SIRKKALAN MUUTOS YLÄKOULUKSI HANKESUUNNITELMA TILAKESKUS. Koskikatu 7A Joensuu puh. (013) faksi (013)

Transkriptio

1 SIRKKALAN MUUTOS YLÄKOULUKSI TILAKESKUS Koskikatu 7A Joensuu puh. (013) faksi (013)

2 Sirkkalan muutos yläkouluksi, Sirkkalantie 12 1 SIRKKALAN MUUTOS YLÄKOULUKSI TIIVISTELMÄ Sirkkalan koulukiinteistön osalta tehtiin tarveselvitystyyppinen arviointi tilojen soveltumisesta yläkoulukäyttöön kevään 218 aikana. Kaupunginvaltuusto hyväksyi eteläisen suunnan koulujärjestelyt (Sirkkala-Karsikko-Multimäki-Reijola-Karhunmäki-Iiksenvaara-Niittylahti) pitämässään kokouksessa, siten että Sirkkalaan sijoitetaan keskitetty yläkoulu. Sirkkalan koulu tulee palvelemaan Joensuun kaupungin eteläisen alueen oppilaaksiottoalueen yläkoulun 7-9 luokkalaisten tarpeita. Yleisopetuksen lisäksi koulu tarjoaa pienryhmäopetusta. Oppilasmääräksi on arvioitu oppilasta. Ensimmäisessä vaiheessa Sirkkalaan muuttaa Pielisjoen koulun 330 oppilasta syyslukukaudesta 2019 alkaen. Sitten kun Karsikon alakoululta vapautuvat Sirkkalan kiinteistöstä tilat, niin yläkoululaisten määrä voidaan kasvattaa Sirkkalassa aina 700 oppilaaseen Sirkkalan kiinteistö, Sirkkalantie 12B, on saneerattu entisistä UPM-Kymmene Woodi Oy:n lastulevytehtaan tiloista vuonna 2001 ammattikorkeakoulun kuvataiteen ja muotoilun (Kumu) sekä vuonna 2009 puuteknologian (Puugia) opetuksen tiloiksi. Kumun tilat tehtiin täydellisesti peruskorjaten, ainoastaan runko jäi jäljelle. Ammattikorkeakoululta tilat vapautuivat vuonna 2015 ja vuoden 2016 alusta 2. kerroksiseen osaan sijoitettiin Karsikon alakoulun n. 300 oppilasta väistötiloihin samoin kuin VARKO:n hallinto. Vuoden 2016 elokuussa sijoitettiin neli kerroksiseen osaan väistötiloihin Rantakylän koulun (alakoulu) n. 300 oppilasta joka myöhemmin muuttui Rantakylä Normaalikouluksi. Sirkkalan kiinteistön omistaa Joensuun Yrityskiinteistöt Oy ja heidän kanssaan on käyty neuvotteluja tilojen ostosta Joensuun kaupungille. Omistajalta saadun tiedon sekä alustavien selvitysten perusteella koulurakennus on rakennusteknisesti hyväkuntoinen. Talotekniikka on 2001 saneeratulla osalla osin vanhentunutta mutta kuitenkin käyttökelpoista. Ilmanvaihtokoneella on vielä 10 vuoden elinkaari. Valaistuksen osalta joudutaan tekemään parannuksia, että standardin mukaiset valaistusolosuhteet saavutetaan. Koulun tavoitehintalaskelmaan vaiheille 1-3 perustuva perustamiskustannusarvio on yhteensä 4,23 M (alv. 0%). Vaiheiden 1 ja 3 kustannukset ovat 2,4 + 0,53 M = 2,93 M ja vaiheen 2 kustannukset ovat 1,3 M. Vaiheet 1 ja 3 tehdään vuoden 2019 aikana ja vaihe 2 vuonna 2022, vasta kun Karsikon koulu on siirtynyt pois kiinteistöstä. Hankesuunnitelma ei pidä sisällään Sirkkalaan rakennettavan liikuntakeskuksen kustannuksia. Kaupunginvaltuuston päätöksessä koulun liikuntatiloille puku- ja pesuhuonetiloineen varattiin 1,5 M. Alustavan kustannusarvion perusteella Sirkkalan yläkoulun vuokrakustannukset ovat 1,31 M /vuodessa. Hanke pyritään sisällyttämään vaiheiden 1 ja 3 osalta Joensuun kaupungin rakennuttamisohjelmaan vuodelle 2019 ja vaiheen 2 osalta vuodelle 2022, niin että Pielisjoen koulun oppilaat voisivat aloittaa opiskelun Sirkkalan tiloissa vuoden 2019 lukukauden alussa.

