Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 836/2002 vp Työlupien valvonta kuljetusalalla Eduskunnan puhemiehelle Maantieliikenteessä työtä suorittavissa yrityksissä on ollut työsuojelutarkastuksissa havaittuja rikkomuksia erittäin paljon. Osa yrityksistä ei edes yritä noudattaa minkäänlaisia lakeja tai asetuksia. Näiden laittomuuksien yhtenä seurauksena on ollut epäterveen kilpailun erittäin raju lisääntyminen. Asetusten ja lakien mukaan toimiva yritys ei pärjää millään tällaisessa kilpailussa. Myös työntekijöiden hakeutuminen alalle on vähentynyt huomattavasti, koska orjan palkalla ja työehdoilla ei kukaan halua elättää itseänsä. Viime aikoina on tullut ilmi edellä olevien seikkojen vuoksi lisääntyvää työlupien hakemista venäläisille ja virolaisille autonkuljettajille. Mm. Hämeen alueella eräässä yrityksessä on 7 venäläistä kuljettajaa, jotka ajavat päivittäin useita kuormia Suomeen, mutta asuvat Venäjän puolella. Palkka maksetaan Venäjälle ja jonkinlainen päiväraha Suomeen. Minkäänlaista työaikakirjanpitoa ei pidetä eikä myöskään makseta mitään veroja tai sosiaalikuluja Suomeen. Lisäksi on toinen yritys, jossa on 30 virolaista kuljettajaa, jotka ovat ns. kabotaasiliikenteessä Saksassa suomalaisella työluvalla. Heidän palkkansa on usein pieni kilometrikorvaus, joka sisältää niin palkan kuin päivärahatkin ja jopa vuosilomakorvauksen. Saksassa on tällainen palkanmaksutapa ehdottomasti kielletty. Minkäänlaista kirjanpitoa tai piirtureiden levyjä ei toimiteta Suomeen, joten Suomen viranomaiset ovat voimattomia. Työtuomioistuin on päätöksessään 156/1991 antanut päätöksen, jossa todetaan työlupaa myönnettäessä työnantajan sitoutuvan noudattamaan suomalaista työehtosopimusta. Näin ei toimita ilmeisesti monessakaan yrityksessä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ovatko asianosaiset ministeriöt tietoisia kuljetusalan työlupien valvonnassa ilmenneistä ongelmista, ovatko työlupia myöntävät viranomaiset toimineet oikein, miksi luvan myöntävä viranomainen ei ole yhteydessä työsuojelutarkastajiin, joilla on tarkka tieto alueensa yrityksistä ja toiminnasta ja onko mahdotonta saada viranomaiskäyttöön rekisteri, johon merkitään myönnetyt työluvat ja yritykset, joissa työntekijät ovat? Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 Tero Rönni /sd Versio 2.1

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tero Rönnin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 836/2002 vp: Ovatko asianosaiset ministeriöt tietoisia kuljetusalan työlupien valvonnassa ilmenneistä ongelmista, ovatko työlupia myöntävät viranomaiset toimineet oikein, miksi luvan myöntävä viranomainen ei ole yhteydessä työsuojelutarkastajiin, joilla on tarkka tieto alueensa yrityksistä ja toiminnasta ja onko mahdotonta saada viranomaiskäyttöön rekisteri, johon merkitään myönnetyt työluvat ja yritykset, joissa työntekijät ovat? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Ulkomaisen työvoiman työlupien valvonnassa on ajoittain ilmennyt puutteita. Parhaillaan on yhden työryhmän tehtävänä laatia ehdotus valvonnan kehittämisestä ja tarvittavista lisäpanostuksista. Suomeen työhön tulevalta ulkomaalaiselta vaaditaan voimassa olevan ulkomaalaislain (378/1991) 15 :n ja 24 :n mukaan sekä oleskelu- että työlupa. Oleskelu- ja työlupa on haettava ennen maahan saapumista Suomen ulkomaan edustustosta. Ulkomaalaislain 26 :n mukaan edustusto myöntää työluvan, jollei siihen työviranomaisen kannan perusteella ole estettä. Työnantajan tulee ulkomaalaisasetuksen (142/1994) 19 :n mukaan