NUORTEN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI Suomen Setlementtiliitto ry/uusi paikallisuus -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI Suomen Setlementtiliitto ry/uusi paikallisuus -hanke"

Transkriptio

1 NUORTEN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI Suomen Setlementtiliitto ry/uusi paikallisuus -hanke Yhteistyössä Kemijärven kaupungin nuorisotoimen, Rajanylittäjät-hankkeen ja Etsivän nuorisotyön kanssa Kemijärvi 2013

2 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 YHTEENVETO KANSALAISRAATI UUDENLAISENA VAIKUTTAMISEN TAPANA KEMIJÄRVEN KANSALAISRAATI Kansalaisraatiprosessin toimijat ja osa-alueet Ohjausryhmä Teema Raadin Jäsenet Rekrytoinnin Haasteet Asiantuntijapaneeli KANSALAISRAATIPROSESSI Raadin valmisteluvaihe Raatipäivät Julkilausumat mitä raatipäivien jälkeen? KEMIJÄRVEN NUORTEN KANSALAISRAADIN JULKILAUSUMAT NUORET JA KANSALAISRAATIMENETELMÄ Onnistumisia ja haasteita Nuorten kansalaisraati: palautteen koontia ja analyysia KANSALAISRAADIN SOVELTUVUUS NUORTEN KANSSA TOIMIMISEEN LIITTEET liite 1. Kemijärven kansalaisraadin osapuolet Liite 2 Ilmoittautumislomake Liite 3. Saate huoltajalle Liite 4. Kansalaisraadin aikataulu Liite 5. Raatilaisten näkemyksiä Kemijärven kansalaisraadista LÄHTEET YHTEYSTIEDOT Sivu 2 / 28

3 ESIPUHE Onko kansalaisvaikuttaminen ilman valtaa mahdollista? Uusi paikallisuus -hanke on kansalaistoiminnan kehittämishanke, joka hakee paikallisyhteisöjen uudenlaista yhteisöllisyyden ja osallisuuden muotoja muuttuvassa yhteiskunnassa. Hankkeen tavoitteena on kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen, yhdessä tekeminen, kansalaisjärjestöjen välisen yhteistyön tiivistäminen sekä paikallisyhteisön ja kunnan välisen vuorovaikutuksen syventäminen. Hanke toimii kolmella osapaikkakunnalla Kemijärvellä, Vaasan Palosaarella ja Tampereen Hervannassa. Kansalaisraati -toimintamalli on yksi uudenlaisen osallisuuden muoto. Tämä loppuraportti kuvaa Kemijärven nuorten kansalaisraadin prosessia. Kansalaisraati konkretisoi niitä kemijärveläisnuorten ajatuksia, joiden avulla paikkakunnan kehittämisessä voidaan huomioida nuorten toiveet. Raatiprosessi toi esille kemijärveläisnuorten monet äänet ja nuorten julkilausuma edesauttaa päättäjiä, viranhaltijoita ja nuoria toimimaan esille nostettujen asioiden edistämiseksi. Huhtikuussa 2013 kokoontui 22 kemijärveläistä nuorta kansalaisraatiin kolmeksi päiväksi asiantuntijoiden kanssa etsimään parannusratkaisuita nuorten asioihin. Kansalaisraadin kaltaisen tapahtuman järjestäminen oli kiinnostanut samanaikaisesti myös Kemijärven kunnan nuorisotoimea. Yhdistimme voimamme ja toteutimme kansalaisraadin yhteistyössä Kemijärven kaupungin nuorisotoimen, etsivän nuorisotyön ja Rajanylittäjät -hankkeen kanssa. Raatiin osallistuvista nuorista vain osa oli täysiikäisinä äänioikeutettuja, joten heidän on mahdotonta osallistua äänestämällä yhteisten asioidensa hoitamiseen. Nuoret olivat sopiva kohderyhmä kansalaisraatiin, koska raadissa he pystyivät keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa ja tekemään saamansa tiedon avulla toteuttamiskelpoisia parannusehdotuksia asuinympäristöään koskevissa asioissa. Valtakunnallinen ilmiö, yleisen äänestysaktiivisuuden lasku tukee myös uusien vaikuttamisen välineiden kehitystyön tärkeyttä. Haasteet, joita nousi esiin raatilaisten ja päättäjien yhteistyössä julkilausumien edistämiseksi, olivat sekä odotettuja että uusia. Iso osa raatiin osallistuneista nuorista ei ollut äänioikeutettuja ja valitettavan harvaa yläkouluikäistä ja toisen asteen opiskelijaa näyttää kiinnostavan osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon. Yksi iso haaste on saada julkilausumat huomioiduksi kunnallisessa päätöksenteossa. Valtuutettujen ja muiden päättäjien ei ole pakko reagoida kansalaisraadin esittämiin julkilausumiin, koska kansalaisraadilla ei ole päätäntävaltaa käsittelemistään asioista. Raati tuottaa parhaimmillaan kuntalaisten asiantuntijoilta saadun punnitun informaation avulla uutta tietoa ja parannusehdotuksia päätöksentekijöille. Raati parhaimmillaan lähentää kuntapäättäjiä ja kuntalaisia toisiinsa. Parhaassa tapauksessa etupainotteisesti toimien on mahdollista ennalta ehkäistä mm. pitkittyneitä valitusprosesseja. Kiitän raatilaisia aktiivisesta ja innostuneesta osallistumisesta kansalaisraatiin. Kiitän myös asiantuntijoita, jotka antoivat raadille aikaansa ja jakoivat tietämystään Kemijärven asioista. Kiitokset kuuluvat myös järjestelyissä mukana olleille yhteistyökumppaneille, viranhaltijoille ja kansalaisraadin ohjausryhmälle. Projektipäällikkö Mikko Kellokumpu, Uusi paikallisuus hankkeen Kemijärven osahanke Sivu 3 / 28

4 YHTEENVETO Tää on kuoleva kylä, jotain pitää tehä. Jos päättäjät ees vähän kuuntelis meitä. Murroksen kokenut Kemijärvi on Uusi paikallisuus -hankkeen tavoitteita ajatellen kiinnostava ympäristö, koska paikkakunnalla on tapahtunut suuria muutoksia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Pääasiassa paikkakunnan ulkopuolella tehtyjen päätösten seuraukset ovat kuihduttaneet paikkakuntaa. Kemijärveltä on kadonnut globalisaation myötä lukuisia teollisia työpaikkoja ja kokonaisia teollisuuden aloja (paperiteollisuus, tekstiiliteollisuus, elektroniikkateollisuus, lääkkeiden valmistus). Uudessa tilanteessa kuntalaiset ovat kokeneet voimattomuutta päätöksenteon kadotessa kauaksi paikkakunnalta, ja kuntalaiset ovat perustaneet yhden asian kansanliikkeitä. Kansalaisten järjestäytymisen avulla on pyritty edistämään alueen asukkaiden asioita. Kemijärvellä tällaisia liikkeitä ovat mm. Pro Kemijärvi, Pro Rovajärvi, Massaliike, Junakapinaliike. Kansanliikkeet ovat usein vastustamalla pyrkineet edistämään itselleen tärkeinä pitämiään asioita. Ilmeisesti edustuksellisen demokratian keinot on koettu tehottomiksi uudessa tilanteessa ja osa ihmisistä on lähtenyt mukaan yhden asian ympärille syntyvien liikkeiden toimintaan. Vastaavia esimerkkejä yhden asian ympärille rakentuvasta kansalaisaktiivisuudesta on olemassa muualtakin Suomesta ja maailmalta. Valtakunnan politiikasta tuttu ilmiö, jossa yhä isompi osa kuntalaisista kokee edustuksellisen päätöksenteon itselleen etäiseksi ja jättää äänestämättä, heikentää demokratiaa. Kemijärvellä tämä näkyy mm. vaikeutena saada kunnallisvaaleissa ehdokaslistoille ehdokkaita. Lähidemokratian menetelmiä kehittämällä on mahdollista saada useampia kuntalaisia mukaan päätöksentekoon ja yhteisten asioiden hoitoon paikkakunnalla. Kemijärvellä Uusi paikallisuus -hanke on toteuttanut kolme kansalaisraatia, kehittänyt matalan kynnyksen vapaaehtoistyötä, järjestänyt yhteistyössä kaupungin nuorisotoimen kanssa kaksi Harrastustoiminta tutuksi -tapahtumaa, toteuttanut Fantasiaseikkailu - matka mielikuvitusmaailmaan - lastentapahtuman, järjestänyt vapaaehtoistyöhön liittyviä retkiä ja toteuttanut kaksi kertaa paikallissetlementin pihalla ikäihmisille ja kehitysvammaisille suunnatun yhteisen pihatapahtuman. Kansalaisraadit ovat lisänneet kuntalaisten tietoa käsiteltävistä asioista ja aktivoineen heitä osallistumaan. Kansalaisraati liittyy tiiviisti ajankohtaiseen lähidemokratian edistämisen teemaan. Fantasiaseikkailua, Harrastustoiminta-tapahtumaa ja pihatapahtumia ei olisi voitu toteuttaa ilman järjestöjen ja kunnan välistä tiivistä yhteistyötä. Järjestöjen välisen yhteistyön lisääminen on yksi hankkeemme tavoitteista. Uusi paikallisuus -hankkeen yksi menetelmistä on lähidemokratian kehittämiseen tähtäävä kansalaisraati -työtapa. Kokemukseni kolmesta Kemijärvellä järjestämästäni kansalaisraadista ovat pääasiassa positiivisia, mutta työtavan kehittämisen tarve on vielä ilmeinen. Kolmen päivän sitoutuminen raatityöhön, asioista selvää ottaminen ja argumentointi asiatiedoin sekä pyrkimys työstää julkilausumia yhdessä muiden raatilaisten kanssa on vaativa, pitkäkestoinen prosessi. Ovatko päättäjät aidosti halukkaita pitkiin keskusteluihin kuntalaisten kanssa ja laajentamaan päätöksentekoa lähidemokratian avulla? Ei-aktiivisen kuntalaisen tietämys kunnallisesta päätöksenteosta ja käsiteltävistä erityiskysymyksistä ei aina ole ajan tasalla ja osa kuntalaisista on tottuneempia sekä motivoituneempia aktiiviseen vaikuttamiseen itselle tärkeinä pitämissään asioissa. Suhtaudun myös varauk- Sivu 4 / 28