3 Sirkkalan muutos yläkouluksi, Sirkkalantie 12 2 SIRKKALAN MUUTOS YLÄKOULUKSI, Sirkkalantie 12 Sisällysluettelo SIRKKALAN MUUTOS YLÄKOULUKSI JOHDANTO TOIMINNAN NYKYTILA JA TULEVA KEHITYS TOIMINTA NYKYISIN TOIMINNAN TULEVA KEHITYS HANKKEEN TARPEELLISUUS TOIMINNALLISET PERUSTELUT MUUT MAHDOLLISET TILANHANKINTARATKAISUT JOS HANKE EI TOTEUDU KÄYTTÖTALOUS VAIKUTUKSET KOULUTUSPALVELUIDEN KÄYTTÖTALOUTEEN TOIMITILAKUSTANNUKSET TILAT TILASUUNNITTELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET TILOJEN TOIMINNALLINEN SIJAINTI TILATARPEET TILOJEN YHTEISKÄYTTÖ NYKYISET TILAT JA NIIDEN KUNTO NYKYINEN RAKENNUS JA SEN LAAJUUSTIEDOT NYKYISTEN TILOJEN KUNTO JA TEHDYT TUTKIMUKSET TOTEUTETUT KORJAUKSET PIHA- JA PYSÄKÖINTIALUEET HANKKEEN TOIMINNALLINEN JA TEKNINEN KUVAUS TOIMINNALLISUUS RAKENNUSTEKNIIKKA TALOTEKNIIKKA SÄHKÖTEKNIIKKA SEKÄ SÄÄTÖ- JA VALVONTALAITTEET TOTEUTTAMINEN TOTEUTTAMISTAPA JA -AJANKOHTA TOTEUTTAMISEN AIKAISET JÄRJESTELYT INVESTOINNIT JA RAHOITUS RAKENNUSKUSTANNUKSET TOIMINTAVARUSTUKSEN KUSTANNUKSET TONTTIKUSTANNUKSET KAUPUNGIN RAKENNUTTAMISOHJELMA LAATIMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN N LAATIMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN... 13

4 Sirkkalan muutos yläkouluksi, Sirkkalantie JOHDANTO Rakennushankkeen tavoitteena on ensisijaisesti luoda oppilaitosalueen nykypäivän vaatimukset täyttävä, turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö. Toissijaisesti haetaan tilojen käytön joustavuutta, mikä mahdollistaa rakenteellisesti yhtenäisen perusopetuksen toteutumisen. Tämä hankesuunnitelma käsittää 1. vaiheessa Pielisjoen koulun luokkien 7 9 opetuksen tilojen saneerauksen ja musiikin opetustilojen sekä puku- ja pesuhuoneiden teon ns. Riikosen konehallin päähän. Toisessa vaiheessa Karsikon koulun siirryttyä omiin tiloihinsa saneerataan ne yläkoulua palveleviksi. 2. TOIMINNAN NYKYTILA JA TULEVA KEHITYS 2.1 Toiminta nykyisin Pielisjoen koulu sijaitsee luonnonkauniilla Pappilanmäen alueella Karsikossa. Pielisjoen koulu on peruskorjattu 1990 luvun lopulla ja kiinteistö alkaa olla teknisen käyttöikänsä päässä ilman uutta mittavaa peruskorjausta. Pielisjoen koulu on yläkoulu, jossa työskentelee päivittäin n. 330 lasta ja 40 aikuista (lv ). Kouluajan jälkeen koulun tiloissa on liikuntasalin iltakäyttöä sekä nuorisotoimen toimintaa. Pielisjoen koulun yläkoulupiiriin kuuluu kolme alakoulua: Iiksenvaaran koulu, Karsikon koulu ja Karhunmäen koulu. Kaikkien edellä mainittujen koulujen oppilaiden yläkoulu on Pielisjoen koulu. Syksyllä 2019 Pielisjoen koululla aloittaa neljä seitsemättä luokkaa. Lisäksi koulussa on neljä kahdeksatta luokkaa ja viisi yhdeksättä luokkaa. Jatkossa oppilasmäärä on kasvava. Koulussa on yleisopetuksen ryhmien lisäksi laaja-alaista erityisopetusta (kolme opettajaa) ja erillinen joustavan perusopetuksen ryhmä (yksi opettaja). Pielisjoen koulussa annetaan painotettua luonnontieteellis-matemaattista (LUMA) opetusta sekä musiikin opetusta. 2.2 Toiminnan tuleva kehitys Pielisjoen koulu siirtyy tulevaisuudessa Sirkkala rakennukseen. Ensimmäisessä vaiheessa koulu tulee olemaan 4-6 sarjainen ja koulu sijoittuu Sirkkala rakennuksen nelikerroksiseen siipeen. Rakennuksen kaksikerroksisessa osassa on tällä hetkellä väistötiloissa Karsikon alakoulu, odottaen uuden koulun rakentamista Karsikkoon. Karsikon alueelta Koulun oppilaat tulevat tällä hetkellä pääosin kävely- ja pyöräilymatkan päästä kouluun. Iiksenvaaran ja Karhunmäen alueelta tulevat oppilaat ovat pääosin koulukuljetuksessa. Toisessa vaiheessa kuljetusoppilaiden määrä kasvaa koska koulun oppilaaksiottoalue laajenee käsittämään myös Reijolan ja Niittylahden oppilaaksiottoalueet. Tämän muutoksen myötä koulu muuttuu 9-10 sarjaiseksi ja koulun oppilasmäärä kasvaa n oppilaaseen.

