Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM TMO Lahtinen Päivi(TEM) JULKINEN Viite Asia Kilpailukykyneuvosto Bryssel Kilpailukykyneuvosto kokoontuu Brysselissä Suomea kokouksessa edustaa Pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki. Kokous käynnistetään yleisellä keskustelulla kilpailukyvyn tarkistamiseksi. Säännöllisessä tarkastelussa keskitytään tällä kertaa start-up ja scale-up yritysten rahoituskysymyksiin. Sisämarkkinat- ja teollisuusosuus painottuu kahteen teemaan. Ensimmäiseksi komissio esittelee yhteistyötaloutta (jakamistalous) koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman. Aiheesta käydään periaatekeskustelu. Suomi tukee komission esittämää johtopäätöstä siitä, että jakamistalouden uusista liiketoimintamalleista voidaan saada merkittävää hyötyä, ja EU:n tulisi ottaa avoimesti vastaan tällaiset uudet mahdollisuudet ja tukea aktiivisesti talouden uudistumisen tarjoamia innovoinnin, kilpailukyvyn ja kasvun mahdollisuuksia. Toiseksi käydään keskustelu komission johdolla terästeollisuuden haasteista. Alan ylikapasiteetti ja epäreilut kaupankäynnin keinot ovat vaikuttaneet eurooppalaiseen tuotantoon merkittävästi. Myös suomalaiset toimijat ovat joutuneet reagoimaan ylikapasiteettiin ja alihinnoiteltuun teräkseen vähentämällä henkilöstöä. Suomi katsoo, että alan toimintaympäristön sääntely on ennustettavaa ja innovaatiomyönteistä. Tarpeetonta sääntelyä ja hallinnollista taakkaa tulee välttää. Muissa aiheissa esitellään standardointipaketti ja allekirjoitetaan yhteinen standardointialoite. Otetaan tiedoksi puheenjohtajavaltion tilannekatsaus yhtenäisestä patentista ja yhdistetystä patenttituomioiistuimesta. Belgia on nostanut muissa asioissa esille kunnianhimoisemman teollisuuspolitiikan ja Alankomaiden aloitteesta otetaan katsaus kasvinjalostajan oikeuksista järjestettyyn konferenssiin. Komissio esittelee myös antamansa tiedonannon vähähiiliseen talouteen siirtymisen nopeuttamisesta Euroopassa.

2 Asialista: 2(20) 1. Esityslistan hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 4. Kilpailukykytilanteen tarkistaminen: Reaalitalouden tilanne ja kilpailukykynäkökohtien valtavirtaistaminen (sivu 13) = Komissio esittelee = Keskustelu 5. Komission tiedotusasia: Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma (sivu 3) = Komissio esittelee = Periaatekeskustelu 9911/16 COMPET 357 MI 425 IND 130 RECH Euroopan terästeollisuuden tilanne (sivu 8) = Komission tiedotusasia = Keskustelu 11950/16 IND 185 COMPET 464 COMER 95 ENER 307 EMPL 326 Muut asiat (sivu 13) 7. a) Standardointipaketti = Komissio esittelee b) Kunnianhimoisen teollisuuspolitiikan kehittäminen Euroopassa = Belgian valtuuskunnan tiedotusasia c) Euroopan siirtyminen vähähiiliseen talouteen = Komissio esittelee d) Yhtenäinen patentti ja yhdistetty patenttituomioistuin = Puheenjohtajavaltion tilannekatsaus e) Aiheesta "Tasapainon löytäminen: mahdollisia ratkaisuja patenteista ja kasvinjalostajanoikeuksista käytävään keskusteluun" Brysselissä 18. toukokuuta 2016 pidetyn konferenssin tulokset = Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia f) (mahd.) Lisäsuojatodistusasetuksen tarkistaminen valmistusta koskevan rajoituksen käyttöönottamiseksi = Komissio tiedottaa Unkarin valtuuskunnan pyynnöstä

3 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TMO Laitinen Anu(TEM) (20) Asia Kilpailukykyneuvosto ; asiakohta 5; yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma; komission esittely ja periaatekeskustelu Kokous Kilpailukykyneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta/ohje Kilpailukykyneuvoston kokouksessa komissio esittelee julkaistun yhteistyötaloutta (jäljempänä jakamistalous) koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman. Samassa yhteydessä käydään jakamistaloutta koskeva periaatekeskustelu. Keskustelua taustoittavat komission julkaisema tiedonanto Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma ja puheenjohtajan laatima taustapaperi Komission jakamistaloustiedonannosta on toimitettu E-kirje eduskunnalle elokuussa 2016 (E 73/2016 vp). (Suomen kanta komission tiedonantoon sisältyy E-kirjeeseen (E 73/2016 vp).) Suomi pitää tärkeänä, että jakamistalouden (tiedonannossa yhteistyötalous) uusiin liiketoimintamalleihin liittyviä kysymyksiä selvitetään ja arvioidaan osana digitaalisten sisämarkkinoiden toiminnan kehittämistä. Komission tiedonanto toimii hyvänä pohjana jakamistalouden kehittymisestä ja sen mahdollisuuksista käytävälle keskustelulle. Suomi tukee komission näkemystä siitä, että jakamistaloudessa on paljon potentiaalia. Kansalaisille se tarjoaa uusia palveluvaihtoehtoja, mahdollisuuksia omien kykyjen hyödyntämiseen ja lisätulojen ansaitsemiseen. Start-upeille ja muille innovatiivisille yrityksille jakamistalous puolestaan tarjoaa uusia liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Vajaakäytöllä olevien resurssien tehokkaampi hyödyntäminen edistää omalta osaltaan ympäristön kannalta kestävämpää taloutta. Jakamistalouteen liittyy myös haasteita. Suomi pitää komission esille ottamia säädösympäristöön liittyviä ongelmakohtia ja huolenaiheita keskeisinä ja relevantteina. Myös Suomessa on tunnistettu, että uudet jakamistalouden toimintamallit aiheuttavat uudenlaisia kysymyksiä muun muassa siitä, missä kulkee raja ammattimaisen ja eiammattimaisen toiminnan välillä, miten turvata riittävä kuluttajan- ja työntekijän suoja,