5 sella oletukseen hyvin passiivisten yhteisön jäsenten aidosta kiinnostuksesta osallistua yhteisten asioiden pitkäkestoiseen käsittelyyn asiatiedoin. Kansalaisraati miellyttää minua koska sen avulla paikallisyhteisöä pienoiskoossa edustava raati saa käyttöönsä monipuolista informaatiota paikalle kutsutuilta asiantuntijoilta, keskustelut ovat laadukkaita ja raati tekee saamansa informaation pohjalta parannusehdotuksia. Kansalaisraadin tavoite, punnitun informaation avulla tuotetut parannusehdotukset, tuottavat mielestäni monipuolisempia ratkaisuehdotuksia kuin omia tavoitteitaan voimakkaasti edistävät yhden asian kansanliikkeet. Uusi paikallisuus -hanke toteutti huhtikuussa 2013 viitenä iltana kansalaisraadin. Raati pidettiin Kemijärven kaupungin kulttuurikeskuksen kahviossa. Tavoitteena oli testata kansalaisraatimenetelmää kansalaisvaikuttamisen välineenä sekä aktivoida kemijärveläiset nuoret osallistumaan ja vaikuttamaan tärkeinä pitämiensä asioiden edistämiseen. Kiinnostuksen kohteena olivat nuorten tuottamat parannusehdotukset, kun heille järjestettiin tilaisuus keskustella eri alojen asiantuntijoiden kanssa, sekä annettiin tietoa kunnallisesta päätöksenteosta ja lainsäädännöstä. Raadin teemana oli: Miten kemijärveläisten nuorten asiat pitäisi järjestää?. Raati, 22 nuorta, koostui peruskoulun luokan oppilaista, ammattiopiston opiskelijoista ja lukion toisen vuosikurssin opiskelijoista. Raadin ensimmäiseen päivään osallistui myös kaksi romaninuorta. He eivät kuitenkaan tulleet paikalle seuraavana päivänä eivätkä ilmoittaneet syytä poissaoloonsa. Esikysymysten laadinta ja julkilausumien teko onnistui raadissa hyvin. Deliberatiivinen keskustelu ei edennyt parhaalla mahdollisella tavalla. Pienellä paikkakunnalla keskustelu asioista koettiin hankalaksi. Raatilaiset tekivät 19 julkilausumaa. Julkilausumat luovutettiin valtuustosalissa valtuutetuille, osastojen johtajille ja kaupungin johdolle. Julkilausumat toimitettiin myös oppilaitosten rehtoreille ja koulujen johtajille. Tämä loppuraportti kuvaa Kemijärven kansalaisraatiprosessia. Sivu 5 / 28

6 1. KANSALAISRAATI UUDENLAISENA VAIKUTTAMISEN TAPANA Äänestysaktiivisuus on laskenut ja etenkin nuoret näyttävät kyllästyneet perinteisiin edustuksellisen vaikuttamisen malleihin. Viime kunnallisvaalien jälkeen lehdistössä pohdittiin alhaista äänestysprosenttia. Vaalien yhdeksi suurimmaksi häviäjäksi mainittiin demokratia. Tällaiseen ilmiöön on mahdollista vastata kehittämällä uusia osallistumisen muotoja. Uusi paikallisuus -hanke on toteuttanut lähidemokratian kehittämiseen tähtääviä kansalaisraati -toimintamalleja kaikilla kolmella osapaikkakunnallaan. Kansalaisraati liittyy läheisesti deliberatiivisen, hitaan ja keskustelevan demokratian ideaan. Raati kestää 3-5 päivää. Ensimmäisenä päivänä kokoontuu iän, koulutuksen, sukupuolen yms. tekijöiden perusteella paikallisyhteisöä minikoossa edustamaan valittua kuntalaista työstämään esikysymykset seuraavaan kokoukseen paikalle kutsutuille asiantuntijoille. Toisena päivänä raatilaiset kuulustelevat asiantuntijoita ja keräävät monipuolista tietoa raadin käsittelemästä aiheesta. Kolmantena raatipäivänä raatilaiset tekevät saamansa informaation avulla julkilausumiksi kutsuttuja parannusehdotuksia, jotka toimitetaan valtuutetuille, viranhaltijoille ja niille joita käsiteltävä asia koskee. Enemmistön päätökseen verrattaessa deliberatiivinen demokratia on keskustelevaa ja tavoitteena on löytää ratkaisu, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä. Arkinen esimerkki deliberatiivisesta demokratiasta voi olla kerrostaloyhtiön kokouksesta. Enemmistöpäätöksellä lapsilta voitaisiin kieltää jalkapallon peluu pihalla. Deliberatiivisen demokratian ihanteen mukaan lapsille on mahdollista löytää pelipaikka ja aika, jonka kaikki taloyhtiössä mukana olevat voivat hyväksyä. Tällainen päätöksenteko vaatii toisen osapuolen kuuntelua ja kestää pidempään. Pidemmän keskustelun kautta saavutettu päätös huomioi monipuolisemmin erilaisia näkökantoja omaavia osapuolia. Ideaalitilanteessa kaikilla osallistujilla on tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua käytävään keskusteluun ja jokaisen argumentit sekä näkökulmat huomioidaan käytävässä keskustelussa tasapuolisesti. Todellisessa elämässä täysin ideaaliseen tilanteeseen päästään ymmärrettävästi harvemmin. Kansalaisraadin deliberatiivisella demokratialla tuottamat parannusehdotukset eivät kilpaile valtuustojen yms. vaaleilla valittujen edustuksellisen demokratian päättäjien kanssa vallasta. Kansalaisraatien tarkoitus on täydentää ja tuoda monipuolisempaa tietoa päättäjille kuntalaisilta päätöksenteon tueksi. Deliberatiivista demokratiaa voidaan toteuttaa mm. kansalaisraatien, deliberatiivisten mielipidemittausten, kansalaiskokousten, kansanäänestysvaihtoehtoja arvioivan kansalaisfoorumin ja konsensuskonferenssien kautta (Raisio & Vartiainen 2011, 15). Kansalaisraadin haasteena on saada mukaan koko paikallisyhteisöä edustava kokoonpano (Raisio & Vartiainen 2011, 29). Vähäisen osallistujamäärän ja aktiivisuuden kasaantuessa harvoille syntyy Hokkasen (2007, 267) mukaan ilmiö, jossa aktiiviset kansalaiset toimivat suuren yleisön edustajina osallistuvan demokratian prosesseissa. Osallistuvan demokratian haasteena on aktivoida mukaan vähemmän aktiivisia kansalaisia niin, että heidän näkemyksensä tulevat mukaan julkiseen keskusteluun. Uusien vaikutuskanavien vaarana on päätyä yhdeksi vaikutuskanavaksi muiden kuulemistilaisuuksien joukkoon. Silloin jo ennestään aktiiviset kuntalaiset saavat uuden osallistumisen kanavan, jonka avulla oikeutetaan etukäteen tehtyjä päätöksiä. Osallistuvan demokratian ideana ei ole lisätä osallistu- Sivu 6 / 28

