PYHTÄÄN JÄRVENKALLION LUONTOSELVITYS 2017
|
|
- Miina Saarnio
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUTKIMUSRAPORTTI PYHTÄÄN JÄRVENKALLION LUONTOSELVITYS 2017 Lemminkäinen Oy & Insinööritoimisto Matti Jokinen Tekijät: Rauno Yrjölä, Laura Ahopelto, Miikka Friman ja Jorma Vickholm
2 SISÄLLYS 1 Johdanto Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys Lähtötiedot Menetelmä Tulokset kasvillisuuskuvioittain Maankäytön suositukset Vaikutukset suojelualueeseen Liito-oravaselvitys Liito-oravan ekologiaa Menetelmä Tulokset Linnustoselvitys Menetelmä Yhteenveto tuloksista Lepakkoselvitys Menetelmä tulokset Yhteenveto ja suositukset Viitasammakko Menetelmä Tulokset Sudenkorennot ja kirjoverkkoperhonen Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Sudenkorennot Kirjoverkkoperhonen Yhteenveto ja suositukset Kirjallisuus Ympäristötutkimus Yrjölä Oy PL Klaukkala 2
3 1 JOHDANTO Lemminkäinen Oy:llä on Pyhtään Järvenkallion alueella olemassa oleva louhosalue, jota suunnitellaan laajennettavaksi. Hankkeessa suunnitellaan otettavaksi yli m 3 kiviainesta, ja hankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arviointi. Sen taustatiedoiksi tarvittiin luontoselvitys, joka tehtiin keväällä ja kesällä Tutkimuksessa selvitettiin seuraavat luontoarvot: alueen luontotyypit (luonnonsuojelulain 29 erityisesti suojeltavat luontotyypit ja metsälain 10 arvokkaat elinympäristöt määritettiin) kasvillisuuden pääpiirteet liito-orava linnusto lepakot viitasammakko kirjoverkkoperhonen sudenkorennot Lisäksi arvioitiin hankkeen mahdollisia vaikutuksia hankealueen länsipuolella olevaan Kantolankallion suojelualueeseen. Raportin ovat laatineet FM Laura Aropelto, lintukartoittaja Jorma Vickholm, ympäristösuunnittelun opiskelija, hyönteiskartoittaja Miikka Friman sekä FT Rauno Yrjölä. Tilaajan puolesta työtä on ohjannut insinööri Matti Jokinen. Kuva 1-1. Selvitysalue. Kartta: Maanmittauslaitos avoimet aineistot
4 2 LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Laura Ahopelto Selvitysalueen metsät ovat erivaiheisia talousmetsiä. Keskellä sijaitsevan louhosalueen ympärillä on avohakattua ja voimakkaasti harvennettua metsää. Selvitysalueen pohjoisosassa on lehtipuuvaltaista ja reheväkasvuista turvekangasta. Selvitysalueen eteläosassa sijaitsee soistuma, joka on kehittymässä varsinaiseksi sarakorveksi. Alueen lajisto on perinteistä talousmetsien lajistoa. Luontotyyppi ja putkilokasviselvityksen tavoitteena oli selvittää mahdollisimman tarkasti alueella esiintyvät putkilokasvilajit ja niiden kasvupaikat. Näiden pohjalta laadittiin selvitysalueen luontotyyppikuviointi. Kuvioinnissa pyrittiin välttämään kovin pienipiirteistä kuviointia. Lajistoselvityksessä erityistä huomiota kiinnitettiin kasvupaikkatyyppien indikaattorilajeihin sekä uhanalaisiin tai direktiivilajeihin. Kasvillisuuskuvioinnin on tehnyt FM Laura Ahopelto. 2.1 LÄHTÖTIEDOT Selvitysalueelta ei ole laadittu aiempaa kasvillisuus- tai luontotyyppikuviointia. Alue on ollut mukana osana Pyhtään tuulivoimalaselvitystä (Luontoselvitys Kotkansiipi 2012), jolloin alueelta ei tunnistettu arvokkaita luontokohteita. Alueen länsipuolinen suojelualue oli todettu selvityksessä arvokkaaksi mm. kallioilla kasvavan monipuolisen kalliokasvillisuuden vuoksi: alueella kasvaa edustavia ehyitä tierasammalkasvustoja, mäkitervakkoa, sianpuolukkaa sekä pieniä ahokissankäpälän (NT) kasvustoja (Luontoselvitys Kotkansiipi 2012). 2.2 MENETELMÄ Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys tehtiin kesäkuun lopun ja elokuun alun välisellä ajalla kiertämällä selvitysalue kahdesti ( ja ) Näin saatiin riittävä kuva alueen kasvilajistosta ja luontotyypeistä. Kesäkuun alussa arvioitiin aikaisia kukkijoita ja tehtiin alustava luontotyyppikuviointi. Kuviointia ja lajistoa tarkennettiin kesän toisella maastokäynnillä. Rajausten tekemisessä on hyödynnetty myös tuoreinta ilmakuvaa (maanmittauslaitos 2014) Kasvistotutkimuksen tavoitteena on esittää mahdollisimman kattavasti suunnittelualueella esiintyvät putkilokasvilajit. Kasvillisuusselvityksen aikana selvitysalue kuvioitiin luontotyypeittäin. Erityistä huomiota kiinnitettiin uhanalaiseen lajistoon ja direktiivi lajistoon sekä vieraslajeihin ja painoarvoa annetaan kasvupaikkatyyppiään indikoiviin lajeihin. Kasvillisuustutkimuksen ulkopuolelle jäi louhinta-alue. Kuvioinnin tukena käytettyjen putkilokasvien määrityksessä on käytetty Suurta Pohjolan Kasviota (Bossberg & Stenberg 2005) ja uhanalaisten putkilokasvien arvioimisessa käytettiin tuoreinta Suomen uhanalaisluokitusta (Rassi ym. 2010). Metsien ja kosteikkojen luokittelussa on käytetty Suomessa yleisesti käytössä olevaa metsätyyppi- (Hotanen, J-P. ym. 2013) ja suotyyppiluokitusta (Laine J. Ym 2012). Muiden luontotyyppien luokittelussa käytetään Toivosen & Leivon kasvupaikkaluokitusta (Toivonen & Leivo 1993). Luontotyyppikuvioinnin apuna käytettiin myös ilmakuvaa ja muita kartta-aineistoja. 4
5 2.3 TULOKSET KASVILLISUUSKUVIOITTAIN Kuva 2-1. Kuvassa on esitetty selvitysalueelta tunnistetut luontotyyppikuviot. Ilmakuvassa eivät näy viimeisimmät alueella tehdyt hakkuut. 1. Louhinta-alue Suurimman osan selvitysalueesta muodostaa louhostyömaahan kuuluvat alueet. Alueen pientareille on kasvanut monipuolista heinä- ja niittylajistoa erityisesti valutusaltaiden ympäristöön, missä kasvoi mm. nurmilauha, maitohorsma, nurminata, karheanurmikka, hietakastikka, pelto-ohdake, peltohanhikki, mäkikuisma, puna-apila, juolavehnä. 2. Avohakattu kalliometsä Kalliolouhoksen eteläpuolella sijaitsee laaja avohakattu kalliometsä, jossa nyt kasvaa monia valoisille paikoille tyypillisiä lajeja, runsaimpana metsälauha ja maitohorsma. Paikoin kasvaa peittäviä sianpuolukkakasvustoja. Koivun taimia kasvaa runsaasti. Metsätyökoneiden ajouriin syntyneisiin painaneteisiin on syntynyt soistumia ja kosteutta sietäviä lajeja, kuten röyhyvihvilää ja harmaasaraa. 5
6 Kuva 2-2. Kuviolla 2 on aikoinaan kasvanut kuivaa kangasmetsää, joka avohakkuiden jälkeen on heinittynyttä. Kuva 2-3. Kuviolle 3 rajautuu pieni palanen selvitysalueen länsipuolista kalliometsää, joka on puustoltaan saanut kehittyä rauhassa. 3. Kuivahko kangas Kuvio muodostuu kuivasta kanervatyypin ja karusta jäkälätyypin kalliometsästä. Valtalajit kuviolla ovat mänty sekä kenttäkerroksen kanerva, metsälauha ja kangasmaitikka varpujen ohella. Paikoin kalliokuviot ovat avoimia tai kasvavat poronjäkälää peittävänä mattona. Puuston rakenne on monipuolisempi kuin ympäröivissä metsissä, mutta valtapuusto on silti nuorta ja varttunutta. Kuvio jatkuu selvitysalueen ulkopuolelle. 4. Mustikkatyypin tuore kangas Kuvio muodostuu mustikkatyypin tuoreesta kankaasta, jossa valtapuuna kasvaa istutettu nuorehko mänty. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikan ohella puolukkaa, kangasmaitikkaa, vanamoa, kultapiiskua ja metsälauhaa. Kuva 2-4. Kuviolla 4 kasvaa tiheää talousmännikköä. Kuva 2-5. Selvitysalueen pohjoisosaan kuviolle 5 ja 7 on kehittynyt koivuvaltaista rehevää turvekangasta. 6