4 4(20) ja miten varmistaa, että verot tulevat maksetuiksi ja muut velvoitteet asianmukaisesti hoidetuiksi. Suomi tukee komission lähestymistapaa, jolla pyritään mahdollistamaan jakamistalouden uusien ja innovatiivisten palvelujen kehittyminen EU:ssa. Uusiin jakamistalouden toimijoihin liittyviä haasteita ei tule ensimmäisenä pyrkiä ratkaisemaan lainsäädännöllä ja rajoituksilla, vaan enemminkin tulisi pohtia muita keinoja tasapuolisen toimintaympäristön turvaamiseksi. Edelleen Suomi tukee komission näkemystä, että jäsenmaissa tulisi arvioida ja tarvittaessa yksinkertaistaa markkinatoimijoihin yleisesti sovellettavia markkinoille pääsyä koskevia vaatimuksia, ja pyrkiä vapauttamaan toimijat tarpeettomasta sääntelytaakasta riippumatta siitä, mikä liiketoimintamalli on otettu käyttöön. Suomi pitää tärkeänä sitä, että jakamistalouden säädösympäristöä sekä eri toimijoiden (alustat, palveluntarjoajat, käyttäjät) oikeuksia ja velvollisuuksia pyritään komission esittämillä periaatteilla ja linjauksilla selkiyttämään. Epäselvä säädösympäristö on omiaan estämään tai hidastamaan sekä jakamistalouspalvelujen kysyntää että tarjontaa. Säädösympäristön ja eri toimijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien selkiyttäminen ovat tarpeen myös sen vuoksi, että jakamistalouden piirissä on hyvin erilaisia toimijoita: satunnaisista ei-ammattimaisten vertaispalvelujen tarjoajista kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa harjoittaviin jakamistalousalustoihin. Erilaisten toimijoiden aseman ja noudatettavien pelisääntöjen selkiyttämiseksi on tärkeää jatkaa keskustelua esimerkiksi verojen keräämisestä, alustojen vastuusta sekä jakamistalouden vaikutuksista työhön ja työnteon muotoihin. Koska jakamistalouden ennustetaan kasvavan voimakkaasti ympäri maailmaa, Suomi pitää tärkeänä sitä, että sekä kansallisesti että EU-tasolla lisätään tutkimusta jakamistalouden vaikutuksista sekä markkinoiden kehittymisestä ja volyymista. Suomi tukee komission esittämää johtopäätöstä siitä, että koska jakamistalouden uusista liiketoimintamalleista voidaan saada merkittävää hyötyä, EU:n tulisi ottaa avoimesti vastaan tällaiset uudet mahdollisuudet ja tukea aktiivisesti talouden uudistumisen tarjoamia innovoinnin, kilpailukyvyn ja kasvun mahdollisuuksia. Samalla on kuitenkin tärkeää taata oikeudenmukaiset työolot ja työehdot sekä riittävä ja vakaa kuluttajansuoja ja sosiaalinen suojelu. Periaatekeskustelu Puheenjohtajan esittämiin kysymyksiin vastataan edellä esitetyn Suomen kannan pohjalta. Pääasiallinen sisältö Keskustelua pohjustavat seuraavat puheenjohtajan kysymykset: 1. Millaista lähestymistapaa kannatatte jakamistalouden tasapainoiseksi kehittämiseksi? 2. Jakamistalouden mahdollistaessa uudella tavalla sen, että yksittäiset kansalaiset tarjoavat satunnaisesti palveluja jakaakseen varojaan tai saadakseen lisätuloja;

5 kuinka voidaan parhaiten tehdä ero yksityisten, satunnaisesti tarjottavien vertaispalvelujen ja ammattimaisesti tarjottavien palvelujen välille? 5(20) 3. Komission jakamistaloustiedonannon jälkeen: Kuinka jakamistalouden tasapainoista kehittymistä voidaan parhaiten edistää EU-tasolla? Keskustelua käydään puheenjohtajan laatiman tausta-asiakirjan ja komission julkaiseman tiedonannon pohjalta. Puheenjohtajan tausta-asiakirja Vaikka kansalaisten ja yritysten keskinäistä varojen, resurssien ja taitojen jakamista on ollut olemassa aina, digitaalisten alustojen kehittyminen on viime aikoina mahdollistanut jakamistalouden nopean kasvun. Jakamistalousalustojen tehokas välitystoiminta tarjoaa uusia mahdollisuuksia kansalaisille ja yrittäjille. Kuluttajat ovat osoittaneet arvostavansa hyötyjä, joita he saavat laajemmasta palveluvalikoimasta, joustavuudesta ja potentiaalisesti alemmista hinnoista. Jakamistalouden kokonaistuottojen arvioitiin EU:ssa vuonna 2015 olleen 28 miljardia euroa ja sen ennustetaan kasvavan eksponentiaalisesti tulevina vuosina. Vastauksena toimijoiden valituksiin koskien sääntelyn ja politiikan hajautuneisuutta yhteismarkkinoilla ja epävarmuutta sovellettavista säännöistä, Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa jakamistaloutta koskevan tiedonannon, joka sisältää lainsäädännöllisiä ohjeita ja periaatteellisia suosituksia jakamistalouden tasapainoiseksi kehittämiseksi Euroopassa. Tiedonannon tavoitteena on tukea viranomaisia, yrittäjiä ja kuluttajia jakamistalouteen osallistumisessa. Keskeisiä kysymyksiä Markkinoille pääsyä koskevat vaatimukset EU-lainsäädännön mukaan kansallisten säädösten, jotka rajoittavat markkinoillepääsyä (esim. elinkeinolupa ja lisensointivaatimukset), tulee olla välttämättömiä, perusteltavissa ja oikeassa suhteessa yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin. Toiminnan kieltämisen kokonaan tulisi olla viimeinen keino. Jakamistalouden kasvu antaa jäsenmaille mahdollisuuden tarkastella markkinoillepääsyä koskevia vaatimuksiaan ja vähentää hallinnollista taakkaa kaikilta markkinatoimijoilta. Mitään liiketoimintamallia ei tulisi suosia, vaan tasapainoinen lähestymistapa on välttämätön jakamistalouden kasvupotentiaalin mahdollistamiseksi. Yksi jakamistalouden ominaispiirteistä on, että palveluita tarjoavat usein yksityiset kansalaiset satunnaisesti (vertaispalvelut). Komission tiedonannossa huomautetaan, että ammattimaisiin palveluntarjoajiin kohdistetut markkinoillepääsyn vaatimukset eivät automaattisesti ole oikeasuhteisia ja perusteltuja suhteessa vertaisperiaatteella tarjottaviin palveluihin. Tiedonannossa suositellaankin, että toimialakohtaisessa sääntelyssä olisi hyvä erottaa toisistaan ammattimaiset palveluntarjoajat ja yksityiset kansalaiset, jotka tarjoavat palveluja satunnaisesti ja ei-ammattimaisesti. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi kynnysarvojen avulla. Vastuujärjestelyt Komission tiedonannossa muistutetaan, että jakamistalousalustoja ei EUlainsäädännön mukaan voida pitää vastuussa säilyttämästään tiedosta tilanteessa,

