1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä"

Transkriptio

1 LIITE 4. Pellon kunnon havaintolomake LOHKON NIMI: Yleishavainnot lohkolla 1. Pellon kuivuminen muokkauskuntoon keväällä (lohkon sijainti ja kaltevuus huomioiden) 1) Ensimmäisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin nähden 0) Viimeisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin nähden. Maan yleinen muokkautuvuus maan kosteustila huomoioiden 3. Kylvöalustan mururakenne ) ei mainittavia ongelmia 0) traktorin vetovastus paikoin suuri, jää isoja kokkareita ) mururakenne -5 mm ja kestää liettymistä 0) jää karkeaksi, maan pinta kuorettuu tai liettyy 4. Lätäköiden esiintyminen lohkolla sateiden jälkeen 5. Kasvuston kunto ) Rankan sateen jälkeen lätäköt imeytyneet vuorokaudessa 1) Yksittäisiä lätäköitä useampi päivä sateen jälkeen 0) Suuria lätäköitä useampi päivä sateen jälkeen ) kasvusto tasainen ja kestää suhteellisen hyvin kellastumatta äärikasvuoloissa 1) orastuminen epätasaista, kasvueroja nähtävissä myöhemminkin 0) kasvusto kellastuu paikoin, varsinkin äärikasvuoloissa (kuivuus/märkyys), tuleentuminen epätasaista, pakkotuleentumista Arvio Maan rakenteen arviointi kasvukaudella lapionäytteestä 0-5 cm 6. Lapion työntyminen maahan terän syvyydeltä (huomioiden maan kosteus) 1) Suhteellisen helposti (alle 3 polkaisua) 0) Vaatii voimakasta polkaisua (keskimäärin 6 tai enemmän polkaisuja) 7. Juuriston kasvun tasaisuus maaprofiilissa viljelykasvin kukinta-aikana ) Kasvaa koko 0-5 cm:n maaprofiilissa tasaisesti levittäytyneenä 1) Kasvaa runsaimmin 0-15 cm:ssä, yksittäisiä juuria myös 15-5 cm:n kerroksessa 0) Kasvaa pääsääntöisesti 0-15 cm:ssä 8. Juuriston kunto ) Runsaasti haarautunut, juuret kasvavat murujen pinnalla ja sisällä, maa juurikanavan reunamilla on tummaksi värjäytynyt (9. Palkokasvien juurinystyrät) 1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä 1) toimivia (punaisia) juurinystyröitä havaittavissa runsaasti, jopa yli 5 cm:ssä 0) vain yksittäisiä toimivia juurinystyröitä 0-5 cm:ssä 10. Kosteuden jakautuminen maaprofiilissa ) Tasaisesti kostea 0) Ruokamullan yläosa (0-15 cm) kuiva, alaosa (15-5 cm) märkä tai päinvastoin 11. Kerrostumien/rajakerroksien esiintyminen ) Maaprofiili tasainen, ei poikkeavuuksia 1) Kyntö- tai muokkausantura 0) Siniseksi tai mustaksi värjäytynyt, haiseva kerros 1. Olkien/muiden kasvijätteiden maatumisaste ) Oljet ruskeita ja helposti murenevia

2 0) Oljet muuttumattomat, kellertävät, ehjät 13. Lannoiterakeiden esiintyminen 1) Ei esiinny 0) Sulamattomia lannoiterakeita löytyy 14. Lierokäytävien (yli mm) esiintyminen lapionäytteessä (0 x 0 cm) ) Yli 5 erillistä lierokäytävää, osa lierokäytävistä ulottuu pohjamaahan asti, käytävät mustalla vuorattuja 1) Yksittäisiä lierokäytäviä 0) Lierokäytäviä ei juuri havaittavissa