5 Sirkkalan muutos yläkouluksi, Sirkkalantie HANKKEEN TARPEELLISUUS 3.1 Toiminnalliset perustelut Pielisjoen koulu alkaa olla teknisen käyttöikänsä lopussa. Kouluverkkosuunnitelman mukaan Pielisjoen koulu palvelee jatkossa Karsikon, Iiksenvaaran, Karhumäen sekä Reijolan ja Niittylahden koulujen yläkouluikäisiä lapsia. Nepenmäen koulu puolestaan tarjoaa koulupaikan koko perusopetuksen ajaksi Penttilän, Ukonniityn, Vehkalahden, Nepenmäen ja osin Niinivaaran oppilaille. Pielisjoen koululla ei ole tällä hetkellä kaikilta osiltaan käyttökelpoisia liikuntatiloja. Tämän hankkeen myötä ns. Riikosen halliin Sirkkalan koulun viereen, on tarkoitus remontoida koulun käyttöön tulevat liikuntatilat. 3.2 Muut mahdolliset tilanhankintaratkaisut 3.3 Jos hanke ei toteudu Alueella ei ole näköpiirissä muita vaihtoehtoisia kattavia ja keskitettyjä tilaratkaisuja. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan , 73, päättänyt, että Joensuun eteläiseen suunnan koulujärjestelyt toteutetaan siten, että Sirkkalaan sijoitetaan keskitetty yläkoulu, johon oppilaat ohjautuvat alueelta Sirkkala, Karsikko, Multimäki, Reijola, Karhunmäki, Iiksenvaara ja Niittylahti. 4. KÄYTTÖTALOUS 4.1 Vaikutukset koulutuspalveluiden käyttötalouteen Keskitetyn yläkoulun muodostuminen Sirkkalaan kasvattaa koulun henkilöstömäärää. Vastaavasti Pyhäselän koulun henkilöstömäärä vähenee. Tilojen ja henkilömäärän kasvun johdosta vuokra-, siivous- ja ravintopalvelumenoihin on odotettavissa nousua. 4.2 Toimitilakustannukset Sirkkalan kiinteistön osalla hankkeen kokonaisvuokrassa tapahtuu oheisen laskelman mukaisesti muutoksia. Rakennuksen bruttoala on brm 2 ja uusi kokonaisvuokra on 10,74 /brm 2 eli /vuodessa. Kokonaisvuokra jakaantuu pääoma- ja ylläpitovuokraan seuraavasti: Pääomavuokra, hankintameno Pääomavuokra, investointi Ylläpitovuokra Vuokrassa ei ole huomioitu liikuntatilojen vaikutusta vuokraan. Pielisjoen koulun nykyinen kokonaisvuokra on vuodessa ja Karsikon koulun

6 Sirkkalan muutos yläkouluksi, Sirkkalantie TILAT 5.1 Tilasuunnittelun tavoitteet ja periaatteet Tilaratkaisuissa pyritään mahdollisimman hyvin olemassa olevat rakenteet huomioiden toteuttamaan peruskoulun opetuksen uusimmat opetussuunnitelmien tarpeet. Koska tuleva yläkoulu tulee sijoittumaan jo olemassa kiinteistöön, rajoittaa se osin tilojen sijoitusta ja suunnittelua. Tilojen suunnittelussa huomioidaan seuraavat periaatteet: Luokkatilat sijoitetaan aineryhmittäin tukemaan toisiaan. Opettajille järjestetään työtilat omien oppiaineiden läheisyyteen hankkeen toisessa vaiheessa. Opettajien yhteisöllisyyden tukemiseksi tehdään yhteinen opettajien huone. Oppilaiden kenkien ja vaatteiden säilytys järjestetään sisäänkäyntien yhteyteen. Yläkoulu tulee olemaan ns. kengätön koulu Jokaiselle oppilaalle pyritään varamaan oma säilytyskaappi. Oppilaskunnalle varataan omat tilat hankkeen toisessa vaiheessa. Koulu varustetaan ajanmukaisella viestintätekniikalla (sisäinen TV- järjestelmä ja kameravalvonta sekä hajautettu atk- järjestelmä). Opetus- aula- ja käytävätilojen äänieristystä ja äänenvaimennusta joudutaan parantamaan Sirkkalan koulun tilamuutokset tehdään kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa, joka käsittää 4. kerroksisen osan (KuMu) eli nykyiset Rantakylän Normaalikoulun tilat, tehdään muutostyöt palvelemaan Pielisjoen koulun oppilaita. Toisessa vaiheessa tehdään 2. kerroksisen osuuden (Puugia) muutostyöt, nykyiset Karsikon koulun tilat. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään myös entisen Riikosen konehallin päädyssä olevien tilojen muutostyöt (musiikin opetus, liikunnan puku- ja pesuhuonetilat). 5.2 Tilojen toiminnallinen sijainti Yläkoulun tilojen sijoittelussa on mahdollisimman hyvin hyödynnetty aikaisemmin AMK:n toiminnan yhteydessä tehdyt toiminnalliset tilaratkaisut. Siitä huolimatta joudutaan tekemään luokkatilamuutoksia koskien luokkien kokoa. Osa luokista on liian suuria tai pieniä, jolloin joudutaan tekemään väliseinämuutoksia. Ensimmäisen vaiheen töihin kuuluu yläasteen erikoisluokkien muutostöiden tekeminen 4. kerroksiseen osaan. Ensimmäisen kerroksen sisääntulojen yhteyteen remontoidaan vaatteiden ja kenkien säilytystä varten eteis- / aulatilat. Rakennuksen 1. kerrokseen sijoitetaan teknisen työn tilat (puu- ja metallityö), jossa ne ovat sijainneet AMK:n aikana ja uuden OPS:n mukaisesti tekstiilityön tilat sijoitetaan em. läheisyyteen. Toiseen kerrokseen sijoitetaan 3 kpl fysiikan- ja kemian opetuksen tilaa niiden tarvitsemine varasto- ja valmistelutiloineen. Samaan kerrokseen sijoittuvat myös 3 kpl maantieto-biologian opetustilaa varastoineen ja kokoelmahuoneineen.