hankkia aikomastaan ulkomaisen työvoiman käyttämisestä työvoimatoimiston lausunto. Ulkomaalaislain 23 :n ja 24 :n mukaan työlupajärjestelmä koskee vain Suomessa tehtävää työtä. Jos suomalaisen liikennöitsijän on tarkoitus palkata ulkomailla asuva henkilö kuljettamaan ajoneuvoa kansainvälisessä liikenteessä ulkomailla ilman, että kuljettaja ajaa ajoneuvoa Suomen rajan ylittävässä liikenteessä, suomalainen työlupajärjestelmä ei tule sovellettavaksi. Työvoimatoimistot ovat antaneet tämän vuoden alusta syyskuun loppuun mennessä 15 kielteistä ja 577 puoltavaa työlupalausuntoa kuormaauton ja erityisajoneuvoyhdistelmien kuljetustyöhön. Näistä puoltavista työlupalausunnoista 263 annettiin Viron kansalaisille ja 308 Venäjän kansalaisille. Linja- ja henkilöautonkuljettajille kielteisiä työlupalausuntoja annettiin syyskuun loppuun mennessä 1 ja puoltavia työlupalausuntoja yhteensä 217 kappaletta, joista 198 puoltavaa työlupalausuntoa Viron kansalaisille ja 15 Venäjän kansalaisille. Työministeriön työlupalausunto-ohjeen (O/2/2001 TM) mukaan työlupalausunnon antaminen perustuu työlupaharkintaan. Työlupaharkinta on kokonaisharkintaa, joka sisältää ennakkovalvonnan, työvoiman saatavuuden arvioinnin ja tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin. Näistä erityisesti ennakkovalvonnalla ja tarkoituksenmukaisuuden arvioinnilla on suoria liittymiä työsuhteen ehtojen valvontaan. Ennakkovalvonta tarkoittaa työvoimatoimiston asiantuntevaa arviota työntekijän, työn- tai toimeksiantajan sekä työsuhteen asianmukaisuudesta. Jos työn- tai toimeksiantajan velvoitteista huolehtimisen edellytyksistä tai tahdosta on epäilyksiä, työvoimatoimisto pyytää työnantajalta lisäselvitystä tai hankkii lisätietoja esimerkiksi työsuojelupiiristä. Työvoimatoimistot ovat yhteydessä työsuojelupiiriin yleensä epäselvissä tapauksissa. 2

3 Ministerin vastaus Työvoimatoimisto valvoo ennakollisesti työluvan puoltamisedellytysten täyttymistä, työluvan olemassaoloa sekä työlupasäännösten ja -ehtojen noudattamista. Jälkikäteisesti työvoimatoimisto voi yhteistyössä poliisin ja tarvittaessa muiden viranomaisten kanssa suorittaa tarkastuksen työnantajan luona varmistaakseen työlupien olemassaolon ja työlupaehtojen toteutumisen. Työlupasäännösten noudattamista valvovat Ulkomaalaisvirasto ja poliisi. Suomessa tehtävään työhön sovelletaan Suomessa voimassa olevaa työlainsäädäntöä, suomalaisia työehtosopimuksia sekä työehtosopimuksen puuttuessa suomalaisiin työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä. Työnantaja antaa työlupalausuntopyyntölomakkeessa vakuutuksen siitä, että ulkomaalaiselle maksettava palkka ja muut työehdot ovat voimassa olevien työehtosopimusten mukaiset tai, ellei alalla ole työehtosopimusta, että ne vastaavat suomalaisiin työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä. Työvoimaviranomaisen toimivalta työsuhteen ehtojen osalta koskee työnteon ennakollista valvontaa ulkomaalaisen henkilön hakiessa työlupaa Suomessa tehtävään työhön. Varsinainen työsuhteen ehtojen valvonta niin ulkomaisen kuin kotimaisenkin työvoiman osalta tapahtuu työpaikoilla työsuojeluviranomaisen toimesta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimivien 11 työsuojelupiirien perustehtävä on valvoa, että kaikkien työntekijöiden myös ulkomaisen työvoiman työnteon ehtojen vähimmäistaso, tasapuolinen työkohtelu ja työsuhdeturva toteutuu. Työsuojeluviranomaisen valvontatehtävästä ja -menettelystä on säädetty työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetussa laissa (131/1973) ja