7 5. Koivikko Selvitysalueen koko pohjoisreuna on rehevää kasvillisuutta kasvavaa ruohoturvekangasta. Kuvion ulkopuolella selvitysalueen rajan pinnassa kulkee leveä kaivettu oja, joka on vaikuttanut kuvion vesitalouteen. Kuvio on aikoinaan todennäköisesti avohakattu ja nyt valtapuu on nuori tasaikäinen hieskoivu, jonka joukossa kasvaa nuorta kuusta. Kenttäkerroksessa vallitsevat tuoreen sinivuokko-käenkaali-tyypin lehdon lajit, kuten käenkaali, sinivuokko, oravanmarja ja metsäimarre, sekä kostean lehdon (hiirenporras käenkaalityypin) -lajit, kuten kookkaat saniaiset, joista kuviolla kasvaa mm. sananjalkaa, hiirenporrasta ja metsäalvejuurta. Vadelmaa kasvaa pensaskerroksessa. Kuvio ei kuitenkaan lukeudu lehdoksi vaan ojituksen vuoksi kehittyneeksi reheväkasvuiseksi turvekankaaksi. Kuvio on aiemmin ennen ojitusta saattanut olla lehtoa tai korpea. Kuvion läpi etelästä pohjoiseen laskee kaivettu oja, jonka varrella kasvillisuus on rehevämpää ja lajistossa ovat mm. korpi-imarre, suo-orvokki ja metsäkorte sekä hiirenporras. Rahkasammalpeite on koko kuviolla aukkoinen, mutta ojan yläpäässä metsämaa on soistunutta (mm. okarahkasammal). Mäntykankaan reunassa koivikko on heinittynyttä ja valtalaji on metsäkastikka. Muutoin kasvillisuudessa sekä tuoreen- että lehtomaisenkankaan lajistoa, kuten sormisaraa ja nuokkutalvikkia. 6. Puolukkatyypin kangas Kuvio muodostuu kuivahkosta puolukkatyypin kankaasta, jossa paikoin kangasmetsäpohjan alta paljastuu avoimia kalliolaikkuja ja poronjäkäläisiä laikkuja. Kuvio on taannoin siemenpuuhakattu ja pystyssä on muutamia korkeita mäntyjä. Muutoin puusto muodostuu nuoresta männystä ja hieskoivusta. Kenttäkerroksessa varpujen ohella kasvavat mm. metsälauha ja metsäkastikka. 7. Koivikko Kuvion ulkopuolella selvitysalueen rajan pinnassa kulkee leveä kaivettu oja, joka on vaikuttanut kuvion vesitalouteen. Kuvion kasvillisuus on hyvin samankaltaista kuin kuviolla 5. Istutetussa koivikossa kasvavat mm. käenkaali, rönsyleinikki, tähtisara, metsätähtimö, nuokkutalvikki, käenkaali ja metsäalvejuuri. Selvitysalueen reunustalla kuviolla kasvaa tiheää kuusikkoa. Vadelmaa kasvaa pensaskerroksessa. 8. Turvekangas Avohakkuun ja louhostyömaan väliin rajautuu pieni turvekangaskuvio, jossa kasvaa tiheästi kuusta. Kenttäkerros on lähes paljas. 9. Avohakattu kangasmetsä Aiemmin todennäköisesti kuvion 4 kaltaista mustikkatyypin tuoretta kangasta. 10. Pintavalutusaltaat Selvitysalueen länsireunassa sijaitsee kaksi vesiallasta, joiden ympäristössä lajisto on monipuolista ruohovartista kasvillisuutta. Eteläpuolisen vesialtaan ympäristössä kasvavat mm. luhta- ja pullosara, korpikaisla, osmankäämi, ojasorsimo ja itse vedessä runsaana kasvustona rentovihvilä. Pohjoispuolisen altaan reunoilla kasvaa mm. kurjenjalka, pullosara, röyhyvihvilä, vesitatar ja viitakastikka. 7
8 Kuva 2-6. Kuviolla 10 on kaksi lamparetta, joiden ympäristössä kasvaa rehevää kasvillisuutta. Kuva 2-7. Kuvio 11 on kallionotkelmaan syntymässä oleva korpikuvio, joka jo paikoin täyttää aidon korven piirteet. 11. Soistuma Kallionotkelmaan on muodostumassa korpikuvio. Puusto on nuorta hieskoivua, mäntyä ja kuusta. Mättäiden kasvillisuuteen kuuluvat mustikkatyypin tuoreen kankaan lajistoa, kuten mustikka, puolukka, metsäalvejuuri ja nuokkutalvikki. Paikoin kasvaa pullosaraa ja korpipolkusaraa. Välipinnoilla kasvaa tähtisaraa, jokapaikansaraa ja maariankämmekkää. Pohjakerroksen sammallajistoon kuuluvat mm. korpikarhunsammal ja varvikkorahkasammal. 12. Harvennettu kangasmetsä Mustikkatyypin tuoretta ja puolukkatyypin kuivahkoa kangasmetsää. Valtapuu on nuori mänty. Kuviota on harvennettu voimakkaasti ja metsässä kulkee metsätyökoneen ajouria. 2.4 MAANKÄYTÖN SUOSITUKSET Selvitysalueelta ei löydetty uhanalaista lajistoa tai lain suojaamia luontotyyppejä. Selvitysalueen metsät ovat talousmetsiä, joiden lajisto on perinteistä vaatimatonta talousmetsien lajistoa. Kuviolla 5 on merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Vaikka kuviolla laskeva oja on ihmisen kaivama eikä näin ollen luonnontilainen, uoman ympäristöön on kehittynyt vaateliasta ruohovartista lajistoa, kuten suo-orvokkia, hiirenporrasta ja korpi-imarretta. Kuvion puusto on aikoinaan kaadettu ja tilalle on kehittynyt tasaikäinen koivikko. Kuviolla on kohtuullisesti lehtilahopuuta. Kuviolla nähtiin useita kauriita ja sinne oli kehittynyt riistapolkuja. Kuvio suositellaan säästettäväksi mahdollisuuksien mukaan. Kuviolla 12 on kehittymässä korpikuvio, jolla nyt jo kasvaa vaatelista lajistoa, kuten maariankämmekkää. Jos alue saa olla sellaisenaan, siitä kehittyy metsälain suojaama aito korpikuvio. Kuvio suositellaan säästettäväksi mahdollisuuksien mukaan. 2.5 VAIKUTUKSET SUOJELUALUEESEEN Selvitysalueen länsipuolella sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue, jonka suojellut luontotyypit ovat kuivia ja karuja kalliometsiä. Alueella on myös kallionotkelmaan syntynyttä tuoretta mustikkatyypin kuusivaltaista kangasmetsää, jossa kasvaa vaateliasta yövilkkaa. Kuvio on kuitenkin suojelualueen sisäpuolella ja sitä suojaa reunan avoin kallioalue. 8
9 Selvitysalueen maankäytöllä ei todennäköisesti ole vaikutuksia suojelualueen luontotyyppeihin tai kasvillisuuteen, mutta louhinta-aluetta ei tule laajentaa länteen päin, jotta suojavyöhyke suojelualueelle säästyy nykyisen levyisenä. Kuvat 2-8 ja 2-9. Kantolan kallion aluetta. 3 LIITO-ORAVASELVITYS Rauno Yrjölä 3.1 LIITO-ORAVAN EKOLOGIAA Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa silmälläpidettävä (NT), luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji. Se on pääosin yöaikaan liikkuva nisäkäs, joka päivisin viettää aikaa pesässään. Liito-oravalle tyypillinen elinympäristö on yleensä vanha kuusivaltainen metsä, jossa on riittävä määrä haapaa ja muuta lehtipuustoa ravinnoksi ja kolopuiksi. Eteläisessä Suomessa liito-orava elää laajojen metsäkokonaisuuksien ohella myös taajamametsissä ja esimerkiksi pellonreunojen haavikoissa. Tyypillisin liito-oravan pesä on tikan kovertamassa haavan kolossa tai oravan vanhassa risupesässä. Myös muut lehtipuut, kuten tervaleppä tai koivu voivat soveltua lajille pesäpuuksi, mikäli siinä on sopiva kolo. Liito-oravan reviirillä on yleensä useita pesiä, joita se vaihtelee säännöllisesti. Kaikki pesäpuut eivät ole joka vuosi asuttuja. (Hanski 2016). 3.2 MENETELMÄ Selvitysalue käytiin läpi , jolloin alueelta etsittiin lajille sopivia biotooppilaikkuja ja niistä mahdollisia papanoita. 3.3 TULOKSET Selvitysalueella ei ole liito-oravalle soveltuvia metsiköitä. Eteläosan kalliometsät ovat mäntyvaltaisia ja karuja. Louhoksen ja Myllyjärven välisessä metsässä on hieman kuusia, mutta mm. ravintopuu haapa puuttuu alueelta lähes täysin. Kuusten alta etsittiin papanoita, mutta niitä ei löytynyt. Alueella ei ole liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. 9