7 misresursseja niille, joilla niitä on ennestään. Tarkoituksena on avata osallistumismahdollisuuksia mahdollisimman monelle kansalaiselle. (Hokkanen 2007, 267.) Kemijärven raatilaiset ovat tuottaneet erinomaisia julkilausumia ja mukaan on saatu ryhmiä, jotka tavallisesti eivät olisi saaneet ääntään kuuluviin (mm. kehitysvammaiset aikuiset). Kemijärven kaltaisella pienellä paikkakunnalla pitkäkestoisiin raateihin on ollut työlästä rekrytoida minimimäärä osallistujia. Raatiin voi ilmoittautua myös deliberatiivista toimintatapaa ymmärtämättömiä osallistujia. Tällaisessa tilanteessa yksikin raadin toimintatapaa ymmärtämätön, fanaattisesti asiaansa suhtautuva henkilö voi oleellisesti hidastaa kansalaisraadin deliberatiivista keskustelua. Esimerkiksi Kemijärvellä lokakuussa 2012 tuulivoimarakentamisesta pidetyssä kansalaisraadissa yksi osallistuja ei koko raadin aikana eikä sen jälkeenkään sisäistänyt lainkaan raadin toimintaperiaatteita. Tällainen ilmiö on todellisuutta ja siihen on syytä varautua kansalaisraateja järjestettäessä. Raadeissa tavoitteena on etsiä parannusehdotuksia yhdessä raatialisten ja asiantuntijoiden kanssa eikä juntata oman eturyhmän asioita väkevästi julistaen ja olemalla immuuni uudelle tiedolle. Pitkäkestoisuus ja osapuolten käymät keskustelut näyttäisivät edesauttavan ratkaisujen löytämistä haastavissa tilanteissa. Kun kiista on pitkittynyt ja osapuolet ovat kaivautuneet juoksuhautoihinsa, kansalaisraadin järjestäminen voi olla myöhäistä. Asiantuntijoiden kanssa keskustelu kansalaisraadissa on haastava tilanne. Kemijärveläisten nuorten kansalaisraadin ohjausryhmän, varsinaisen raatiprosessin ja julkilausumien osalta tulokset ovat erittäin rohkaisevia. Kuva: Kemijärven nuorten raadin asiantuntijoiden kuulustelutilaisuus. Sivu 7 / 28

8 2. KEMIJÄRVEN KANSALAISRAATI Kemijärven nuorten kansalaisraati oli kolmas paikkakunnalla toteutettu raati. Raati toteutettiin huhtikuussa Raadin yhtenä tavoitteena oli lisätä kemijärveläisten nuorten vaikutusmahdollisuuksia heidän tärkeinä pitämiensä asioiden edistämiseksi. Nuorten tärkeinä pitämät asiat voivat olla helposti korjattavissa, mutta päättäjille vieraita pelkästään osapuolten ikäeron vuoksi. Kansalaisraadissa haluttiin lisätä nuorten tietoa kunnallisesta päätöksenteosta, päätöksentekoon vaikuttavasta lainsäädännöstä ja muista vastaavista asioista. Tavoitteena oli kehittää kansalaisraatimenetelmää sopivammaksi pienen, teollisen murroksen kokeneen kaupungin tarpeisiin sekä hyödyntää paikkakunnalla järjestettyjen kahden aikaisemman raadin kokemuksia. Kansalaisraati koottiin edustamaan kemijärveläisiä yläkoulujen luokan oppilaista sekä ammattiopiston ja lukion toisen vuosikurssien oppilaista. Kemijärven kansalaisraati toteutettiin osana Uusi paikallisuus -hankkeen toimintaa. 2.1 Kansalaisraatiprosessin toimijat ja osa-alueet Kemijärven kansalaisraadin organisoi Suomen Setlementtiliiton koordinoima Uusi paikallisuus - hanke yhteistyössä Kemijärven kaupungin nuorisotoimen, Rajanylittäjät -hankkeen ja Etsivän nuorisotyön kanssa. Uusi paikallisuus -hanke on viisivuotinen ( ) Setlementtiliiton hallinnoima ja RAY:n rahoittama lähidemokratian kehittämishanke. Hanke toimii kolmessa paikallisyhteisössä: Vaasan Palosaarella, Kemijärvellä ja Tampereen Hervannassa. Koordinointi tehdään keskitetysti Setlementtiliiton toimistolla Helsingissä. Kuva: Kansalaisraadin toimintamallin esittely nuorisoneuvoston kokouksessa Sivu 8 / 28

9 2.2. Ohjausryhmä Ohjausryhmä valvoo raadin valmistelua, varmistaa toiminnan puolueettomuuden ja tarvittaessa ohjeistaa raadin valmisteluissa mukana olevia tahoja. Kemijärvellä kolmannen kansalaisraadin ohjausryhmää onnistuttiin hyödyntämään valmisteluissa paremmin kuin kahdessa aikaisemmassa raadissa. Kolme kertaa kokoontuneen ohjausryhmän asiantuntemus kansalaisraadin valmisteluissa oli merkittävä. Ohjausryhmässä olivat mukana Kemijärven kaupungin nuorisosihteeri ja Etsivän nuorisotyön työntekijä, yläkoulujen, lukion ja ammattiopiston rehtorit, sosiaalitoimiston edustaja, perheja mielenterveysklinikan johtaja sekä kaupungin liikuntasihteeri. Ohjausryhmätyöskentelyn loppuvaiheessa kokouksiin saatiin myös neljä yläkouluikäistä nuorta. Kuva: Nuorten kansalaisraadin ohjausryhmän kokous Sivu 9 / 28

10 2.3. Teema Kemijärven kansalaisraadin teemana oli: Miten nuorten asiat Kemijärvellä pitäisi järjestää? Avoin teema mahdollisti nuoria koskevien asioiden monipuolisen käsittelyn. Ohjausryhmän kokouksissa ehdotettiin kokoukseen kutsuttavaksi myös nuoria seuraamaan raadin valmisteluita. Nuorten asema tällaisessa prosessissa jää helposti kuunteluoppilaan rooliin. Nuorten tiedot, kokemukset ja valmiudet ovat iän ja koulutuksen puolesta pinnallisempia kuin ohjausryhmässä mukana olevilla aikuisilla jäsenillä. Nuorten preppaaminen tilaisuuteen olisi ollut ihanteellista mutta nyt näin ei toimittu. Nuoret saatiin mukaan ohjausryhmään vasta toiseen kokoukseen. Kansalaisraadin toimintatapa oli siinä vaiheessa selkeä alusta asti mukana olleelle ohjausryhmälle, eivätkä keskustelumme välttämättä avautuneet ymmärrettävässä muodossa paikalla olleille nuorille. Tästä johtuen nuorilla oli niukasti realistisia mahdollisuuksia osallistua käytyyn keskusteluun ja esittää kysymyksiä käsiteltävästä aiheesta. Onko nuorten näkökannan saaminen mukaan edes järkevää ohjausryhmän kaltaisessa paikassa vai olisiko olemassa käyttökelpoisempia tapoja tähän tarkoitukseen? 2.4. Raadin Jäsenet Tavoitteena oli koota kansalaisraadin osallistujat edustamaan tilastollisesti Kemijärven asukkaita iän, koulutuspaikan ja sukupuolen mukaan. Ohjausryhmän kanssa käymämme neuvottelun jälkeen päädyimme rekrytoimaan peruskoulun 8-9. luokkien oppilaita ja lukion sekä ammattiopiston toisen vuosikurssin opiskelijoita. Tavoitteena oli saada mukaan kaksi romaninuorta. Kaksi romania osallistui raadin ensimmäiseen kokoontumiseen. Tämän jälkeen he jäivät syytä ilmoittamatta pois myöhemmistä tapaamisista. Demografiset tekijät Vaihtoehdot Tavoite Toteutunut Ikä Peruskoulu 8 8 Ammattiopisto 7 7 Lukio 7 7 Koulutuksen ja työn 2 0 ulkopuolella olevat Tyttöjä Poikia Sivu 10 / 28

11 2.5. Rekrytoinnin Haasteet Kansalaisraatiin oli tavoitteena saada edustus koko ikäluokasta. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria ei saatu mukaan raatiin. Tehtävä oli odotetusti haastava, vaikka aktiivista rekrytointia tehtiin yhdessä etsivän nuorisotyön työntekijöiden kanssa. Tavoitteena oli saada raadin keskusteluun kannustava ilmapiiri, jossa nuoret yhdessä paikalle kutsuttujen asiantuntijoiden kanssa etsivät ratkaisuita ongelmallisiksi koettuihin kysymyksiin. Fasilitaattoreiden perehdyttämistilaisuudessa korostettiin pyrkimystä välttää vastakkainasettelua, syyttelyä ja asioiden junttausta. Kuva: Tapahtuman ilmapiiri pyrittiin rakentamaan vapaamuotoiseksi. Sivu 11 / 28

