Optimaalinen kosteus muokkaukselle ja eri muokkauskoneiden vetovoiman tarve Thomas Keller 1,2
|
|
- Elli Halttunen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Optimaalinen kosteus muokkaukselle ja eri muokkauskoneiden vetovoiman tarve Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Soil & Environment, Box 7014, SE Uppsala, Sweden; thomas.keller@slu.se 2 Agroscope, Department of Natural Resources & Agriculture, Reckenholzstrasse 191, CH Zürich, Switzerland; thomas.keller@agroscope.admin.ch Paimio
2 Maan murtuminen muokatessa Leikkausmurtuma (puolikuu) Muovautumista (ei murustumista) Kolme murtumatapaa: leikkaamalla, vetämällä, muovautumalla Vetomurtuma on tehokkain (eli vähiten energiaa uutta murtopinta-alaa kohden) Vetomurtuma (hauras) Maa murustuu vain, jos siinä on ilmahuokosia (halkeamien etenemistä varten) 2
3 Missä oloissa maa on murustuva? (eli hajoaa pieniksi kappaleiksi) Vesimäärä < alempi muokkausraja: maa on liian lujaa murustuakseen Muokkausalue Vesimäärä > ylempi muokkausraja: maa ei murustu, vaan painuu kasaan ja hiertyy Optimivesimäärä muokkaukselle, q opt Ylempi muokkausraja (märkä) on maaperän ominaisuus Alempi muokkausraja (kuiva) riippuu käytetystä energiamäärästä L.J. Munkholm (2011) Soil friability: A review of the concept, assessment and effects of soil properties and management. Geoderma ,
4 Muokkausrajoja voi tarkastella maan kastumisen myötä Vesimäärä (til-%) Liian kuivaa Maa muokattavissa Liian märkää 4
5 Kuinka maan muokkauksen murustava vaikutus riippuu pellon kosteustilanteesta? ngineer/facts/ htm 5
6 Murujen osuus Optimikosteus maan muokkaukselle 1.0 Proportion of aggregates Optimikosteus maanmuokkaukselle, q opt > 32 mm < 8 mm Vesipitoisuus (g/g) Gravimetric water content (g g -1 ) Keller Thomas T., Arvidsson Keller Agroscope J. & Dexter Reckenholz-Tänikon A.R Research Soil structures Station ARTproduced by tillage as affected by soil water content and the physical quality of soil. Soil & Tillage Research 92(1-2),
7 Optimikosteus maan muokkaukselle 1500 q opt 1500 q opt Aspecific (m 2 m -3 ) Aspecific (m 2 m -3 ) Optimikosteus maanmuokkaukselle kosteus vedenpidätyskäyrän käännepisteessä 0.8 kosteus alemmalla plastisella rajalla q/qinfl q/qpl Keller T., Arvidsson J. & Dexter A.R Soil structures produced by tillage as affected by soil water content and the physical quality of soil. Soil & Tillage Research 92(1-2),
8 Maan muokkautuvuusrajat Hauras Muovautuva Valuva Kuvat: Agridea Kuiva Vedellä kyllästetty Hauras : maa halkeaa, kun sitä muokataan tai hierretään Muovautuva : maata voidaan muovata tai hiertää murtumatta Valuva : maa valuu oman painonsa vaikutuksesta Optimikosteus maanmuokkaukselle 0.8 kosteus muovautuvuusrajalla (PL) Yläraja (märkä) muokkaukselle plastinen muovautuvuusraja (PL) 8
9 Liettyvän saven määrä riippuu muokkausenergiasta ja maan kosteudesta Watts et al Soil & Tillage Research 37,
10 Liettyvän saven määrä riippuu muokkausenergiasta ja maan kosteudesta Watts et al Soil & Tillage Research 37,
11 Hyvälaatuinen maa murustuu muokatessa hyvin (suuri pinta-ala muokkauksen jälkeen) Spesifi pinta-ala Specific surface area (m 2 m -3 ) A specific = S S FyysisenSlaadun pisteytys Muokkaus tehty optimikosteudessa Keller T., Arvidsson J. & Dexter A.R Soil structures produced by tillage as affected by soil water content and the physical quality of soil. Soil & Tillage Research 92(1-2),