10 4 LINNUSTOSELVITYS Jorma Vickholm ja Rauno Yrjölä 4.1 MENETELMÄ Alueen pesimälinnusto laskettiin kartoitusmenetelmällä. Menetelmässä laskija kiertelee alueella ja merkitsee kartoille havaitsemansa lajit. Sama menetelmä on yleisesti käytössä linnuston seurannassa (Koskimies & Väisänen 1988). Tämän lisäksi keväällä tehtiin pöllökuuntelu alueelle. Pesimälinnuston kartoituslaskennat teki lintukartoittaja Jorma Vickholm, pöllökuuntelun Rauno Yrjölä. Laskentapäivät olivat Pöllökuuntelu klo 19-21, sää +3, pilvisyys 8/8, tuuli 3m/s SW 23.4 klo , sää +0, pilvisyys 7/8, tuuli 3m/s NW 19.5 klo , sää +10, pilvisyys 8/8, tuuli 3m/s S 15.6 klo , sää +6, pilvisyys 1/8, tuuli 0m/s Karttojen perusteella tehtiin tulkinta alueen reviirien määristä lajeittain. Reviirit tulkittiin niin, että yksikin reviiriin viittaava havainto jollakin laskentakerralla riitti reviirin tulkintaan. Reviiriin viittasi laulava, varoitteleva tai poikasille ruokaa kantava aikuinen lintu, tai pesä tai poikaset, jotka niin pieniä, että ovat todennäköisesti syntyneet alueella. 4.2 YHTEENVETO TULOKSISTA Alueilla havaitut lajit ja niiden tulkitut parimäärät on esitetty taulukossa 4-1. Taulukossa on myös havainnot lajeista, joille ei tulkittu reviiriä alueella. Lintujen uhanalaisuusluokitukset on esitetty lisätieto-sarakkeessa ja ne perustuvat vuoden 2015 arviointiin (Tiainen ym. 2016). Käytetyt luokitusten lyhenteet: EN (endangered, erittäin uhanalainen) VU (vulnerable, vaarantunut) NT (near threatenet, silmällä pidettävä). RT (regionally threatenet, alueellisesti silmällä pidettävä) Taulukko 4-1. Tutkimusalueen pesimäaikainen maalinnusto vuonna Laji Lyhenne Reviirejä Muut Lisätieto havainnot Pyy BONBON 1 Luhtakana RALAQU Ä Myllyjärvellä Taivaanvuohi GALGAL VU, Ä Myllyjärvellä Lehtokurppa SCORUS 1 Soidintava lepakkokartoituksessa. Metsäviklo TRIOCH 1 reviiri Myllyjärvellä Viirupöllö STRURA Ei hankealueella, mutta muutama kilometri pohjoiseen 2Ä pöllökuuntelussa. Reviirit voivat ulottua hankealueen lähelle. Käki CUCCAN 1 Ä hieman alueen ulkopuolella Sepelkyyhky COLPAL 1 rajalla Käpytikka DENMAJ 1 Palokärki DRYMAR Ä Myllyjärven takaa Kangaskiuru LULARB 1 VU 10
11 Västäräkki MOTALB 1 Metsäkirvinen ANTTRI 1 Rautiainen PRUMOD 1 Punarinta ERIRUB 4 Luhtakerttunen ACRRIS Ä Myllyjärvellä Lehtokerttu SYLBOR 1 Hernekerttu SYLCUR 1 Tiltaltti PHYCOL 1 Pajulintu PHYLUS 3 Kirjosieppo FICHYP 1 Kivitasku OENOEN NT, , /1p Mustarastas TURMER 1 Laulurastas TURPHI 2 Punakylkirastas TURILI 1 Talitiainen PARMAJ 1 Sinitiainen PARCAE 1 Töyhtötiainen PARCRI 1 Hippiäinen REGREG 1 Korppi CORRAX a2 varoittelevia, pesii lähistöllä? Peippo FRICOE 15 Vihervarpunen CARSPI 1 Hemppo CARCAN 1 Keltasirkku EMBCIT 3 Yhteensä Kuva 4-1. Eräiden mielenkiintoisimpien lajien reviirien sijainnit. 11
12 Tämän selvityksen perusteella alueen maalinnusto koostuu pääosin melko tavallisista lajeista. Louhoksen alueella havaittiin harvalukuisista lajeista kangaskiuru ja kivitasku, mutta reviirejä ei varmistettu. Molempia lajeja esiintyy myös lähialueella, kangaskiuruja mm. kallio- ja kangasmetsissä ja kivitaskuja teiden kallioleikkauksilla. Hankealueen pohjoispuolella olevalla Myllyjärvellä havaittiin mm. taivaanvuohi ja luhtakana, joten sillä on vielä paikallista merkitystä ojituksista huolimatta. Myllyjärven reunalle on syytä jättää suojaava metsäkaistale, jotta Myllyjärven linnusto säilyy myös jatkossa. 5 LEPAKKOSELVITYS Rauno Yrjölä Suomessa havaitut 13 lepakkolajia ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja. Lisäksi ne kuuluvat EU:n Luontodirektiivin IV (a) liitteen lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Euroopan lepakoidensuojelusopimus (EUROBATS) velvoittaa osapuolimaitaan myös säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita. Selvityksen tavoitteena oli todentaa mitä lepakkolajeja alueella esiintyy, ja mitkä alueet ovat lajien kannalta keskeisiä. Lepakoiden lisääntymisen kannalta erityisen arvokkaita ovat yhdyskunnille sopivat päiväpiilot puiden koloissa, rakennuksissa ja muissa suojaisissa paikoissa sekä hyvät saalistusalueet riittävän lähellä päiväpiiloja. 5.1 MENETELMÄ Selvityksessä alueella tehtiin kolme kartoitusta kesän eri aikoina. Alueella käveltiin polkuja pitkin ja lepakoiden havainnoimiseen käytettiin ultraääni-ilmaisinta (Wildlife Acoustics EM Touch). Kartoitus aloitettiin noin tunti auringonlaskun jälkeen ja kerralla kului aikaa 1-3 tuntia käyntiä kohti. Kartoitus tehtiin polkuja ja teitä pitkin nykyisen asutuksen alueilla tai niiden lähellä. Laajat kuivat kallioalueet jätettiin pois, samoin Lahnuksen suo. Jokaisella alueella ei käyty kaikilla maastokerroilla, mutta jokaiselle alueelle kertyi yhteensä kolme käyntiä kesän aikana. Kartoituspäivät: klo , +17 astetta, hieman pilviä, tyyntä klo :00, +14 astetta, heikkoa tuulta klo 22:30-0:00, +17 astetta, hieman pilviä, tyyntä. Aktiivikartoituksen tuloksia täydennettiin heinäkuussa ja elokuun alussa passiivitallentimilla. Tuolloin saadaan karkea näkemys lepakoiden runsaudesta ja lepakkolajistosta aikana, jolloin pesimäyhdyskunnat vähitellen hajaantuvat ja käyttävät parhaita ruokailualueita. Passiivitallentimet täydentävät hyvin tietoja alueen lajistosta, vaikka niillä ei lajien alueellista esiintymistä tai lukumääriä voi luotettavasti arvioidakaan. Ultraäänien passiivihavainnoinnissa käytettiin Wildlife Acousticsin SM2Bat ultraäänitallentimia, jotka oli varustettu sisäisillä akuilla, ja niiden toiminta-aika oli enimmillään kaksi viikkoa. Viallisen akun takia yhden paikan tallennusaika oli vain yksi yö. Maastokauden jälkeen tallennukset tutkittiin Wildlife Acousticsin Kaleidoscope Pro ohjelmalla, joka pyrkii automaattisesti määrittämään lajit ja siivoamaan muut kuin lepakoiden äänet pois. Käytännössä lajien tunnistaminen ei onnistu ohjelmalta luotettavasti kuin muutaman lajin osalta, esimerkiksi siipat ovat sille 12
