapsia, nykyiset koulut säilytettävä"; 2. todeta, että aloitteen käsittelylle ovat olemassa kuntalain 28 edellytykset vaikkakaan äänioikeutettujen ko ke mä ki läisten allekirjoittajien määrää ei ole luotettavasti pystytty to denta maan ja 3. merkitä tiedoksi vs. sivistysjohtajan johdolla valmistellut, edel lä esitetyt vastaukset kuntalaisaloitteen yhteydessä esitet tyi hin kysymyksiin. Lisäksi kaupunginhallitus päätti esittää kau pun gin val tuus tol le, että kaupunginvaltuusto 4. merkitsee tiedoksi 379 allekirjoittajan jättämän eriar vois te ta lapsia, nykyiset koulut säilytettävä" ja 5. toteaa, ettei aloite aiheuta enempiä toimenpiteitä.