12 Maan fysikaalinen laatu yleensä paranee orgaanisen aineen määrän lisääntyessä Joten muokkauksen synnyttämä mururakenne on oletettavasti parempi, kun multavuus on suurempi A.R. Dexter (2004) Soil physical quality: Part I-III. Geoderma 120, ; ;
13 Alempi (kuiva) muokkausraja Alempi muokkausraja ei ole selvästi määritetty Dexter & Bird (2001): vesipitoisuus, jossa maan lujuus on kaksinkertainen optimivesipitoisuuteen verrattuna 13
14 Vetovoiman tarve muokatessa kasvaa, kun maa kuivuu Alempi muokkausraja voitaisiin määrittää vetovoiman tarpeesta (muokkausenergia, dieselin kulutus) Mittauksia on vähän, mutta vetovoima yleensä pienenee, kun multavuus kasvaa, esim. Watts et al. (2006) Soil Use Manage 22: 14
15 Muokattavuusalue (vesipitoisuudet ylemmän ja alemman rajan välillä) riippuu maan multavuudesta Korkea multavuus lisää muokattavuusaluetta Dexter & Bird, 2001, Soil Tillage Res. 57,
16 Negatiivinen positiivinen tase Humustase sveitsiläisillä tiloilla tuotantosuunnittain Erikoiskasvit Peltoviljely Yhdistetyt eläin-kasvitilat 16 Lähde: Hansrudolf Oberholzer, Agroscope, Switzerland
17 Maan tiivistymisen vaikutus muokkaukseen Maa on muokattavissa laajemmalla kosteusalueella, jos maan rakenne on hyvä. Ts. Tiivistynyt maa on muokattavissa vain harvoina päivinä, mikä haittaa töiden oikea-aikaisuutta ( Sunnuntai-savet = pelto on märkä pitkään, se olisi muokattavissa sunnuntaina, mutta maanantaina pelto on liian kuiva) Dexter A.R Advances GeoEcology, Muokkauksen aikaansaama pinta-alan lisääntyminen (murustuminen) vähenee irtotiheyden kasvaessa -> tiivistyneen maan murustaminen vaatii enemmän energiaa Soil bulk density (Mg m -3 ) Tiivistyminen lisää vetovoiman tarvetta Yleisesti: mitä parempi maan fyysinen laatu (multavuus, alhainen irtotiheys), sitä suurempi muokkautuvuusalue, eli hyvien olosuhteiden muokkausikkuna 17
18 Eri muokkauskoneiden vetovoiman tarve: kyntöaura, kultivaattori, lautasäes Mikä on kokonaisvetovoiman tarve (kn) entä työleveyttä kohden (kn m -1 ) Vetovoiman tarve on verrannollinen siirrettyyn maatilavuuteen. Tätä kutsutaan spesifiksi vetovoiman tarpeeksi. Mikä on eri koneiden spesifi vetovoimantarve (kn m -2 )? 18
19 Millä mitattiin: traktori, jossa polttoaineenkulutusmittari, joka kalibroitiin vastaamaan VOA tehoa Traktori: MF hv Mittaukset: Hetkellinen polttoaineenkulutus Moottorin kierrosluvut Pyörän nopeus Traktorin nopeus Kalibroitu siten, että renkaiden välittämä vetoteho oli tiedossa eri polttoaineen kulutuksilla ja kierrosluvuilla. 19
20 Mittasimme todellisen työsyvyyden ja muokatun maan tilavuuden
21 Todellinen työsyvyys (cm) Todellinen keskimääräinen muokkaussyvyys säädettyyn syvyyteen nähden Verkligt arbetsdjup (cm) Kultivator Kultivaattori Plog Kyntöaura Tallrik Lautasäes Inställt arbetsdjup (cm) Säädetty työsyvyys (cm) Arvidsson et al Soil & Tillage Research 79,
22 Syvyys alkuperäisestä maanpinnasta (cm) Muokkauspohjan tasaisuus Poikkisuuntainen etäisyys(cm) Kyntöaura Kultivaattori Lautasäes Arvidsson et al Soil & Tillage Research 79,
23 Muokkauskerroksen pohja Lautasäes Kultivaattori 23