13 vaikeita. Siksi määritykset katsottiin vielä läpi tietokoneen ruudulla. Työssä ei pyritty määrittämään kattavasti kaikkia ääniä lajilleen, vaan tärkeintä oli selvittää lepakoiden aktiivisuus ja esiintyminen eri alueilla. Ohjelman roskaääniksi luokittelemaa aineistoa ei tarkistettu, vaikka niissäkin lepakoiden pulsseja voisi olla. Siipat ovat pelkästään äänitteen perusteella vaikeita erottaa toisistaan, kun samalla ei ole tietoa yksilön käyttäytymisestä. Veden yllä lentävän vesisiipan usein erottaa äänitteestä viiksisiippalajeista, mutta metsässä lentävä on hankalampi. Samoin isoviiksisiipan ja viiksisiipan erottaminen äänitteistä on vaikeaa, vaikka tietokoneen ruudulla joitain eroja sonogrammeissa voi välillä havaitakin. Siksi siippojenkin osalta on parempi ajatella määrityksiä viiksisiippatyyppinen tai vesisiippatyyppinen kuin 100% varmoina lajimäärityksinä. Äänten määrityksessä sekä tutkimuksen suorituksessa soveltuvin osin apuna käytetyt teokset ja ohjeistot on listattu kirjallisuusluettelossa. Lepakoiden käyttämiä alueita on lopuksi arvotettu Eurobats-sopimuksen perusteella. Sen luokittelussa luokka 1 on lepakoille tärkeää lisääntymis- tai levähdysalueet, luokka II lepakoille tärkeät ruokailualueet tai siirtymäreitit ja luokka III muut tärkeät lepakkoalueet. 5.2 TULOKSET Alueilla aktiivihavainnoinnissa tehdyt lepakkohavainnot on esitetty kuvassa 5-1 ja passiivilaitteiden havainnot on taulukossa 5-1. Kuva 5-1. Maastossa havaitut lepakot sekä tallentimien sijainnit. 13
14 Taulukko 5-1. Passiivitallenninten havainnot. Luvut ovat äänitteitä, eivät yksilöitä. Luvut kuvaavat lepakoiden aktiivisuutta paikalla, mutta sama yksilö voi lennellä alueella pidempään ja lisätä äänitteiden määrää. Pohjanlepakko Viiksisiippalaji Vesisiippa Siippalaji Lisätietoja Detektori Detektori Detektori Detektori Vain yksi lepakko yli 10 vrk aikana!!! 1 Tallennus aika jäi lyhyeksi viallisen akun takia Tallennus aika jäi lyhyeksi viallisen akun takia 5.3 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Ensimmäisellä aktiivikartoituskerralla alueella ei havaittu yhtään lepakkoa, mutta seuraavilla kerroilla alueen pohjoisosassa oli pohjanlepakoita ja yksi viiksisiippalajin havainto. Kesäkuun lopussa passiivitallennin numero 1 toimi hyvin, mutta vain yksi lepakko tallentui. Ilmeisesti alueella ei kesäkuussa todellakaan ollut paljoa lepakoita, vaan ruokailevien lepakoita oli jonkin verran enemmän vasta heinäkuussa. Määrät eivät olleet tuolloinkaan kovin suuria. Pohjanlepakko on tavallisin lepakkolajimme, ja ne saalistavat usein metsänreunoissa tai aukkopaikoilla sekä asutusalueilla teiden ja pihojen yllä. Viiksisiippaa ja isoviiksisiippaa ei voi luotettavasti erottaa äänitteistä. Viiksisiipat saalistavat usein tiheämmissä metsissä kuin pohjanlepakot, ja sopivaa aluetta ovat alueen kuusi- ja sekametsät. Alueella kuljettaessa havaitut lepakot olivat kaikki pohjoisosan hakkuuaukon reunoilla, mikä on alkuyöstä lämmin paikka ja todennäköisesti siellä on myös eniten hyönteisiä. Eteläosan louhosalueella ja sen reunoilla lepakoita ei havaittu. Passiivitallentimien tallentamissa äänissä oli myös vesisiippamaisia ääniä hakkuuaukon reunalta, vaikka lajia ei aktiivihavainnoinnissa havaittu. Lajille sopivaa ympäristöä alueella ovat pienet vesilampareet sekä jossain määrin Myllyjärvestä lähtevä oja. Alueella havaittiin aktiivikartoituksissa saalistavia pohjanlepakoita, mutta muita lajeja oli selvästi vähemmän. Pohjanlepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat voivat olla metsäalueilla puiden koloissa, tai rakennuksissa. Alueella ei ole suuria kolopuita eikä rakennuksia, joten todennäköisesti lepakot tulevat alueelle vain ruokailemaan. Lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, tai Eurobats-sopimuksen mukaisia alueita, ei Järvenkallion selvitysalueella todennäköisesti ole. 14
15 6 VIITASAMMAKKO Rauno Yrjölä Viitasammakko kuuluu luontodirektiivin liitteeseen IV ja laji on suojeltu. Lajia esiintyy paikoitellen koko Etelä-Suomen alueella aina Metsä-Lappiin asti. Vahvimmat esiintymät ovat Kaakkois-Suomessa, jossa parhailla rehevillä järvillä ja lammilla voi soidintaa yhtä aikaa satoja viitasammakkokoiraita. Sopivilla paikoilla voi muuallakin olla kymmenien koiraiden soidinkerääntymiä. 6.1 MENETELMÄ Viitasammakoiden mahdollinen esiintyminen alueella selvitettiin toukokuun alussa alueen vesistöjen sulettua, jolloin laji voidaan tunnistaa äänen perusteella. Myöhemmin laji on usein vaikea tunnistaa maastossa ja yksilöiden pyydystäminen määritystä varten vaatisi alueellisen ympäristökeskuksen luvan. Kartoituspäivät: klo 10:30-11:30, +7 astetta, tyyntä klo 19:00-20:00, +9 heikkoa tuulta Kartoituksissa käytettiin apuna myös Telingan suuntaavaa paraabelimikrofonia, joka vahvistaa huomattavasti ääntä. Kartoitukset teki Rauno Yrjölä. Lisäksi viitasammakkoa kuunneltiin lintukartoitusten yhteydessä aamuisin. Lintulaskennoista tiedettiin, milloin mm. Myllyjärvi suli, ja viitasammakoiden kartoitus tehtiin toukokuussa. Huhtikuussa kosteikot olivat vielä jäässä. 6.2 TULOKSET Viitasammakkoa ei havaittu lainkaan alueella, vaikka esimerkiksi Myllyjärvi vaikuttaa lajille sopivalta ympäristöltä. 7 SUDENKORENNOT JA KIRJOVERKKOPERHONEN Miikka Friman 7.1 JOHDANTO Pyhtäällä Heinlahden kylän pohjoispuolella Järvenkallion alueella toteutettiin sudenkorento- ja kirjoverkkoperhosselvitys kesä heinäkuussa 2017, jolloin alueella vierailtiin kahdesti. Sudenkorentoselvityksessä keskityttiin EU:n luontodirektiivein suojeltujen lajien etsintään, joista ennen maastokäyntejä potentiaalisiksi arvioitujen kolmen suojellun lampikorentojen sukuun (Leucorrhinia) kuuluvan lajin päälentoaika on kesä heinäkuussa ja kirjojokikorennon (Ophiogomphus cecilia) heinä elokuussa. Sudenkorentojen toukat elävät erilaisissa seisovissa tai virtaavissa vesissä, ja maaston kosteat paikat sekä niiden raja-alueet ovat edellytys sudenkorentojen lisääntymiselle. Aikuisia sudenkorentoja tavataan vesien varsilla, mutta myös etäällä potentiaalisista lisääntymispaikoista. Elinympäristön valintaan vaikuttavat muun muassa kasvillisuuden yleispiirteet, vesialue ja sen heijastelema valo. Lisäksi eri lajien sietoisuus elinympäristön suhteen vaihtelee, minkä vuoksi sudenkorentolajistoa ja lajien paikkakohtaisia yksilömääriä voidaan käyttää vesien ekologisen tilan mittarina. Vesien rannoilla runsaslukuisina esiintyvät sudenkorentolajit ovat usein myös niitä, joiden munia ja toukkia on alueella runsaasti. Aikuisia sudenkorentoja voidaan havaita myös kaukana vesien ääreltä esimerkiksi 15