12 2.6. Asiantuntijapaneeli Kansalaisraadin ideaalin mukaisesti raatilaisilla on mahdollisuus kuulustella asiantuntijoita. Paikalle kutsuttiin seuraavat asiantuntijat: poliisi (komisario Esa Harjula), Kemijärven yrittäjien puheenjohtaja Juhani Tapio, kuraattori Erkki Vartiainen, liikuntasihteeri Kari Koskenranta, johtava sosiaalityöntekijä Mirja Korkiakangas, ammattiopiston koulutusjohtaja Tuula Häyrinen, lukion vararehtori Marikka Marjokorpi, sivistystoimen talouspäällikkö Merja Maijala, kansalaisopiston rehtori Tapio Kostamo, kappalainen Aki Lautamo ja helluntaiseurakunnan pastori Heikki Korppi. Teknisen osaston edustaja ei tullut paikalle tiedonkulun katkoksen vuoksi. Vastaukset kuitenkin saatiin tekniselle osastolle esitettyihin kysymyksiin. 3. KANSALAISRAATIPROSESSI 3.1. Raadin valmisteluvaihe Kansalaisraadin valmistelut alkoivat kolme kuukautta ennen raadin toteutumista. Uusi paikallisuus - hankkeen projektipäällikön tehtävänä oli pitää yhteyttä koulumaailman ja nuorisotoimen kanssa. Kemijärven kaupungin nuorisotoimen ja Uusi paikallisuus -hankkeen yhteinen tavoite toteuttaa kansalaisraati löytyi yhteisissä palavereissamme. Luontaisiksi yhteistyökumppaneiksi saimme kemijärveläiset koulut. Paikallisille kouluille ja nuorisotoimelle kansalaisraadin koko prosessi ei ollut kovin tuttu. Uusien toimijoiden kanssa raadin prosessin selvittämiseen yhteistyökumppaneille on syytä varata paljon aikaa. Kouluilla on oma opetussuunnitelmansa, koeviikot, oppilaskuljetukset ja muut varsinaiset toiminnot joihin raadin aikataulu on järkevä sovittaa. Aiheesta kiinnostuneet rehtorit ja aineenopettajat näkivät kansalaisraadin hyödylliseksi ja tukivat kansalaisraatiin osallistuvia opiskelijoita antamalla heille kurssisuorituksen kansalaisraatiin osallistumisesta. Ilman tällaista yhteistyötä raadin käytännön järjestelyt olisivat olleet huomattavasti hankalampia. Opettajille ja rehtoreille raadista syntyi jonkin verran lisätyötä, mikä on tärkeää ymmärtää pyrittäessä yhteistyöhön koulujen kanssa. Sekin on hyväksyttävä, että kouluilla ei aina ole mahdollisuuksia osallistua kaikkiin koulun ulkopuolelta ehdotettuihin projekteihin. Erilaisten kouluille tarjottavien projektien ja yhteistyön muotojen määrä on valtava. Kansalaisraatia järjestettäessä ja yhteistyöhön koulujen kanssa pyrittäessä on keskeistä löytää kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteinen intressi. Tällainen voi olla korvaavuus jossakin aineessa tai vastaava hyöty. Kansalaisraadin toimintatavasta kerroimme myös nuorisoneuvostossa ennen varsinaisen kokouksen alkua. Kiertelimme lisäksi kouluilla kertomassa tulevasta kansalaisraadista ja kaupungin nuorisotoimi sekä rehtorit kertoivat tulevasta raadista nuorille turuilla ja toreilla. Raadista tiedotettiin Facebookissa Uusi paikallisuus hankkeen Kemijärven osahankkeen profiilissa ja Kempan raiteilla - profiilissa. Kempan raiteilla on kaupungin nuorisotoimen ylläpitämä Facebook-profiili. Sivu 12 / 28

13 Rekrytointiamme edesauttoi kokouspalkkiona maksettu lahjakortti. Ilman kokouspalkkiota osallistujat olisivat todennäköisesti olleet muutenkin aktiivisia, vaikuttamaan tottuneita nuoria. Kannustimien merkityksistä kirjoittavat mm. Harri Raisio ja Pirkko Vartiainen (2011, 29) tutkimuksessaan. Kannustimen avulla oli mahdollista saada osallistujia edustamaan koko ikäluokkaa, myös niitä jotka eivät ole muutoin aktiivisia. Tämän lisäksi osalla osallistujista oli myös mahdollisuus saada raatiin osallistumalla korvaavuus opiskeluista. Lahjakortin merkitys oli aluksi suuri, mutta raadin edetessä huomasi helposti raatilaisten aidosti kiinnostuvan varsinaisesta käsiteltävästä asiasta. Vain kaksi raatilaista mainitsi loppupalautteessaan kokouspalkkion olleen parasta koko raadissa. Ilman kokouspalkkiota näen kattavan kolmepäiväisen raadin kokoon kasaamisen äärimmäisen haastavaksi. Osallistujien rekrytointi kansalaisraatiin kouluista tapahtui kolmella tavalla. Isokylän koululla käytiin kertomassa luokissa kansalaisraadin toimintatavasta ja jakamassa ilmoittautumislomakkeita oppilaille. Lukiossa ja ammattiopistossa toimittiin yhteistyössä yksittäisten opettajien kanssa. Yhteistyöopettajille kerrottiin kansalaisraadin toimintamallista. Opettajat jakoivat ilmoittautumislomakkeet oppilailleen sekä toimittivat ne myöhemmin meille. Hillatien koulusta kansalaisraatiin osallistuivat 8. ja 9. luokkien luottamusoppilaat. Ohjausryhmään saimme raadin kannalta keskeisiä henkilöitä. Heidän erityisasiantuntemuksensa auttoi rakentamaan raadista toimivamman, kutsumaan paikalle aiheen kannalta keskeisiä asiantuntijoita ja pitämään valmistelut kasassa. Ohjausryhmä kokoontui ja Projektipäällikkö esitteli kokouksissa ohjausryhmälle kansalaisraadin edistämiseksi tehtyjä asioita. Ohjausryhmän jäsenet kommentoivat tehtyjä valmisteluja ja osallistuivat raadin valmisteluiden ideointiin. Ohjausryhmän jäsenten monipuolinen asiantuntemus edesauttoi huomioimaan monipuolisesti raadin valmisteluja. Varsinaisten kokousten lisäksi projektipäällikkö oli tarpeen mukaan yhteydessä ohjausryhmän jäseniin kokousten välissä mm. sähköpostitse. Nuorisoneuvostolle toimintamallia esiteltiin Raatipäivät Kemijärven kansalaisraadin kolmipäiväinen ohjelma mahdollisti esikysymysten teon joko 4. tai 5. huhtikuuta, asiantuntijakuulustelun 12. huhtikuuta ja julkilausumien laadinnan 16. huhtikuuta. Esikysymysten tekoon varattiin kaksi raatipäivää ohjausryhmän toivomuksesta. Kaikki oppilaat eivät päässeet paikalle samana päivänä johtuen kokeista ja muista koulujen sitoumuksista. Jako kahteen ryhmään ensimmäisenä päivänä osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Neljä fasilitaattoria onnistuivat hyvin kokoamaan kirjalliseen muotoon nuorten pienryhmäkeskusteluissa esiin nostamia kysymyksiä. Kaikki fasilitaattoreina toimineet henkilöt olivat nuorten parissa kentällä työtä tekeviä henkilöitä (etsivä nuorisotyöntekijä, Rajanylittäjät -hankkeen projektityöntekijä, kaupungin nuorisosihteeri, Uusi paikallisuus -hankkeen lapsi ja nuorisotyön hankekoordinaattori). Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi kansalaisraadin menetelmää ja aikataulua. Pienryhmissä raatilaiset koostivat yhdessä fasilitaattoreiden kanssa kysymyksiä. Fasilitaattorit muotoilivat pienryhmissä kysymykset kirjalliseen muotoon toimitettavaksi sähköpostilla paikalle kutsutuille asiantuntijoille. Kemijärvi on pieni paikkakunta, jossa suurin osa nuorista tuntee toisensa ja sen vuoksi laajoja tutus- Sivu 13 / 28