24 Missä ja miten maa murtuu muokattaessa? Terä (esim. Kultivaattorin kärki) Edestä: a) Kritiskt Kriittinenarbetsdjup syvyys b) Körriktning Maa murtuu ainoastaan tietyn syvyyden yläpuolelta ts. kriittinen työsyvyys. Kriittisen syvyyden alapuolelta maa ainoastaan muovautuu tai virtaa (maa menee terän ympäri) Sivusta: c) Kriittinen syvyys riippuu maan ominaisuuksista, terän leveydestä ja kulmasta. 24
25 Kyntöauran, kultivaattorin ja lautasäkeen vetovoiman tarve Arvidsson et al Soil & Tillage Research 79, Kyntöaura: korkein vetovoiman tarve (kn m -1 ), mutta alin spesifi vetovoiman tarve (kn m -2 ) 25
26 Spesifinen vetovoiman tarve riippuu maan kosteudesta ja maan lujuudesta Specific draught (kn m -2 ) Kyntöaura Kultivaattori Lautasäes Soil water content (g g -1 ) Specific draught (kn m -2 ) Kyntöaura R 2 = Cohesion (kpa) Mitä kuivempi maa, sitä suurempi spesifi vetovoiman tarve. Mitä lujempi maa (tässä koheesio), sitä suurempi vetovoiman tarve 26
27 Työsyvyys, vetovoiman tarve ja murustuminen: kyntöaura, kultivaattori ja lautasäes Kyntöaura Kultivaattori Lautasäes Kyntöaura Kultivaattori Lautasäes Kyntöaura Kultivaattori Lautasäes Kyntöaura Kultivaattori Lautasäes Arvidsson et al Soil & Tillage Research 79,
28 Vetovoiman tarve kasvaa nopeuden myötä Specific resistance (kn m -2 ) Specific resistance (kn m -2 ) Speed (km h -1 ) Speed (km h -1 ) Ultunan koemittaukset savi (vasen) ja hthes mailla (oikea): spesifi vetovoiman tarve muokkausnopeudesta riippuen; kyntöaura (kolmio), kultivaattori (salmiakki) ja lautasäes (ympyrät) 28
29 Polttoaineen kulutus ja vetovoiman tarve eri muokkausjärjestelmissä (syysviljat) Kokeet tehtiin hiesuisella hiuemaalla (silt loam) ja savimaalla ja Sijainti: Ultuna (SLU Uppsala) 29
30 Koejäsenet ja mitatut työsyvyydet Koejäsen Työsyvyys (cm) A. Kyntöaura 20 B. Matala kyntö 11 E. Kultivaattori, 1 ajo 4 F. Kultivaattori, 2 ajoa 7 M. Carrier lautasmuokkain, 1 ajo 3 N. Carrier lautasmuokkain, 2 ajoa 4 O. Suorakylvö 30
31 Polttoaineen kulutus, savimaa Arvidsson European Journal of Agronomy 33,
32 Polttoaineen kulutus, hiesuinen hiue Arvidsson European Journal of Agronomy 33,
33 Yhteenveto kokeista Ultunan koeasemalla (Uppsala, Ruotsi) Työkone Kyntöaura Kultivaattori Lautasäes Carrier lautasmuokkain S (kn/m 2 ) c c c c d (m) D (kn/m) q t (l/ha) Äes Kylvölannoitin, laahavannas Kylvölannoitin, kiekkovannas Leikkuupuimuri 17 S: Spesifi vetovoima kn/m 2 riippuen savipitoisuudesta (c) D: Vetovoiman tarve per m työleveyttä kn/m tietyllä syvyydellä (d) q t : Polttoaineen kulutus per hehtaari Tulokset: J. Arvidsson (Swedish University of Agricultural Sciences, Uppsala, Sweden) 33
34 Onko maan rakenteella väliä satotasolle? Ovatko satoerot osien välillä pysyviä? Miksi sadossa on eroja? 34
35 Satotason ja maan rakenteen suhde peltotasolla tarkasteltuna 1. askel: Valitaan peltoja, joista on sato kartoitettu Kolme ruotsalaista peltoa (kolme eri maatilaa), 10 vuotta satokartoitusdataa 35
36 2. askel: valitaan satokartoista erilaisia alueita Erilaiset alueet joka pellolta, vertaamalla historiallisia satokarttoja Hyväsatoinen, keskisatoinen ja matalasatoinen alue joka pellolla
37 3. askel: mittauksia ja analyysiä i. Pellot, joista satotasot on kartoitettu ii. iii. iv. o Kolme ruotsalaista peltoa (kolmella eri tilalla), 10 vuotta satokartoitusta Eri alueiden valinta satotasojen perusteella o Yksi korkea-, keskimääräinen- ja matalasatoinen alue joka pellolla. Maan fysikaalisten olosuhteiden määritys näiltä alueilta o Mittaukset pintamaassa (5 cm syvyys) ja pohjamaassa (30 cm syvyys) Sadon ja fyysisten ominaisuuksien vastaavuus o Pitkän aikavälin keskisato riippuu pohjamaan ominaisuuksista 37
