Maan tiivistyminen paljonko kuormitusta maa sietää?
|
|
- Yrjö Nieminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Maan tiivistyminen paljonko kuormitusta maa sietää? Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Soil & Environment, Box 7014, SE Uppsala, Sweden; thomas.keller@slu.se 2 Agroscope, Department of Natural Resources & Agriculture, Reckenholzstrasse 191, CH Zürich, Switzerland; thomas.keller@agroscope.admin.ch Paimio
2 Maan tiivistyminen: maan kuormasta kasvin stressiin ja ekosysteemipalveluiden heikkenemiseen 68 milj. ha peltomaata on vakavasti tiivistynyt maailmanlaajuisesti (Oldeman et al. 1991) 68 milj. ha 2 Suomen koko Photo: Guy Richard, INRA France Kehityskulkuja: Raskaat koneet (yli 10 t per pyörä) Tehokkaat koneet /Weil/ResearchProjects.cfm Richard et al., 2001, Eur. J. Soil Sci Maan tiivistyminen lisääntyy 2
3 Maan toiminta ja tiivistymisen seuraukset Vesistöt: eroosio, ravinne- ja torjuntaainepäästöt Suodattaa ja puskuroi Aineiden kierrätys Ylläpitää kasvien kasvua Maatalous: tuotanto, kustannukset Veden säätely ja puhdistus Maaperä Elinympäristö ja biodiversiteetti Hydrologia: pintavalunta, heikentynyt varasto Tuottaa raaka-aineita Tukirakenteet Kulttuuriperintö Kasvihuonekaasut From Peter Weisskopf, Agroscope, Switzerland Infrastruktuuri: vaarat 3
4 Maan tiivistyminen: mekaanisesta kuormasta maan toiminnallisuuteen ja kasvin stressiin 4. Maan toiminnallisuuden alenema 1. Renkaan ja maan kosketus Rengaskuorma; kosketuspinta, kuorman jakautuminen Log stress (kpa) Kuorman jakautuminen maahan Void ratio Maan muodonmuutokset Kuorman-venymän suhde Kuorma > lujuus tiivistyminen 4
5 Joitain tärkeitä kysymyksiä (1) Millainen kuorma kohdistuu maahan tietyllä syvyydellä? (2) Muuttaako tämä kuorma maan rakennetta? (3) Jos rakenne muuttuu, miten ja kuinka paljon? (4) Mitä tästä seuraa maan toiminnallisuudelle? (5) Kauanko vaikutukset kestävät (kuinka pysyvää tiivistyminen on)? 5
6 Joitain tärkeitä kysymyksiä (1) Millainen kuorma kohdistuu maahan tietyllä syvyydellä? (2) Muuttaako tämä kuorma maan rakennetta? (3) Jos rakenne muuttuu, miten ja kuinka paljon? (4) Mitä tästä seuraa maan toiminnallisuudelle? (5) Kauanko vaikutukset kestävät (kuinka pysyvää tiivistyminen on)? 6
7 Maan tiivistyminen ei ole aina näkyvää Kuvat: Michel Fischler, AGRIDEA, Switzerland 7
8 Kuinka pysyvää pohjamaan tiivistyminen on? Jokioisten kenttäkoe Savipitoisuus (Vertic cambisol): 48 (0-20 cm) - 66% (40-60 cm syvyys) Salaojitettu n. 1 m syvyyteen Maa tiivistettiin painavilla koneilla (4 ajokertaa, vieriviereen): 19 tonnin teliakselikuorma; rengaspaine: 700 kpa Käsittelyt: verrokki (A0) ja tiivistetty (A2) Tiivistyksen jälkeen: Kevätviljoja Kevyitä koneita Tulokset ja kuvat: Prof Laura Alakukku, Helsingin yliopisto 8
9 Jokioisten tiivistyskoe: liikenne tiivisti maan cm syvyyteen Maan tiivistyminen alensi huokostilavuutta ja makrohuokosten määrää ( huokonen >0.03 mm) Pintamaan (0 20 cm) tiivistyminen poistui kolmessa vuodessa vuosittaisen kynnön ja luonnonprosessien avulla (jäätyminensulaminen, kuivuminen-kastuminen) Yhdeksän vuoden jälkeen, pohjamaan tiivistymä oli mitattavissa cm syvyydessä: - Vedenjohtavuus: -98% - Makrohuokoset (>0.3 mm): -70% - Vähemmän biohuokosia (lierojen käytävät, juurikanavat) A= A0=verrokki C=A2=tiivistetty 1981 Tulokset ja kuvat: Prof Laura Alakukku, Helsinki University verrokki tiivistetty 9