asetuksessa (954/1973). Valvottavia lakeja ovat mm. työturvallisuuslaki (299/1958), työaikalaki (605/1996), vuosilomalaki (272/1973) ja työsopimuslaki (55/2001). Samalla voidaan torjua sitä, ettei vähimmäisetuja rikkomalla saavuteta kilpailuetua. KK 836/2002 vp Tero Rönni /sd Raskaan liikenteen ajo- ja lepoaikojen valvonnassa sovelletaan neuvoston asetusta 3820/85, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta. Asetus koskee soveltamisalueellaan myös kysymyksessä tarkoitettua liikennettä. Asetusta valvoo tieliikenteessä pääosin poliisi. Tässä valvonnassa ei ole havaittu olennaisia laiminlyöntejä kysymyksessä tarkoitetun liikenteen osalta suhteessa muuhun liikenteeseen. Sisäasiainministeriön ulkomaalaislakityöryhmä valmistelee parhaillaan ulkomaalaislain kokonaisuudistusta. Hallituksen esitys uudeksi ulkomaalaislaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä tämän vuoden puolella. Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen myötä oleskelu- ja työlupajärjestelmään on tulossa muutoksia. Ulkomaalaislakityöryhmä on antamassaan mietinnössään ehdottanut mm., että työlupajärjestelmän perusrakenteita muutettaisiin siten, että työluvasta erillisenä lupana luovutaan. Ulkomaalaisen työnteko Suomessa edellyttäisi jatkossa erityistä työntekijän oleskelulupaa. Esitykseen sisältyy useita ehdotuksia, joiden tarkoituksena on parantaa työntekijän oleskeluluvan ehtojen valvonnan edellytyksiä tilanteissa, joissa valvonta on tarpeen. Työnantajan tulisi liittää työsopimuslain 2 luvun 4 :ssä tarkoitettu selvitys työnteon keskeisistä ehdoista työntekijän oleskelulupahakemukseen tallennettavaksi ulkomaalaisrekisteriin. Ulkomaalainen työntekijä saisi nämä tiedot edustustosta työntekijän oleskeluluvan passiin merkitsemisen yhteydessä. Tiedot työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjattaisiin ulkomaalaisrekisteriin myös silloin, kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa työntekijän oleskeluluvan voimassa ollessa sekä silloin, kun ulkomaalainen työntekijä on työntekoon oikeutettu ilman työntekijän oleskelulupaa. Tiedot olisivat työvoimaviranomaisen käytettävissä työntekijän oleskeluluvan perusedellytyksiä harkittaessa ja työsuojeluviranomaisen käytettävissä valvontatehtävän tukena. Valvonnan edellytyksiä parantaisivat myös viranomaisten tiedonsaantioikeus ja työsuojeluviranomaisen valvontatoimivallan täsmentäminen. Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2002 Työministeri Tarja Filatov 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Tero Rönni /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 836/2002 rd: Är behöriga ministerier medvetna om problem som upptäckts i samband med övervakning av arbetstillstånd inom transportbranschen, har myndigheter som beviljar arbetstillstånd handlat rätt, varför tar den tillståndsbeviljande myndigheten inte kontakt med arbetarskyddsinspektörer, som har exakta uppgifter om regionens företag och verksamhet, är det omöjligt att för myndighetsbruk upprätta ett register där man antecknar beviljade arbetstillstånd och de företag där arbetstagarna finns? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I övervakningen av den utländska arbetskraftens arbetstillstånd har det tidvis upptäckts brister. En arbetsgrupp med uppdrag att utarbeta förslag till hur man kan utveckla övervakningen och vilka tilläggsinsatser som behövs arbetar som bäst. Enligt 15 och 24 gällande utlänningslag (378/1991) måste en utlänning som kommer till Finland för att arbeta här ha både uppehållstillstånd och arbetstillstånd. Båda tillstånden skall sökas före inresa i Finland hos den finländska beskickningen i det aktuella landet. Enligt 26 utlänningslagen beviljar beskickningen arbetstillstånd, om inte hinder föreligger på grund av arbetsmyndighetens ståndpunkt. Enligt 19 utlänningsförordningen (142/1994) skall arbetsgivaren inhämta arbetskraftsbyråns utlåtande om planerad användning av utländsk arbetskraft. Enligt 23 och 24 utlänningslagen gäller arbetstillståndssystemet endast arbete som utförs i Finland. I de fall där en finländsk transportör planerar att avlöna en person som är bosatt utomlands för att framföra ett fordon i internationell trafik i utlandet utan att föraren kör fordonet i trafik som överskrider den finska gränsen, är det finländska arbetstillståndssystemet inte tillämpligt. Arbetskraftsbyråerna har i år fram till slutet av september gett 15 negativa och 577 positiva utlåtanden om arbetstillstånd för arbete som förare av lastbilar och specialfordonskombinationer. Av de positiva utlåtandena gällde 263 estniska medborgare och 308 ryska medborgare. För bussoch personbillsförare gavs under samma period 1 negativt utlåtande och sammanlagt 217 positiva utlåtanden om arbetstillstånd, och av dessa positiva utlåtanden gavs 198 om estniska och 15 om ryska medborgare. Enligt arbetsministeriets anvisningar för utlåtanden om arbetstillstånd (A/2/2001 AM) avges utlåtanden om arbetstillstånd på grundval av arbetstillståndsprövning. Arbetstillståndsprövningen är en helhet som omfattar preliminär övervakning, bedömning av tillgången på arbetskraft och bedömning av ändamålsenligheten. Av dessa har särskilt den preliminära övervakningen och ändamålsenlighetsbedömningen direkt anknytning till övervakningen av villkoren i anställningsförhållandet. Preliminär övervakning betyder att arbetskraftsbyrån ger en sakkunnig utvärdering av huruvida arbetstagaren och arbets- eller uppdragsgivaren samt anställningsvillkoren är tillbörliga. I fall av eventuella misstankar om arbetsgivarens eller uppdragsgivarens förutsättningar för och vilja att sköta sina skyl- 4

5 Ministerns svar KK 836/2002 vp Tero Rönni /sd digheter, ber arbetskraftsbyrån arbetsgivaren komma med kompletterande utredningar eller så skaffar byrån närmare upplysningar t.ex. hos arbetarskyddsdistriktet. I oklara fall tar arbetskraftsbyråerna vanligen kontakt med arbetarskyddsdistriktet. Arbetskraftsbyrån övervakar á priori att förutsättningar för beviljande av arbetstillstånd finns, att behövliga arbetstillstånd finns och att arbetstillståndsbestämmelser och -villkor följs. I efterhand kan arbetskraftsbyrån i samarbete med polisen och vid behov andra myndigheter verkställa en inspektion hos arbetsgivaren för att försäkra sig om att de behövliga arbetstillstånden finns och att villkoren för arbetstillstånden uppfylls. Utlänningsverket och polisen övervakar att betämmelserna om arbetstillstånd följs. På arbete som utförs i Finland tillämpas gällande finländsk arbetslagstiftning, finländska kollektivavtal samt om kollektivavtal inte finns samma praxis som gäller finländska arbetstagare. I blanketten för begäran om utlåtande om arbetstillstånd ger arbetsgivaren en försäkran om att den lön som betalas till utlänningen och övriga arbetsvillkor stämmer överens med de gällande kollektivavtalen eller, om det inte finns något kollektivavtal i branschen, om att de svarar mot den praxis som gäller finländska arbetstagare. Arbetskraftsmyndighetens befogenhet när det gäller anställningsvillkor gäller förhandstillsyn över