38 Fysikaalisten ominaisuuksien mittaus (sadonkorjuun jälkeen) i. Saturoitunut vedenjohtavuus yksinkertaistettu putoavan vesipatsaan menetelmä (Bagarello et al., 2004, Soil Sci Soc Am J 68: 66-73) ii. iii. iv. Murujakauma kuivasta maasta Vedenpidätyskäyrä Irtotiheys v. Maan tiivistysmiskäyrät vi. (yksisuuntainen) Maalaji ja multavuus Kuva: Jens Blomqvist 38
39 Yksinkertaistettu putoavan vesipatsaan tekniikka (Bagarello et al., 2004, Soil Sci Soc Am J 68: 66-73) Kuvat: Jens Blomqvist Joka kohdassa: 42 yksittäistä mittausta, noin 15 litraa vettä Aika t a : t a < 5 minuuttia noin 2/3 kaikista mittauksista; t a > 1 tunti noin 6% kaikista mittauksista 39
40 Yksinkertaistettu putoavan vesipatsaan menetelmä (Bagarello et al., 2004, Soil Sci Soc Am J 68: 66-73) K fs 1 D Tietyllä q renkaan D halkaisijalla * 1 ln 1 ja vesimäärällä, q D 1 a K fs riippuu lähinnä t a q D * 1 q t q 1 q K fs : Saturoituneen maan vedenjohtavuus Δθ: Erotus saturoituneen ja alkuperäisen vesimäärän välillä t a : Aika veden lisäämisestä siihen, että vettä ei enää ole pinnassa D = V/A: Vesipatsaan korkeus mittauksen alussa α*: K fs suhde saturoituneen maan matriisipotentiaaliin 40
41 Satokarttojen data-analyysi (1) Koneiden liike suodatettu (nopeuden ja suunnan nopeat muutokset) (2) Ääriarvot poistettiin jakaumien avulla (3) Leikkuuleveyden aiheuttamat virheelliset mittaukset poistettiin (jakauma, kartta) (4) Datamalli ArcGIS ohjelmistoon (kriging, linear semivariogram model) 41
42 Satokarttojen data-analyysi a) Pitkän aikavälin keskisato (Blackmore, 2000, Computers and Electronics in Agriculture 26: 37-51): n 1 Yi RYi LTA, n 100 Y 1 Mean b) Sadon ajallinen vaihtelu CV (Blackmore, 2000, Computers and Electronics in Agriculture 26: 37-51): CV i 1 n RYi n 1 RY i, LTA RY i, LTA 2 42
43 Esimerkki pitkän aikavälin trendeistä (pitkän ajan suhteellinen keskisato) 43
44 Esimerkki ajallisen vaihtelun kartasta (coefficient of variation, CV) Alue = vakaa, jos CV < 30% (Blackmore, 2000, Computers and Electronics in Agriculture Thomas Keller Agroscope 26: 37-51) Reckenholz-Tänikon Research Station ART 44
45 Pitkän aikavälin keskisato lohkon eri osissa kolmella alueella Korkean sadon alue, H: Keskisadon alue, M: Alhaisen sadon alue, L: 112,5% (CV=16,3%) 99,5% (CV=16,7%) 84,0% (CV=20,7%) (Erot satotasoissa merkittäviä luotettavuusrajalla P < 0,05) Keller et al Soil & Tillage Research 124,
46 Irtotiheys eri satotasojen alueilla Irtotiheys (t/m3) Bulk density (Mg m -3 ) L L H H L L M M H M L H L H M M M H Pelto 1 Pelto 2 Pelto 3 Pelto 1 Pelto 2 Pelto 3 Ruokamulta Topsoil Pohjamaa Subsoil Korkea sato Keskisato Alhainen sato H: high-yielding zone M: medium-yielding zone L: low-yielding zone Keller et al Soil & Tillage Research 124,
47 Murujen keskipainohalkaisija 16 MWD (mm) Korkea sato Alhainen sato High- Low- Averageyielding zone Keskisato Keller et al Soil & Tillage Research 124,
48 Saturoituneen maan vedenjohtavuus, K fs (kattilamenetelmällä) 1200 Pelto 1 Pelto 2 Pelto M H kfs (mm h -1 ) H M H L L Ruokamulta Topsoil M L Pelto 1 Pelto 2 Pelto 3 M M H H L L H M L Pohjamaa Subsoil Korkea sato Keskisato Alhainen sato H: high-yielding zone M: medium-yielding zone L: low-yielding zone Keller et al Soil & Tillage Research 124,