10 Air permeability (μm 2 ) Jokioisten tiivistyskoe: 29 vuotta tiivistyksen jälkeen A0 - verrokki A2 - tiivistetty Air permeability ( m 2 ) Jokioinen, 30 cm depth Air permeability, 8x10 cm cores Geometric means (P=0.045): A0: k a =1.084 m 2 A2: k a =0.036 m 2 Kuvat: Laura Alakukku Makrohuokoset ja ilman läpäisykyky olivat alhaisia kolmen vuosikymmenen jälkeen Berisso et al. 2013, Geoderma , A0 A2
11 Keskisato (%) Jokioisten tiivistyskoe: satotasot (Alakukku, 2000, Adv. GeoEcol. 32) Kesäkuun Rainfall sadanta (mm) June (mm) L L L L S L 110 Grain yield N yield harvested in grain yield Mean yield (%) Tiivistämättömän sato= 100 Vuosia Years after tiivistyksen experimental jälkeen traffic L = Tiivistämätön lakoutui S = Tiivistämättömässä itämisongelmia (syy tuntematon) Vuosi 0 = 1981 and vuosi 17 = 1998 x 17yrs. 11
12 Kuinka pysyvää pohjamaan tiivistyminen on? Kenttäkoe Etelä-Ruotsista Paikka: Brahmehem, eteläinen Ruotsi Tiivistetty 1995 [Arvidsson (2001) Soil & Tillage Research 60, 67-78] Neljä rinnakkaista lohkoa (satunnaistettu koeasetelma) Käsittelyt: (1) Verrokki (ei koetiivistystä) (2) Neljä ajokertaa kuusirivisellä juurikkaan nostokoneella vieriviereen; pellon kosteus kenttäkapasiteetissa Tiivistyksessä käytetty nostokone: 35 t kokonaispaino, eturenkaalla painoa: 10 t Mittaustulokset vuodelta 2009 eli 14 vuotta tiivistyksen jälkeen 12
13 Tiivistyksen vaikutus huokosiin ja maan toimintaan 14 vuotta tiivistyksestä Lamandé et al., Soil Sci, 178(7), Verrokki Berisso et al Persistent effects of subsoil compaction on pore characteristics and functions in a loamy soil. Soil & Tillage Research 122. Tiivistetty 13
14 Maan rakenteen arviointikohde (SSO) Zürich, Sveitsi 14
15 Havaintoja SSO-alalta, 13 kuukautta tiivistymisen jälkeen 15
16 Suhteellinen sato tiivistetty vs. tiivistämätön SSO satotasot (tiivistetty maaliskuussa 2014) Pintamaa muokattu Ei mekaanista kuohkeutusta Tiivistetty Compacted, suorakylvö no-till Kynnetty Control, ploughed verrokki 16
17 Makrohuokosten tilavuus [pf 1.8, til. %] Pintamaan tiivistyminen säilyy ainakin muutamia vuosia vaikka maata kynnetään 15.0 maissi s.vehnä s.ohra nurmi tiivistys 2.5 medians Tiivistämätön, muokattu Kerran tiivistetty, muokattu Jan Aug Feb Sept Mrch Oct Apr Nov Jun Weisskopf et al Soil & Tillage Research 111, quartile range Dec muokkaus 17
18 Tiivistyneen maan suhteellinen sato (%) Maan tiivistyminen pitkäaikaisia vaikutuksia Normaali muokkaus Vuosien 2-12 keskimääräinen sadon alenema 3% Suorakylvö Sveitsiläinen pitkän ajan tiivistymisseurantakoe Päiviä tiivistymisen jälkeen 18
19 Palautuminen Tiivistymisen kustannukset = kumulatiivinen maan toimintakyvyn menetys (l. satotappio) tiivistämisen jälkeen, laskettu yli ajan, kunnes maa on palautunut ennalleen Maan ominaisuus (esim. kasvien kasvu) Alkutilanne Tiivistymisvahinko / kustannus Palautumisnopeus Tiivistymisen vaikutus Tapaus 1: suuri vaikutus, kohtuullinen vahinko (pintamaan tiivistymä) Tapaus 2: kohtuullinen vaikutus, suuri vahinko (pohjamaan tiivistymä) Aika 19