16 ilmavirtausten kuljettamina. Usein etäällä lisääntymispaikoista havaitut sudenkorennot ovat vastakuoriutuneita yksilöitä, jotka sukukypsinä hakeutuvat vesien äärelle. Sudenkorentojen ohessa etsitty kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna) esiintyy avoimilla, valoisilla ja tuulensuojaisilla paikoilla, jotka usein ovat pensaiden tai puuston rajaamia ja joissa kasvaa jotakin toukan useista ravintokasveista. Uudeltamaalta itään laji elää tavallisimmin kangasmaitikalla (Melampyrum pratense). Kirjoverkkoperhonen on Euroopassa paikoittainen itäinen laji, jonka populaatioihin on katsottu kohdistuvan maankäytöstä aiheutuvaa uhkaa, minkä vuoksi perhonen on suojeltu sekä EU:n luontodirektiivissä että Suomen lainsäädännöllä. 7.2 AINEISTO JA MENETELMÄT Järvenkallion alueella käytiin ja Sudenkorentolajistoa ja kirjoverkkoperhosen esiintymistä selvitettiin havainnoimalla hyönteisiä maastossa. Kaikki alueella sijaitsevat potentiaaliset sudenkorentojen lisääntymispaikat käytiin läpi, ja Myllyjärven alueen eteläosissa upottavaan avoluhtaan tehtiin muutama pistokäynti aluerajauksen pohjois- ja luoteisreunassa, josta pyrittiin havainnoimaan alueen lajistoa. Maastokarttojen ja ortoilmakuvien perusteella valittujen potentiaalisten paikkojen lisäksi hyönteisiä havaittiin satunnaisesti lähialueen avoimilla paikoilla, kuten hakkuuaukoilla ja teiden varsilla. Sudenkorentojen yksilöitä pyydystettiin tarvittaessa haavilla määrityksen varmistamiseksi tai valokuvattiin. Myös suojellut tai muuten huomionarvoiset lajit sekä niiden havaintopaikat kuvattiin usein. Havaitut lajit, löytöpaikat ja yksilömäärät kirjattiin ylös ja tallennettiin kartalle maastokäyntien yhteydessä. Lisäksi kirjattiin lajien lisääntymiseen liittyviä seikkoja, kuten munintaa, parittelua ja reviirikäyttäytymistä. Käyntikertojen ajoittumiseen vaikuttivat suojeltujen lajien lentoajankohdat sekä sää. Kesä 2017 oli verrattain viileä, mikä saattoi vaikuttaa monen sudenkorentolajin esiintymiseen alueella pienentäen havaittuja yksilömääriä. Sudenkorentoja kartoitettiin lämpiminä ja aurinkoisina päivinä, jolloin korennot ovat aktiivisimmillaan ja niiden esiintyminen on helpointa todeta. Sateella, kylmällä ja tuulisella säällä sudenkorentoja on liikkeellä vähemmän, ja tällöin selvitys keskeytyy. Sudenkorentojen ohessa etsitty kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna) on sekin laji, joka lentää aurinkoisella säällä. Kirjoverkkoperhosen esiintymistä tarkkailtiin kulkemalla matalakasvustoisten alueiden, metsäaukeiden ja - polkujen reunoilla ja havainnoiden lajin yksilöitä. 7.3 TULOKSET SUDENKORENNOT Kaikki alueella sijaitsevat potentiaalisimmat sudenkorentojen lisääntymispaikat ovat pienvesiä, jotka sijoittuvat aluerajauksen pohjoispuoliskoon. Järvenkallion kartoituksessa alueella havaittiin 17 sudenkorentolajia. Havaitut sudenkorentolajit ovat Suomen etelärannikolla verrattain tavallisia, eikä alueella havaittu suojeltuja tai uhanalaisia sudenkorentoja. Alueella sijaitsevat sudenkorentojen kannalta parhaat lisääntymispaikat ovat pääosin pienvesiä, ja elinympäristöjen pieni koko rajoitti myös havaittuja yksilömääriä. Runsaslukuisin alueen lajeista oli keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum), jota havaittiin noin 40 yksilöä, mutta laji esiintyi alueella suhteellisen runsaana myös heinäkuun maastokäynnin aikana. Keihästytönkorento on Euroopassa pohjoinen sudenkorentolaji, joka on Suomessa hyvin yleinen monenlaisten vesien äärellä. Monet alueella kohtalaisen runsaslukuisena esiintyneistä sudenkorentolajeista ovat kuitenkin Suomessa suhteellisen paikoittaisia ja tiettyyn elinympäristöön erikoistuneita lajeja. Alueella ei havaittu erityisen harvinaisia sudenkorentolajeja, mutta Etelä-Suomessa harvinaisimpiin alueella havaittuihin lajeihin kuuluvat litteähukankorento (Libellula depressa) ja punatytönkorento (Pyrrhosoma nymphula). Molemmat lajit lienevät kuitenkin yleistymässä Etelä-Suomessa, sillä lajeista on viime vuosina kertynyt aiempaa useammin havaintoja, 16
17 joista monet ovat erilaisista elinympäristöistä aiempiin havaintoihin verrattuna. Alueella havaituista lajeista eteläntytönkorento (Coenagrion puella) oli Suomessa 2000-luvun alussa hyvin harvinainen laji, joka on sittemmin etelärannikolla yleistynyt voimakkaasti ja poistettu luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltavien lajien listalta. Ensimmäisellä käyntikerralla alueella havaittiin yli 28 punatytönkorentoa (Pyrrhosoma nymphula). Punatytönkorento (kuva 7-1) oli ainoa sudenkorentokartoituksessa havaittu selvästi virtavien vesien esiintymiseen kytköksissä oleva laji. Se on tästä huolimatta viime vuosina yleistynyt Etelä-Suomessa etenkin vastamuodostuneiden pienvesien äärellä, joista osassa vesi ei virtaa käytännössä lainkaan. Hankealueella punatytönkorentoa esiintyi louhoksen luoteiskulmassa metsäpolun molemmin puolin sijaitsevilla pienillä lammilla ja niihin yhteydessä olevilla pysyvävetisillä ojilla, joiden varrella oli valoisia kohtia puiden varjostuksesta huolimatta. Kuva 7-1. Punatytönkorennon (Pyrrhosoma nymphula) koiras Järvenkallion louhoksen luoteisreunan lampareella Laji oli yksi alueen runsaslukuisimmista sudenkorennoista kesäkuussa. Kuva 7-2. Täpläkiiltokorennon (Somatochlora flavomaculata) elinympäristöä Myllyjärvellä Täpläkiiltokorento (Somatochlora flavomaculata) on etelärannikolla nykyään paikoin yleinen sudenkorentolaji, joka oli alueen pohjoisosassa suhteellisen runsaslukuinen. Suurin osa yksilöistä havaittiin Myllyjärvellä (kuva 7-2), jossa laji oli myös runsaslukuisin sudenkorentolaji. Kuivuneen ja umpeenkasvaneen Myllyjärven luhtareunan ojista löytyi molemmilla käyntikerroilla myös täpläkiiltokorennon toukkanahkoja (kuva 7-3). Laji suosii erityisesti reheväkasvuisia tai soisia vesistönosia. 17
18 Kuva 7-3. Myllyjärveltä löytyi täpläkiiltokorennon (Somatochlora flavomaculata) toukkanahkoja ja Kuva 7-4. Nuori merisinikorennon (Orthetrum cancellatum) koiras Järvenkallion louhoksen länsipuolella. Merisinikorennon (Orthetrum cancellatum) nuorehkoja yksilöitä havaittiin toistakymmentä eri puolilla aluetta. Merisinikorennon (kuva 7-4) esiintyminen alueella kertoo rannikon läheisyydestä, sillä yksilöt ovat mitä ilmeisimmin kulkeutuneet sinne läheisen merenrannan tuntumasta ilmavirtausten mukana, eikä laji lisääntyne Järvenkallion alueella. Litteähukankorento (Libellula depressa) on esiintymiseltään vaihteleva ja maan eteläosissa paikoittainen laji, jota tavataan useimmiten vastamuodostuneilla pienvesillä. Laji oli Järvenkallion alueella suhteellisen runsaslukuinen ja jopa runsaslukuisempi kuin Suomessa hyvin yleinen ja laajalle levinnyt ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata). Molempia lajeja (kuvat 7-5 ja 7-6) havaittiin esimerkiksi avohakkuille muodostuneiden pienten humuspitoisten lampareiden äärellä, joita oli muun muassa alueen eteläosassa (kuva 7-7). Lisäksi litteähukankorentoja havaittiin louhoksen luoteiskulman pienten lampien läheisyydessä ja yhdellä louhoksen länsireunaa pitkin kulkevan tien kuoppaan muodostuneen lammikon äärellä. Kuva 7-5. Litteähukankorennon (Libellula depressa) koiras piti reviiriä Järvenkallion louhoksen länsipuolelle tien kuoppaan muodostuneen sadevesilammikon äärellä Kuva 7-6. Ruskohukankorennon (Libellula quadrimaculata) koiras kalliolla louhoksen itäpuolella