7 Sirkkalan muutos yläkouluksi, Sirkkalantie Tilatarpeet Kolmanteen kerrokseen sijoittuvat kotitalouden 3 opetuskeittiötä tarvittavine varastotiloineen. Yhtä näistä käytetään alkuvaiheessa väliaikaisesti Pielisjoen koulun yleisopetuksen tilana. Kuvataiteen opetustila sijoittuu korkeaan parvelliseen osaan, jossa se on ollut aikaisemminkin AMK:n aikana. Neljänteen kerrokseen sijoittuvat hallinnon tilat sekä opettajien työ- ja oleskelutila. Kuraattorin ja opinto-ohjaajan tilat tehdään väliaikaisesti 4. kerrokseen. Terveydenhoitajan ja lääkärin tilat sijoittuvat nykyisen Karsikon koulun tilojen yhteyteen 1. kerroksen toimistotiloihin. Koulutilat mitoitetaan max. 700 oppilaalle, joka muodostuu 9-10 rinnakkaisesta vuosiluokasta, yleisopetuksen perusopetusryhmästä (lisäksi sekä integroitua ja luokkamuotoista erityistä tukea). Mitoituksellisesti opetusryhmän koko perusopetustiloissa on 25 oppilasta. Ensimmäisessä vaiheessa joudutaan yleisopetusta sijoittamaan väliaikaisesti erikoisopetuksen luokkatiloihin. Toisessa vaiheessa tehdään yleisopetustiloissa tarvittavia opetustilojen koon muutoksia, että saadaan perusopetukselle ja pienryhmille toimivat tilaratkaisut. Tarkentavan suunnittelun yhteydessä selvitetään osin kapeiden käytävien leventämistä joustavan oppilasliikenteen mahdollistamiseksi. Ruokasalissa ruuan jakeluun on jouduttu lisäämään yksi linjasto sekä keittiön koneistusta joudutaan täydentämän. Ruokasali / aulan äänenvaimennusta joudutaan parantamaan lisäämällä akustoivaa materiaalia. Hankkeen huonetilaohjelma on liitteenä. kokonaishuoneistoala n hum² + Riikosen konehallin päädystä n. 400 hum². 5.4 Tilojen yhteiskäyttö Koulun tilaohjelmassa on varauduttu tilojen yhteiskäyttöön seuraavien käyttäjätahojen kanssa: Joensuun seudun kansalaisopiton opetuskäyttö taito- ja taideaineiden tiloissa. Nuorisotoimi tulee käyttämään myös koulun tiloja. Kulttuuritoimi käyttää liikuntasaliin rakennettavaa esiintymisen ja musiikin esittämisen aluetta ns. BlackBoxia, jota koulu hyödyntää omassa opetuksessaan ja esitystilaisuuksissa. Riikosen konehalliin ja sen varastotilaan ollaan suunnittelemassa alueen liikuntakeskusta yhteensä yli brm2. Liikuntakeskukseen kuuluu em. tilojen lisäksi konehallin kylmä varasto ja katosalueet, joiden pinta-ala on n m2 sekä piha-alueet. Tilojen valmistuttua Sirkkalan koulun liikuntatunnit tullaan järjestämään oheisessa liikuntakeskuksessa. 6. NYKYISET TILAT JA NIIDEN KUNTO 6.1 Nykyinen rakennus ja sen laajuustiedot Sirkkalan kiinteistö, Sirkkalantie 12B, on saneerattu entisistä UPM-Kymmene Woodi Oy:n lastulevytehtaan tiloista vuonna 2001 ammattikorkeakoulun kuvataiteen ja muotoilun