förutsättningar för arbete när en utländsk person söker arbetstillstånd för ett arbete som utförs i Finland. Den egentliga tillsynen över anställningsvillkoren, för såväl utländsk som inhemsk arbetskraft, sker på arbetsplatserna genom försorg av arbetarskyddsmyndigheten. De 11 arbetarskyddsdistrikt som verkar inom socialoch hälsovårdsministeriets förvaltningsområde, har till uppgift att övervaka att miniminivån för anställningsvillkoren uppfylls och att opartiskt bemötande i arbetet och anställningstrygghet förverkligas för alla arbetstagare- också för den utländska arbetskraften. Om arbetarskyddsmyndighetens övervakningsuppgift och förfarande föreskrivs i lagen (131/1973) och förordningen (954/1973) om tillsynen över arbetarskyddet och om sökande av ändring i arbetarskyddsärenden. Lagar som hör under tillsynen är bland annat lagen om skydd i arbete (299/1958), arbetstidslagen (605/1996), semesterlagen (272/1973) och arbetsavtalslagen (55/2001). Samtidigt kan man förhindra att någon skulle skaffa sig konkurrensfördelar genom att bryta mot minimivillkor. På övervakning av kör- och vilotider för den tunga trafiken tillämpas rådets förordning nr 3820/85 om harmonisering av viss social lagstiftning om vägtransporter. Förordningen gäller inom sitt tillämpningsområde även den trafik som avses i spörsmålet. För vägtrafikens del övervakas förordningen huvudsakligen av polisen. I samband med denna övervakning har man inte upptäckt några väsentliga försummelser i fråga om den i spörsmålet avsedda trafiken jämfört med den övriga trafiken. Inrikesministeriets arbetsgrupp för utlänningslagen bereder som bäst en totalrevidering av utlänningslagen. Avsikten är att en regeringsproposition med förslag till en ny utlänningslag föreläggs riksdagen ännu under det här året. Totalrevideringen av lagen kommer att medföra ändringar i systemet med uppehålls- och arbetstillstånd. I sitt betänkande har arbetsgruppen för utlänningslagen föreslagit bl.a. att grundstrukturen för systemet med arbetstillstånd ändras så, att man avstår från arbetstillståndet som ett separat tillstånd. För att en utlänning skall få arbeta i Finland skulle det hädanefter krävas ett särskilt arbetstagarens uppehållstillstånd. I propositionen ingår flera förslag som syftar till att förbättra förutsättningar för övervakning av villkoren i arbetstagarens uppehållstillstånd i situationer där övervakning behövs. Arbetsgivaren skulle foga en i 2 kap. 4 arbetsavtalslagen avsedd information om de centrala villkoren i arbetet till ansökan om arbetstagarens uppehållstillstånd för att lagras i utlännigsregistret. En utländsk arbetstagare skulle få dessa uppgifter hos beskickningen vid anteckandet av arbetstagarens uppehållstillstånd i passet. Uppgifterna om de centrala villkoren i anställningsförhållandet skulle införas i utlänningsregistret också när en arbetstagare har gällande uppehållstillstånd när han eller hon byter arbetsplats och när en utländsk arbetstagare inte behöver arbetstagarens uppehålls- 5

6 Ministerns svar tillstånd för att kunna arbeta. Uppgifterna skulle kunna användas av arbetskraftsmyndigheten vid övervägande av om de grundläggande förutsättningarna för arbetstagarens uppehållstillstånd i det aktuella fallet finns och av arbetarskyddsmyndigheten som stöd för sin övervakningsuppgift. Förutsättningarna för övervakningen skulle också förbättras genom myndigheternas rätt till insyn och precisering av arbetarskyddsmyndighetens övervakningsbefogenhet. Helsingfors den 5 november 2002 Arbetsminister Tarja Filatov 6