20 Tiivistymisen kustannukset alempana satotasona joitain huomioita ja laskelmia Oletetaan pysyvä 5% sadonalenema pohjamaan tiivistymisestä (voi olla aliarvio) 5% (yhdestä tiivistyskerrasta) vastaa: - Täyskatovuosi kerran 20 vuodessa - 5 ha tuottamatonta alaa 100 ha tilalla Suomessa, n tonnia viljaa korjataan vuosittain, 5% kato vastaa: tonnin tappiota vuosittain Oletetaan hinnaksi 100 /tonni (karkea suuruusluokka) - Taloudellinen tappio
21 Kuinka yleistä maan tiivistyminen on? Epävarmoja lukuja ja määritelmiä (esim. Mikä on pahoin tiivistynyt ), mutta joitain arvioita: 25 vuotta sitten: 68 milj. ha peltomaata vakavasti tiivistynyt maailmanlaajuisesti (Oldeman et al. 1991) 5-10 vuotta sitten : 36 milj.ha peltomaata pahoin tiivistynyt EU:ssa ( 5 vuotta sitten: 1/3 Sveitsin keskiosien peltomaasta on tiivistynyt (Umweltzentralschweiz.ch nr 3/2013) 3 vuotta sitten: Haastattelututkimuksessa 70% ruotsalaisista viljelijöistä ilmoitti tiivistymisen aiheuttavan ongelmia heidän tilallaan (the Rai-soilcomp project, Hack-Ten Broeke et al. 2014) 21
22 Miten maan tiivistymisen tunnistaa pellolla? Photo: Tino Colombi, ETH Zürich 1) Selviä ongelmia: seisovaa vettä, heikkoa kasvua, pahaa hajua Photos: Thomas Keller 22
23 Miten tiivistymisen tunnistaa pellolla? 2) Maan rakenteen visuaalinen tarkastelu Tiivistyneen maan tunnistaa: Laattamainen rakenne Vähän tai ei näkyviä huokosia Teräväreunaisia ja sileäpintaisia muruja ja kokkareita 23
24 Kuinka tiivistymisen tunnistaa pellolla? 2) Maan rakenteen visuaalinen tarkastelu Huono rakenne Hyvä rakenne Kuvat: Bettina Marbot, Agridea, Switzerland 24
25 Kuinka tiivistyminen tunnistetaan pellolla? 2) Visuaalinen maan rakenteen tarkastelu Huono rakenne Hyvä rakenne Kuvat: Bettina Marbot, Agridea, Switzerland 25
26 Kuinka voidaan tunnistaa tiivistyminen pellolla? 2) Visuaalinen maan rakenteen tarkastelu Huono rakenne Hyvä rakenne Kuvat: Bettina Marbot, Agridea, Switzerland 26
27 Visual evaluation of soil structure (VESS) 27 Guimarães et al. 2011, Soil Use and Management, 27,
28 Visual evaluation of soil structure (VESS) 28 Guimarães et al. 2011, Soil Use and Management, 27,
29 Visual evaluation of soil structure for subsoils (SubVESS) Ball et al. 2015, Soil & Tillage Research, 148,
30 VESS esimerkki: tiivistyskoe Tanskasta Verrokki 8 t rengaskuorma 30 Ball et al. 2015, Soil & Tillage Research, 148,
31 Kuinka tunnistetaan maan tiivistyminen pellolla? 3) Mittaukset, esim. Vaakapenetrometri jatkuvatoimiseen tiiviysmittaukseen 31
32 Satotaso ja penetrometrivastus Korkea sato Alhainen vastus Naderi-Boldaji M., Alimardani R., Sharifi A., Hemmat A., Keyhani A., Loonstra E., Weisskopf P., Stettler M. & Keller T Use of a triple-sensor fusion system for on-the-go measurement of soil compaction. Soil & Tillage Research, 128,
33 Maan rakenteen suojeleminen perusideoita 1. Ennaltaehkäisy tärkeämpää kuin korjaaminen palautuminen = vie aikaa ja rahaa, ei palaudu kunnolla 2. Vältä pohjamaan tiivistämistä palautuminen = vie aikaa ja rahaa, ei palaudu kunnolla ruokamultakerros = voidaan ennallistaa 3. Maan rakenteen suojeleminen = miten? a) Vältä kaikkia muutoksia maan rakenteessa (varovaisuusperiaate) ei minkäänlaista muodonmuutosta b) noudata kynnysarvoja ei muodonmuutosta joka ylittäisi rakenteelle määritetyt reunaehdot From Peter Weisskopf, Agroscope, Switzerland 33