3 15. Lierojen esiintyminen lapionäytteessä (0 x 0 cm)* ) Lieroja 3 tai enemmän 1) Alle 3 lieroa 16. Lapionäytepalan rakenne 0) Lieroja ei juuri havaittavissa * näyte kannattaa ottaa useammasta kohtaa lohkoa pintamaan ollessa kostea, miel. sadonkorjuun jälkeen (ei keskikesällä) ) mureneva, löyhä, huokoinen 1) ruokamultakerroksen yläosa mureneva, alaosa tiivis 0) tiivis kauttaaltaan 17. Murujen esiintyminen ruokamultakerroksen yläosassa (0-15 cm) savi- ja hiesumailla ) Muruja 80 % (joista valtaosa biomuruja*), vähän kokkareita tai lohkareita 1) Seosrakenne sisältäen muruja ja kokkareita 0) Kokkareita ja teräväkulmaisia, sileäpintaisia lohkareita, ei juuri muruja *) pyöreitä, huokoisia, kooltaan -7 mm 17. Murujen esiintyminen ruokamultakerroksen yläosassa (0-15 cm) hietamailla ) Hietajyväset liittyneet yhteen yli mm:n muruiksi tai kokkareiksi, eivät hajoa herkästi, eivät tiiviitä 1) Hietajyväset liittyneet suuriksi (> 4 cm) kokkareiksi, hajoavat helposti 0) Tiiviitä isoja kokkareita ja lohkareita 18. Murutyyppi ja -koko ruokamultakerroksen yläosassa (0-15 cm) ) Murut pyöreitä, pinnaltaan huokoisia, reikäisiä (biomuru), -7 mm 1) Murut kulmikkaita, teräväreunaisia, sileäpintaisia (monisärmiömuru), tai litteitä ja liuskoittuneita 0) Ei muruja vaan kokkareita tai lohkareita 19. Kokkareiden esiintyminen ruokamultakerroksen alaosassa (15-5 cm) savi- ja hiesumailla ) Seosrakenne sisältäen muruja (vähän monisärmiöitä) ja kokkareita 1) Kokkareita ja teräväkulmaisia, sileäpintaisia lohkareita 0) Teräväkulmaisia, sileäpintaisia lohkareita 80 %, tiivis rakenne 19. Kokkareiden esiintyminen ruokamultakerroksen alaosassa (15-5 cm) hietamailla ) Osittain erillisiä hietajyväsiä, osin yhteen liittyneet kokkareiksi, kuivana kokkareet murenevat puristettaessa, jotkut kokkareet muovailtavissa hajoamatta 1) Tiiviitä kokkareita ja lohkareita, puristettaessa lujaa hajoavat pienemmiksi kokkareiksi 0) Paljon isoja lohkareita ja kokkareita, hajoavat vain voimakkaasti puristettaessa pienemmiksi 0. Ruokamultakerroksen alaosan rakenne suhteessa yläosaan ) Ei suurta eroa rakenteessa, muutos tapahtuu tasaisesti 1) Yläosan rakenne huomattavan erilainen alaosan kanssa 0) Ylä- ja alaosan välillä tiivis kerrostuma 1. Pohjamaan rakenne suhteessa ruokamultakerroksen alaosaan ) Ei suurta eroa rakenteessa, muutos tapahtuu tasaisesti 1) Pohjamaan rakenne huomattavan erilainen ruokamullan alaosan kanssa 0) Pohjamaan ja ruokamullan alaosan välillä tiivis kerrostuma PISTEET YHTEENSÄ Maan kosteusolosuhteet havaintohetkellä

4 Lapiodiagnoosi kannattaa tehdä kahdesta kohtaa tarkasteltavalta lohkolta, toinen hyvän kasvun kohdasta ja toinen ongelmapaikasta. Hyvä verrannekohta ongelmaisen alueen tarkastelulle on myös ottaa näyte lohkoa ympäröivältä pientareelta tai suojakaistalta. Jos maan rakennetta arvioidaan kerran kasvukaudella, kannattaa se tehdä samaan aikaan vuodesta ja samasta kohdin (ei kuitenkaan täysin samasta kuopasta) kuin edellisellä kasvukaudella. Ohjeellinen arvio pellon kunnosta (kysymys 9 ei mukana laskuissa): 30 p. tai yli - hyvää maan rakennetta on ylläpidettävä 1-9 p. - maan rakenne tyydyttävä, parannustoimenpiteet aloitettava 11 p. tai alle - lohkon kunnostaminen aloitettava kiireellisesti

5

6

7

8 lmapaikasta. istalta.