6 6(20) jossa ne eivät saa tietoonsa tai valvontaansa kolmansien osapuolten tietoja. Toisaalta, jos alusta tarjoaa muutakin kuin vain säilytyspalveluja (esim. maksupalvelut), sen voidaan katsoa olevan vastuussa näistä toiminnoista sovellettavan kansallisen tai EUlainsäädännön mukaisesti. Kuluttajansuoja Luottamus on avainasemassa jakamistaloudessa: jakamistalouden palveluja käyttävien ja niitä tarjoavien kansalaisten tulee luottaa toisiinsa. Jakamistalousalustat käyttävät erilaisia luokitus- ja arvostelujärjestelmiä parantaakseen alustan kautta tarjottujen palvelujen laatua ja lisätäkseen kuluttajien luottamusta. Komission tiedonannossa huomautetaan, että kuluttajalainsäädäntö soveltuu jakamistalouteenkin niissä tapauksissa, kun kyse on kuluttajien ja ammattimaisten elinkeinonharjoittajien välisestä toiminnasta. Se, katsotaanko satunnaisesti palveluja tarjoava henkilö elinkeinonharjoittajaksi, riippuu esimerkiksi siitä, kuinka usein palveluja tarjotaan, tavoitellaanko toiminnalla voittoa ja kuinka suuri liikevaihto on. Työlainsäädäntö Jakamistalous tarjoaa uusia työmahdollisuuksia, joustavia työjärjestelyjä ja lisätulonlähteitä. Se lisää yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Tiedonannossa kuitenkin todetaan, että jakamistalous liittyy yleisempään trendiin, jossa raja työntekijän ja itsenäisen ammatinharjoittajan välillä hämärtyy. Pääosin kuuluu kansalliseen toimivaltaan määrittää, ketä pidetään työntekijänä. Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta, että se, voidaanko palveluja tarjoavaa henkilöä pitää alustan työntekijänä, tulee määritellä tapauskohtaisesti. Verovelvoitteet Tiedonannossa muistutetaan, että kaikkien markkinatoimijoiden, niin yksilöiden kuin yritystenkin, tulee noudattaa voimassaolevaa verolainsäädäntöä. Läpinäkyvyydellä ja tietoisuuden lisäämisellä sovellettavista säännöksistä voi olla tärkeä rooli, kun halutaan varmistaa tasapuoliset toimintaolosuhteet verovelvoitteiden osalta. Lisäksi mahdollisuus jäljittää taloudellista toimintaa alustojen kautta tarjoaa veroviranomaisille uusia mahdollisuuksia parantaa verosäännösten noudattamista. Jotkin jäsenmaat ovat jo solmineet sopimuksia jakamistalousalustojen kanssa veronkannon helpottamiseksi ja veronmaksajien hallinnollisen taakan keventämiseksi. Komission tiedonanto Komission tiedonannon sisältöä on käsitelty tarkemmin E-kirjeessä (E 73/2016 vp). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - EU8-jaosto (sisämarkkinat) EU-MINVA (kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä) SuV (kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä)

7 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 7(20) - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - COM (2016) 356: Komission tiedonanto 12139/16 Puheenjohtajan tausta-asiakirja Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Erityisasiantuntija Anu Laitinen, TEM, p Liitteet Viite

8 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EIO Virtanen Kari(TEM) (20) Asia Kilpailukykyneuvosto ; asiakohta 6; terästeollisuus Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Slovakian puheenjohtajuuskauden ensimmäisen kilpailukykyneuvoston (29.9) asialistalla on terästeollisuuden tilaa käsittelevä keskustelu. Keskustelu on jatkoa Luxemburgin EUpuheenjohtajuuskauden ylimääräiselle kilpailukykyneuvostolle eurooppalaisen terästeollisuuden tilasta Myös Hollannin puheenjohtajuuskaudella ( neuvosto) keskusteltiin teemasta. Eurooppa-neuvosto nostaa terästeollisuuden haasteet asialistalleen kokouksessa. Terästeollisuuden tilannetta on käsitelty myös muilla foorumeilla. Energiaintensiivisen teollisuuden korkean tason työryhmä kokoontui Teräksen ja muun energiaintensiivisen teollisuuden korkean tason konferenssi järjestettiin komission varapuheenjohtaja Kataisen ja komissaari Bieńkowskan johdolla. Konferenssi kokoontui seuraavan kerran kesäkuussa Suomen kanta Kiina ja eräät muut (mm. Venäjä, Etelä-Korea, Brasilia) ovat myyneet terästä alle tuotantokustannustensa vuodesta 2015 lähtien. Tilanne markkinoilla ei ole parantunut syksyyn 2016 mennessä, vaikkakin EU:ssa asetetut polkumyyntitullit ja muut kauppapoliittiset toimenpiteet ovat antaneet jossain määrin kaivattua hengähdysaikaa eurooppalaisille yrityksille. Raakateräksessä on siten suuri globaali ylitarjonta, mikä vaikeuttaa EU:n teollisuuden kannattavuutta ja on johtanut työvoiman vähentämiseen myös Suomessa. Suomi pitää tärkeänä nopeita päätöksiä sekä EU- tasolla että globaalisti (mm. G20) terästeollisuuden ylikapasiteettiongelman ratkaisemiseksi. Ylikapasiteetin purku tulisi aloittaa vanhanaikaisista saastuttavista laitoksista. Tämä tukisi samalla myös ilmastosopimusten tavoitteita. Tuemme sitä, että alan toimintaympäristön sääntely on ennustettavaa ja innovaatiomyönteistä. Tarpeetonta sääntelyä ja hallinnollista taakkaa tulee välttää. Kilpailukykytestiä tulee käyttää harkittaessa lainsäädäntöehdotuksia tai muita poliittisia avauksia. Toimialan tulisi Euroopassa kaiken kaikkiaan panostaa enemmän tutkimukseen, tuotekehitykseen, pilotointeihin ja innovaatioihin, jotka parantavat terästeollisuuden pitkän aikavälin kilpailukykyä, ja