19 Kuva 7-7. Louhoksen eteläpuolella ollut lammikko, jonka äärellä havaittiin litteähukankorennon koiras. Lähistöllä oli lisäksi merisinikorentoja. Kuva 7-8. Pieni lampi louhoksen luoteiskulmassa 29.7., jolloin lammella havaittiin seitsemän sudenkorentolajia. Louhoksen luoteiskulman pienvedet (kuvat 7-8 ja 7-9) olivat merkittävin sudenkorentojen lisääntymispaikka alueella, ja lampien äärellä havaittiin useiden lajien, kuten punatytönkorennon (Pyrrhosoma nymphula), kirjoukonkorennon (Aeshna cyanea) ja pikkulampikorennon (Leucorrhinia dubia) lisääntymiskäyttäytymistä. Alueen puiden varjostamilla ja lähes kuivuneilla ojilla sen sijaan havaittiin ainoastaan kirjoukonkorento (kuva 7-10) ja keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum), joista ainakin jälkimmäinen on ilmeisesti lähtöisin joltakin lähialueen lukuisista lajille sopivista elinympäristöistä. Suomessa paikoin yleisenä ja esiintymispaikoillaan useimmiten yksittäin tai muutaman yksilön kertyminä havaittava kirjoukonkorento oli alueella suhteellisen runsaslukuinen, ja louhoksen luoteiskulman lammella havaittiin myös kolme kirjoukonkorennon toukkanahkaa. Kuva 7-9. Lampareita louhoksen luoteiskulmassa 29.7., jolloin niiden äärellä havaittiin kahdeksan sudenkorentolajia. Kuva Nuori koiras kirjoukonkorento (Aeshna cyanea) louhokselle johtavan tien varrella Kuvan yksilön takaruumiin kuviointi oli epätavallisesti lähes kauttaaltaan sinistä, vaikka vastakuoriutuneilla yksilöillä väritys ei olekaan vielä täysin kehittynyt. 19
20 Maastokäynnit ajoitettiin kesäkuun ja heinäkuun lopulle potentiaalisimmiksi alueella esiintyviksi suojelluiksi sudenkorentolajeiksi arvioitujen lajien, kuten kirjojokikorennon (Ophiogomphus cecilia), lumme-, siro- ja täplälampikorennon (Leucorrhinia caudalis, L. albifrons, L. pectoralis) lentoajan mukaan. Myös suojellun idänkirsikorennon (Sympecma paedisca) talvehtimispaikkojen esiintyminen alueella on mahdollista, mutta tämä olisi vaatinut ylimääräisen suositeltavimmin syksyllä tai loppukesällä tehtävän maastokäynnin. Kesän 2017 kartoituksessa alueella ei kuitenkaan havaittu yhtään suojeltua sudenkorentolajia. Lisäksi esimerkiksi virtaavien vesien sudenkorentolajisto oli hyvin vähäistä, mikä kuvastaa Myllyjärveltä virtaavan erittäin rehevän ja varjoisan Karjansuonviepä -nimisen virtaveden yläosuuksien (kuva 7-11) vähäistä merkitystä virtaavan veden sudenkorennoille. Kahden maastokäynnin vuoksi sekä viileän kesän myöhäisyydestä johtuen alueelta löytyneiden loppukesän sudenkorentolajien havaitut yksilömäärät jäivät niille sopivien lisääntymispaikkojen määrään nähden vähäisiksi, mikä saattoi vaikuttaa mm. sirokeijukorennon (Lestes sponsa) ja tummasyyskorennon (Sympetrum danae, kuva 7-12) mahdollisesti todellista alhaisempina havaittuihin yksilömääriin. Kuva Myllyjärveltä virtaava mesotrofinen ja humuspitoinen, kartoitusalueen lähellä varjoisa Karjansuonviepä oli sudenkorentolajistoltaan suhteellisen niukka. Kuva on otettu 29.6., jolloin runsaslukuisimmat lajit tällä paikalla olivat keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) ja punatytönkorento (Pyrrhosoma nymphula). Kuva 12. Nuori tummasyyskorennon (Sympetrum danae) koiras Myllyjärvellä Kartoituksessa havaitut sudenkorentolajit Keihästytönkorento Coenagrion hastulatum (+++) Eteläntytönkorento Coenagrion puella (+) Okatytönkorento Enallagma cyathigerum (+) Punatytönkorento Pyrrhosoma nymphula (++) Sirokeijukorento Lestes sponsa (+) Kirjoukonkorento Aeshna cyanea (++) Ruskoukonkorento Aeshna grandis (++) Siniukonkorento Aeshna juncea (+) Vaskikorento Cordulia aenea (+) Täpläkiiltokorento Somatochlora flavomaculata (++) Välkekorento Somatochlora metallica (+) Litteähukankorento Libellula depressa (++) Ruskohukankorento Libellula quadrimaculata (++) 20
21 Merisinikorento Orthetrum cancellatum (++) Pikkulampikorento Leucorrhinia dubia (++) Tummasyyskorento Sympetrum danae (+) Punasyyskorento Sympetrum vulgatum (++) Yllä olevassa luettelossa on esitetty alueella kesän 2017 kartoituksessa havaitut sudenkorentolajit. Suluissa olevin plusmerkein on ilmaistu lajikohtaisesti suurin yksittäisen maastokäynnin aikana havaittu yksilömäärä. Plusmerkkien selitys on seuraava: yksilöä yksilöä +++ yli 30 yksilöä KIRJOVERKKOPERHONEN Sudenkorentokartoituksen ohessa alueella havaittiin kesäkuussa kymmenkunta täpläperhosiin (Nymphalidae) kuuluvaa aikuista kirjoverkkoperhosta (Euphydryas maturna). Suurin osa yksilöistä havaittiin avolouhoksen pohjoispuolella, mutta yksilöitä löytyi eri puolilta aluetta (kartta 7-1). Heinäkuun käyntikerralla kirjoverkkoperhosen lentoaika oli jo päättynyt, eikä lajia tai sen eri kehitysvaiheita tuolloin havaittu. Rauno Yrjölä kävi 5.9. etsimässä mahdollisia kirjoverkkoperhosen toukkapesiä maitikkakasvustoista, mutta niitä ei löytynyt. Sateinen kesä ei ollut kovin suotuisa perhosten lisääntymiselle. Kirjoverkkoperhonen (kuva 7-13) oli runsaimmillaan louhoksen pohjoisreunalla ja pohjoisreunastaan kallioisen rinteen ja metsämaan rajaamalla, pienialaisella kuivalla niityllä, joka on paahdemaisessa ympäristössä. Tällä paikalla (kuva 7-14, kartta 7-1) ja sen ympäristössä havaittiin kolme kirjoverkkoperhosen yksilöä. Kuva Kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna) louhoksen pohjoisreunalla. Kuva Kirjoverkkoperhosen elinympäristöä louhoksen pohjoisreunalla. Kaksi kirjoverkkoperhosen yksilöä havaittiin Suolinnantieltä louhokselle haarautuvalla tiellä (kuva 7-15, kartta 7-1), jossa ainakin toinen havaituista yksilöistä oli imemässä kosteutta tienpinnalta (kuva 7-16). Lisäksi yksi yksilö oli lähempänä hankealuetta tienvarren metsäaukealla (kartta 7-1). Avoimella puiden ja pajujen reunustamalla aukolla kasvusto oli matalaa, ja siihen lukeutui mm. kangasmaitikkakasvustoa (jolle perhonen myös hetkeksi laskeutui). Toinen kangasmaitikkaa (Melampyrum pratense) kasvava havaintopaikka oli niin ikään louhoksen itäpuolella, jossa yksi kirjoverkkoperhonen havaittiin kallioisella ja valoisalla, mutta pensaikkoisella alueella lähellä louhoksen itäreunaa (kartta 7-1). Louhoksen itäpuolella kirjoverkkoperhosen 21