8 Sirkkalan muutos yläkouluksi, Sirkkalantie 12 7 (Kumu) sekä vuonna 2009 puuteknologian (Puugia) opetuksen tiloiksi. Kumun tilat tehtiin täydellisesti peruskorjaten, ainoastaan runko jäi jäljelle. Koko päivän opiskelevia oli enimmillään lähes 700. Ammattikorkeakoululta tilat vapautuivat vuonna 2015 ja vuoden 2016 alusta 2. kerroksiseen osaan sijoitettiin Karsikon alakoulun n. 300 oppilasta väistötiloihin samoin kuin VARKO:n hallinto. Vuoden 2016 elokuussa sijoitettiin Rantakylän koulun (alakoulu) oppilaat n. 300 neli kerroksiseen osaan väistötiloihin. Ennen muuttoa alakouluille tehtiin pieniä tilamuutoksia, koska molemmat koulut tulisivat toimimaan väliaikaisesti Sirkkalassa. Kiinteistön omistaa Joensuun Yrityskiinteistöt Oy, Länsikatu 15, Joensuu. Sirkkalan koulukiinteistön huoneistoala on hum² ja kerrosala 9511,5 kem² + jätekatos 42 kem². Koulukiinteistön tilavuus on m 3. Koulukiinteistön rakennukset ovat julkisivultaan maalattua Siporex- harkkoa. Tontilla sijaitseva ns. Riikosen konehalli ja siihen liittyvä lämmin varasto ovat kerrosalaltaan kem². Konehalliin liittyvä kylmä varasto on kem². Näiden tilojen muuttamisesta liikuntakäyttöön tullaan tekemään erillinen hankesuunnitelma talven 2019 aikana. Hankkeen tiedot ovat seuraavat: Sirkkalantie JOENSUU Kiinteistötunnus Tontin pinta-ala on m2 (tonttijako tehty ) Tonttia koskeva nykyisen asemakaavan mukainen rakennusoikeus on seuraava: Rakennusoikeus tontilla: kem² Käytetty rakennusoikeus: ,5 kem² Käytettävissä rakennusoikeutta: 1 643,5 kem² 6.2 Nykyisten tilojen kunto ja tehdyt tutkimukset Nykyisen koulukiinteistön kunnon selvittämiseksi kohteessa on tehty rakennusteknisiä sekä sisäilmateknisiä kuntoselvityksiä mm. Kaprakan sisäilmakeskus Oy:n, Suomen Sisäilmatalo Oy:n ja Sisäilmatalo Kärki Oy:n toimesta. Selvityksiä on tehty Puugia -osioon vuosien välillä. Puugia-osa on peruskorjattu / laajennettu vuonna Lisäksi KuMu -osioon on tehty vuoden 2001-peruskorjauksen/laajennuksen jälkeen useita sisäilmaselvityksiä (vuosina ). Vuoden 2010 Puugia-osion korjauksien/laajennuksen yhteydessä rakennusaikainen säänsuojaus on pettänyt, jonka seurauksena vettä on päässyt rakenteisiin. Vettä on päässyt osittain myös KuMu-osioon, jonka seurauksena on tehty kuntotutkimus. Kastuneet rakenteet on kuivattu ja pinnoitteet uusittu. Sisäilmatalo Kärki Oy on antanut asiantuntijalausunnon MuKa-keskuksesta vakuutusyhtiön korvausasian käsittelyä varten (Asiantuntijalausunto, Sisäilmatalo Kärki Oy, ). Asiatuntijalausunto koskee Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkala-kampuksen MuKa-keskuksen tilojen (ns. KuMu-puoli) kosteusteknistä kuntoa ja tehtyjä tutkimuksia sekä sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden sekä korjaustoimenpiteiden merkitystä rakennuksen käyttäjille vuosina Asiantuntijalausunnossa on todettu, ettei kosteusvauriokorjausten jälkeen tehdyissä laajoissa sisäilmatutkimuksissa ei ole löydetty viitteitä kosteusvaurioista tai mikrobiepäpuhtauksista MuKa-keskuksen opetus- tai toimistotiloista.