9 9(20) jotka mahdollistavat energiatehokkaiden prosessien ja innovatiivisten tuotteiden sekä uusien liiketoimintamallien kehittämisen. Myös olemassa olevia EU instrumentteja kuten Horisontti 2020 ja ESIR voidaan käyttää T&Ktoimintaan ja uusien liiketoimintamallien kehittämisessä. Vaikka T&K-toiminta on välttämätöntä pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaamiseksi, on syytä huomioida, että se ei tuo nopeita ratkaisuja vallitsevassa globaalin ylitarjonnan tilanteessa. EU-tason toimenpiteissä tulee huomioida myös se, että erikoisterästen myynti yksinään ei ole kannattavaa, vaan raakateräs kattaa nykyisellään suurimman osan myynnistä. Terästeollisuuden kilpailua ei saa vääristää entisestään valtiontuilla. Mahdollista valtiontukea tulee myöntää nykyisen EU:n ja WTO:n substanssisääntöjen puitteissa. Suomi pitää hyvänä energiaintensiiviselle sektorille allokoituja päästöoikeuksia. Päästökauppajärjestelmän uudistamisessa tulisi jatkossakin ottaa huomioon hiilivuotosektorin kuten teräksen tuotannon - globaali kilpailukyky, ja säilyttää mahdollisuus kompensoida teollisuudelle päästökaupan myötä syntyvää korkeampaa sähkön hintaa. Pariisin ilmastosopimus vähentää maiden välistä tiukkaa kahtiajakoa koska myös kehittyvät maat ottavat vastuuta hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Pitkällä aikavälillä tämä tasoittaa kansainvälistä kilpailuasetelmaa. Suomi katsoo, että EU:n tulee jatkossakin seurata ja arvioida ilmastopolitiikan vaikutusta teollisuuden kilpailukykyyn. Haasteita lisäävät kunnianhimoisten ympäristö- ja ilmastonormien lisäksi mm. energian sekä raakaaineiden hinnat ja korkeat kuljetuskustannukset. EU:n tulisi huolehtia sähkön hinnan kohtuullisuudesta saattamalla päätökseen sähkön sisämarkkinoiden synnyttäminen. Tässä keskeisenä instrumenttina on mm. energia-unionia koskevassa puitestrategiassa määriteltyjen toimenpiteiden toteuttaminen. Kiinan markkinatalousasemaa koskevaan kysymykseen sisältyy niin oikeudellisia, poliittisia kuin taloudellisia aspekteja, jotka tulee ottaa huomioon päätöksenteossa. Suomi on pitänyt tärkeänä, että eri vaihtoehdot ja niiden vaikutukset kartoitetaan huolella. Suomi kannattaa yleisellä tasolla avointa, sääntöihin perustuvaa ja liberaalia kauppapolitiikkaa. Suomi tukee komission tavoitetta uudistaa ja tehostaa EU:n polkumyynti- ja tasoitustullilainsäädäntöä. Pidämme tärkeänä muun muassa avoimuuden lisäämistä ja tutkintaprosessien nopeuttamista. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtaja on laatinut käsittelyn taustaksi paperin, jossa luodaan katsaus eurooppalaisen terästeollisuuden markkinatilanteeseen sekä niihin toimenpiteisiin, joihin EU:ssa ja globaaleilla foorumeilla (G20, WTO, OECD) on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. Eurooppalaisen terästeollisuuden tilanne EU on maailman toiseksi suurin teräksen tuottaja. EU:ssa tuotettiin vuonna miljoona tonnia raakaterästä. Globaalista tuotannosta EU:n osuus on nykyisin kuitenkin vain 10 prosenttia. Eurooppalaisen terästeollisuuden liikevaihto on yli 180 miljardia euroa, ja se vaikuttaa suoraan yli ihmisen työllisyyteen.