14 tumisharjoituksia ei pidetty. Tilaisuuden alussa raatilaiset kertoivat nimensä ja opiskelupaikkansa. Pienryhmissä keskustelut lähtivät heti etenemään vilkkaasti ja pöytäkunnat tuottivat erinomaisia esikysymyksiä. Fasilitaattorit olivat myös nuorille tuttuja, joten toiminta oli siinäkin mielessä kitkatonta. Viikon kuluttua toteutetussa asiantuntijakuulustelussa raatilaiset keskustelivat asiantuntijoiden kanssa. Esittelyiden jälkeen asiantuntijoille esitettiin heille etukäteen lähetetyt kysymykset. Paneelikeskustelus oli hyvin muodollinen. Kahvipöytäkeskusteluissa nuoret kertoivat pienellä paikkakunnalla olevan hankalaa soittaa poskea tällaisissa tilaisuuksissa. Osa asiantuntijoista oli tottunut keskustelemaan nuorten kanssa ja ainekset tasavertaiseen keskusteluun olivat olemassa. Keskustelu ei edennyt parhaalla mahdollisella tavalla ratkaisuja nuorten kysymyksiin etsien. Edellisenä päivänä tehtyjen esikysymysten avulla syntyi kuitenkin jonkinlaista keskustelua asiantuntijoiden ja nuorten välillä. Nuoret esittivät jonkin verran lisäkysymyksiä asiantuntijoille. Fasilitaattorit kirjasivat ylös saadut vastaukset. Tilaisuus on muodollinen eikä luontaista sekä ratkaisukeskeistä keskustelua nuorten ja asiantuntijoiden kesken syntynyt. Osa asiantuntijoista oli tottuneempia kommunikoimaan luontevasti nuorten kanssa, koska he kohtaavat nuoria työssään. Osa asiantuntijoista oli asiantuntijakuulustelussa varautuneita eivätkä nuoret ilmeisesti aina ymmärtäneet saamiaan vastauksia. Viimeisen tapaamisen aiheena oli laatia julkilausumat edellisessä tapaamisessa asiantuntijoilta kerätyn informaation avulla. Julkilausumista muodostui sellaisia että kaikki raatilaiset hyväksyivät ne raadin lopussa Julkilausumat mitä raatipäivien jälkeen? Olisin odottanut julkilausumien luovutustilaisuuden herättävän enemmän kiinnostusta valtuutetuissa. Julkilausumat luovutettiin valtuutetuille, osastojen johtajille ja muille paikalla olleille päättäjille ennen varsinaisen valtuustokokouksen alkua. Julkilausumien jälkeen yläkoulujen oppilaat ovat saaneet laajemmat oikeudet käyttää Wilma-järjestelmää. Liikennevuoroja koskevat julkilausumat on otettu mukaan kaupungin ja liikennöitsijöiden neuvotteluun tulevista ostopalvelusopimuksista. Kemijärvellä toteutetaan nuorille tarkoitettu Dream Cafe -tapahtuma 29. lokakuuta kulttuurikeskuksen kahviossa. Tilaisuudessa käsitellään mm. kansalaisraatien julkilausumien etenemistä kunnallisessa päätöksenteossa. Sivu 14 / 28

15 4. KEMIJÄRVEN NUORTEN KANSALAISRAADIN JULKILAUSUMAT Kemijärven kansalaisraati muotoili seuraavat julkilausumat. KEMIJÄRVEN NUORTEN KANSALAISRAADIN JULKILAUSUMA Linja-autoyhteydet Me, Kemijärven nuorten kansalaisraatiin osallistuneet nuoret haluamme, että: - Kallaanvaaraan ja Sipovaaraan meneville linjoille tulisi isommat linja-autot päivisin, jotta kaikille olisi riittävästi istumapaikkoja, eikä matkustusturvallisuus kärsisi. - Kallanvaaran ja Sipovaaran kautta kulkevalla linjalla olisi perjantaisin kaksi autoa, jotta kaikki mahtuisivat kyytiin, eikä matkustusturvallisuus kärsisi. - Linja-autojen aikatauluja suunniteltaessa otettaisiin huomioon oppituntien alkamis- ja päättymisajat ja linja-autot noudattaisivat niille säädettyjä aikatauluja. - Hinnat olisivat yhtenäiset samoilta matkoilta. - Viikonloppuisin järjestettäisiin kuljetuksia kaupungille ja takaisin esim. Isokylälle ja Tohmoon. - Reklamointi liikennöitsijöiden palveluista olisi mahdollista hoitaa esimerkiksi nettilinkin kautta, ja että liikennöitsijät vastaisivat annettuun palautteeseen. Nuoret kokevat kasvokkain annettavan palautteen ja kohtaamiset liikennöitsijöiden ja kuljettajien kanssa vaikeana. Koulutus ja koulu Me, Kemijärven nuorten kansalaisraatiin osallistuneet nuoret haluamme, että: - Tekniseltä osastolta tulisi kouluille edustus kuuntelemaan nuorten kokemia puutteita ilmastoinnista, lämmöstä yms. - Ammattiopiston ja lukion oppilaita kohdeltaisiin tasa-arvoisesti (esimerkiksi ajokortti). - Opettajat ottaisivat käyttöön Wilma-tunnukset ja opettajat käyttäisivät Wilmaa (kurssiarvosanat, koealueet ja tuntimerkinnät). Wilma ajan tasalle. - Koulupoliisi olisi tutumpi, ja että poliisilla ja koululaisilla olisi enemmän vuorovaikutusta. Nyt koulupoliisia ei tunneta. - Oppikirjat vaihdettaisiin sellaisiksi, joita saa Rovaniemeltä. Netistä tilatessa toimitusaika on pitkä. - Tiedotus tv:n tiedot olisivat ajan tasalla. Sivu 15 / 28

16 - Koulujen sääntö- ja rangaistuskäytäntöjä yhtenäistettäisiin, ja että nuoret pääsisivät osallistumaan niiden laatimiseen. Harrastusmahdollisuudet Me, Kemijärven nuorten kansalaisraatiin osallistuneet nuoret haluamme, että: - Myös tytöille olisi tarjolla monipuolisemmin harrastusmahdollisuuksia. - Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet huomioitaisiin ajallisesti paremmin. Esimerkiksi lapset ja nuoret joutuvat harrastamaan liian myöhään, kun tilat ovat aikuisten käytössä. - Nuorten kansalaisraatia tiedotetaan urheilukentän uudistustyön etenemisestä. Tapahtumia nuorille Me, Kemijärven nuorten kansalaisraatiin osallistuneet nuoret haluamme enemmän nuorille järjestettyjä tapahtumia. - Onko tulevaisuudessa mahdollista pitää auki myös Isokylän ja Kallaanvaaran nuorisotiloja? Tiedottaminen Me, Kemijärven nuorten kansalaisraatiin osallistuneet nuoret haluamme, että: - Kaupungin mahdollisista kesätyöpaikoista tiedotettaisiin myös koulujen/opettajan kautta. - Facebookiin perustettaisiin nuorille oma kansalaiskanava. Kansalaiskanavalla olisi tietoa kaikista Kemijärven harrastusmahdollisuuksista, tapahtumista, kesätyöpaikoista ja nuoria koskevista asioista. Sivu 16 / 28

17 5. NUORET JA KANSALAISRAATIMENETELMÄ 5.1 Onnistumisia ja haasteita Kansalaisraadin hyviksi puoliksi on esitetty sen pitkäkestoisuus, edustavuus, keskustelun varmistettu laatu ja vaikuttavuus. Miten nämä raadin hyvät puolet toteutuivat ja miten kansalaisraati-metodia voisi kehittää? Ensimmäisten päivien pienryhmätyöskentelyissä oli erittäin vapautunut ja työteliäs ilmapiiri. Asiantuntijakuulustelussa vapaamuotoinen, tasavertainen keskustelu ei kuitenkaan toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla. Nuorilla näytti olevan iso kynnys esittää kysymyksiä ja kommentteja asiantuntijoille. Yhdeksi vapaamuotoista keskustelua estäväksi tekijäksi mainittiin pienellä paikkakunnalla avoimen keskustelun olevan vaikeata. Ehkä asiantuntijoita voisi etukäteen valmistella paremmin kohtaamaan nuoria raatilaisia. Myös nuoret voivat tarvita rohkaisua uskaltaakseen esittää kysymyksiään asiantuntijoille. Kemijärven raadissa olisi ollut syytä panostaa enemmän keinoihin, joilla kansalaisraadin asiantuntijakeskustelusta olisi saatu kaikille yhtäläinen tilaisuus, puhua, kommentoida ja kommunikoida. Nuorten tietämys raadin käsittelemistä asioista on ymmärrettävästi vähäisempää kuin paikalla olleilla asiantuntijoilla. Tällaisessa tilanteessa on tärkeätä antaa kaikille nuorille tilaa ja mahdollisuus omien käsitysten sanomiselle. Nuorten tieto voi olla maallikkotietoa, mutta sen huomioiminen päätöksenteossa synnyttää koko yhteisön kannalta parempia päätöksiä. Kerätyn informaation avulla nuoret tekivät yhdessä fasilitaattoreiden kanssa erinomaisia, toteuttamiskelpoisia julkilausumia. Tapahtuma pysyi hyvin aikataulussa ja nuorten toimintatapa oli hyvin ratkaisukeskeinen. 5.2 Nuorten kansalaisraati: palautteen koontia ja analyysia Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen projektikoordinaattori Liisa Ojalan tekemä koonti raatilaisten palautteista: Pääsääntöisesti raatilaiset kokivat olleensa motivoituneita osallistumaan raatiin ja he olivat tyytyväisiä raadin toimintaan. Nuorten mielestä raatiin osallistuminen oli tärkeää ennen kaikkea siksi, että näin he pääsivät vaikuttamaan Kemijärven tulevaisuuteen. Moni olisi valmis osallistumaan samantapaiseen raatiin myös uudelleen. Muutamat olivat sitä mieltä, että osallistuminen kansalaisraatiin rohkaisee ja kannustaa heitä osallistumaan jatkossakin samantapaisiin tilaisuuksiin. Raadin muita myönteisiä asioita nuorten mukaan olivat hyvä palkka, aktiivisuus ylipäänsä sekä kokemukset vaikuttamisesta. Vain kaksi raatilaista koki että heidän oma roolinsa julkilausuman laatimisessa oli merkittävä. Vajaan puolen mielestä oma panos ei ollut kovin merkittävä. Samankokoinen joukko puolestaan arvioi oman roolin merkityksen jokseenkin tärkeäksi. Tämä seikka on hyvä huomioida tulevaisuudessa. Sivu 17 / 28