22 yleisempi lähilaji ratamoverkkoperhonen (Melitaea athalia) oli huomattavan runsaslukuinen ja alueella olisi saattanut olla myös havaittua enemmän kirjoverkkoperhosia, mutta itäreunan kallioalue saattaa olla liian kuiva kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikaksi. Ratamoverkkoperhonen oli usein havaittu laji myös muualla kartoitusalueella. Kuva 15. Kirjoverkkoperhosen havaintopaikka louhokselle johtavan tien varrella. Lisäksi yksi yksilö havaittiin kuvassa tien oikeanpuoleisessa metsässä olevalla aukkopaikalla. Kuva on otettu sittemmin toisen maastokäynnin yhteydessä Kuva 16. Tienpinnalla ravinnonhaussa ollut yksilö. Louhoksen luoteisreunassa lampareiden välissä kulkevalla polulla (kuva 7-17, kartta 7-1) havaittiin yksi kirjoverkkoperhosen koiras, joka lenteli pitkin polunreunaa ja laskeutui ruokailemaan leinikin (Ranunculus sp.) kukille. Polun reunat ovat puoliavoimina ja matalia kukkivia kasveja sisältävinä kaistaleina tyypillistä kirjoverkkoperhosen elinympäristöä. Lisäksi yksi yksilö havaittiin aluerajauksen ulkopuolella Niverkorven kallion länsipuolella Karjansuonviepään rajautuvan niityn metsänreunassa (kartta 7-1), jossa se lepäili metsänreunan ojasta kasvaneen pajun lehdillä ja teki pyrähdyksiä sarjakukkaisille (Apiaceae) kasveille (kuva 7-18). Kuva 17. Kirjoverkkoperhosen elinympäristöä louhoksen ja aluerajauksen luoteisosassa. Kuva 18. Niverkorven länsipuolella havaittu yksilö. 22
23 Kartta 7-1. Kartassa on esitetty kartoituksen yhteydessä kesällä 2017 alueella havaitut kirjoverkkoperhoset. Uusimmassa vuoden 2010 Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa kirjoverkkoperhonen on luokiteltu Suomen tasolla tällä hetkellä elinvoimaiseksi (LC), mutta laji on esimerkiksi elinympäristöjen pirstoutumisen sille aiheuttaman uhan seurauksena tiukasti suojeltu sekä Suomessa että EU:n alueella. Laji on yleisimmillään Kaakkois-Suomessa, jossa se on paikoin yleinen ja kohtalaisen runsas. (SYKE ) Kirjoverkkoperhonen on mainittu EU:n luontodirektiivin liitteissä II ja IV, ja laji on lisäksi luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997) rauhoitettu. Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luontodirektiivin neljännessä liitteessä ja direktiivin toisen liitteen mukaisesti lajille voidaan perustaa suojelutoimen alueita, kuten Natura alueita. Euroopan tasolla tällä hetkellä vaarantuneeksi (VU) arvioitu laji on taantunut Euroopassa, mutta viime vuosisadan jälkeen taantuminen on ollut EU:n alueella hitaampaa kuin idempänä (Van Swaay et al. 2010, 13). Havaintojen perusteella Järvenkallion louhoksen lähialueilla on merkitystä kirjoverkkoperhosen lisääntymistai levähdysalueena, vaikka toukkapesiä ei alueelta löydettykään. Luontodirektiivin liitteen IV mukaisesti lajin esiintymisen ylläpitämiseksi tärkeimpänä toimena voidaan pitää kirjoverkkoperhosen elinympäristöjen säilyttämistä. Tulevaisuudessa elinympäristöjen säilymistä voidaan lisäksi edistää estämällä niittyjen, tienpientareiden, polunvarsien ja metsänreunojen liiallista umpeenkasvua tai metsittymistä ja sitä kautta varjostumista. Tällä sekä metsän aukkopaikkojen säilyttämisellä voidaan ylläpitää perhosen ruokailualueina suosimia kukkaniittyjä ja melko valoisia maitikkakasvustoja. Laji on saattanut jossain määrin hyötyä alueella toteutetuista metsähakkuista, jotka ovat lisänneet metsänpohjalle päätyvän valon määrää ja palauttaneet elinympäristön sukkession alkuvaiheisiin, jolloin mm. kangasmaitikka on runsaimmillaan. Puuston muodostama suojaisuus louhosalueen pohjoislaidalla tulisi kuitenkin säilyttää, sillä reunapuusto estää elinympäristön muuttumisen liian avoimeksi, suojaa tuulelta sekä mm. rajoittanee kivipölyn kuluttavaa vaikutusta kirjoverkkoperhoselle merkitykselliseen louhoksen reuna-alueiden ja polunvarsien kasvistoon. 23
24 8 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Järvenkallion alueesta suuri osa on jo louhintatoiminnan muokkaamaa tai sen vaikutuspiiriin kuuluvaa aluetta. Alueelta ei löytynyt erityisesti suojeltavia luontotyyppejä. Eläimistöstä alueella havaittiin hieman saalistavia lepakoita, joiden lisääntymis- tai levähdyspaikkaa ei pystytty toteamaan. Lisäksi alueella havaittiin ruokailevia kirjoverkkoperhosia. Vaikka kirjoverkkoperhosen toukkapesiä ei alueelta havaittu, laji saattaa lisääntyä alueella. Alueen ympärillä on runsaasti lajille sopivaa ympäristöä, joten lisääntymispaikat voivat olla lähimetsissäkin. Alueen sisällä ei ole tarpeen rajoittaa maankäyttöä muuten, mutta reunoille tulee jättää riittävän leveä (esim metriä) suojavyöhyke, joka turvaa viereisen Kantolankallion luontotyypit sekä pohjoisessa olevan Myllyjärven alueen kosteat rantametsät (kuva 8-1). Kuva 8-1. Ehdotettu suojavyöhyke Kantolankallion suojelualueen rajalla sekä Myllyjärven reunalla. 24
25 9 KIRJALLISUUS Hanski, I., Henttonen, H, Liukko, U-M,, Meriluoto, M. ja Mäkelä, A. 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459. Ympäristöministeriö. Hotanen J-P., Nousiainen H., Mäkipää R., Reinikainen A. & T. Tonteri (2013). Metsätyypit opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metla. Metsäkustannus. Koskimies, P. & Väisänen, R.A (2. painos): Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Laine J., Vasander H., Hotanen J-P., Nousiainen H., Saarinen M. & T. Penttilä (2012). Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metla & Helsingin yliopisto. Metsäkustannus. Luontotieto Keiron Oy 2012: Espoon kaupunki, Saariston osayleiskaava, Luontoselvitys Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2012. Lähteenmäki, T. 2013: Espoon ympäristökeskuksen luonnon monimuotoisuuden suojelutyön perusteet ja priorisointi. - Espoon ympäristökeskus, 13s. Maastokartta Vanhat painetut kartat tietokanta. Maanmittauslaitos. Manninen O. (2017). Havaintoja käävistä ja sammalista. GPS-aineisto. Meriluoto, M. & Soininen, T Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus, Helsinki. 192 s. Metsälaki 12/ /1093. < Mossberg B. & L. Stenberg (2005). Suuri Pohjolan kasvio. 928 s. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Ortokuva ja maastokartta (2016). Maanmittauslaitoksen maastotietokanta. Parkko P. (2012). Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys. Luontoselvitys Kotkansiipi. Pyhtään kunta. Pöyry J. (2003). Suvisaariston luontoselvitys. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B67:2003 Rassi P., Hyvärinen E., Juslen A. & I. Mannerkoski (toim.) (2010). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja (2010). 685 s. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Raunio A., Schulman A. & T. Kontula (2008). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristö 8/2008. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. 113 s. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys 2012: Suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. 7s. Syrjänen K., Hakalisto S., Mikkola J., Musta I., Nissinen M., Savolainen R., Seppälä J., Seppälä M., Siitonen J., & A. Valkeanpää (2016). Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen. METSOohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet Ympäristöministeriön raportteja 17/