34 Maan tiivistyminen: mekaanisesta kuormasta maan toimintoihin ja kasvin stressiin 4. Maan toimivuuden muutokset 1. Renkaan ja maan kosketus Rengaskuorma; kosketusala, kuorman jakautuminen Log stress (kpa) Kuorman jakautuminen maassa Void ratio Maan muodonmuutokset Kuorma-venymä -suhde Kuorma > lujuus tiivistyminen 34
35 Pystysiirtymä Pystykuorma Mitä tapahtuu maalle, kun rengas ajaa sen yli? Maksimikuorma Riippuu: kuormasta (rengaskuorma, kosketuspinta, renkaan ilmanpaine) ja maasta (olosuhteet) Muodonmuutos Riippuu: kuormituksesta ja maan lujuudesta 35
36 Maan tiivistyminen: yksinkertainen malli Tiivistymisriski on korkea, kun: Kuormitus on suuri, ja/tai Maan lujuus (Kuormituksen ja muodonmuutosten suhde) Log stress (kpa) maan lujuus 0.7 on alhainen Void ratio Kuormitus maassa 0.4 Lujuus <> Kuormitus Kuorma > lujuus Pysyvä muodonmuutos, irtotiheyden kasvu = vähemmän huokosia = Tiivistyminen Kuorma lujuus Elastinen (palautuva) muodonmuutos 36
37 Kuinka tiivistymistä voidaan vähentää? Maan kuormitus Maan lujuus Vähennä kuormitusta Lujuus <> Kuormitus Kuorma > lujuus Pysyvä muodonmuutos, irtotiheyden kasvu = vähemmän huokosia = Tiivistyminen Kuorma lujuus Elastinen (palautuva) muodonmuutos 37
38 Kuinka maan tiivistymisriskiä voi vähentää? Maan kuormitus Maan lujuus Lisää maan lujuutta Lujuus <> Kuormitus Kuorma > lujuus Pysyvä muodonmuutos, irtotiheyden kasvu = vähemmän huokosia = Tiivistyminen Kuorma lujuus Elastinen (palautuva) muodonmuutos 38
39 Kuinka voidaan vähentää maan tiivistymistä? Maan kuormitus Maan lujuus Pidä huolta, että maan kuormitus maan lujuus Lujuus <> Kuormitus Kuorma > lujuus Pysyvä muodonmuutos, irtotiheyden kasvu = vähemmän huokosia = Tiivistyminen Kuorma lujuus Elastinen (palautuva) muodonmuutos 39
40 Kuinka tiivistymistä voidaan vähentää? Maan kuormitus Maan lujuus Vähennä kuormitusta Lujuus <> Kuormitus Kuorma > lujuus Pysyvä muodonmuutos, irtotiheyden kasvu = vähemmän huokosia = Tiivistyminen Kuorma lujuus Elastinen (palautuva) muodonmuutos 40
41 Rengaskuorman ja renkaan ilmanpaineen vaikutus kuormitukseen Kenttäkoe hiuesavella (clay loam) (35% savea) Rengaskuorma: Edessä: 8.6 tonnia Takana: 3.3 tonnia Rengas: 1050/50 R32 Renkaan ilmanpaine: Edessä: 100 kpa, 150 kpa tai 250 kpa Takana: 150 kpa 41
42 Koeasetelma Tallennin Kuorma ja siirtymä -anturit Painumaanturit Tietokone 42
43 Anturi pystykuormalle ja pystysiirtymälle Pystykuorma (Load cell) Pystysiirtymä h= p ( g) -1 43
44 0.0 Syvyys (m) Mitattu pystysuuntainen kuormitus etu- ja takarenkaan kohdalla Mitattu Uppmätt paine tryck (kpa) (kpa) Djup (m) ringtryck 250 kpa - hjullast 86 kn ringtyck 150 kpa - hjullast 86 kn ringtryck 100 kpa - hjullast 86 kn 1.0 ringtryck 150 kpa - hjullast 33 kn Pohjamaan kuormitusta voi vähentää vain pienentämällä Keller & Arvidsson (2004) Technical solutions to reduce the risk of subsoil compaction: Effects of dual wheels, tandem wheels and tyre inflation rengaskuormaa pressure on stress propagation in soil. Soil & Tillage Research, 79(2),
45 Koneiden painon ja maan kuormituksen kehitys Mean normal stress (kpa) Vuosi: 1938 / paino: 2800 kg Vuosi: 2014 / paino: kg cm syvyys: max = 90 kpa cm syvyys = 120 kpa 40 cm syvyys: max = 90 kpa cm syvyys: max = 30 kpa Stettler, Keller & Arvidsson (2014) Julkaisematon.