10 10(20) Kiinan tuotanto on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuonna 1999 Kiina vastasi 15 % teräksen kokonaistuotannosta, mutta tänä päivänä vastaava luku on noin 50 % (vuonna 2015 yli 804 milj. tonnia raakaterästä). Kiinan lisäksi halpaa terästä tulee myös muista EU:n ulkopuolisista maista, kuten Brasiliasta ja Etelä-Koreasta. Eurooppalainen terästeollisuus on tehnyt rakenneuudistuksia, ja se on esimerkiksi resurssitehokkuudessa globaalia kärkeä. Silti eurooppalainen terästeollisuus kohtaa monia haasteita. Teräksen ylikapasiteetti ja epäreilu kaupankäynti ovat johtaneet siihen, että eurooppalaisen terästeollisuuden kannattavuus on heikentynyt merkittävästi viime vuosina. Heikentynyt rahoitustilanne vaikuttaa puolestaan välttämättömien investointien määrään. Suomessa toimii kolme suurta teräsyhtiötä. SSAB Europe aiemmalta nimeltään Ruukki, joka valmistaa teräslevyjä, -nauhoja ja -putkia. Outokumpu Oyj valmistaa Suomessa ferrokromia sekä ruostumattomia nauhoja ja levyjä. Outokumpu on yksi maailman suurimmista ruostumattoman teräksen valmistajista. Imatran terästehdas kuuluu Ovako-ryhmään, joka on puolestaan Euroopan johtava tankoteräksen valmistaja. Suomessa tuotetaan ruostumattomien teräksien lisäksi pinnoitettuja levyjä ja erikoisteräksiä. Suomessa terästeollisuuden osuus on 7 % (koko metallinjalostus 12 %) tavaraviennistä, ja alalla työskentelee vajaat (13 000) ihmistä. Globaali ylituotanto ja teräksen alhainen hinta on näkynyt myös Suomessa. SSAB ja Outokumpu ovat vähentäneet henkilöstöä vuosien aikana merkittävästi. Vaikka suurin osa kaupasta käydään perustuotteilla, suomalaiset yritykset ovat pyrkineet myös erikoistumaan kilpailukyvyn parantamiseksi. Erityistuotteiden tarjonta ja pitkälle jalostetut tuotantoprosessit ovat välttämättömiä kilpailukykyvaltteja. Erikoistuotteilla ei kuitenkaan ole riittävästi kysyntää, joten myös perustuotteita tulee pystyä tekemään kannattavasti. Talouden taantuma on vahvistanut teräksen tuotannon globaalia ylikapasiteettia, mikä on laskenut teräksen hintoja. Kiinan ylituotannon osuuden laskettiin olevan noin 325 milj. tonnia vuonna 2014, kun EU:n raakateräksen tuotanto oli samaan aikaan 169 milj. tonnia. Kiinan teräksen vienti on kasvanut vuoden milj. tonnista vuoden 2015 loppuun mennessä 110 milj. tonniin. Arviolta 10% tästä tuodaan Eurooppaan. Vuonna 2015 tuonti Kiinasta edusti noin 30% Euroopan kokonaistuotannosta. Ylikapasiteetti on johtanut tiettyjen terästuotteiden markkinahinnan romahtamiseen. Esimerkiksi kuumavalssatun teräksen hinta on romahtanut 40%. Monet kolmansien maiden teräksen tuottajat ovat ottaneet käyttöön kaupankäynnin esteitä kuten tulleja ja tukia suojellakseen omaa teräksentuotantoa. Epäreiluun kilpailuun on puututtu ottamalla käyttöön kaupan suojatoimia. Tällä hetkellä on käynnissä 37 polkumyyntitoimenpidettä EU:n terästeollisuuden suojelemiseksi epäreilulta kilpailulta. Näistä 15 on kohdistettu Kiinaan. Tämän lisäksi on käynnissä 12 tutkimusmenettelyä mahdollisten suojatoimenpiteiden aloittamiseksi. Näistä viisi koskee kiinalaista tuotantoa. Kiinalla on WTO jäsenyydessään 15 vuoden siirtymäaika, jonka aikana muilla WTO-jäsenillä ei ole velvollisuutta kohdella Kiinaa markkinatalousmaana polkumyyntitutkinnoissa. Siirtymäkausi päättyy joulukuussa 2016, mistä johtuen myös EU:n tulee muodostaa asiaan yhteinen kanta kuluvan vuoden aikana. Komissio tekee asiaa koskevat esitykset syyskuun aikana. Energian hinta on Euroopassa paljon korkeampi kuin useissa Euroopan ulkopuolisissa maissa, mikä vaikuttaa suoraan energiaintensiivisen teollisuuden kuten teräksen tuotannon kannattavuuteen. Myös jäsenmaiden välillä on eroja energian hinnoissa. Myös päästökauppajärjestelmän asettaa 1 Teräksen tuotanto vastaa noin 5% kokonaishiilidioksidipäästöistä.

11 11(20) eurooppalaisille toimijoille erityisiä vaatimuksia 1. Terästeollisuudelta vaaditaan näissä olosuhteissa muita aloja suurempaa sopeutumiskykyä ja innovatiivisuutta, jotta alan kilpailukyky pystytään pidemmällä aikavälillä turvaamaan. Komissio julkaisi maaliskuussa tiedonannon, jossa se linjasi viisi toimenpidekokonaisuutta tilanteen parantamiseksi 1. kaupan suojatoimien (TDI) modernisointi ja nopea käyttöönotto, 2. globaalin ylikapasiteetin ongelmaan tarttuminen bi- ja multilateraaleissa yhteyksissä 3. investoinnit innovaatioihin ja 4. osaamiseen, sekä 5. keskittymällä keskeisiin politiikka-aloihin kuten kilpailu-, energia-, ilmastopolitiikkaan ja kiertotalouteen. Heinäkuussa 2017 sovittiin EU:n ja Kiinan välisessä huippukokouksessa, että ylikapasiteettiongelmaa ratkaisemaan perustetaan oma bilateraali yhteistyöelin. Asiaa on puitu myös G7 huippukokouksessa toukokuussa. Tämän seurauksena asia oli myös G20 kokouksen agendalla Kiinassa. G20 syyskuun kokouksessa linjattiin, että teräksen tuotannon ylikapasiteetissa kyse on globaalista ongelmasta, johon pitää löytää myös kollektiivinen globaali ratkaisu. Kokouksessa mm linjattiin, että valtiontuet ja muut valtion tukitoimet voivat vääristää markkinoiden tilannetta entisestään ja siten vain pahentaa ongelmaa. Kokouksessa päätettiin perustaa teräksen ylikapasiteettiongelmaa käsittelevä globaali foorumi. Tehtävää koordinoi OECD yhdessä G20 ja OECD- jäsenten kanssa. Tämän seurauksena mm OECD teräskomitean kokoukseen syyskuun kokoukseen osallistuivat kaikki G20 jäsenet. Puheenjohtaja ohjaa neuvostossa käytävää keskustelua seuraavilla kysymyksillä. - Kuinka tehokkaasti EU politiikka ja instrumentit voivat vaikuttaa terästeollisuuden tilanteeseen? Miten toimiala on kehittynyt viimeaikoina ja mitkä ovat terästeollisuuden erityiset haasteet Suomessa? - Mitkä kansalliset toimenpiteet ovat täydentäneet EU:n tasolla toteutettuja toimenpiteitä? Miten tehokkaita nämä toimenpiteet ovat olleet? Mitä vaikutuksia olette saaneet aikaiseksi? - Mitkä muut toimenpiteet tulisi asettaa etusijalle jotta terästeollisuuden tilaa voitaisiin helpottaa pitkällä aikavälillä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely _ Käsittely Euroopan parlamentissa _ Kansallinen valmistelu EU-minva (kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä) Eduskuntakäsittely

12 SuV (kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä) 12(20) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 11950/16 (puheenjohtajan keskustelupaperi) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kirsti Loukola-Ruskeeniemi TEM puh Kari Virtanen TEM puh EUTORI-tunnus Liitteet 11950/16 Viite