18 Miksi niin moni koki oman roolin vähemmän merkittäväksi? Olisi mielenkiintoista kysyä nuorilta, kenen roolin he kokivat olleen merkittävin julkilausuman laatimisessa, muutaman rohkean raatilaisen vai peräti fasilitaattorin? Kansalaisraadin henkeä luonnehdittiin pääsääntöisesti hyväksi. Nolatuksi tai ulkopuolelle jääneeksi itsensä koki vain muutama raatilainen. Toki tämäkin on liikaa, ja näissä tilanteissa olisi hyvä selvittää mistä kielteinen kokemus saattoi johtua. Sekä ryhmänvetäjiin että heidän puolueettomuuteensakin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Sen sijaan tentattavien asiantuntijoiden toiminta sekä heidän nuorille jakaman tiedon määrä ja laatu jakoivat nuorten mielipiteitä rajummin. Pienryhmätyöskentely sai raatilaisilta pääosin pelkkää kiitosta. Pienryhmissä jokainen uskaltaa avata suunsa ja omat mielipiteet tulevat varmemmin kuulluiksi ja huomioiduiksi. 65 % (15) raatilaisista olisi kiinnostunut osallistumaan toimintaan, joka edistää julkilausumien toteuttamista. Hieman useampi (78 %) olisi myös kiinnostunut suunnittelemaan julkilausumien edistämiseen tähtäävää toimintaa yhdessä muiden nuorten kanssa. Tämä on ilahduttava tulos. Onkin erittäin tärkeää, että julkilausumien edistämistä sekä muuta nuorten oloja kohentavaa toimintaa aletaan suunnitella ja toteuttaa tiiviisti yhdessä nuorten kanssa. Nuorten mielestä parasta raadissa oli vaikuttaminen ja se, että päättäjät tuntuivat olleen kiinnostuneita nuorten asioista. Moni koki tärkeäksi oman äänen kuuluviin saamisen ja sen, että sai päättäjiltä lisää tietoa nuoria koskevista asioista. Myös ryhmähenkeä ja toisten nuorten kanssa käytyjä keskusteluja pidettiin onnistuneina ja tärkeinä. Ikävintä raadissa nuorten mielestä oli se, että kaikki päättäjät eivät tulleet paikalle, jotkut asiantuntijat eivät vaikuttaneet kiinnostuneilta, ja että joidenkin asiantuntijoiden selvitykset saivat asiat kuulostaan vaikeilta tai ne olivat pitkäveteisiä. Nuoret kokivat myös, että jotkut asiantuntijoille esitetyt kysymykset olivat ns. turhia, joihin nuoret tiesivät jo vastauksen, kun taas joihinkin kysymyksiin he eivät kokeneet saaneensa riittäviä vastauksia. Yksi raatilaisista ehdotti, että päättäjille esitettävät kysymykset voisi kerätä suoraan nuorilta. Muutama kommentoi myös raadin kestoa hieman liian pitkäksi tai lyhyeksi. Tilaisuuteen saatiin mukaan kattava edustus eri oppilaitoksissa opiskelevia kemijärveläisiä nuoria. Osallistujat saivat kokouspalkkioksi lahjakortin valitsemaansa kemijärveläiseen liikkeeseen. Oma arvioni on, ettei kansalaisraadista olisi saatu koko ikäluokkaa edustavaa ilman kokouspalkkiota. Kahdessa edellisessä ilman kokouspalkkiota toteutetussa Kemijärven raadissa raadin kasaaminen minimikoossa on ollut erittäin työlästä. Tilaisuuden edetessä saattoi havaita raadin sisällön alkavan kiinnostaa aidosti raatilaisia. Van muutama raatilainen nimesi kansalaisraadin parhaaksi asiaksi kokouspalkkion. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria yritettiin rekrytoida tilaisuuteen mukaan mm. etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa. Kohderyhmänä syrjäytyneet nuoret olivat odotetusti haastavia osallistumaan tällaisiin tilaisuuksiin. Peruskoululaisten, ammattiopiston ja lukion oppilaat pääsivät kaikki ääneen pienryhmissä. Lienee kuitenkin mahdotonta rakentaa tilanne, jossa kaikki osallistujat saavat yhtä paljon vaikkapa puheaikaa tuodakseen omat näkemyksensä esille keskusteluissa. Sivu 18 / 28

19 5.3. KANSALAISRAADIN SOVELTUVUUS NUORTEN KANSSA TOIMIMISEEN Kansalaisraadin julkilausumat luovutettiin valtuuston jäsenille, osastojenjohtajille ja kaupunginjohtajalle ennen valtuustonkokouksen alkua Joitakin muutoksia linja-aikatauluihin on tehtykin. Kansalaisvaikuttaminen ilman valtaa edustuksellisesti valittujen päättäjien kanssa on haastavaa. Kansalaisraati ei voi tehdä päätöksiä. Raadin julkilausumien eteneminen on siksi riippuvainen siitä, millä tavalla valtuutetut huomioivat ne päätöksenteossa. On myös mahdollista nuorisoneuvoston, nuorten ja kuntalaisten edistää nuorten esille nostamia asioita mm. kuntalaisaloitteella tai pyrkimällä asioiden edistämiseen olemalla yhteydessä valtuutettuihin. Joka tapauksessa kansalaisraati on esittänyt nuorten tärkeinä pitämiin kysymyksiin parannusehdotuksia ja aika näyttää miten edustuksellinen päätöksenteko aktiivisiin nuoriin suhtautuu. Kuva: julkilausumien luovutustilaisuudesta valtuustosalissa Sivu 19 / 28

20 6. LIITTEET liite 1. Kemijärven kansalaisraadin osapuolet Kansalaisraadin vetäjät Projektipäällikkö Mikko Kellokumpu, Uusi paikallisuus hanke Keskustelun mahdollistajat eli fasilitaattorit: Anssi Aaltonen Kaisu Kilpeläinen Tiina Pyrrö Piia Paula Tervola KEMIJÄRVEN RAADIN OHJAUSRYHMÄ Kaisu Kilpeläinen Mirja Korkiakangas Heidi Laukkanen Sirkka Pikkuvirta Tiina Pyrrö Saana Ruotsala Marita Varrio Pertti Virta Kemijärven kaupungin nuorisosihteeri Johtava sosiaalityöntekijä Isokylän koulun rehtori Ammattiopiston rehtori Etsivä nuorisotyöntekijä Lukion rehtori Hillatien koulun rehtori Perhe ja mielenterveysklinikan johtaja KANSALAISRAADIN OSALLISTUJAT Henri Välikangas, Ville Ailunka, Henna Kaipainen, Juho Kangas, Essi Koutelo, Minttu Ojala, Niko Haataja, Konsta Niemelä, Eerik Ailuna, Aleksi Ulkuniemi, Markus Ahvensalmi, Tommi Köngäs, Atte Lassila, Isa Lång, Anniina Heikkinen, Janina Pyrrö, Marianne Somppi, Juulia Riikonen, Iida Oiva, Riina Rae, Karoliina Lehtikangas, Janette Kiemunki, Silja Nurmi. KEMIJÄRVEN KANSALAISRAADIN ASIANTUNTIJAT Poliisi (komisario Esa Harjula), Kemijärven yrittäjien puheenjohtaja Juhani Tapio, kuraattori Erkki Vartiainen, liikuntasihteeri Kari Koskenranta, johtava sosiaalityöntekijä Mirja Korkiakangas, ammattiopiston koulutusjohtaja Tuula Häyrinen, lukion vararehtori Marikka Marjokorpi, sivistystoimen talouspäällikkö Merja Maijala, kansalaisopiston rehtori Tapio Kostamo, kappalainen Aki Lautamo ja helluntaiseurakunnan pastori Heikki Korppi. Sivu 20 / 28

21 Liite 2 Ilmoittautumislomake KEMIJÄRVEN NUORTENRAATI Raadissa pohditaan yhdessä millainen Kemijärvi olisi paras paikka nuorille. Mitkä asiat ovat sellaisia mihin haluaisit pohtia konkreettisia parannusehdotuksia? Nuorten harrastusmahdollisuudet / nuorille suunnatut tapahtumat Jokin muu, mikä Tottakai haluan olla mukana vaikuttamassa nuorten asioihin Kemijärvellä ja osallistua raatiin! En osallistu Nimi Puhelinnumero Sähköpostiosoite Syntymävuosi Sukupuoli Nainen Mies Koulutus, opiskelupaikka Peruskoulu Ammattiopisto Sivu 21 / 28