46 Maan kuormitus (kpa) Keskim. Paine maahan (kpa) Rengaskuorma (Mg) Rengastilavuus(m 3 ) Kosketuspinta(m 2 ) Koneiden painon ja maan kuormituksen kehitys Tiivistelmä: Puimureilla, paino per rengas on kasvanut 4 kertaiseksi vuodesta 1950 Renkaat ovat kehittyneet ja kasvaneet-> maan ja renkaan välinen kuormitus ei ole kasvanut paljoa (jopa vähentynyt) Maan kuormitus etenkin pohjamaassa on kaksinkertaistunut Year Schjønning et al. (2015) Advances in Agronomy, 133,
47 Kuinka maan tiivistymisriskiä voi vähentää? Maan kuormitus Maan lujuus Lisää maan lujuutta Lujuus <> Kuormitus Kuorma > lujuus Pysyvä muodonmuutos, irtotiheyden kasvu = vähemmän huokosia = Tiivistyminen Kuorma lujuus Elastinen (palautuva) muodonmuutos 47
48 Maan tiivistymisalttius (Lähde: ) 48
49 Maan tiivistymisalttius Voidaan arvioida erikseen Luontainen alttius tiivistymiselle maalaji, maannos, jne., ja Tulokset ja taulukot: Jones et al. (2003) Soil Tillage Res. 73,
50 Maan tiivistymisalttius Todellinen alttius tiivistymiselle (luontainen alttius ja maan kosteustilanne). Tulokset ja taulukot: Jones et al. (2003) Soil Tillage Res. 73,
51 Alttius tiivistymiselle Tiivistymisriski yhdistää todellisen alttiuden ja maatalouskoneiden aiheuttman kuormituksen Tulokset ja taulukot: Jones et al. (2003) Soil Tillage Res. 73,
52 Esikuormituslujuus (kpa) cm syvyydessä Kuinka voidaan lisätä maan lujuutta? Pitkällä aikavälillä (vuosia tai vuosikymmeniä): kehitä maan rakennetta multavuus, juuret, Förkonsolideringstryck (kpa) på cm djup Kyntö Plöjning Kevennetty muokkaus Reducerad bearbetning Päivät Dagar Horn (2004) 52
53 Maan lujuus kasvaa Esikuormituslujuus (kpa) Kuinka voidaan lisätä maan lujuutta? Lyhyellä aikavälillä: odota, että maa kuivuu Förkonsolideringstryck (kpa) y = 0.86x R 2 = 0.52 y = 1.03x R 2 = 0.87 Maa I (30% savea) Maa II (50% savea) Maan Vattenbindande imu (kpa) tryck (kpa) Kuivempaa 53
54 Maan vesitilavuus (%) Ainoa tapa pitää maa kuivana on kasvattaa kasveja (Esimerkki: hiuemaa (loam) Zürich, Sveitsi) Sademäärä (mm) Maan vesimäärä 20 cm syvyydessä Paljas Bare soil maa Grassland Nurmi 54
55 Maan vesitilavuus (%) Ainoa tapa pitää maa kuivana on kasvattaa kasveja (Esimerkki: hiuemaa (loam) Zürich, Sveitsi) Sademäärä (mm) Maan vesimäärä 70 cm syvyydessä Paljas maa Bare soil Grassland Nurmi 55
56 Maan lujuus kasvaa Maan lujuus riippuu kosteudesta (esim. Hiuemaat (loam)) Esikuormituslujuus (kpa) From: Per Schjønning (Aarhus University, Danmark) Kuivempaa 56
57 Maan lujuus kasvaa Maan lujuus riippuu kosteudesta: hietamaat Esikuormituslujuus (kpa) From: Per Schjønning (Aarhus University, Danmark) Kuivempaa 57
58 Maan lujuus riippuu kosteudesta ja savipitoisuudesta märkä kuiva Maan kosteus (cbar) From: Per Schjønning (Aarhus University, Danmark) Esikuormitus kpa Savipitoisuus (cbar) Savimäärä kasvaa 58
59 Kuinka voidaan vähentää maan tiivistymistä? Maan kuormitus Maan lujuus Pidä huolta, että maan kuormitus maan lujuus Lujuus <> Kuormitus Kuorma > lujuus Pysyvä muodonmuutos, irtotiheyden kasvu = vähemmän huokosia = Tiivistyminen Kuorma lujuus Elastinen (palautuva) muodonmuutos 59
60 Tiivistymisen ehkäisy: esim. 60
61 Pystykuorman ja siirtymän mittaus maassa 0.0 Measured vertical stress (kpa) Depth (m) Tyre inflation pressure 250 kpa Tyre inflation pressure 150 kpa Tyre inflation pressure 100 kpa 61 Method: Arvidsson & Andersson, Proc 14 th Conf. ISTRO, Puławy PL.