13 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TMO Koskela Akseli(TEM) (20) Asia EU; Kilpailukykyneuvosto / Sisämarkkinat, teollisuus / Asiakohdat 4: Kilpailukykytilanteen tarkistaminen ja 7: Muut asiat Kokous Kilpailukykyneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Kilpailukykyneuvoston asialistalla muut kuin lainsäädäntöasiat asiakohdissa 4-6. Asiakohdat 5 ja 6 käsitellään omissa perusmuistioissa. AOB-kohdissa kuullaan joukko tiedotusasioita. Suomi ottaa vastaan muissa asiakohdissa esiteltävät tiedotusasiat Muut kuin lainsäädäntöasiat 4. Kilpailukykytilanteen tarkistaminen: Reaalitalouden tilanne ja kilpailukykynäkökohtien valtavirtaistaminen - Komissio esittelee Kilpailukykytilanteen tarkistaminen on vakiintunut Luxemburgin pj-kaudella neuvoston pysyväksi asiankohdaksi. Sen tarkoituksena on luoda ministereille säännöllinen foorumi keskustella EU:n ajankohtaisista kilpailukykyhaasteista ja talouden tilasta. Komissio pohjustaa keskustelua kulloinkin ajankohtaiseksi valitsemastaan teemasta. Keskustelua taustoittaa neuvoston tarpeisiin räätälöity kilpailukykytulostaulu, joka tarjoaa säännöllisesti päivitettävän koosteen keskeisimmistä kilpailukyvyn ja talouden tilaa kuvaavista mikro- ja makrotason mittareista. Slovakian kauden ensimmäisessä kilpailukykyneuvostossa aiheena on aloitusvaiheen (start-up) ja kasvuvaiheen (scale-up) yritysten rahoitus. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Kasvupotentiaalia omaavat yritykset ovat pienestä lukumäärästään huolimatta keskeisiä talouskasvun moottoreita ja työpaikkojen luojia. Erityisen tärkeää olisi saada

14 14(20) aloitusvaiheessa olevat yritykset nopean kasvun vaiheeseen, jolloin myös vaikutukset moninkertaistuvat. Suomi katsoo, että näiden yritysten merkityksen ja niiden muista pk-yrityksistä poikkeavan luonteen vuoksi olisi syytä pohtia EU-tasolla kohdennetun politiikkaagendan rakentamista käynnistys- ja kasvuvaiheen yrityksiä varten. Kohdennetun politiikan keskeisenä kulmakivenä tulisi olla rahoituksen saatavuuden parantaminen. Nopeasti kasvavilla yrityksillä on ongelmia erityisesti oman pääomaehtoisen rahoituksen saatavuudessa. Tällaiset yritykset tarvitsevat usein myös erittäin kärsivällistä rahaa. EU:n instrumenttien ja toimijoiden (ESIR, EIB/EIF) kautta voitaisiin luoda näille yrityksille soveltuvia rahoitusmalleja (ml. pääomalainat ja muu välirahoitus). Myös joukkorahoituksen ja muiden rahoitusmarkkinoille syntyneiden uusien instrumenttien mahdollisuudet tulisi hyödyntää tehokkaammin. Lainsäädäntö ei saa tarpeettomasti vaikeuttaa uusien instrumenttien hyödyntämistä ja käyttöönottoa. Myös pääomamarkkinaunionin kehittämisen yhteydessä on syytä huomioida start-up ja scale-up yritysten erityispiirteet ja tarpeet. Rahoituksen osalta keskeistä on, että politiikka ja lainsäädäntö kannustaisivat yksityisen rahan hakeutumista aloitus- ja kasvurahoitukseen, myös niiden korkeariskisiin kohteisiin. Lähtökohtaisesti kansainvälisinä yrityksinä markkinoillepääsykysymykset ovat myös keskeisiä. Erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on tässä suhteessa avainasemassa. Start-up ja scale-up -yritykset tarvitsevat huippuosaamista kasvaakseen. Siksi mm. työlupamenettelyjä voitaisiin nopeuttaa erityisosaajien kohdalla. Samoin globaaleilla markkinoilla menestyneiden yrittäjien osaamisen valjastamista start-up -yritysten käyttöön on edistettävä. Muut asiat 7. a) Standardointipaketti - Komissio esittelee Paketti koostuu useasta osasta: komission tiedonannoista Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle ja Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2017, komission ns. standardointiasetuksen täytäntöönpanoa vuosina koskevasta kertomuksesta sekä kolmesta komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta, joista yksi koskee palveluiden standardisointia. Lisäksi pakettiin liittyy ns. sisämarkkinastrategiaan liittyvä, tahdonilmauksen luonteinen yhteinen standardointialoite. Standardointipaketti kytkeytyy myös komission 2015 sisämarkkinastrategiaan, jossa viitattiin yhteiseen standardointialoitteeseen sekä palveluiden standardointia koskeviin ohjeisiin. Komissio toteaa standardoinnin suuren merkityksen mm. sisämarkkinoiden kannalta, mutta esittää samalla näkemyksiä järjestelmän kehittämiseksi edelleen. Järjestelmää todetaan olevan tarvetta modernisoida ja mm. eri tahojen välistä vuoropuhelua tehostaa. Eri tahojen mahdollisuudet osallistua standardointiin tulee turvata. Erityisinä aloina esiin nousevat ICT-standardisointi ja palveluiden standardisointi. Suomi yhtyy komission näkemykseen standardoinnin suuresta merkityksestä niin sisämarkkinoille yritysten kilpailukyvylle kuin esim. tuotteiden turvallisuudellekin. Suomi suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin kehittää eurooppalaista