26 Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. 196 s. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. Toivonen & Leino (1993). Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A, No 14. Van Swaay, C., Cuttelod, A., Collins, S., Maes, D., López Munguira, M., Šašić, M., Settele, J., Verovnik, R., Verstrael, T., Warren, M., Wiemers, M. and Wynhof, I European Red List of Butterfies Luxembourg: Publications Office of the European Union. Väisänen, R.A., Koskimies, P. & Lammi, E. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava. Helsinki. Ymparisto.fi NORDENS NATUR TRENDER MOT Kirjoverkkoperhonen. SYKE Viitattu
LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotMUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012
MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 Terhi Sulonen 13.8.2012 TIIVISTELMÄ Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentoselvityksen tavoitteena oli selvittää Mustfinnträsketin Natura-alueen
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotPorvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys
2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan
Lisätiedotluontoselvitys Petri Parkko
2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotHANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotAsemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010
LUONTOPALVELU KRAAKKU Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 Parkanon kaupunki Marika Vahekoski 31.7.2010 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava.3 3. Menetelmät 3 3.1 Liito-oravaselvitys...3
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotKONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys
LisätiedotMäntymäen luontoselvitys Laihia
Mäntymäen luontoselvitys Laihia 2.9.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta. 3 2.2 Liito-oravaselvityksen
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotKuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019
Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.
LisätiedotSENAATTI TERVON KALANVILJELYLAI- TOKSEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 12.12.2017 Viite 1510034021 SENAATTI TERVON KALANVILJELYLAI- TOKSEN LUONTOARVIO SENAATTI TERVON KALANVILJELYLAITOKSEN LUONTOARVIO Päivämäärä
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2017
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 21.9.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa...
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Marko Vauhkonen 28.5.2019 LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Sisällys
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotHeikkimäen luontoselvitys 2010
Heikkimäen luontoselvitys 2010 1. Selvityksen taustoja Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosasto tarvitsi asemakaavasuunnittelua varten tietoja seitsemän kohteen luontoarvoista. Kohteet olivat
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64217 / Kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitys Vantaan Massaholmin YVAalueella
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg Vantaan Massaholmin YVAalueella 17.10.2018 1/4 17.10.2018 Sisällys 1 Yhteystiedot... 2 1.1 Kohde... 2 1.2 Tilaaja... 2 1.3 Toteutus... 2 2 Johdanto... 3 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotLAUSUNTO ESPOON MANNINPELLON
LAUSUNTO 16.10.2018 LAUSUNTO ESPOON MANNINPELLON LUONTOARVOISTA Tekijä: Rauno Yrjölä SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Alueen luonto... 3 3 Liito-oravan esiintyminen alueella... 6 4 Muu lajisto... 7 5 Yhteenveto...
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotYpäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014
Ypäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014 1.Johdanto Ypäjän kunta /Jouko Käkönen tilasi elokuussa 2014 Suomen Luontotieto Oy:ltä Ypäjän Palomäen kallion itäpuolisen
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotSavonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys
Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella
LisätiedotTeernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus 1/4 2.10.2018 YKK64262 / Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tutkimusalue... 2 4 Tulokset...
LisätiedotESPOON MARINKALLION LIITO-ORAVASELVITYS Tekijät: Teemu Virtanen, Paula Salomäki
ESPOON MARINKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2012 Tekijät: Teemu Virtanen, Paula Salomäki 1 Johdanto... 3 2 Liito-oravan biologia ja suojelu lyhyesti... 3 3 Menetelmät... 3 4 Tulokset... 4 5 Yhteenveto... 4
LisätiedotNiiralan luonto- ja linnustoselvitys
Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys
16T-3 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys Hanna Suominen 22.6.2017 22.6.2017 1 (17) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LIITO-ORAVA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4
LisätiedotLausunto Parikkalan Koirniemessä sijaitsevan tontin merkityksestä lepakoiden elinympäristönä
Lausunto Parikkalan Koirniemessä sijaitsevan tontin merkityksestä lepakoiden elinympäristönä 1. Selvitysalueen kuvaus Selvitysalue (tontti) sijaitsee noin 4 km Parikkalan keskustaajaman pohjoispuolella
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotEspoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017
Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella
LisätiedotRUSKON KAUPAN SUURYKSIKKÖ
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY RUSKON KAUPAN SUURYKSIKKÖ FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28378 2 (8) Ruskon kaupan suuryksikkö FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotVT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus
2016 VT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus Petri Parkko 4.4.2016 1 1. Taustoja Kouvolan Hevossuo-Nappa välille on suunniteltu VT6 tiesuunnitelmassa rinnakkaistiejärjestelyjä.
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...
LisätiedotKankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014
Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 11.4.2014 Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotPERTUNMAA, HARTOLA, HOLLONPÄÄ
PERTUNMAA, HARTOLA, HOLLONPÄÄ LUONTOSELVITYS RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen 26.10.2018 PERTUNMAA, HARTOLA, HOLLONPÄÄ LUONTOSELVITYS RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Sisällys 1 Johdanto...
LisätiedotLuontoselvitys Espoon Perkkaan asemakaava-alueella vuonna 2015
Luontoselvitys Espoon Perkkaan asemakaava-alueella vuonna 2015 Rauno Yrjölä 7.12.2015 Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri nro: 767.629 01800
LisätiedotKIRJOVERKKOPERHOSEN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA
TUTKIMUSRAPORTTI KIRJOVERKKOPERHOSEN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.2.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotNIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012
NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
Lisätiedot