62 Paljonko kuormitusta maa sietää? Siirtymä (m/m) Ei pysyvää muodonmuutosta, jos paine < 50 kpa (maan kosteus kenttäkapasiteetissä) sääntö : ei yli 50 kpa 50 cm syvyydessä (Schjønning et al Soil Use Management 28(3), Rusanov, Soil Tillage Res. 29, : Suurin kuorma 50 cm syvyydessä: kpa Kuorma (kpa) Keller et al In situ subsoil stress-strain behavior in relation to soil precompression stress, Soil Science,
63 Johtopäätökset Maan tiivistyminen heikentää useita maan toiminnallisia ominaisuuksia, kuten kasvien kasvua. Pohjamaan vahingot kestävät pitkään (vuosikymmeniä!) Maa vahingoittuu sekunneissa, mutta palautumisessa menee vuosikymmeniä Haluamme ehkäistä tiivistymistä: kuorma < maan lujuus Kullakin maalla lujuus riippuu kosteudesta (nopea muutos). Hyvän rakenteen aikaansaaminen vie kauan (vuosia tai vuosikymmeniä). Pohjamaan tiivistyminen alentaa satoa vain vähänlaisesti, mutta vaikutukset ovat pysyviä! 5% sadonmenetys (mikä voi olla aliarvio) pohjamaan tiivistymän vuoksi vastaa : - Täyskatovuosi kerran 20 vuodessa - 5 ha tuottamatonta alaa 100 ha tilalla milj. vuotuinen tappio viljanviljelyssä Suomessa
64 Rahoittajat: Swedish Research Council for Environment, Agricultural Sciences & Spatial Planning (Formas) Swedish Farmers Foundation for Agricultural Research (SLF) Royal Swedish Academy of Agriculture and Forestry (KSLA) Swiss National Science Foundation (SNSF) through the National Research Program 68 Soil Resources (project no ) Swiss Federal Office for Agriculture (FOAG) Swiss Federal Office for the Environment (FOEN) 64
65 Tämän materiaalin tuotti OSMO-hanke Name of the presentation Subtitle Author Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART 65
Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon
Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of Agricultural Sciences, Department
Tiivistymisriskin arviointi ja kuinka välttää maan tiivistyminen
Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Tiivistymisriskin arviointi ja kuinka välttää maan tiivistyminen Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of
Maan herkkyys tiivistymiselle ja maan muokkaus
Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Maan herkkyys tiivistymiselle ja maan muokkaus Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of Agricultural Sciences,
Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä
Sisältö Tiivistyminen osa peltoviljelyn kokonaisuutta Tiivistyminen, hiertäminen Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä Missä syvyydessä maan on tiivistynyt à vai voiko jokin muu syys haitata maan
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen
Peltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,
Maan tiivistymisen välttäminen Tuomas Mattila Maaperäilta, 4.12.2018 Maan tiivistyminen Tiivistymisen haitat Aina tiivistyminen ei näy raitoina Koneketju: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4
Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen
Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen Tuomas Mattila Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Maanviljelijä, Kilpiän tila 2 1 Kasvukunnon
Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut
Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut Viljelyn vaikutus maan rakenteeseen perusparannukset kasvinvuorotus maan tiivistyminen uusimman tulokset ja esimerkki
Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa
Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,
Optimaalinen kosteus muokkaukselle ja eri muokkauskoneiden vetovoiman tarve Thomas Keller 1,2
Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Optimaalinen kosteus muokkaukselle ja eri muokkauskoneiden vetovoiman tarve Thomas Keller 1,2 1 Swedish University
Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus
Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija ja maanviljelijä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 13.12.2018 Huittinen Rikalan Säätiö Maan rakenteen hallinta
Millaiset renkaat valitsin ja miksi?