9 Sirkkalan muutos yläkouluksi, Sirkkalantie Toteutetut korjaukset ja väestönsuojan tarve Koulun tiloissa on tehty normaaleja kunnossapidon korjaustoimenpiteitä. Tilamuutoksia on tehty hillitysti toiminnan muutosten myötä. Väestönsuojan osalta tehdään tilojen käyttötapamuutosten aiheuttamana tarkentavia laskelmia VSS tarpeesta. Mahdollinen väestönsuojan lisätarve on tarkoitus osoittaa Sirkkalaan rakennettavasta paikoitustalosta. 6.4 Piha- ja pysäköintialueet Koulutontin välituntipiha- aluetta on kunnostettu Karsikon ja Rantakylän koulujen muuttojen yhteydessä. Tällä hetkellä koulujen pihat on varustettu alakoulua palvelevin pihavälinein. Olemassa olevat polkupyörätelineet ovat siirrettävissä liikennesuunnittelijan esittämään paikaan Kettuvaarantien puoleiselle pihaosalle. Osa polkupyöräpaikoista tullaan varustamaan katoksella. Koulupiha on tarkoitus kalustaa yläkoululaisia palvelevilla ja liikuttavilla pihakalusteilla. Pelikenttä sijoittuu liikuntakeskuksen puoleiselle piha-alueelle. Se tullaan rakentamaan 1. vaiheessa. Paikoituksen ja sisäisen liikenteen järjestäminen tontilla: Koulun piha-alueelle ei osoiteta moottoriajoneuvoliikennettä. Nykyinen autopaikoitus tapahtuu rakennuksen pohjoispuolella ja se voi jatkua samalla tavalla edelleenkin. Autopaikat, joita on 54 kpl, on varustettu nykyäänkin lämmitystolpilla. Sirkkalantien reunaan on suunniteltu saattoliikennealue, joka toimii myös koulun linja-autokuljetusten odotusalueena. Tulevaa liikuntakeskusta palvelevana varaston/katoksen eteen on kaavailtu mopoparkkialue. Tontille sijoitetut polkupyörä-, mopo- ja autopaikat palvelevat myös iltakäyttäjiä. Kiinteistön ja keittiön huolto tapahtuu myös rakennuksen pohjoissivulta. Samalta puolelta on suunniteltu liikuntaesteisten saattoliikenne. 7. HANKKEEN TOIMINNALLINEN JA TEKNINEN KUVAUS 7.1 Toiminnallisuus Tilaohjelman laadinnan yhteydessä on rakennuksen ja tontin toiminnallisia tavoitteita selvitetty tilankäyttökaavioilla. Lähtökohtana on tehdä toimiva kouluratkaisu palvelemaan yläkoulun oppilaita seuraavat 30 vuotta. Toiminnallisesti hanke joudutaan jakamaan kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa saneerataan Pielisjoen koulun tarpeisiin vaadittavat tilat sisältäen aineopetuksen tilat myös oppilaan yläkoulua palvelevana. Nämä tilat sijoittuvat 4. kerroksiseen osaan (KuMu). Toisessa vaiheessa, Karsikon koulun poistuttua, tehdään yksi uusi sisäänkäynti ja laajennetaan nykyistä sekä tehdään uudelleen järjestelyjä opetustiloissa. 7.2 Rakennustekniikka

10 Sirkkalan muutos yläkouluksi, Sirkkalantie 12 9 Tilaohjelman laadinnassa on nykyiset rakennustekniset ratkaisut huomioitu lähinnä kantavan rakennejärjestelmän osalta. Kantavien rakenteiden osalta ei tehdä mitään ylimääräisiä muutoksia. Nykyinen rakennus on pääosin betonirunkoinen pilari- palkki järjestelmäinen, välipohjarakenteet betoniontelolaattoja/ massiivibetonilaattoja. Ulkoseinät Siporex- harkkorakenteisia. Nyt saneerattavassa osassa tehtiin laajat peruskorjaukset vuonna 2001, niin että runkorakenne jäi vain jäljelle. 7.3 Talotekniikka LVIA- tekniikka Kohteessa toteutetaan tilamuutoksien vaatimat muutostyöt LVIA-tekniikkaan. Muutostöiden yhteydessä suoritetaan ne ylläpitokorjaustyöt, jotka ovat tarkoituksen mukaisia toteuttaa kohteen 30 vuoden käyttöikätavoite silmällä pitäen. Osa ylläpitokorjaustöistä on päätetty suorittaa myöhemmin ja nämä korjaustyöt kustannusarvioineen on kuvattu jäljempänä. Kohteen muutostyöt toteutetaan kolmessa osassa. Vaihe 1 (KuMu): LVIA-tekniikka on pääosin vuodelta 2001, keittiön osalla on tehty muutostöitä vuonna Vaiheen 1 alueelle 1.krs tiloihin toteutetaan teknisen työn ja tekstiilikäsityön tilat, jotka varustellaan yläkoulun vaatimukset täyttävillä purunpoisto-, metallihiontapölynpoisto-, tekstiilipölynpoistojärjestelmillä sekä hitsauskaasujärjestelmillä. Toisen kerroksen tiloihin toteutetaan fysiikan ja kemian opetustiloja, jotka varustellaan tarkoituksen mukaisin vesi- ja viemärikalustein sekä vetokaappijärjestelmin. 3. krs tiloihin toteutetaan kotitalouden opetustiloja, jotka varustellaan tarkoituksen mukaisin vesi- ja viemärikalustein sekä huuvajärjestelmin. Ruokala-/aula-alueen ilmanvaihtoa kasvatetaan nykyistä suurempaa käyttäjämäärää varten (uusi käyttäjämäärä 250 henkilöä, nykyinen käyttäjämäärä alle 200 henkiliöä). Vaiheen 1 aluetta palveleva ilmanvaihtokone varaudutaan korvaamaan myöhemmin kahdella uudella ilmanvaihtokoneella, jolloin ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuus saadaan päivitettyä nykyvaatimusten tasolle. Ilmanvaihtokoneen uusiminen sen teknistaloudellisen käyttöiän loppumisen vuoksi on ajankohtainen n. 10 vuoden kuluttua. Nykyinen vaiheen 1 aluetta palveleva rakennusautomaatiojärjestelmä on uusittu 2017 ja siihen tehdään tarvittavat muutokset. Vaiheen 1 alueen ilmanvaihtokanavistot kunnostetaan ja puhdistetaan sekä ilmanvaihtojärjestelmät säädetään ja mitataan. Vaihe 2 (Puugia) LVIA-tekniikka on vuodelta Alueella toteutetaan tilamuutoksien vaatimat muutostyöt LVIA-tekniikkaan. Varaudutaan toteuttamaan rakennusautomaatiojärjestelmien uusiminen n vuoden kuluttua. Vaiheen 2 alueen ilmanvaihtokanavistot kunnostetaan ja puhdistetaan sekä ilmanvaihtojärjestelmät säädetään ja mitataan. Vaihe 3 (Riikosen konehallin pää): LVIA-tekniikka on vuodelta Toteutetaan tilamuutoksien vaatimat muutostyöt LVIAtekniikkaan. 2.krs alueelle toteutetaan musiikin opetustiloja ja alueen opetustilat varustetaan