22 Lukio Muu, mikä? Jos minut valitaan kansalaisraatiin, sitoudun osallistumaan raatiin seuraavina ajankohtina: Valitse näistä joko 4. tai 5. päivä jolloin olet paikalla klo klo Kemijärven kaupungin nuorisotilat TAI Kemijärven kaupungin nuorisotilat Sitoudun tulemaan paikalle myös 12. ja 16. päivänä klo Kemijärven kaupungin nuorisotilat klo Kemijärven kaupungin nuorisotilat Sitoudun En sitoudu Sivu 22 / 28

23 Liite 3. Saate huoltajalle HUOLTAJALLE Nuorisoraati on kuin valamiehistö amerikkalaisessa tuomioistuimessa. Nyt se koostuu teistä kemijärveläisistä nuorista. Raatilaiset kokoontuvat kolmen päivän ajaksi pohtimaan miten Kemijärvi voisi olla parempi paikka. Päivien aikana kuulustellaan asiantuntijoita ja jutellaan pienissä ryhmissä rennossa ilmapiirissä koulutettujen ohjaajien johdolla. Viimeisenä päivänä koostetaan yhdessä lausunto, johon kirjataan parannusehdotuksia nuorten toiveiden mukaisesti. Lausunto luovutetaan Kemijärven päättäjille ja viranomaisille, jotka voivat vaikuttaa kyseisiin asioihin. Alle 18-vuotiailta pitää olla vanhempien lupa, että raadin järjestäjä saa esittää julkisesti tilaisuudessa kuvattua ja tuotettua materiaalia. Annan suostumukseni julkaista tilaisuudessa kuvattua ja tuotettua materiaalia. Huoltajan allekirjoitus ja nimenselvennys Raadin henkilövalinnoista tiedotetaan kaikille ilmoittautuneille viikolla 13. Raatiin ilmoittautuvan etu- ja sukunimi: Allekirjoitus: Lisätietoja: Projektipäällikkö Mikko Kellokumpu (Kemijärvi) Särkeläntie 12-14, Kemijärvi puh mikko.kellokumpu(at)setlementti.fi Palautathan lomakkeen Sivu 23 / 28

24 Liite 4. Kansalaisraadin aikataulu Jos minut valitaan kansalaisraatiin, sitoudun osallistumaan raatiin seuraavina ajankohtina: Valitse näistä joko 4. tai 5. päivä jolloin olet paikalla klo klo Kemijärven kaupungin nuorisotilat TAI Kemijärven kaupungin nuorisotilat Sitoudun tulemaan paikalle myös 12. ja 16. päivänä klo Kemijärven kaupungin nuorisotilat klo Kemijärven kaupungin nuorisotilat Sivu 24 / 28

25 Liite 5. Raatilaisten näkemyksiä Kemijärven kansalaisraadista Sain kaikki asiani tuotua esille. Raati ei herättänyt muita ajatuksia. Näkemykseni eivät muuttuneet. Mukavaa kun sai tutustua uusiin ihmisiin. Ruoka oli huonoa. Jotkut asiat avautuivat kun niihin sai tarkennuksia. Asioihin saadut tiedot olivat valaisevia ja sai sanoa oman mielipiteen asioista. Jotkut asiat joihin nuoret halusivat vastauksia olivat turhia. Kaupungin varat ei riitä kaikkeen. Sain ääneni kuuluviin. Tuntui että päättäjät ovat kiinnostuneita asioistamme. Huonoa oli turhat kysymykset. Aktiivisuus on kivaa. Jokseenkin näkemykset muuttuivat. Asiantuntijat lipeviä. Parasta olivat julkilausumat, äänensä kuuluviin saaminen. Huonoa huonot vastaukset tentatuilta, lipeviä ja turhia kysymyksiä. Pienryhmäkeskustelut onnistuivat hyvin! Sai äänensä kuuluviin. Koulujen omat asiat ei minusta kuulu tänne. Oppilaat voivat esittää kouluillansa mielipiteitä! Turhat kysymykset huonoja, kuten voisiko opettajien vaihtuvuuden jättää vähemmälle olivat huonoja. Ehkä asiantuntijat olisivat voineet olla innokkaammin mukana. Se oli hyvää että sai edes johonkin asioihin vastauksia. Huonoa olivat pitkäveteiset vastaukset. Olisi voinut huomioida että asiantuntijat puhuvat nuorille. Hyvää oli muiden kanssa jutustelu ja mielipiteiden vaihtaminen. Mahdollisuus vaikuttaa nuorten oloihin Kemijärvellä. Ei kai tässä ollut mitään huonoa. Asiantuntijoita olisi saanut olla enemmän paikalla. Tuntui että kaikki asiantuntijat ei ollut edes kiinnostuneita. Saimme äänemme kuuluviin. Tuntui siltä että päättäjät ovat kiinnostuneita asioistamme. Huonoa olivat turhat kysymykset joihin tiedettiin vastaus jo etukäteen. Sai kokemusta vaikuttamisesta. Raadin aikana sai valittaa epäkohdista jotka toivottavasti korjaantuvat, vaikka korjausmahdollisuudet kuulostivat välillä aika monimutkaisilta ja vaikeilta. Parasta oli vaikuttaminen. Kaikki päättäjät eivät olleet paikalla. Asiantuntijat saivat muutosten teon kuulostamaan välillä vaikealta. Toivottavasti asiat saadaan parannettua ja päättäjät ottaisivat tosissaan tehtäväksi parannusten toteuttamisen. Parasta raadissa oli kun se korvasi yhteiskuntaopin kurssityön. Huonointa raadissa oli kesto. Parasta oli asioiden parantaminen Sai infoa autokoulu/opintosetelistä. Parasta oli toiset nuoret ja keskustelut. Eipä kai mitään huonoa ollut. Parasta oli kun nuoria kuunneltiin. Huonointa kun ei saanut riittävästi vastauksia asiantuntijoilta. Oli hyvä saada vastauksia kysymyksiin ja päästä vaikuttamaan asioihin. Ryhmissä oli hyvä henki ja sain jokseenkin hyvää tietoa asiantuntijoilta. Parasta oli saada vastauksia kysymyksiin ja ryhmähenki. Huonointa oli kun en saanut vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Aikataulu oli hyvä. Sivu 25 / 28

26 Hyvä palkka. Käsitykset muuttuivat vähän. Ruoka oli ihan hyvä. Vähän myöhempään kokoukset ku työt jää kesken. Ei herättänyt mitään. Pienryhmäkeskusteluissa useampi uskalsi avata suunta, kun taas isolla porukalla ei ollut niin paljon mielipiteitä. Parasta oli asioihin vaikuttaminen. Huonoa oli keskustelut (asiantuntijoiden kuulustelu). Olisi voitu kysyä nuorilta kysymykset päättäjille vaikka paperilla, olisi saatu lisää mielipiteitä. Raati oli hyvä, mutta en usko että sillä on mitään merkitystä asioihin, koska ei ennenkään ole ollut. Pystyi vaikuttamaan asioihin jotka liittyvät nuoriin. Homma oli rentoa ja mukavaa. Raati on helppo tapa nuorille saada oma mielipiteensä esille aikuisten avustuksella. Parasta oli vaikuttaminen itse koskeviin asioihin, hyvä tarjoilu ja lahjakortti. En löydä mitään negatiivista. Voisi lähteä useammin tällaisiin juttuihin ja vaikuttamaan. Näkemykset muuttuivat raadin aikana. Sain sanoa omia ajatuksiani Kemijärven epäkohdista. Sain kuulla kysymyksiin vastauksia. Kaikki päättäjät eivät olleet paikalla joille olisi ollut kysymyksiä ja päättäjien ja nuorten yhteinen aika oli lyhyt. Muutoksia odotellessa Saa ehkä osallistumaan herkemmin tämmöisiin. Pienryhmissä oli helppo tuoda omat mielipiteet esille. Ei ne kovin muuttunut ko tavallaan sain kannustusta omille ajatuksille. Asioihin sai vaikuttaa ja sanoa oman mielipiteensä. Ei oikeastaan mikään ollut huonoa. Tuntui välillä pitkältä mutta ihan jees! Tämä oli ihan kiva juttu. Toivottavasti ees jotain paranemista täällä tapahtuu. Parasta oli vaikuttaminen ja huonointa kun kaikki päättäjät eivät olleet paikalla, joille olisi ollut asiaa. Toivottavasti asiat saadaan korjattua. Sivu 26 / 28

27 7. LÄHTEET Hokkanen, Pekka Kansalaisosallistuminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos. Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print. Tampere Raisio, Harri., Vartiainen, Pirkko Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen. Deliberatiivisesta demokratiasta ja kansalaisraatien toteuttamisesta Suomessa. Kuntaliitto. Kuntatalon paino. Sivu 27 / 28

28 8. YHTEYSTIEDOT Uusi paikallisuus -Kemijärven osahanke Projektipäällikkö Mikko Kellokumpu Puh Sp. Suomen Setlementtiliitto, Uusi paikallisuus hanke Kansalaistoiminnan toimialajohtaja Piia Puurunen Puh Sp. Suomen Setlementtiliitto Läntinen Brahenkatu 2, Helsinki Sivu 28 / 28

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön Järjestöjen välinen yhteistyö Kunnan ja paikallisyhteisön välinen yhteistyö

Lisätiedot

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Jyväskylä tarvitsee sinua! Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. www.uusipaikallisuus.fi

Uusi paikallisuus -hanke. www.uusipaikallisuus.fi Uusi paikallisuus -hanke www.uusipaikallisuus.fi Uusi paikallisuus -hanke oma lähiympäristö tärkeäksi Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima ja RAY:n rahoittama 5 -vuotinen (2011-2015) kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Lapsiperheet mukaan kunnalliseen päätöksentekoon Lapsiperheiden kansalaisraati

Lapsiperheet mukaan kunnalliseen päätöksentekoon Lapsiperheiden kansalaisraati Lapsiperheet mukaan kunnalliseen päätöksentekoon Lapsiperheiden kansalaisraati Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on lapsiperheiden kansalaisraati?... 3 2 Resurssit... 3 3 Toteutus...

Lisätiedot

Jyväskylän päivähoidon asiakasraati. INFOPAKETTI elokuu 2011 Merja Adenius-Jokivuori Tarja Ahlqvist

Jyväskylän päivähoidon asiakasraati. INFOPAKETTI elokuu 2011 Merja Adenius-Jokivuori Tarja Ahlqvist Jyväskylän päivähoidon asiakasraati INFOPAKETTI elokuu 2011 Merja Adenius-Jokivuori Tarja Ahlqvist Päivähoitopalveluiden asiakasraati toiminut maaliskuusta 2008 päivähoidon asiakkaista koottu päivähoitopalveluiden

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ 16. 18. LOKAKUUTA 2012

KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ 16. 18. LOKAKUUTA 2012 KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ 16. 18. LOKAKUUTA 2012 Miten tuulivoimaloihin pitäisi Kemijärvellä suhtautua? SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kansalaisraati 2. Kansalaisraadin valmistelut

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S

VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S PAIKALLA OLI ASIANTUNTIJOINA TOIMENSA PUOLESTA PAIKALLA OLIVAT HELI MANTILA A- KLINIKKA, TERO RÖNKKÖ

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Maakunnalliset Muistiaktiiviryhmät. Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen

Maakunnalliset Muistiaktiiviryhmät. Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen Maakunnalliset Muistiaktiiviryhmät Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen Muistiaktiivit ovat muistisairauksiin sairastuneiden ihmisten ja omaisten asiantuntijaryhmiä. Maakunnallisten ryhmien tehtävänä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan?

Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? KESKI-SUOMEN SOSIAALITURVAYHDISTYKSEN 75v JA KIMPPA-HANKKEEN JUHLASEMINAARI 23.4.2013 Tutkijatohtori (HTT), hankejohtaja Sosiaali-

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden ääni LAPE Etelä-Savossa

Lasten, nuorten ja perheiden ääni LAPE Etelä-Savossa Lasten, nuorten ja perheiden ääni LAPE Etelä-Savossa Perhekeskustoimintamallin verkostopäivä, Pieksämäki 21.8.2018 LAPE-tiimi 1 JALKAUDUMME KUULEMAAN Kohteena luonnolliset toimintaympäristöt ja avoimet

Lisätiedot

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO! SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS

YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS -MITEN ME SEN TEEMME? ELINVOIMAA KUNTIIN -TIINA PELKONEN - 4.12.2017 TULEVAISUUDEN KUNNAN ROOLI Miten näitä vahvistetaan käytännössä? Mihin ollaan menossa? Kuka auttaa navigoimaan?

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Keskustelun yhteenveto -Rovaniemi

Keskustelun yhteenveto -Rovaniemi Keskustelun yhteenveto -Rovaniemi Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä p. 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi

Lisätiedot

Muistio.

Muistio. Muistio Nämä diat toimivat 28.3.2019 kokoontuneen työllisyyden asiakasraadin muistiona. Raadissa käsiteltiin Joensuun raatilaisten kokemuksia ja näkemyksiä raatitoiminnasta sekä ajatuksia ja ideoita siitä,

Lisätiedot

Nuorisovaltuustovaalit 2012

Nuorisovaltuustovaalit 2012 Nuorisovaltuustovaalit 2012 Aikataulu Viikko 47, 22.11. klo 16.00 mennessä ehdokkaiden nimet Anne Luirolle. Nuorisovaltuuston esittely luokissa ja ehdokkaiden asettuminen ehdolle Viikko 48 Vaalimainosten

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Missä mennään nuorten verkko-osallistumisen kehittämisessä? Tampereen kehittämispäivät, Suunnittelija Merja-Maaria Oinas

Missä mennään nuorten verkko-osallistumisen kehittämisessä? Tampereen kehittämispäivät, Suunnittelija Merja-Maaria Oinas Missä mennään nuorten verkko-osallistumisen kehittämisessä? Tampereen kehittämispäivät, 3.10.2014 Suunnittelija Merja-Maaria Oinas Nuorten osallistuminen ja kuuleminen - taustalla lain velvoitteet Lainsäädäntö

Lisätiedot

Mitä on moderni fysiikka?

Mitä on moderni fysiikka? F2k-laboratorio Fysiikka 2000 luvulle Toiminnassa vuodesta 2011 Modernin fysiikan töitä pääasiassa lukiolaisille opettajan ja ohjaajan opastuksella Noin 40 ryhmää/vuosi Myös opeopiskelijoiden koulutusta

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että

Lisätiedot

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20

Lisätiedot

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011 Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin

Lisätiedot

Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh

Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh Ohje 1 / 5 Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh 23.10.2017 Alaotsikko Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Lapsiperheraati Elinkeinoasioiden raati Kylä- ja kaupunginosaraati Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kemijärvi osana uutta paikallisuutta vuonna 2014

Kemijärvi osana uutta paikallisuutta vuonna 2014 Mikko Kellokumpu Kemijärvi osana uutta paikallisuutta vuonna 2014 Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi Paikallisuus -hankkeen toiminta- ja arviointikertomus Kemijärven osahankkeesta 4/2015 TOIMINTA JA ARVIOINTIKERTOMUS

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen asiakasraati

Vanhuspalvelujen asiakasraati Vanhuspalvelujen asiakasraati 14.10.2015 14.10.2015 tapaaminen Tervetuloa asiakasraatiin Lyhyt esittelykierros Ketä me olemme ja miksi haluamme olla täällä Mikä ja miksi asiakasraati Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt

Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt Allergia- ja astmaliiton järjestöpäivät 6.9.2014 Ritva Pihlaja, tutkija, erityisasiantuntija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Jokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä

Jokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä Jokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä Uusi paikallisuus - hanke Uusi paikallisuus on Suomen Setlementtiliiton hanke Hanke alkoi 2011 ja jatkuu vuoteen

Lisätiedot

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014 Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen SOS hanke SOS I 2011-2013 SOS II 2013-2015 (31.10.2015 asti)

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Kaarinan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kaarinan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kaarinan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sisällys 1. Yleiset määräykset... 2 2. Tarkoitus ja tavoite... 2 3. Valitseminen... 2 4. Tehtävät ja toimenkuvat... 3 5. Kokoukset ja kokouskäytännöt... 4 1 1.

Lisätiedot

Koonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa

Koonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa Edustajiston kokouksessa Lahdessa 21.03.2015 Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto kokoontui vuoden 2015 ensimmäiseen kasvokkaintapaamiseen Lahdessa 21.03.2015. Kokouksen lisäksi paikalla olleet edustajat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Asiakasraadin. suunnittelu, tavoitteet. Asiakkaiden rekrytointi - kyselyt - mainokset - oma työntekijä

Asiakasraadin. suunnittelu, tavoitteet. Asiakkaiden rekrytointi - kyselyt - mainokset - oma työntekijä Asiakasraadin perustaminen, mallinnus Pirkanmaan SOS II-hanke, 2013-2015 Asiakasraadin suunnittelu, tavoitteet. Asiakkaiden rekrytointi - kyselyt - mainokset - oma työntekijä Aloitustilaisuus, tarkennetaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi ja osallisuus LAPE- hankkeen kyselyn tulosten käsittely

Nuorten hyvinvointi ja osallisuus LAPE- hankkeen kyselyn tulosten käsittely Lapin nuorisofoorumi, Kittilä, 9.2.2019 Nuorten hyvinvointi ja osallisuus LAPE- hankkeen kyselyn tulosten käsittely Lauri Lantela ja Anna Nikupeteri Tutkimuksen tausta Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p Kaupunki osallistaa 10.09.13 p Osallistumisen tavat murroksessa 10.09.13 Entä ne nuoret? Samaan aikaan kun nuorten luottamus auktoriteetteihin kasvaa, luottamus muihin ihmisiin vähenee. Käsitys siitä,

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä

Lisätiedot