15 15(20) standardointijärjestelmää. Esiin erityisesti nousevat ICT- ja palveluiden standardointi ovat myös Suomen näkökulmasta keskeisiä. Standardien laadintaan liittyen Suomi yhtyy komission näkemykseen, että standardien laatimisen nopeutta, joka on sinänsä tärkeä näkökulma, on sovitettava yhteen standardin laadinnan osallistavuuden ja laadun kanssa. Kaikilla vaikuttajatahoilla ja sidosryhmillä tulee olla mahdollisuus osallistua standardien laatimiseen. Suomi pitää tärkeänä lähtökohtana periaatetta, jonka mukaan standardien noudattaminen on vapaaehtoista. Yhteinen standardointialoite (allekirjoitus) Aloite on tahdonilmauksen luonteinen asiakirja, joka ei sisällä oikeudellisesti sitovia velvoitteita. Aloitteen on jo allekirjoittanut laaja joukko erilaisia standardisoinnin sidosryhmiä, ml. Euroopan komission edustaja. Aloitteessa esitetään allekirjoittajien visio eurooppalaisesta standardisoinnista. Aloitteessa viitataan sisämarkkinastrategiaan ja siinä todettuun siitä, että mm. talouden ja liiketoimintamallien muuttuessa Euroopan standardointijärjestelmän on pystyttävä vastaamaan näihin haasteisiin. Tämä edellyttää nykyisen kumppanuuden modernisointia, ja tämän vuoksi komissio ehdottaa yhteistä standardointialoitetta standardointiyhteisön eri toimijoiden välille. Aloitteeseen osallistuvat Euroopan komissio, EU:n jäsenvaltiot, EFTAn jäsenvaltiot, eurooppalaiset standardointiorganisaatiot (Euroopan standardointikomitea CEN, Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea Cenelec ja Euroopan telealan standardointilaitos ETSI), kansalliset standardointielimet, Euroopan teollisuus, jota edustavat myös useat sen liitot, pk-yritykset mukaan lukien, ja yhteiskunnan sidosryhmät, jotka edustavat esimerkiksi ympäristön etuja, ammattijärjestöjä ja kuluttajia. Yhteisellä aloitteella pyritään nopeuttamaan ja priorisoimaan standardien laatimista. Siinä esitellään arvot, joihin yhteinen visio perustuu. Näitä ovat mm. syvemmät ja oikeudenmukaisemmat Euroopan sisämarkkinat ja standardien vapaaehtoinen, markkinalähtöinen luonne. Aloitteessa määritellään kolme keskeistä aihealuetta priorisoinnin, modernisoinnin ja standardien oikea-aikaisen tuottamisen käynnistämiseksi. Nämä ovat: 1. Eurooppalaista standardointijärjestelmää koskeva tiedotus, koulutus ja tuntemus eli standardien asiaankuuluvan käytön lisääminen ja prosessiin osallistuminen kaikilla tasoilla. 2. Koordinointi, yhteistyö, avoimuus ja osallistavuus eli asianmukaisten, korkealaatuisten, käyttäjäystävällisten ja oikea-aikaisesti tuotettujen eurooppalaisten standardien varmistaminen. 3. Kilpailukyky ja kansainvälinen ulottuvuus eli standardit, jotka tukevat Euroopan kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Kuhunkin aihealueeseen sisältyy aloitteessa useita tarkempia, konkreettisempia toimia (yhteensä 15), joiden sisältöä tarkennetaan asiakirjan liitteessä. Lisäksi perustetaan ohjausryhmä kehittämään edelleen käytännön toimia. Ohjausryhmä on epävirallinen neuvoa-antava elin, jonka puheenjohtajana toimii Euroopan komissio. Suomi allekirjoittaa aloitteen. Tiettävästi aloitteen aikovat allekirjoittaa myös monen muun jäsenmaan edustajat. b) Kunnianhimoisen teollisuuspolitiikan kehittäminen Euroopassa

16 - Belgian valtuuskunnan tiedotusasia 16(20) Junckerin komissio ei edeltäjistään poiketen laatinut yleistä teollisuuspoliittista linjauspaperia. Teollisuuspolitiikan linjaukset ovat komission mukaan sisällytetty muihin aloitteisiin, kuten mm digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan strategiaan (DSM), kiertotalouspakettiin ja energia-unioniin. Esimerkiksi DSM-strategiaan sisältyvä teollisuuden digitalisaatiota koskeva linjauspaperi julkaistiin keväällä Belgia ja monet muut jäsenmaat (kuten FR, IT, DE) ovat olleet tyytymättömiä tähän asetelmaan. Nämä maat katsovat, että teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen ja globaaleissa arvoverkoissa menestyminen edellyttää myös sitä, että EU:lla on yhtenäinen ja kunnianhimoinen pitkän aikavälin teollisuuspoliittinen ohjelma. Mm. terästeollisuuden kohtaamat vaikeudet ja viimeaikaiset uutiset Caterpillarin ja Alstomin tehtaiden sulkemisesta Belgiassa ja Ranskassa ovat lisänneet keskustelua EU-tason teollisuuspolitiikan välttämättömyydestä. Euroopan parlamentti keskusteli teemasta 14.9 täysistunnossa. Belgia haluaa avata aloitteellaan keskustelun myös neuvostossa. c) Euroopan siirtyminen vähähiiliseen talouteen - Komissio esittelee Komissio esittelee neuvostossa ns. kesäpaketin yhteydessä antamansa tiedonannon vähähiiliseen talouteen siirtymisen nopeuttamisesta Euroopassa. Tiedonanto liittyy komission samanaikaisesti antamiin säädösehdotuksiin sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina (ns. taakanjakoehdotus, COM(2016) 482 final) sekä maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin (ns. LULUCF-ehdotus, COM(2016) 479 final) sekä tiedonantoon vähäpäästöistä liikenteestä (COM(2016) 500 final). Säädösehdotuksilla toimeenpannaan Eurooppaneuvoston lokakuussa 2014 sopimien ilmasto- ja energiapuitteiden mukaisesti Euroopan unionin vuoteen 2030 ulottuvaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusta. Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 tekemän päätöksen mukaisesti EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään EU:n sisäisesti vähintään 40 prosenttia koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. EU:n ilmasto- ja energiapuitteiden toimeenpanemiseksi komissio antoi jo heinäkuussa 2015 ehdotuksen EU:n päästökauppadirektiivin (2003/87/EY) muuttamisesta (COM(2015) 337 lopullinen). Komission tiedonannossa vähähiiliseen talouteen siirtymisestä esitetään samanaikaisesti annettujen säädösehdotuksien sekä liikennettä käsittelevän tiedonannon sekä yleisesti energiaunionistrategian keskeisimpiä asioita ja alakohtaisia aloitteita. Suomi ottaa komission esittelyn tiedoksi. d) Yhtenäinen patentti ja yhdistetty patenttituomioistuin - Puheenjohtajavaltion tilannekatsaus (tausta-asiakirjaa ei ole toimitettu). Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi. Yhtenäispatenttia koskevia EU-asetuksia ryhdytään soveltamaan samaan aikaan kuin yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehty sopimus tulee voimaan. Voimaantuloon tarvitaan, että 13 sopimusjäsenvaltiota ratifioi sopimuksen. Tähän mennessä 11 sopimusjäsenvaltiota on ratifioinut sopimuksen. Lisäksi ratifioijien joukossa tulee olla