49 Vedenjohtavuus % Vedenjohtavuus alhaisen sadon alueilla verrattuna korkean sadon alueisiin K fs Kfs,Low / Kfs,High (%) E4-vägen Pelto 1 Svanshals Pelto 2 Pelto Vinberga 3 Site Keller et al Soil & Tillage Research 124,
50 Suhteellinen jyväsato suhteessa suhteelliseen veden imeytymiseen K fs 1.0 (100%) = keskisatoinen alue Relative yield R 2 = 0.63; P = Relative K fs Keller et al Soil & Tillage Research 124,
51 miten tämä liittyy kosteustilanteeseen muokkaushetkellä..? (1) Murukokojakauma muokkauksen jälkeen riippuu pellon kosteudesta (2) Oletuksena on vaihteleva kosteus pellolla muokkaushetkellä (3) Tämä: Vaikuttaa maan rakenteeseen Voi vaikuttaa maan oloihin kylvöhetkellä ja kylvöalustan ominaisuuksiin (4) Mikä vaikuttaa sadon kasvuun ja satoon 51
52 Johtopäätökset ja miten sovelletaan (täsmä)viljelyyn (1) Alhaisen sadon alueilla oli huono maan rakenne. Tämä näkyi etenkin: o o Selvästi alempana vedenjohtavuutena, K fs, heikon satotason alueilla Suurempana murujen keskikokona ja korkeampana irtotiheytenä heikon sadon alueilla (2) Maan rakenne on tärkeä (3) Emme saa unohtaa pohjamaata, eli vuotuisen muokkauksen alapuolista kerrosta 52
53 Johtopäätökset - Maan muokkaukselle on optimaalinen kosteus - Optimi on kosteudessa, joka on hieman kuivempaa kuin (alempi) muovautumisraja - Muokkaus liian märissä oloissa vahingoittaa maan rakennetta - Muokkaus liian kuivissa oloissa vaatii paljon energiaa - Muokkautuvuusikkuna riippuu maan tilasta: heikkorakenteinen maa -> hyvin kapea ikkuna - Muokkauksella luotu maan mururakenne (murujakauma) vaikuttaa kasvien kasvuoloihin ja siten satoon - Kosteustilanne ei yleensä ole tasainen koko lohkolla, joten pellon rakenteeseen tulee vaihtelua muokkauksen johdosta, mikä aiheuttaa eroja satotasossa. - Vetotehon tarve on suurin kyntöauralla, mutta maatilavuutta kohden vetotehon tarve on alhaisempi kuin kultivaattorilla tai lautasäkeellä - Kun maa on liian märkä, maan liikuttamiseen menee paljon energiaa, mutta maa ei murustu 53
54 Rahoittajat: Swedish Research Council for Environment, Agricultural Sciences & Spatial Planning (Formas) Swedish Farmers Foundation for Agricultural Research (SLF) Royal Swedish Academy of Agriculture and Forestry (KSLA) Swiss National Science Foundation (SNSF) through the National Research Program 68 Soil Resources (project no ) Swiss Federal Office for Agriculture (FOAG) Swiss Federal Office for the Environment (FOEN) 54
55 Tämän materiaalin tuotti OSMO-hanke Name of the presentation Subtitle Author Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART 55
Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon
Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of Agricultural Sciences, Department
LisätiedotMaan herkkyys tiivistymiselle ja maan muokkaus
Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Maan herkkyys tiivistymiselle ja maan muokkaus Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of Agricultural Sciences,
LisätiedotMaan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila
Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois Tuomas J. Mattila Kilpiän tila Muokkaus herättää voimakkaita tunteita Ray Archuleta, Slake test puoleen jos toiseen From the Soil Up, Donald
LisätiedotMaan tiivistyminen paljonko kuormitusta maa sietää?
Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Maan tiivistyminen paljonko kuormitusta maa sietää? Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of Agricultural
LisätiedotTiivistymisriskin arviointi ja kuinka välttää maan tiivistyminen
Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Tiivistymisriskin arviointi ja kuinka välttää maan tiivistyminen Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of
LisätiedotMaan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus
Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija ja maanviljelijä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 13.12.2018 Huittinen Rikalan Säätiö Maan rakenteen hallinta
LisätiedotMaan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen
Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen Tuomas Mattila Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Maanviljelijä, Kilpiän tila 2 1 Kasvukunnon
LisätiedotMiten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen
LisätiedotMaan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa
Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,
LisätiedotPeltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
LisätiedotKasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK
Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen
LisätiedotKevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos
Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos 26.1.2018 1 Värälän kylä, Elimäki o Suomen kyntämättä viljelyn historiassa Värälän kylä Elimellä on
LisätiedotMaan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,
Maan tiivistymisen välttäminen Tuomas Mattila Maaperäilta, 4.12.2018 Maan tiivistyminen Tiivistymisen haitat Aina tiivistyminen ei näy raitoina Koneketju: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4
LisätiedotUusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä
Sisältö Tiivistyminen osa peltoviljelyn kokonaisuutta Tiivistyminen, hiertäminen Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä Missä syvyydessä maan on tiivistynyt à vai voiko jokin muu syys haitata maan
LisätiedotMuokkauksen perusteet Maan muokkaus Muokkauksen energian kulutus Muokkauskokemuksia ja vähän tuloksiakin
Muokkauksen ja kylvön perusteita, mitä tiedetään ja miten menetellään eri olosuhteissa MML Jussi Esala, yliopettaja (maatalousteknologia) Energia-akatemia Muokkauksen perusteet Maan muokkaus Muokkauksen
LisätiedotMaaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta
Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan
LisätiedotEnergian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala. Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen
Energian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen Traktori ja työkone työssä > polttoaineen kulutus Polttoaineen kulutuksen
LisätiedotMaatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi
Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden
LisätiedotJussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous
Muokkaus- ja kylvötöiden energiankulutus Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous Muokkaustyöstä energiankulutukseen Tämä opas käsittelee polttoaineen kulutusta muokkaus- ja kylvötyössä. Oppaassa selvitetään,
LisätiedotSuorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön
Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa
LisätiedotSäästä polttoainetta. Säädä ja käytä muokkauskoneita oikein. Jussi Esala. SeAMK Elintarvike ja maatalous
Säästä polttoainetta Säädä ja käytä muokkauskoneita oikein Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous Työ ja polttoaineen kulutus Muokkauksen tavoitteena on tehdä maasta hyvä itämis- ja kasvualusta kasveille.
LisätiedotJukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia
Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia Autolla ajavat tietävät hyvin kuinka paljon auto kuluttaa polttoainetta 100 km kohti. Maataloustöissä kulutustietoja
LisätiedotPellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke
Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.
LisätiedotHienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.
Hienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen juha.heiskanen@luke.fi www.luke.fi/henkilosto/juha.heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.2016 Taustaa Hienojakoisia (
LisätiedotHuittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin
Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa
LisätiedotOrgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen
Lisätiedot1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä
LIITE 4. Pellon kunnon havaintolomake LOHKON NIMI: Yleishavainnot lohkolla 1. Pellon kuivuminen muokkauskuntoon keväällä (lohkon sijainti ja kaltevuus huomioiden) 1) Ensimmäisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin
LisätiedotTäsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia. Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi
Täsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi 31.10.2017 Täsmäviljely Pyrkimys parempaan Tavoite parantaa viljelykasvien
LisätiedotPeseekö käyttäjä tekniikan pihtauksessa Jussi Esala - SeAMK
Peseekö käyttäjä tekniikan pihtauksessa Jussi Esala - SeAMK Hanke Polttoaineen kulutuksen vähentäminen kasvinviljelytöissä Traktorin polttoainetta säästävät käyttöperiaatteet Kulutuksen seuranta Hanke
LisätiedotSalaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys
Salaojakonetutkimus Sievi Salaojituksen neuvottelupäivät 22.-23.3.2018 Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet:
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotPeltomaan rakenteen arviointi
Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnepiika, kevätinfo 30.3.2016 Viljavuusautomaatti SÄÄ Lämpö Valo Aurinko Sade VILJELIJÄ Tieto Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet
LisätiedotMaan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pellon vesitalouden toiminta / pohjaveden korkeus Maalaji (mm. savespitoisuus,
LisätiedotMuokkaustöiden energian kulutus. Muokkaus, maan kovuus ja energian kulutus
Muokkaustöiden energian kulutus Muokkaus, maan kovuus ja energian kulutus Muokkauksen tavoitteena on tuottaa maahan kasville sopiva itämis- ja kasvualusta. Siinä itävä siemen saa hyvän maakontaktin joka
LisätiedotPerusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä
Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet: Helena Äijö ja Olle Häggblom, Salaojituksen tutkimusyhdistys ry/salaojayhdistys ry Sami Ovaska ja Eero
LisätiedotViikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto
Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
LisätiedotViljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa
LisätiedotMaan rakenne ja teknologiset ratkaisut
Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut Viljelyn vaikutus maan rakenteeseen perusparannukset kasvinvuorotus maan tiivistyminen uusimman tulokset ja esimerkki
LisätiedotHydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
LisätiedotKuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus
Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Loimaa 4.10.2018 Rikalan Säätiö Maatalouden tärkeimmät
LisätiedotMikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet
Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet Tuomas Mattila Yliopistotutkija, maanviljelijä Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.4.2019 Rikalan Säätiö Kasvukunto? 2 Kasvukunnon osa-alueet viljelijän
LisätiedotOjitus hyvän sadon perusedellytyksenä
Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä Miten motivoida viljelijät peltojen kunnostamiseen Satotaso ja ravinnetaseet pellon kunnon mittareina Salaojitus ja kasvihuonekaasut Salaojituksen tukeminen ja ojitukselle
LisätiedotVALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY
V/Ii1C:n) PPA 1 03400 VIHTI 913-46211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1203 RYHMÄ 13 VUOSI
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotMatala muokkaus - taloudellisia ja biologisia etuja
Matala muokkaus - taloudellisia ja biologisia etuja Syvä vai matala muokkaus? Kyntö vai suorakylvö? Vai jotakin siltä väliltä? Kysymykseen, miten optimoida muokkaus taloudellisesti ja biologisesti, löytyy
LisätiedotAkselipainotutkimus SjT
Akselipainotutkimus 2000-2004 SjT Projektin toteutus: Maaperämittaukset Tarkoituksena oli seurata maan tuotantokunnon tilaa, kun käytössä oli 1-tai 6-rivinen nostokone Vuosien 2000-2005 välisenä aikana
LisätiedotOhran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT
Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka
LisätiedotJärki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi
Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen
LisätiedotVALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY
Vi-AKCn) PPA 1 03400 VIHTI 913-46 211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1197 RYHMÄ 13 VUOSI
LisätiedotMaan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä
LisätiedotMaan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko
Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko 6.5.014 Taustaa Peltomaalla ja sen laadulla on keskeinen merkitys kestävän maataloustuotannon
LisätiedotRakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab
Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Sisältö 1. Rakennekalkituksen tausta mitä tiedämme? 2. Kalkkituotteet
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotMiten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?
Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 13.12. Huittinen Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen TULKINTA
LisätiedotVOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE
VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö
Lisätiedottulevaisuuden teknologiaratkaisut machine kasvinviljelyssä efficient machines Assisting and adaptive agricultural
Traktorinoukinvaunuyhdistelmä EFFIMA Energy and life cycle cost ja efficient machines tulevaisuuden teknologiaratkaisut Assisting and adaptive agricultural machine kasvinviljelyssä AGROMASSI Antti Suokannas
LisätiedotKerääjäkasvit suorakylvössä
Kerääjäkasvit suorakylvössä Tilakokeet Uudellamaalla 217 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21..218 Hannu Känkänen, Luke Kolmen maatilan ruutukokeessa testattiin, miten aluskasvi toimii suorakylvön
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotMaanmuokkauksen omavalvontaohje
Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen
LisätiedotSalaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät
Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät Pat Tuohy, Owen Fenton 3.10.2018 Ilmajoki 4.10.2018 Loimaa Teagasc:
LisätiedotHaasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018
Haasteet sadesyksyn jälkeen Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9,4 milj. euroa 140 työntekijää Peltojen kasvukunto
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotPalkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla
Palkokasvien vaikutus maahan Markku Yli-Halla 12.12.2016 Symbioottinen typensidonta tuottaa suuren osan luonnontilaisissa ekosysteemeissä kiertävästä typestä. Keltamaite Merinätkelmää Vuosaaren hiekkarannalla
LisätiedotGlyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä
Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Jaana Uusi-Kämppä, Sari Rämö ja Heikki Jalli Luke Jokioinen Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011
LisätiedotKokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta
Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti
LisätiedotVA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report
VA K 0 LA Rukkila ACV Helsinki 10 12;Z Helsinki 43 41 61 Pitäjizinmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry 1969 Koetusselostus
LisätiedotRavinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto
Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa
LisätiedotAUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,
AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan
LisätiedotLuomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö
Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö Hanna Tuomisto, FT Vanhempi tutkija Ruralia-instituutti, Helsingin Yliopisto hanna.tuomisto@helsinki.fi Ympäristötiedon foorumi, Helsinki, 30.10.2017
LisätiedotToipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan
Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.11.2012 Liian märkyyden vaikutukset maan tiivistymisriski kasvaa
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotHydrologia. Maanpinnan alaisten vesien jako
Hydrologia L7 Maavedet Maanpinnan alaisten vesien jako Maavesi, vedellä kyllästymätön vyöhyke juurivesi välivyöhyke kapillaarivesi Pohjavesi, vedellä kyllästetty vyöhyke 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden
LisätiedotMiten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa Vilkas pieneliötoiminta
LisätiedotFysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotJoker. Kompakti lautasäes sängen muokkaukseen ja kylvöalustan valmistamiseen
Joker Kompakti lautasäes sängen muokkaukseen ja kylvöalustan valmistamiseen MICHAEL HORSCH: Lautasmuokkaimemme ovat viime vuosina lunastaneet paikkansa nykyaikausessa maan muokkauksessa. Viljelijät arvostavat
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotHuleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1
Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu
LisätiedotMaatilan energian käyttö Jussi Esala - SeAMK. Hanke Maatilojen energian käyttö Energian käytön vähentäminen
Maatilan energian käyttö Jussi Esala - SeAMK Hanke Maatilojen energian käyttö Energian käytön vähentäminen Hanke HY vetää kolmivuotista valtakunnallista hanketta SeAMK ja JAMK osatoteuttajia Manner-Suomen
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotTermodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki
Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät
LisätiedotAINUTLAATUINEN DSD TEKNIIKKA
DISCROLLER HEVA DiscRoller issa on kaikki tehokkaan muokkauskoneen pääpiirteet se toimii se on yksinkertainen ja mikä tärkeintä se säästää aikaa ja rahaa. HEVA DiscRoller in kahden vuoden kehityksen ja
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotEnergiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos
Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2
LisätiedotStrip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio
Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio 20.4.2018 Tila Seitsemän kasvilajia viljelyksessä Ruis, syysvehnä, syys- tai kevät rapsi, ruokaherne,
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Viljavuusanalyysin käyttö Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Näytteenotto - teoriassa Ruudukko Linjamenetelmä 2 Näytteenotto käytännössä lohkot vaihtelevat
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi
Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki-Pyhäjoki alueella 2009-2012 HaKu Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2012 Maankäytön sosio-ekonomisten
LisätiedotINDUSTRIAL HYÖDYLLISTÄ TIETOA. Tutustu Firestonen etuihin. DURAFORCE-UTILITY R8000 UTILITY
RENGASVALIKOIMA MAATALOUSVYÖRENKAAT 2015 HYÖDYLLISTÄ TIETOA Tutustu Firestonen etuihin. Italiassa suunnitellut ja Espanjassa valmistetut Firestonen eurooppalaiset maataloustuotteet vastaavat eurooppalaisten
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotRavinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet
Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet Taustaa Suomalaisilta kivennäismailta poistuu noin 220 kg hiiltä / ha / v (Heikkinen ym. 2013) Org. aines on tärkeässä roolissa
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotMaatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä
Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,
LisätiedotPeltomaan rakenteen arviointi
Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnerenki, Siilinjärvi 13.4.2016 Maan laadun arviointi Maan kemialliset ominaisuudet Onko maassa sopiva happamuus Onko ravinteita viljelyn
Lisätiedot