Millaiset renkaat valitsin ja miksi? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Paimio 13.12.2027 Rikalan Säätiö Renkaiden valinnan vaiheet 1/3 Varaa riittävästi aikaa 2-3
Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila
Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois Tuomas J. Mattila Kilpiän tila Muokkaus herättää voimakkaita tunteita Ray Archuleta, Slake test puoleen jos toiseen From the Soil Up, Donald
Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin
Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua
Sisältö Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua Humuspehtoori 3 vuotta. Viljelymaan hyvän hoidon seminaari 27.2.214 Tyrväntö Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Maan rakenne Maalajien väliset
Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pellon vesitalouden toiminta / pohjaveden korkeus Maalaji (mm. savespitoisuus,
Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto
Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa
Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa
Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke
Maan vesitalous ja kasvukunto 19.3. ja 21.3.2019 Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke Ilmasto muuttuu Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää pellon vesivarojen parempaa hyödyntämistä
Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan
Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.11.2012 Liian märkyyden vaikutukset maan tiivistymisriski kasvaa
Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko
Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko 6.5.014 Taustaa Peltomaalla ja sen laadulla on keskeinen merkitys kestävän maataloustuotannon
Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta
Maan rakenne Muhkea maaperä tapahtuma, 5.9.2018 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön
Maan rakenteen muodostuminen. Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan. (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen
Maan rakenteen muodostuminen Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan Sisältö Maan rakenteen muodostuminen Viljelyn perustoimenpiteet ja maan rakenne Eloperäinen aines Maan tiivistämisen välttäminen
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
Suorakylvöseminaari 2018
Suorakylvöseminaari 2018 1 Viljelysmaa ha / henkilö Maa pystyy sitomaan typpeä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan. Maa pystyy sitomaan vettä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan. KAURA
Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa Vilkas pieneliötoiminta
1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä
LIITE 4. Pellon kunnon havaintolomake LOHKON NIMI: Yleishavainnot lohkolla 1. Pellon kuivuminen muokkauskuntoon keväällä (lohkon sijainti ja kaltevuus huomioiden) 1) Ensimmäisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin
TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla
TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät
Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön
Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen
Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos
Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos 26.1.2018 1 Värälän kylä, Elimäki o Suomen kyntämättä viljelyn historiassa Värälän kylä Elimellä on
Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet
Sisältö Eloperäisen maan fysikaaliset Maan fysikaaliset viljely Eloperäisen aineksen maatuminen fysikaaliset Viljelyn vaikutus maatumiseen Päästöt alas ja viljelyvarmuutta ratkaisuja turvepeltojen
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen
Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen Merja Myllys Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jokioinen valokuvat: Markus Gustafsson RaHa-seminaari 22.1.2013 . juurten välityksellä Juuren
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
Nurmituotanto ja maan tiivistyminen
Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin
Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet
Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet Tuomas Mattila Yliopistotutkija, maanviljelijä Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.4.2019 Rikalan Säätiö Kasvukunto? 2 Kasvukunnon osa-alueet viljelijän
Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit
www.infres.eu Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit Johanna Routa, Metla Metsäenergia nyt ja 2030 teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 ohjelman vuosiseminaari Jyväskylä, Laajavuori 8.
Kylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 1. Kasvu ja maan kasvukunto 1/3 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian
Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä
Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon
Maan kasvukunnosta huolehtiminen
Maan rakenteen muodostuminen (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen rakenne eri kokoiset ja muotoiset rakenne murut (aggregaatit) Maan kasvukunnosta huolehtiminen Kuva: Liisa Pietola /HY 21 Ympäristö
Akselipainotutkimus SjT
Akselipainotutkimus 2000-2004 SjT Projektin toteutus: Maaperämittaukset Tarkoituksena oli seurata maan tuotantokunnon tilaa, kun käytössä oli 1-tai 6-rivinen nostokone Vuosien 2000-2005 välisenä aikana
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE
VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö
Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi
Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen
Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?
Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 13.12. Huittinen Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen TULKINTA
Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa
Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa Kristiina Regina (Luke) ja Laura Alakukku (HY) 12.12.2016 Maan rakenne maan toiminta tuotannon ja ympäristön kannalta Viljelykierto
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,
Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu
Sisältö Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari Ilmajoki 20.11.2014 Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Lanta maatilan tuotantosysteemissä
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa
Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto & Visa Nuutinen Luonnonvarakeskus VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Kasteliero (Lumbricus
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
RAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
Säilörehun tiivistämisen tavoite
Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä 27.1.2017 Seinäjoki Areena, Sarkamessut Tiivistymisen onnistuminen NurmiArtturitiloilla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Säilörehun tiivistämisen
Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet
Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet Taustaa Suomalaisilta kivennäismailta poistuu noin 220 kg hiiltä / ha / v (Heikkinen ym. 2013) Org. aines on tärkeässä roolissa
TRAKTORI MAXI TRACTION IF MAXI TRACTION PERFORMER 65. Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä.
RENGASVALIKOIMA MAATALOUSVYÖRENKAAT 2016 TRAKTORI MAXI TRACTION IF Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä. Jopa 20 % suuremmat kuormat. Erinomainen ajomukavuus suurissakin
MITEN VÄLTÄN MAAN HAITALLISEN TIIVISTYMISEN MAATALOUSRENKAIDEN AVULLA?
HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 175 MITEN VÄLTÄN MAAN HAITALLISEN TIIVISTYMISEN MAATALOUSRENKAIDEN AVULLA? MITEN VÄLTÄN MAAN HAITALLISEN TIIVISTYMISEN MAATALOUSRENKAIDEN AVULLA? 2018
Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä
Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?
Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu
INDUSTRIAL HYÖDYLLISTÄ TIETOA. Tutustu Firestonen etuihin. DURAFORCE-UTILITY R8000 UTILITY
RENGASVALIKOIMA MAATALOUSVYÖRENKAAT 2015 HYÖDYLLISTÄ TIETOA Tutustu Firestonen etuihin. Italiassa suunnitellut ja Espanjassa valmistetut Firestonen eurooppalaiset maataloustuotteet vastaavat eurooppalaisten
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna
Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26
Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia
Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia Jaana Uusi-Kämppä, Eila Turtola, Sari Rämö, Heikki Jalli, Marja Poteri 2, Pentti Ruuttunen, Risto Uusitalo, Visa Nuutinen, Marja Jalli ja Jukka Salonen Luke Jokioinen
Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä
Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Jaana Uusi-Kämppä, Sari Rämö ja Heikki Jalli Luke Jokioinen Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden
Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen
Nurmesta Tulosta -hanke Pellon kasvukunto Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen Pellon kasvukunto Tiedostettuja Ravinteet ph Vesitalous Entä nämä? Pinta-ja muokkauskerroksen tiiviys Jankon tiiviys Maan
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä
Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä Miten motivoida viljelijät peltojen kunnostamiseen Satotaso ja ravinnetaseet pellon kunnon mittareina Salaojitus ja kasvihuonekaasut Salaojituksen tukeminen ja ojitukselle
Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla
Palkokasvien vaikutus maahan Markku Yli-Halla 12.12.2016 Symbioottinen typensidonta tuottaa suuren osan luonnontilaisissa ekosysteemeissä kiertävästä typestä. Keltamaite Merinätkelmää Vuosaaren hiekkarannalla
Maanparannus ja maaperän havainnointi
Maan tiivistymisen vaikutukset ja niiden kestoaika Sisältö Maanparannus ja maaperän havainnointi JUNO hankkeen tilaisuudet 22.11.217 Säkylä ja 23.11.217 Paimio Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake
Toimita lomake maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2019. Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake Viranomaisen merkinnät Lomake vastaanotettu,
Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun
Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.
Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.2019 Kasvinviljelytila Eurajoella Viljat ja härkäpapu Luomu, SV2 menossa
LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Viljavuusanalyysin käyttö Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Näytteenotto - teoriassa Ruudukko Linjamenetelmä 2 Näytteenotto käytännössä lohkot vaihtelevat
Sisältö. Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela
Sisältö Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela! ""# $ %&!! Kaamanen: EC + chamber # Lompolojänkkä: EC + chamber Sodankylä: EC + chamber (212 ) Tervalamminsuo: EC + chamber (212 ) Alkkia: EC + chamber Jokioinen:
VILMA hankkeen työpaja Vihti,
Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa
=> Tavoite 0,5 bar rengaspaine 3000 kg rengaskuormalla. Rengaskuorma kg
Millaiset renkaat puimuriin ja miksi? APUA RENGASVALINTAAN Märkinä syksyinä puimuri on suurimpia riskejä maan rakenteelle. Vakiorenkaita paremmat renkaat vähentävät tiivistymisriskiä. Miten valita sopivat
Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin
Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2013 www.tyynelantila.fi 2. PÄIVÄ I Investointien järkevyys II Heikon lenkin korjaaminen eloperäisen aineksen lisäämisen
Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys
Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys Pat Tuohy, Owen Fenton 3.10.2018 Ilmajoki 4.10.2018 Loimaa Kuoppatesti Menetelmä kehitettiin Heavy
Rengastyypin ja ilmanpaineen merkitys maantiivistymisen ehkäisyssä
11.4.2018 Rengastyypin ja ilmanpaineen merkitys maantiivistymisen ehkäisyssä Rengasmerkinnät Renkaan rakenne Vyö Ristikudos Vyörenkaan kosketuspinta-ala +30% verrattuna vastaavan kokoiseen ristikudosrenkaaseen
Suorakylvöseminaari 2019
Suorakylvöseminaari 2019 1 2 5 Kokonaisala yht. 1348 t/ha 578 t/ha 43% Luomun osuus viljasadosta 3,2% 252 t/ha 19% Syyskyntö ja kevätkyntö yht. 830 t/ha 388 t/ha 29% CA-viljelyala yht. Kevennetty
Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä
Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet: Helena Äijö ja Olle Häggblom, Salaojituksen tutkimusyhdistys ry/salaojayhdistys ry Sami Ovaska ja Eero
Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan
Maan tiivistymisen vaikutukset ja niiden kestoaika Sisältö Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan Menestyvä maatilayritys hankeen tilaisuus
Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.
Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
Peltomaan rakenteen arviointi
Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnepiika, kevätinfo 30.3.2016 Viljavuusautomaatti SÄÄ Lämpö Valo Aurinko Sade VILJELIJÄ Tieto Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet