Säästä polttoainetta. Säädä ja käytä muokkauskoneita oikein. Jussi Esala. SeAMK Elintarvike ja maatalous
|
|
- Tyyne Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Säästä polttoainetta Säädä ja käytä muokkauskoneita oikein Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous
2 Työ ja polttoaineen kulutus Muokkauksen tavoitteena on tehdä maasta hyvä itämis- ja kasvualusta kasveille. Onnistuneen muokkauksen jälkeen kylvölannoittimella kylvetyllä siemenellä on hyvä yhteys kosteaan maahan; siemen itää nopeasti ja kehittää laajan juuriston keräämään ravinteita ja kosteutta nopean kasvun turvaamiseksi. Hyvärakenteisessa ja hyvin muokatussa maassa kaasujen vaihto on riittävän tehokasta sekä kasvin että maan kannalta. Muokkauksessa muokkauskerrokseen mullataan uuden kasvuston tarpeisiin edellisen kasvuston jätteet, karjanlanta sekä mm. kalkki. Maan pinta myös tasaantuu muokkauksessa, joko tarkoituksella tai tahattomasti, muokkausmenetelmästä riippuen. Erityisesti kyntäminen voi jopa kasvattaa maan pinnan korkeuseroja, mutta nämä epätasaisuudet tasaantuvat kylvömuokkauksen yhteydessä. Muokkaus- ja kylvötekniikka täytyy suunnitella yhdessä. Esimerkiksi jos kylvössä käytetään perinteistä sivupyöräkylvölannoitinta ja laahavannasta, täytyy maa olla muokattuna tehokkaammin kuin jos kylvetään kokkareita murskaavalla takapyörälannoittimella tai syörakylvölannoittimella, joka vaatii kaikkein vähiten kyntöä edeltävää käsittelyä. Polttoainetta tarvitaan maan leikkaamiseen, maan rakenteen hienontamiseen, maan sekoittamiseen ja maan siirtämiseen. Kaikki nämä toiminnot tulevat esiin eri tavoin eri muokkausja kylvömenetelmissä. Polttoainetta kuluu sitä enemmän, mitä hienommaksi maan rakenne halutaan, mitä syvempi kerros käsitellään ja mitä useampi käsittelykerta tarvitaan. Näistä tinkimällä polttoaineen kulutus saadaan laskemaan, mutta muokkauksesta saavutettava hyöty saattaa myös pienentyä ja alentaa satoa. Kuva 1. Oikeaan asentoon säädetty aura sivulta ja takaa katsottuna. 2
3 Kyntöauran säätäminen Peltotöistä kyntäminen kuluttaa eniten polttoainetta hehtaaria kohden. Kynnettäessä jäykällä savimaalla voi kulutus nousta jopa yli 30 l/ha. Pienilläkin prosentuaalisilla säästöillä voi säästää korkeasta polttoainekulutuksesta jopa enemmän kuin mitä kuluu johonkin kevyempään työhön. Jotta kyntäminen onnistuisi ja olisi taloudellista, kyntöauran on oltava oikein säädetty (Kuvat 1 ja 2). Auran ojaslinjan tulisi olla 90 kulmassa maahan nähden. Ojaslinjan poikkema pystysuunnasta kynnökseen päin, lisää siiven ja viilun välistä kitkaa. Käytännössä toisinaan ilmenevä, mutta selkeästi havaittavissa oleva 10 säätövirhe, voi lisätä polttoaineen kulutusta usealla kymmenellä prosen- tilla. Polttoaineen kulutusta lisäävät suurempi kitka sekä painon siirtyminen pois vetäviltä pyöriltä ja tämän myötä lisääntynyt luisto. Kyntämättömän maan suuntaan kallistettu aura kulkee hieman pienemmällä kulutuksella, mutta tällöin on vaarana, että siipi ei ohjaa viiluja riittävän tiiviisti edellisiä vasten. Toinen kulutusta lisäävä säätövirhe syntyy, jos auran ensimmäisen viilun leveys säädetään sarka-aurassa vetokartun kulmansäädöllä tai kaksoisaurassa säädetään auran kulma väärin vetokolmioon nähden. Väärin säädetyssä aurassa vetovarret eivät ole kyntötilanteessa symmetrisesti takapyörien välissä ja polttoaineenkulutus on suurempi kuin oikeilla säädöillä kynnettäessä. Kyntövastus N/dm 2 Auran sivuttaiskallistuksen aste Kuva 2. Auran sivukallistuman vaikutus kyntövastukseen. Positiivinen kulma tarkoittaa, että aura on kallistettu kynnetyn maan suuntaan. (Niittymaa) 3
4 Kuiva savi Vetovastus kn/m Kuiva hiue Märkä hiue Normaali hiue Kyntösyvyys cm Kuva 3. Auran vetovastus (kn/m) savi- ja hiuemaalla kolmessa eri kosteudessa 13, 17 ja 21 cm:n kyntösyvyyteen kynnettäessä. Normaalikosteus oli muovailtavuuden raja-arvon tuntumassa. (Arvidsson 2004) Auran kohtaama vetovastus on sitä suurempi, mitä syvempään kynnetään (Kuva 3). Kuvan mukaan vetovastusta voidaan alentaa oleellisesti tinkimällä muokkaussyvyydestä ja kyntämällä oikeaan aikaan. Polttoaineen kulutus alenee samassa suhteessa vetovastuksen kanssa. Tämä edellyttää, että traktorin kuormitusaste pystytään pitämään riittävänä alentuneesta vetovastuksesta huolimatta. Useiden kokeiden perusteella on laskettu, että kulutus nousee 1 2 l/ha jokaista kyntösyvyyteen lisättyä senttimetriä kohden. Kun tavanomainen kyntösyvyys ylittyy, voi kulutus nousta enemmänkin tiiviin kyntöanturan vuoksi. Kyntöanturan rikkominen on tosin usein syvän kynnön tavoitteena. Terän työleveyden kasvattaminen laskee polttoaineen kulutusta (Kuva 4), koska leikkurille ja vantaalle tulee työleveysmetriä kohden vähemmän leikkaavaa työtä. Viilun leveyden tulisi olla vähintään 1,5 kyntösyvyys (cm). Jos kyntöviilun paksuus on yli 2/3 osaa leveydestä voi viilun kääntyminen tiiviisti edellistä viilua vasten vaarantua. 4
5 Auran siipi siirtää maasta irrotetun viilun tilansa verran sivuun. Hehtaarin kyntötyössä siirretään noin m 3 maata. Mitä suuremmalla nopeudella kynnetään, sitä suurempi kiihtyvyys viilulle annetaan ja sitä enemmän työhön tarvitaan voimaa ja polttoainetta (Kuva 5). Ajonopeuden vaikutus kulutukseen riippuu siipityypistä. Nykyisin Suomessa käytetään auroissa loivamuotoisia ja hieman ruuvimaiseksi muotoiltuja siipiä. Kuvassa 5 on käytetty lyhyttä ja lieriömäistä siipityyppiä, jolle on ominaista kulutuksen nouseminen nopeasti nopeuden lisääntyessä. Erityisesti suuremmilla kyntönopeuksilla lyhyt lieriömäinen siipi hajottaa viilua, sekoittaa maakerroksia ja tarvitsee enemmän energiaa kuin loiva siipi. Kaikilla siipityypeillä yli 10 km/h nopeudella kyntäminen alkaa vaikuttaa, maalajista riippuen, kynnön laatuun ja kasvattaa riskiä vaurioittaa aura maassa olevaan kiveen. Ajonopeuden nostaminen tekee kuitenkin kyntöauran ja traktorin käytöstä tehokkaampaa ja alentaa työmenekkiä eli hehtaarille käytettävän työn aikaa. Polttoaineen kulutus % Terän leveys cm Kuva 4. Terän työleveyssäädön vaikutus polttoaineen kulutukseen kyntösyvyyden pysyessä vakiona (Kverneland terätyyppi 8). Suhdeluku 100 % ilmaisee kulutuksen terän 35 cm:n säädöllä (Pettersson 1989). Polttoaineen kulutus l/ha Kyntönopeus km/h Työmenekki h/ha Kuva 5. Kyntönopeuden vaikutus polttoaineen kulutukseen ja työmenekkiin kolmiteräisellä auralla. (Moizi 2006) 5
6 Käyttäjä joutuu kyntäessä ottamaan huomioon myös traktorin moottorin kuormitusasteen. Kuvan 6 käyrässä on oletuksena, että nopeutta kasvatetaan vaihteistolla moottorin pyörimisnopeuden pysyessä ennallaan. Käyrä osoittaa tilannetta, jossa alhaisen kyntönopeuden vuoksi vetovastus ja tehontarve ovat pienimmillään. Moottori kuormittuu vähän ja tämä johtaa huonoon moottorin hyötysuhteeseen (korkea ominaiskulutus g/kwh), jolloin hehtaarikohtainen kulutus on korkea. Kun esimerkissä nostetaan ajonopeutta, moottorin hyötysuhde nousee nopeammin kuin auran vetovastus ja tämän seurauksena hehtaarikohtainen kulutus alenee. Moottorin hyötysuhde on parhaimmillaan 6 km/h nopeudella. Nopeuden nostaminen tästä lisää hehtaarikohtaista kulutusta, koska vetovastus kasvaa ja pyörät luistavat enemmän. Nopeuden nostaminen voi kuormittaa moottorin äärimmilleen. Tämä yleensä alentaa hyötysuhdetta ja lisää hehtaarikohtaista kulutusta entisestään. Jos alhainen ajonopeus on käytännössä tarpeen säilyttää, on kuljettajan vaihdettava suuremmalle vaihteelle ja alennettava moottorin pyörimisnopeutta. Nykyisillä traktoreilla vaihteistoautomatiikka tekee tämän kuljettajan puolesta. Näin moottorin kuormitusaste ja hyötysuhde nousevat ja hehtaarikohtainen kulutus pysyy alhaisena. Kulutus l/ha ha/h l/ha Työsaavutus ha/h Ajonopeus km/h Kuvio 6. Ajonopeuden vaikutus polttoaineen kulutukseen kyntötyössä, kun moottorin pyörimisnopeus säilyy vakiona ja nopeutta lisätään voimansiirron välitystä muuttamalla (portaallinen tai portaaton vaihteisto). (Ahokas) Auran siiven kulmaa on totuttu säätämään niin, että traktorin takarenkaat mahtuvat kyntövakoon. Tällä säädöllä siipi siirtää viilua enemmän sivulle päin ja lisää näin myös hieman viilun murtumista ja maakerrosten sekoittumista. Nämä kaikki lisäävät hiukan polttoaineen kulutusta. Auran kunto vaikuttaa harvoin merkittävästi polttoaineen kulutukseen. Hyvin kuluneet auran terät ja vantaat voivat kuitenkin ainakin välillisesti vaikuttaa kulutukseen. Kuluneilla terillä auran massasta entistä suurempi osa tarvitaan pitämään aura työsyvyydessä ja tämä massa on poissa traktorin vetäviltä pyöriltä ja lisää luistoa. Tylsät kärjet voivat myös hieman kasvattaa vetovastusta. Nämä molemmat voivat myös lisätä hieman polttoaineen kulutusta. 6
7 Yksi muokkauskerta kultivaattorilla säästää Kuvassa 7 esitetään perinteisen kultivaattorinpiikin työperiaate. Maahantunkeutumiskulmasta ja piikin mallista riippuen piikki sekoittaa voimakkasti maakerroksia nostamalla maata ylös eteen ja sivuilleen. Yhden piikin muokkausalueen muoto on leveäpohjaisen V-kirjaimen muotoinen. Yksittäiset muokkausalueet yhdistyvät sitä paremmin ja pinnasta tulee sitä tasaisempi, mitä tiheämmässä kultivattorin piikit ovat. Sama vaikutus saadaan piikin kärjessä olevalla hanhenjalkatyyppisellä levikkeellä tai vaakatasossa olevilla siivekkeillä. n piikin muokkausyvyyden lisääntyessä jossain vaiheessa ylittyy piikin mallista riippuvainen kriittinen syvyys, jossa piikki alkaa syrjäyttää maata sivuilleen. Kriittisen syvyyden ylitys voi aiheuttaa maan tiivistymistä. Vetovastus 3 metrin työleveydelle kn Yli 32 mm murujen osuus % Ominaisvastus kn/m 2 Aura Kyntösyvyys 23 cm n. 13,5 cm jäykkä hanhenkalkaterä n. 7,5 cm jäykkä hanhenkalkaterä n. 13 cm 80 mm jäykkä terä n. 10 cm 210 mm jäykkä terä n. 8 cm 80 mm jäykkä terä n. 8 cm 80 mm jäykkä kulunut terä n. 8 cm 80 mm jäykkä siivellinen terä n. 7 cm 80 mm jousiterä Kuva 8. Auran ja piikkimalliltaan erilaisten kultivaattoreiden aiheuttama vetovastus 3 m työleveyttä kohti, yli 32 mm murujen osuus muokkauskerroksesta sekä maan ominaisvastus. Taulukko pohjautuu Arvidssonin 2010 savimaalla mittaamaan aineistoon. Ajosuunta Muokkautumisvyöhyke Maan pinta Kriittinen syvyys Edestä Muokkautumisvyöhyke Muokkaussyvyys Kuva 7. n piikin työtavan periaate. 7
8 Maan ominaisvastus saadaan jakamalla piikin aiheuttama vastus piikin muokkaamalla alalla. Kuvassa 8 on eräästä kokeesta saatuja savimaan ominaisvastuslukemia erityyppisille kultivaattorin piikeille sekä kyntöauralle. Tutkimuksen ja käytännön havaintojen perusteella hanhenjalkaterän tapaiset piikit ja myös jotkut nykyiset siipityyppiset piikit aiheuttavat selvästi alhaisimmat ominaisvastukset ja polttoaineen kulutuksen. Energiatalouden kannalta olisi parempi, että piikin tunkeutumiskulma maahan olisi melko pieni eli piikki suuntaisi maan liikkeen voimakkaasti ylöspäin (Kuva 9). Maakerrokset ja kasvinjäteet sekoittuvat tehokkaasti, kun piikin etupinnan kierre tai asetettujen siipien kulmat ovat sopivat. - Piikkiin kohdistuva voima kn Vetovastus Pystyvoima Piikin kulman aste maahan nähden Kuva 9. Piikin kulman aste maahan nähden ja sen vaikutus vetovastukseen ja pystyvoimaan. (Spoor ja Godwin 1977) n käyttö perusmuokkauksessa vähentää polttoaineen kulutusta kyntämiseen nähden vain, jos kultivointi tapahtuu oleellisesti kyntösyvyyttä matalampaan ja muokkauskertoja on vain yksi. Jos muokkaussyvyys on selvästi suurempi kuin puolet kyntösyvyydestä, tai jos muokkauskertoja on kaksi, polttoaineen säästöt eivät ole merkittäviä. Työsaavutus (ha/h) voi tässäkin tapauksessa olla vielä kyntötyön työsaavutusta korkeampi. Kyntöä korvaavat menetelmät Kuva: Markus Hagenlocher, Wikimedia Commons, CC-BY-SA-3.0. Hanhenjalkaterä voivat vähentää myös kylvömuokkaustarvetta joko niin, että s-piikkiäestyskerrat vähenevät tai kylvömuokkaus voi parhaimmillaan jäädä pelkän kylvölannoittimeen kytketyn muokkarin varaan. 8
9 Säästä polttoainetta s-piikkiäestyksessä S-piikkiäkeen piikin muokkaustapaan pätevät samat periaatteet kuin kultivaattorin piikkiin (Kuva 7). S-piikkiäkeen piikit ovat kooltaan kultivaattorin piikkejä pienempiä. Piikkien kärkilaput ovat tyypillisesti mm, mutta joissakin tapauksissa 50 mm leveitä. Kuvassa 7 näkyvä kriittinen syvyys ei ylity S-piikkiäkeellä, koska sen muokkaussyvyys on vain 2 7 cm. Suurin yksittäinen vetovastus, ja tämän myötä suurin polttoaineen kulutus, aiheutuu s-piikkiäkeen piikkien vastuksesta. Piikkien aiheuttama vastus riippuu maalajista, muokkaussyvyydestä ja ajonopeudesta (Kuva 10). Ensimmäisellä muokkauskerralla piikin vastus on aina suurempi kuin myöhemmillä kerroilla. Muokkaussyvyyden kaksinkertaistaminen kaksin- tai kolminkertaistaa piikin aiheuttaman vastuksen. Tämän vuoksi on syytä välttää tarpeettoman syvää muokkausta. Jäykillä savimailla muokkaussyvyys on säädettävä polttoainekulutuksesta huolimatta niin syväksi, että siemen saadaan kylvettyä tarpeeksi kosteaan maahan. Muokkauskauden alkuvaiheessa, kun maa juuri kantaa muokkauskaluston, maan kuiva kerros ja muokkauskerros ovat ohuemmat, jolloin maa muokkautuu pienemmällä kulutuksella kuin myöhemmin syvempään muokattaessa. Piikin vetovastus N Savi, 7 km/h, 1. kerta Savi, 13 km/h Multa, 7 km/h, 1. kerta Savi, 10 km/h Savi, 7 km/h Multa, 13 km/h Multa, 10 km/h Multa, 7 km/h Muokkaussyvyys cm Kuva 10. S-piikin vetovastus toisella muokkauskerralla kolmella eri muokkaussyvyydellä ajonopeuden muuttuessa. S-piikin kärkilapun leveys oli 34 mm. (Mäkinen 1985) 9
10 Multamailla piikin aiheuttama vastus on pienempi kuin kovemmalla maalla, joten äestyskin kuluttaa polttoainetta vähemmän. Multamaita ja muita kosteudeltaan hyviä maita muokataan usein turhan syvään, jolloin polttoainetta kuluu turhaan. Äes on mitoitettava muokkaamaan hyvin tilan kovimmat maat. Tällainen äes on kuitenkin turhan painava ja tehokas kevyiden multamaiden muokkaukseen. Jos äestä vielä vedetään vetovastukseen nähden ylimitoitetulla traktorilla, voi keveiden maiden hehtaarikohtainen kulutus nousta samaan kuin jäykillä savimailla. Ajonopeus vaikuttaa kuvion 10 mukaisesti polttoaineen kulutukseen. Nopeudesta ei voi tinkiä polttoainekulu- Piikkien vetovastus 45 % Etulatavastus 29 % Tukipyörät 9 % Varpajyrä 17 % Kuva 11. S-piikkiäkeen vetovastusten jakautuminen eri tekijöiden kesken (Ahokas). tuksen alentamiseksi, koska muokkaustyötä tehdään kiireiseen aikaan ja kaikki muokkausteho on syytä hyödyntää. Joissakin S-piikkiäkeissä voi olla maan kokkareita murustavia ja maata tasaavia latoja edessä olevan lisäksi myös äkeen keskellä piikkiakseleiden välissä tai äkeen takana. Muokkauksen polttoaineen kulutukseen vaikuttavat piikkien lisäksi ennen piikkejä olevan ladan tai muun maata tasaavan laitteen käyttö ja säädöt, kantavien pyörien kulkuvastus ja äkeen takana olevan haran tai varpajyrän aiheuttama vastus (Kuva 11). Äkeen aiheuttama vetovastus ja siten polttoaineen kulutus kasvavat maata muokkaavien ja käsittelevien elementtien lisääntyessä. Etulata aiheuttaa pikkien ohella merkittävän osan äkeen aiheuttamasta vastuksesta ja siten polttoaineen kulutuksesta. Jos lata on säädetty niin, että sen edessä kulkee koko ajan multaa, voi hehtaarikohtainen kulutus nousta 1 2 l. Uusissa äkeissä varpajyrä ei ole tavanomainen varuste. Aikaisemmin sitä käytettiin äkeen takana piikkien jättämän muokkausjäljen tasaamiseen. Varpajyrä voi lisätä kulutusta huomattavasti erityisesti multamaalla, mikäli varpajyrä kantaa suuren osan äkeen massasta. 10
11 Muokkaus- ja kylvöketjun hallinta Tilan muokkaus- ja kylvöketjun valintaan vaikuttavat monet asiat. Polttoainekulutus ei yleensä ole ollut keskeisimpiä valintaperusteita, sillä kaikkiin muokkaus- ja kylvötöihin kuluu yhteensä korkeintaan muutaman sadan jyväkilon arvosta polttoainetta. Perusmuokkaus aiheuttaa suurimman osan koko muokkaus- ja kylvöketjun polttoaineen kulutuksesta. Kyntöön perustuvassa muokkauksessa perusmuokkauksen osuus voi olla yli puolet koko ketjun kulutuksesta (Kuva 12). Lähes yhtä paljon polttoainetta kuluu kahdesti tehtävään kultivattorimuokkaukseen, jossa ensin muokataan matalaan ja toisella kerralla syvempään. Kuviossa 12 näkyvät muokkausvalintojen merkitykset. Muokkausvälinekohtaiset lukemat ovat keskimääräisiä lukemia eri tutkimuksista. Lukemiin vaikuttavat edellä mainitut säädöt, muokkausvälineen tyyppi ja rakenne sekä käyttöperiaate. Lukemat kattavat vain lohkon sisällä tapahtuvan ajon. Polttoaineen kulutukseen on lisättävä 5 20 % kattamaan tilan ja lohkojen väliset siirtymiset. Muokkaus- ja kylvöketjun kulutus l/ha SAVI Kyntö + 2 muokkausta + kylvö Kyntö + 1 muokkaus + kylvö + 1 muokkaus + kylvö + kylvö Suorakylvö MULTA Kyntö + 2 muokkausta + kylvö Kyntö + 1 muokkaus + kylvö + 1 muokkaus + kylvö + kylvö Suorakylvö Kuva 12. Erilaisten muokkaus- ja kylvöketjujen vaikutus polttoainekulutukseen. 11
12 Sisällysluettelo 2 Työ ja polttoaineen kulutus 3 Kyntöauran säätäminen 7 Yksi muokkauskerta kultivaattorilla säästää 9 Säästä polttoainetta S-piikkiäestyksessä 11 Muokkaus- ja kylvöketjun hallinta Säästä polttoainetta Säädä ja käytä muokkauskoneita oikein Maata tulee muokata vain sen verran kuin siemenen hyvä itäminen ja kasvu vaativat. Väärin säädetty aura voi lisätä polttoainekulutusta yhtä paljon kuin mitä kuluu yhteen muokkauskertaan s-piikkiäkeellä. Erityisesti keveillä mailla liian järeän muokkauskaluston aiheuttama polttoainekulutus voi olla merkittävästi suurempi kuin oikein mitoitetun. Oikea muokkaus- ja kylvölannoitinvalinta voi vähentää muokkauskertoja ja siten merkittävästi vähentää myös hehtaarikohtaista kulutusta. Oppaan tiedot perustuvat tutkimustuloksiin ja esimerkkeihin. Varmista aina omalta osaltasi ohjeiden sopivuus. Lisää maatalouden energiatietoa
Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK
Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen
LisätiedotJussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous
Muokkaus- ja kylvötöiden energiankulutus Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous Muokkaustyöstä energiankulutukseen Tämä opas käsittelee polttoaineen kulutusta muokkaus- ja kylvötyössä. Oppaassa selvitetään,
LisätiedotEnergian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala. Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen
Energian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen Traktori ja työkone työssä > polttoaineen kulutus Polttoaineen kulutuksen
LisätiedotPellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke
Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.
LisätiedotMuokkauksen perusteet Maan muokkaus Muokkauksen energian kulutus Muokkauskokemuksia ja vähän tuloksiakin
Muokkauksen ja kylvön perusteita, mitä tiedetään ja miten menetellään eri olosuhteissa MML Jussi Esala, yliopettaja (maatalousteknologia) Energia-akatemia Muokkauksen perusteet Maan muokkaus Muokkauksen
LisätiedotJukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia
Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia Autolla ajavat tietävät hyvin kuinka paljon auto kuluttaa polttoainetta 100 km kohti. Maataloustöissä kulutustietoja
LisätiedotPeseekö käyttäjä tekniikan pihtauksessa Jussi Esala - SeAMK
Peseekö käyttäjä tekniikan pihtauksessa Jussi Esala - SeAMK Hanke Polttoaineen kulutuksen vähentäminen kasvinviljelytöissä Traktorin polttoainetta säästävät käyttöperiaatteet Kulutuksen seuranta Hanke
LisätiedotMaatilan energian käyttö Jussi Esala - SeAMK. Hanke Maatilojen energian käyttö Energian käytön vähentäminen
Maatilan energian käyttö Jussi Esala - SeAMK Hanke Maatilojen energian käyttö Energian käytön vähentäminen Hanke HY vetää kolmivuotista valtakunnallista hanketta SeAMK ja JAMK osatoteuttajia Manner-Suomen
LisätiedotMuokkaustöiden energian kulutus. Muokkaus, maan kovuus ja energian kulutus
Muokkaustöiden energian kulutus Muokkaus, maan kovuus ja energian kulutus Muokkauksen tavoitteena on tuottaa maahan kasville sopiva itämis- ja kasvualusta. Siinä itävä siemen saa hyvän maakontaktin joka
LisätiedotMaatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi
Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden
LisätiedotEnergiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos
Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
LisätiedotKevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos
Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos 26.1.2018 1 Värälän kylä, Elimäki o Suomen kyntämättä viljelyn historiassa Värälän kylä Elimellä on
LisätiedotJOUSTOPIIKKIÄKEET. Maxer Pro Maxer Master Pro Master Premium SK. www.k-maatalous.fi
2014 JOUSTOPIIKKIÄKEET Maxer Pro Maxer Master Pro Master Premium SK www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS Maxer Pro Maxer Pro Maxer Pro on tarkoitettu sekä syksyllä että keväällä tapahtuvaan muokkaukseen sekä
LisätiedotVAKOLAn tiedote no 38/86 ERIPAINOS KONEVIESTI n:o 12/86 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. j ikklaihijaijänniiiia JA POLTTOAINEEN KULUTUS
0340 OLKKALA 93-462 VALTON MAATALOUSKONEDEN TUTKMUSLATOS STATE RESEARCH NSTTUTE OF ENGNEERNG N AGRCULTURE AND FORESTRY j ikklaihijaijänniiiia JA POLTTOANEEN KULUTUS VAKOLAn tiedote no 38/86 ERPANOS KONEVEST
LisätiedotMaaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta
Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan
LisätiedotTraktorit ja työkoneet Jukka Ahokas
Traktorit ja työkoneet Jukka Ahokas 1 Esipuhe Tämä materiaali on tuotettu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittaman Maaseudun Energia-akatemia nimisen hankkeen (http://www.energia-akatemia.fi)
LisätiedotTraktorit ja työkoneet Jukka Ahokas
Traktorit ja työkoneet Jukka Ahokas 1 Sisältö 1 Traktorimoottorit 4 1.1 Traktorimoottorit......................................... 4 1.2 Moottorin polttoainetalous.................................... 5
LisätiedotTuottavuutta ja kustannussäästöjä
Tuottavuutta ja kustannussäästöjä vieskanmetalli.com Tarkka kylvösyvyys kylkipyörällä Parempi oljen katkaisu Tarkka syöttömääränsäätö Suuri rengaskoko Pieni vetotehontarve 2 3 Patentoitu tarkkuusvannas
LisätiedotPotila TUOTTEET. Joustopiikkiäkeet Kultivaattorit Pintaäkeet. www.k-maatalous.fi
Potila TUOTTEET Joustopiikkiäkeet Kultivaattorit Pintaäkeet www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS DETAIL A SCALE 6:25 Maxer Pro Maxer Pro Maxer Pro on tarkoitettu sekä syksyllä että keväällä tapahtuvaan muokkaukseen
LisätiedotTARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN.
TITAN TARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN. Monipuolinen kylvölannoitin minimimuokkaukseen ja perinteiseen kylvöön Tume Titan on ominaisuuksiltaan vakuuttava kylvötöiden kumppani jonka voi varustaa myös
LisätiedotMatala muokkaus - taloudellisia ja biologisia etuja
Matala muokkaus - taloudellisia ja biologisia etuja Syvä vai matala muokkaus? Kyntö vai suorakylvö? Vai jotakin siltä väliltä? Kysymykseen, miten optimoida muokkaus taloudellisesti ja biologisesti, löytyy
LisätiedotTuottavuutta ja kustannussäästöjä
Tuottavuutta ja kustannussäästöjä Työaika Konekustannukset Polttoaine Ympäristökuormitus Luotettava ja kestävä SK-malli Yli 1400 käyttäjää Suuri rengaskoko Vakiovannas Kylvösyvyyden säätö Kylvöautomatiikka
LisätiedotStrip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio
Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio 20.4.2018 Tila Seitsemän kasvilajia viljelyksessä Ruis, syysvehnä, syys- tai kevät rapsi, ruokaherne,
LisätiedotKyntöaurat. Teksti ja kuvat: Anni Lyyra 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu
Kyntöaurat Teksti ja kuvat: Savonia-ammattikorkeakoulu Sisällys Viljapellon vuosikierto dia 4 Kyntämisen merkitys dia 5 Kynnön ajankohta dia 6 Kyntöaura dia 8 Auran rakenne dia 10 Työkoneen valinta dia
LisätiedotTuottavuutta ja kustannussäästöjä
Tuottavuutta ja kustannussäästöjä Työaika Konekustannukset Polttoaine Ympäristökuormitus 2 3 Kokonaisleveydet 3- ja 4-metriä Patentoidut tarkkuusvantaat Portaaton syöttömääränsäätö Suuri rengaskoko Keskimerkkarit
LisätiedotKasvinviljelyn energiankulutus Tapani Jokiniemi 10.12.2014
Kasvinviljelyn energiankulutus Tapani Jokiniemi 10.12.2014 Maataloustieteiden laitos / Tapani Jokiniemi / www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2012 Energia ja maatalous Energiasuhde kuvaa tuotteiden sisältämän
LisätiedotJukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia
Taloudellinen traktori Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia Traktorin teho, vääntömomentti ja polttoaineen kulutus Traktorin teho on helpointa mitata voimanottoakselilta, koska moottoria ei
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
LisätiedotKonetyönäytöspäivä Juvalla 12.7.2013
Konetyönäytöspäivä Juvalla 12.7.2013 2014 Anne Tillanen, Pirjo Kivijärvi ja Veikko Hintikainen MTT 28.2.2014 *************************************************************************************** Tilaisuuden
LisätiedotTuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin
Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin Varmatoimiset kylvökoneet kaikkiin olosuhteisiin Sängelle Muokatulle Nurmelle DS-MALLISTO DS, C -ja L-malleissa sama säiliö ja runkorakenne Suorakylvöön
LisätiedotTuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin
Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin Varmatoimiset kylvökoneet kaikkiin olosuhteisiin Sängelle Muokatulle Nurmelle DS-MALLISTO DS, C -ja L-malleissa sama säiliö ja runkorakenne Suorakylvöön
LisätiedotLAUTASMUOKKAIN RUBIN 12
LAUTASMUOKKAIN RUBIN 12 Syvempi, nopeampi ja tehokkaampi muokkaus: Rubin 12 2 Aikaisemmilla lautasmuokkaimilla voitiin tehokkaasti ja tasaisesti sekoittaa kasvijätteitä ja maata noin 12 cm syvyyteen. Rubin
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotKverneland-pakkeri. Valmis kylvöalusta kerta-ajolla
Kverneland-pakkeri Valmis kylvöalusta kerta-ajolla Kylvöalusta valmiiksi kerta-ajolla Kyntö ja pakkerin käyttö on ympäristön kannalta luonnollisin rikkakasvien torjuntamenetel mä. Tällä menetelmällä voidaan
LisätiedotTuottavuutta ja kustannussäästöjä
Tuottavuutta ja kustannussäästöjä 2 Patentoitu tarkkuusvannas etukylkipyörällä Kaksoisputket: siemen ja lannoite paremmin erilleen. Peittopyörän painatuksen säätö Työsyvyyden säätö 0-7 cm. Vannasviiksi
Lisätiedot1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä
LIITE 4. Pellon kunnon havaintolomake LOHKON NIMI: Yleishavainnot lohkolla 1. Pellon kuivuminen muokkauskuntoon keväällä (lohkon sijainti ja kaltevuus huomioiden) 1) Ensimmäisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin
LisätiedotJuolavehnän torjunta luomutuotannossa
Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas
Lisätiedotmahdollistaa tie- ja peltoprofiilin muotoilun.
SUOMI Monipuolinen lana peltojen tasaukseen ja teiden kunnossapitoon. Kestävä rakenne, jossa on käytetty erikoislujia rakenneteräksiä. Kaikki toiminnot ovat hydraulisia. Siipien sylintereissä on varoventtiilit
LisätiedotYleisiä tietoja polttoaineenkulutuksesta. Ilmanvastus
Yhteenveto Yhteenveto Tässä asiakirjassa esitellään ja selitetään lyhyesti ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat tekijät. Voimanotto on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa siihen, kuinka
LisätiedotYleistietoja polttoaineenkulutuksesta. Yhteenveto PGRT
Yhteenveto Yhteenveto Tässä asiakirjassa esitellään ja selitetään lyhyesti ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat tekijät. Ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat useat eri tekijät: Renkaat
LisätiedotTUOTTEET Joustopiikkiäkeet Pintaäkeet Jyrät.
TUOTTEET 201 Joustopiikkiäkeet Pintaäkeet Jyrät Master Master Master -äkeet ovat joustopiikkiäkeiden keskiraskasta sarjaa. inattavat Potila Master -joustopiikkiäkeet edustavat äestekniikan huippulaatua
LisätiedotKOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma
KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,
LisätiedotMaan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä
LisätiedotMaatalouden energiankäyttö ja energian säästäminen Maataloustieteen päivät 2012
Maatalouden energiankäyttö ja energian säästäminen Maataloustieteen päivät 2012 Jukka Ahokas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Maatalouden energian käyttö Maatalouden osuus
LisätiedotVähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä
Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää
LisätiedotMonitoimimultaimet: Ecoridger, Speedridger, Weeder
Monitoimimultaimet: Ecoridger, Speedridger, Weeder Yksi investointi, kolme konetta AVR Monitoimimultain yhdistää kolme toimintoa samaan runkoon. Yksinkertaisesti vaihtamalla muutamia komponentteja, voit
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotJoker. Kompakti lautasäes sängen muokkaukseen ja kylvöalustan valmistamiseen
Joker Kompakti lautasäes sängen muokkaukseen ja kylvöalustan valmistamiseen MICHAEL HORSCH: Lautasmuokkaimemme ovat viime vuosina lunastaneet paikkansa nykyaikausessa maan muokkauksessa. Viljelijät arvostavat
LisätiedotTARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN. Monipuolinen kylvölannoitin minimimuokkaukseen ja perinteiseen kylvöön
TITAN TARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN. Monipuolinen kylvölannoitin minimimuokkaukseen ja perinteiseen kylvöön Tume Titan on ominaisuuksiltaan vakuuttava kylvötöiden kumppani jonka voi varustaa myös
LisätiedotEsittelykoneen lisävarusteet: Isot renkaat 19.0/45-17 (norm. 400/60-15.5), Hydraulisesti kokoon taittuva varpajyrä, 2 kpl maantasoituslevyjä.
Esittelykonehinnasto - Kuhn maanmuokkaus Kuhn Discover XM 32 lautasäes: Koneella on ajettu noin 30 hehtaaria. Sarjanumero A1380. Valmistusvuosi 2010. Koneessa on voimassa tehdastakuu 1v. Vakiovarusteet:
LisätiedotKÄYTTÖOHJE TARKKUUSVANNAS KÄYTTÖ HUOLTO
KÄYTTÖOHJE TARKKUUSVANNAS KÄYTTÖ HUOLTO Tarkkuusvantaan kylvösyvyyden säätö Tarkkuusvantaan (ks. Kuva 1) kylvösyvyys säädetään vannaskohtaisesti kylkipyörän (osa 1.1) korkeutta säätämällä. Kylkipyörän
LisätiedotSuorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön
Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö
LisätiedotPARAS KYLVÖLANNOITIN KAIKKIIN OLOSUHTEISIIN.
NOVA COMBI PARAS KYLVÖLANNOITIN KAIKKIIN OLOSUHTEISIIN. Nova Combi on yleiskylvölannoitin kaikille viljelymenetelmille ja kaikille maalajeille. Kone käy rajoituksetta niin suorakylvöön, minimimuokattuun
LisätiedotPOTILA. NOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE Mallit K 11, 13 ja 15
POTILA NOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE Mallit K 11, 13 ja 15 Kiikostentie 7 FIN-38360 KIIKOINEN FINLAND Puh. 02 5286 500 Fax. 02 5531 385 2 / 2006 POTILA NOSTOLAITEKULTIVAATTORIEN KÄYTTÖOHJE Mallit:
LisätiedotVA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report
VA K 0 LA Rukkila ACV Helsinki 10 12;Z Helsinki 43 41 61 Pitäjizinmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry 1969 Koetusselostus
LisätiedotPARAS KYLVÖLANNOITIN KAIKKIIN OLOSUHTEISIIN.
NOVA COMBI PARAS KYLVÖLANNOITIN KAIKKIIN OLOSUHTEISIIN. Nova Combi on yleiskylvölannoitin kaikille viljelymenetelmille ja kaikille maalajeille. Kone käy rajoituksetta niin suorakylvöön, minimimuokattuun
LisätiedotPOLTTOAINEEN KULUTUS PELTOTÖISSÄ
POLTTOAINEEN KULUTUS PELTOTÖISSÄ AHOKAS J. (toim.) 26 MAATALOUSTIETEIDEN LAITOS JULKAISUJA HELSINGIN YLIOPISTO MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Yhteistyössä HELSINKI 2013 ISSN 1798-744X (Online)
LisätiedotKyntö ja kyntöaura. Vakolan tiedote 33/82
03450 OLKKALA 913-46211 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY Kyntö ja kyntöaura Agr. Jussi Esala Vakolan tiedote 33/82 ERIPAINOS
Lisätiedot10 vinkkiä ympäristötietoisemmasta autoilusta
FIA:n Make Cars Green kampanjan tavoite on vähentää autojen ympäristövaikutuksia ja auttaa kuljettajia valitsemaan ympäristöystävällisemmät vaihtoehdot autoilussaan. 10 vinkkiä ympäristötietoisemmasta
LisätiedotAINUTLAATUINEN DSD TEKNIIKKA
DISCROLLER HEVA DiscRoller issa on kaikki tehokkaan muokkauskoneen pääpiirteet se toimii se on yksinkertainen ja mikä tärkeintä se säästää aikaa ja rahaa. HEVA DiscRoller in kahden vuoden kehityksen ja
LisätiedotMaan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,
Maan tiivistymisen välttäminen Tuomas Mattila Maaperäilta, 4.12.2018 Maan tiivistyminen Tiivistymisen haitat Aina tiivistyminen ei näy raitoina Koneketju: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4
LisätiedotJussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous
Traktorin polttoaineen kulutuksen seuranta Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous E ½ FUEL F Traktori kuluttaa suuren osan tilalla käytetystä polttoaineesta. Raskaissa maanmuokkaustöissä traktorin
Lisätiedot1. Hidaskäyntiset moottorit
1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue
LisätiedotVahva rakenne. Helppokäyttöinen. Vakiovannas
Suuri rengaskoko Isot matalapaineiset renkaat Pieni pintapaine peltoon Renkaat painavat kivet ja kannot maahan Pieni vetotehon tarve Vakiovannas Tarkkuusvannas Vantaan tukipyörä säätää työsyvyyden ja sulkee
LisätiedotMaan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila
Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois Tuomas J. Mattila Kilpiän tila Muokkaus herättää voimakkaita tunteita Ray Archuleta, Slake test puoleen jos toiseen From the Soil Up, Donald
LisätiedotTämän päivän sänkimuokkausta
TEHOMUOKKAIN KARAT 2 Tämän päivän sänkimuokkausta Sänkimuokkauksen tarkoitus on monin paikoin muuttunut viime vuosien aikana. Aikaisemmin sänkimuokkauksen tarkoituksena oli rikkakasvien torjunta ja maan
LisätiedotRikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot
Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot VYR Luomuviljaseminaari 28.11.2017 Salo Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Rikkakasvien hallinta perustuu luomussa ennakointiin pelottaa eniten luomuun
LisätiedotVOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE
VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö
LisätiedotFYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen
FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN
LisätiedotMaan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa
Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,
LisätiedotKIVI-PEKKA KIVI-PEKKA
KIVI-PEKKA PELTOTYÖKONEET KIVENKERÄYSKONE MUOKKAIN MULTIVAATTORI LIETELANNAN KIEKKOMULTAIN Myynti, valmistus, huolto ja varaosat SEPPÄLÄNSALMENTIE 181 58900 RANTASALMI KIVI-PEKKA KIVENKERÄYSKONE OMINAISUUDET
LisätiedotHenkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus
Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus Markku Ikonen Turun ammattikorkeakoulu markku.ikonen@turkuamk.fi 1 Miksi polttoaineenkulutuksta pitäisi alentaa? Päästöt ja säästöt 1. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT
LisätiedotPöttinger SERVO. Nostolaitekiinnitteiset kyntöaurat 97+210.15.0911
Pöttinger SERVO Nostolaitekiinnitteiset kyntöaurat 97+210.15.0911 SERVO Nostolaitekiinnitteiset kyntöaurat keskeytyksetöntä kyntöä Aura on vieläkin useasti taloudellisin vaihtoehto. Nopeassa vuoroviljelykierrossa
LisätiedotPellon tasaus. Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010
Pellon tasaus Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010 Nybyn tilan peltomaisemaa Pellot ovat pääosin varsin tasaisia Lohkojen koko n. 3-15 ha Kuva: Jukka Rajala 2 3.11.2010 Tasaisia peltoja Kuva:
LisätiedotAgroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä.
Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä. Alla on a)-vaiheen monivalintakysymyksiä. Pääsykokeessa on joko samoja tai samantapaisia. Perehdy siis huolella niihin.
LisätiedotS M D. Uuden sukupolven kylvökoneet
S M D Uuden sukupolven kylvökoneet Junkkarin uusi kylvökonemallisto on jaettu kolmeen eri sarjaan. Moduulirakenteisuuden ansiosta voit valita helposti oikeat työkalut eri tarpeisiin. Perinteiseen Junkkarityyliin
LisätiedotPellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.
Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden. Risto Jokela Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Maanviljelyä Oulun seudulla Maatalous
LisätiedotJankkurointi oikotienä pellon hyvään kasvukuntoon
Jankkurointi oikotienä pellon hyvään kasvukuntoon Maan rakenteen ongelmat ovat korostuneet kevytmuokkauksen, yksipuolisen viljelykierron ja raskaiden akselipainojen myötä. Jankkuri kuohkeuttaa maata syvältä
LisätiedotSyyskylvöjen varmentaminen
Tiedote 57/93 Vesa Virolainen Syyskylvöjen varmentaminen MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Agricultural Research Centre of Finland Maatalousteknologian tutkimuslaitos VAKOLA Institute of Agricultural Engineering
LisätiedotTARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN.
TITAN TARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN. Monipuolinen kylvölannoitin minimimuokkaukseen ja perinteiseen kylvöön Tume Titan on ominaisuuksiltaan vakuuttava kylvötöiden kumppani, jonka voi varustaa
LisätiedotNOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE
POTILA NOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE Mallit KK 13, KK 15, KK 17 ja KK 19 Kiikostentie 7 FIN-38360 KIIKOINEN FINLAND Puh. 02 5286 500 Fax. 02 5531 385 POTILA NOSTOLAITEKULTIVAATTORIEN KÄYTTÖOHJE
LisätiedotAuton korkeus/maavara
Auton korkeus/maavara Hyvät lukijat, Jotkin saamamme kysymykset ovat viitanneet siihen, että Ferrari F2007 -pienoismallissa ei olisi riittävästi maavaraa. Tästä syystä olemme selvittäneet ohjeita ja tarkistaneet
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotEnergian säästömahdollisuudet maatiloilla Jukka Ahokas Helsingin yliopisto
Energian säästömahdollisuudet maatiloilla Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Energian säästö Energian käytön ammattitaidon lisääminen Miten energian kulutusta mitataan, seurataan ja vertaillaan Miten energian
LisätiedotFORTE KYLVÖKONEET 2018
FORTE KYLVÖKONEET 2018 www.multiva.info FORTE S ja XT ONNISTUNUT KYLVÖ KAIKISSA OLOSUHTEISSA Multiva Forte kylvökoneet edustavat markkinoiden monipuolisinta, tarkinta ja luotettavinta kylvötekniikkaa.
LisätiedotKevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla
Timo Lötjönen & Essi Saarinen MTT Ruukki Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla 2009-2011 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.2012 1 Muokkausmenetelmäkokeet 2009-2011 -Tavoite:
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotGlyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä
Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Jaana Uusi-Kämppä, Sari Rämö ja Heikki Jalli Luke Jokioinen Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011
LisätiedotFinnish Research Institute of Agricultural Engineering
VAKOLA Rukkila 401 Helsinki 10 12 Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1966 Koetusselostus 621 T est report ACCORD-JOUSTOPIIKKIÄES
LisätiedotKYNTÖAURAT Oppimateriaalia maatalousalan opetukseen
KYNTÖAURAT Oppimateriaalia maatalousalan opetukseen Opinnäytetyö Anni Lyyra Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Iisalmen yksikkö OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala: Luonnonvara-ala
LisätiedotRikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno
Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen
LisätiedotVihannesviljelyn mekaaninen rikkakasvien hallinta konstit ovat monet
Vihannesviljelyn mekaaninen rikkakasvien hallinta konstit ovat monet Kestävyyttä viljelyyn Sauli Jaakkola asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti Sisältö Taustaa Hankkeen tuloksia pilot-kokeiluista Torjunta-aineettomia
LisätiedotSähköiset ohjausyksiköt
Sähköiset ohjausyksiköt Ohjausyksiköt toimivat jatkuvalla 12 voltin jännitteellä traktoreissa, kylvö-, istutus- ja korjuukoneissa, ruiskuissa, jne. Yksiköissä automaattinen tai manuaalinen määrän säätö,
LisätiedotMEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta
MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ Ympyröi oikea vaihtoehto. Normaali ilmanpaine on a) 1013 kpa b) 1013 mbar c) 1 Pa Kappaleen liike on tasaista, jos a) kappaleen paikka pysyy samana b) kappaleen nopeus pysyy samana
LisätiedotPOTILA MASTER ÄKEIDEN KÄYTTÖOHJE
POTILA MASTER ÄKEIDEN KÄYTTÖOHJE POTILA Tuotanto OY Kiikostentie 7 FIN-38360 KIIKOINEN FINLAND Puh. 02 5286 500 Fax. 02 5531 385 Alkaen sarjanumerosta 12 1100 12/2010 POTILA MASTER ÄKEIDEN KÄYTTÖOHJE Mallit:
Lisätiedot