17 17(20) kolme valtiota, joissa oli sopimuksen allekirjoittamista edeltävänä vuonna eurooppapatentteja eniten voimassa. Nämä maat ovat Saksa, Ranska ja UK, joista Ranska on jo ratifioinut sopimuksen. UK:n EU-eroa koskevan kansanäänestyksen tulos vaikuttaa osaltaan patenttijärjestelmäuudistuksen voimaantuloon. Tällä hetkellä arvioidaan vaihtoehtoja, jotka mahdollistaisivat uudistuksen voimaantulon ilman pitkää viivästystä. Järjestelmän voimaantuloa koskevat tekniset valmistelut jatkuvat aiemmin sovitun aikataulun mukaisesti. On kuitenkin todennäköistä, että uudistuksen voimaantulo tulee viivästymään. Tämän hetken arvion mukaan EU-asetuksiin perustuvat yhtenäispatentit eivät tule olemaan voimassa UK:ssa EU-eron jälkeen. Lisäksi UK ei voisi osallistua yhdistettyyn patenttituomioistuinjärjestelmään. Toisaalta päätöksiä EU:n ja UK:n tulevasta suhteesta ei ole vielä tehty. EU-erosta huolimatta UK säilyy osana eurooppapatenttijärjestelmää ja yritykset voivat jatkossakin suojata keksintönsä perinteisillä eurooppapatenteilla UK:ssa. Suomi on mukana uudessa patenttijärjestelmässä sen voimaantulosta alkaen. Suomi on ratifioinut yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen ja tallettanut ratifioimiskirjan Suomeen on tarkoitus perustaa ensimmäisen asteen tuomioistuimen paikallisjaosto Markkinaoikeuden yhteyteen ja jaostoa koskeva hallituksen esitys on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. e) Aiheesta "Tasapainon löytäminen: mahdollisia ratkaisuja patenteista ja kasvinjalostajanoikeuksista käytävään keskusteluun" Brysselissä 18. toukokuuta 2016 pidetyn konferenssin tulokset - Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia (tausta-asiakirjaa ei ole toimitettu) Alankomaiden valtuuskunta tiedottaa Brysselissä pidetyn konferenssin "Tasapainon löytäminen: mahdollisia ratkaisuja patenteista ja kasvinjalostajanoikeuksista käytävään keskusteluun" tuloksista. Suomi ottaa konferenssin tulokset tiedoksi. Asia on ollut aikaisemmin esillä maatalousneuvostossa Alankomaat järjesti EU-puheenjohtajakaudellaan konferenssin, jossa pohdittiin patenttisuojan ja kasvinjalostajanoikeuksien välistä suhdetta. Kysymys on noussut esiin Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisujen jälkeen, jotka koskivat olennaisesti biologisella menetelmällä tuotetun tuotteen patentoitavuutta. Kysymys liittyy osaltaan bioteknologian keksintöjen oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 98/44/EY (bioteknologiadirektiivi) tulkintaan. Komissio katsoi, että bioteknologiadirektiivin avaaminen ei ole mahdollista/järkevää ja, että oikeustilaa voitaisiin tässä tilanteessa parhaiten selkeyttää tulkitsevalla tiedonannolla (interpretive notice). Lisäksi komissio viittasi yhdistyneestä patenttituomioistuimesta tehtyyn sopimukseen sisältyvään kasvinjalostajanpoikkeukseen. Konferenssissa esiteltiin lisäksi komission asettaman asiantuntijaryhmän raportti direktiivin toimivuudesta. Komissio valmistelee parhaillaan edellä mainittua tulkitsevaa tiedonantoa bioteknologisten keksintöjen oikeudellisesta suojasta. Tiedonanto annettaneen marraskuun 2016 alussa ja komission odotetaan esittelevän sen sisällön kilpailukykyneuvostossa

18 18(20) f) (mahdollinen asiakohta) Lisäsuojatodistusasetuksen tarkistaminen valmistusta koskevan rajoituksen käyttöönottamiseksi - Komissio tiedottaa Unkarin valtuuskunnan pyynnöstä Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi. Myyntilupajärjestelmien piirissä olevien lääkkeiden ja kasvinsuojeluaineiden patenttisuojaa voidaan tietyin edellytyksin pidentää lisäsuojatodistuksella. Komissio on sisämarkkinastrategiassa ilmoittanut arvioivansa lisäsuojatodistusjärjestelmään liittyviä muutostarpeita kuten tarvetta yhtenäispatentin jälkeen myönnettävälle yhtenäiselle lisäsuojatodistukselle, tutkimuspoikkeuksen yhdenmukaistamista sekä valmistusta koskevan rajoituksen käyttöönottoa. Selvitys on osa laajempaa komission selvitystä koskien lääkkeitä ja teollisoikeuksia. Valmistusta koskeva rajoitus lisäsuojatodistuksen antamaan yksinoikeuteen mahdollistaisi geneeristen lääkkeiden valmistuksen Euroopassa kolmansien maiden markkinoille edellyttäen, että patenttisuoja on lakannut kohdemaassa. Nykyisin tämä ei ole mahdollista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta (neuvostovalmistelujen yhteydessä) Eduskuntakäsittely SuV (neuvostovalmistelujen yhteydessä) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Laatija: Akseli Koskela, TEM, akseli.koskela@tem.fi,

19 19(20) EUTORI-tunnus Muut käsittelijät: 7a Laura Holkko, TEM, , 6, 7 b: Kari Virtanen, TEM, kari.virtanen@tem.fi, c Laura Aho, YM, laura.aho@ymparisto.fi, d-f Liisa Huhtala, TEM, liisa.huhtala@tem.fi, d-f Heli Honkapää, TEM, heli.honkapää@tem.fi, Liitteet Viite

20 20(20) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kilpailukykyneuvosto TEM EUE, MMM, OKM, OM, PLM, SM, UM, VM, VNK, YM