11 Sirkkalan muutos yläkouluksi, Sirkkalantie omalla ilmanvaihtokoneella. Varaudutaan toteuttamaan rakennusautomaatiojärjestelmien uusiminen 5-10 vuoden kuluttua. Vaiheen 3 alueen ilmanvaihtokanavistot kunnostetaan ja puhdistetaan sekä ilmanvaihtojärjestelmät säädetään ja mitataan Sähkötekniikka sekä säätö- ja valvontalaitteet Sähköteknisten ratkaisujen sekä säätö- ja valvontalaitteiden suunnittelussa ja hankinnassa on pyrittävä toteuttamaan innovatiivisia ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat Joensuun vihreän kasvun imagoa. Sähkö- ja telejärjestelmien tavoitteena on taata rakennuksiin hyvät valaistusolosuhteet, toiminnan kannalta riittävä pistorasiamäärä ja tarpeelliset telejärjestelmät, ilkivaltaa vähentävät ja valvonnan mahdollistavat turvallisuusjärjestelmät sekä energiataloudellisuus. Kumu (vaihe 1), Sirkkala (vaihe 2) ja Musiikki tilat (vaihe 3): Vaiheen 1 alueella SÄH-tekniikka on pääosin vuodelta Vaiheen 2 alueella SÄH-tekniikka on pääosin vuodelta Vaiheen 3 alueella saneerauksen taso on 80%. Säilytettäviä asennuksia ovat ainoastaan keskukset ja johtoreitit. Kumun ja Sirkkalan opetustiloihin 2-3 kerroksissa toteutetaan valaistusstandardin mukaiset valaistukset. Kumun käytäviin toteutetaan valaistusstandardin mukaiset valaistukset. Nykyinen valaistustaso luokissa on noin 300 luxia ja vaadittu valaistustaso tulisi olla 500 luxia. Kumun käytävien valaistustaso on noin 70 luxia ja vaadittu valaistustaso tulisi olla 150 luxia. Valaistustason parannus tapahtuu lisäämällä vastaavia valaisimia mitä nykyiset ovat. Kumun valaisimien käyttöikää on jäljellä noin 10 vuotta ja Sirkkalan valaisimien käyttöikää on jäljellä noin 20 vuotta. Uusina valaisimina käytetään energiatehokkaita LED-valaisimia. Ohjauksena käytetään yleisesti läsnäolo- ja liiketunnistimia. Toteutetaan määräysten mukainen turva- ja poistumistievalaistusjärjestelmä hätäpoistumista varten. Sähkölämmitys o sulanapitolämmitys kattokaivoihin ja ulkoportaisiin on nykyinen. Vaiheelle 3 toteutetaan käyttöä palveleva järjestelmä. Atk-järjestelmä (vaiheella 1 ja 2) on käyttökelpoinen. Vaiheelle 3 toteutetaan käyttöä palveleva järjestelmä. Antennijärjestelmä (vaiheella 1 ja 2) on nykyinen. Vaiheelle 3 toteutetaan käyttöä palveleva järjestelmä. Äänentoistojärjestelmät vaiheella 1 ja 2 uusitaan. Vaiheelle 3 toteutetaan tapahtumakäyttöön soveltuva järjestelmä. Av-järjestelmä (vaiheella 1 ja 2) on vanhentunut mutta käyttökelpoinen. Vaiheelle 3 toteutetaan käyttöä palveleva järjestelmä. Ajannäyttöjärjestelmä (vaiheella 1 ja 2) on nykyinen. Vaiheelle 3 toteutetaan käyttöä palveleva järjestelmä. Info-tv järjestelmä (vaiheella 1 ja 2) on nykyinen. Vaiheelle 3 toteutetaan käyttöä palveleva järjestelmä. Turvajärjestelmät o kulunvalvonta ja tilavalvontajärjestelmä. Nykyinen Timecon-järjestelmä saneerataan Esmikko-järjestelmäksi. o kameravalvonta saneerataan IP-pohjaiseksi.

12 Sirkkalan muutos yläkouluksi, Sirkkalantie o Paloilmoitin (vaiheella 1 ja 2) on nykyinen. Vaiheelle 3 toteutetaan määräysten mukainen järjestelmä. Rakennusautomaatiojärjestelmä uusittavien ja saneerattavien koneiden osalta Aurinkosähköjärjestelmä o kaapelireitti- ja liityntävaraukset 8. TOTEUTTAMINEN 8.1 Toteuttamistapa ja -ajankohta Kohde tullaan toteuttamaan jaettuna urakkana, jossa rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana. Sirkkalan koulun vaiheen 1 ja 3 rakennustyöt on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi kevään (maaliskuu) ja kesän 2019 aikana, niin että Pielisjoen koulu voi aloittaa elokuussa Kohteen kilpailutus tehdään heti vuoden 2019 alussa ja suunnittelu tulee jatkumaan yhtä aikaa työmaan toteutuksen kanssa. Vaiheen 2 toteuttaminen tapahtuu Karsikon koulun muuton jälkeen vuonna Toteuttamisen aikaiset järjestelyt Vaihe 1 alueen tilat ovat tyhjillään ja työt voidaan pääosin tehdä ilman, että tuotetaan suuresti haittaa Karsikon koulun toiminnalle. Rakentamisesta aiheutuu kuitenkin runkoäänien kantautumisen kautta jonkin verran meluhaittaa. Nämä työt pyritään ajoittamaan iltapäivälle, jolloin Karsikon koulun puolella oppilaita on vähemmän. 9. INVESTOINNIT JA RAHOITUS 9.1 Rakennuskustannukset Konsultin laatiman tavoitehintalaskelmaan ( ) perustuva tavoitehinta (Haahtelaindeksi 89,0/ j a hintataso 92,3/ ) vaiheille 1, 2 ja 3 on 4,23 M (alv. 0%). Tavoitehintalaskelma koskee Sirkkalan koululle tehtäviä muutos ja saneeraustöitä. Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: B1 Rakennuttajan kustannukset B2 Rakennustekniset työt B3 LVI-työt B4 Sähkötyöt B5 Erillishankinnat Varaukset Perustamiskustannukset yhteensä alv. 24 % Kokonaishinta Investointi jakaantuu eri vaiheisiin seuraavasti:

13 Sirkkalan muutos yläkouluksi, Sirkkalantie Vaiheen 3 (musiikin opetustilat sekä liikunnan puku- ja pesuhuonetilat) kustannukset ovat kokonaisuudessaan euroa. Vuoden 2019 aikana vaiheiden 1 ja 3 kustannukset ovat 2,4 + 0,53 = yhteensä 2,93 ja vaiheen 2 kustannukset 1,3 M, jotka ajoittuvat vuodelle Sirkkalan koulua palvelevien liikuntatilojen hankesuunnitelma on työn alla ja se valmistuu talven 2019 aikana. Koulua palvelevien liikuntatilojen osuudeksi KV:n toukokuisessa päätöksessä on kirjattu 1,5 M, joka ei sisälly oheisiin laskelmiin. Sirkkalan kiinteistön rakennuksineen omistaa Joensuun Yrityskiinteistöt ja ne on tarkoitus lunastaa Joensuun kaupungille. Sirkkalan kiinteistön ja rakennusten arvona on pidetty vaihtokirjassa esitettyä arvoa euroa, josta koulutiloihin kohdistuu neliöperusteisesti euron osuus. 9.2 Toimintavarustuksen kustannukset Irtaimisto-, kalusto- ja laitehankinnat tapahtuvat hallintokunnan omina hankintoina ja ne ovat arvion mukaan n (alv. 0%). 9.3 Tonttikustannukset Uudisrakennuksen tontin omistaa Joensuun Yrityskiinteistöt Oy. 9.4 Kaupungin rakennuttamisohjelma Hanke pyritään sisällyttämään Joensuun kaupungin rakennuttamisohjelmaan vuosille 2019 ja Määrärahatarpeen on arvioitu jakaantuvan seuraavasti: vuosi 2019, vaiheet 1 ja euroa vuosi 2022, vaihe euroa Yhteensä euroa

14 Sirkkalan muutos yläkouluksi, Sirkkalantie LAATIMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN 10.1 Hankesuunnitelman laatiminen ja allekirjoittaminen Hankesuunnitelman laadinnasta on vastannut työryhmä johon ovat kuuluneet käyttäjän edustajana Juha Hakkarainen, rehtori Jouni Partti, rakennuttajan edustajina tilakeskukselta hankesuunnittelija Risto Haukka ja Hanna Matikainen. Talotekniikan hankesuunnittelusta on vastannut Joensuun Granlund Oy, jonka edustajina kohteissa ovat toimineet Anssi Pesonen, Markku Eskelinen Ian Fraser. Kustannuslaskennan on tehnyt Esa Mustonen Protiimi Oy:stä. Joensuussa 29. päivänä marraskuuta 2018 Riitta Huurinainen Hyvinvointijohtaja Jouni Partti Pielisjoen koulun rehtori Timo Korhonen Tilakeskuksen johtaja LIITTEET: Liikenne- ja pysäköintisuunnitelma Pohjakaaviot

15

16

17

18

19