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 1. Kasvu ja maan kasvukunto 1/3 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä

Lisätiedot

Peltomaan rakenteen arviointi

Peltomaan rakenteen arviointi Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnepiika, kevätinfo 30.3.2016 Viljavuusautomaatti SÄÄ Lämpö Valo Aurinko Sade VILJELIJÄ Tieto Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet

Lisätiedot

Peltomaan rakenteen arviointi

Peltomaan rakenteen arviointi Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnerenki, Siilinjärvi 13.4.2016 Maan laadun arviointi Maan kemialliset ominaisuudet Onko maassa sopiva happamuus Onko ravinteita viljelyn

Lisätiedot

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa

Lisätiedot

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät

Lisätiedot

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan

Lisätiedot

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Helena Soinne, Helsingin yliopisto / MTT Sisältö Maan rakenne Ravinteiden pidättyminen Maan rakenteen merkitys ravinteiden käytön ja ravinnevalumien

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen Nurmesta Tulosta -hanke Pellon kasvukunto Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen Pellon kasvukunto Tiedostettuja Ravinteet ph Vesitalous Entä nämä? Pinta-ja muokkauskerroksen tiiviys Jankon tiiviys Maan

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Peltomaan laatutesti Havaintojen ja mittausten teko-ohjeet

Peltomaan laatutesti Havaintojen ja mittausten teko-ohjeet Peltomaan laatutesti Havaintojen ja mittausten teko-ohjeet Tarvikkeet Välttämättömät välineet Kuoppahavainnot Lierot Pintamaan vesi Pohjamaan Maahengitys vesi Havaintojen teko-ohjeet ja tallennuslomake

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,

Lisätiedot

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut Viljelyn vaikutus maan rakenteeseen perusparannukset kasvinvuorotus maan tiivistyminen uusimman tulokset ja esimerkki

Lisätiedot

LABROC 2056/OH TUTKIMUSRAPORTTI

LABROC 2056/OH TUTKIMUSRAPORTTI 1 (6) OHUTHIEANALYYSI Tilaaja: Wise Group Finland Oy/ Tomi Valkeapää Tilaus-/ toimituspäivä: 13.01.2014 (tilaus) Kohde/ projektinumero: Louhentie 3 Näytetunnukset: 01.OH-RA, 02.OH-RA, 03.OU-RA Näytteiden

Lisätiedot

EESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 5 Georg Haggrén 2012

EESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 5 Georg Haggrén 2012 Näytteen numero: 1 Yksikkö: Y13-56 X= 745.83 Y= 283.5 Z (ylä)= 18.89 Z (ala)= 18.64 TID 1-2 Väri: Ruskea Näytteenottokontekstin kuvaus: Todennäköisesti paalunsija. Pieni, n.15-20cm halkaisijaltaan oleva

Lisätiedot

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen

Lisätiedot

2. Yleiskuva kesän 2015 kaivausalueiden sijainnista. Etualalla kesällä 2014 täytetty alue 2. SW-NE GH.

2. Yleiskuva kesän 2015 kaivausalueiden sijainnista. Etualalla kesällä 2014 täytetty alue 2. SW-NE GH. YLEISKUVAT TUTKIMUSALUEESTA 1. Yleiskuva kesän 2015 kaivausalueiden sijainnista. Etualalla kesällä 2014 täytetty alue 1. SE-NW. 25.5.2015. GH. 2. Yleiskuva kesän 2015 kaivausalueiden sijainnista. Etualalla

Lisätiedot

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan rakenne Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan hyvän kasvukunnon merkitys hyvä maan rakenne = hyvä sadontuottokyky kannattavan,

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala

Lisätiedot

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö

Lisätiedot

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS Humuspehtoori 17.3.2015 PELTMAAN RAKENNE JA FSFRIN KÄYTTÖKELPISUUS Helena Soinne ptimaalinen kivennäismaan koostumus Huokostilavuus Maan rakenteella tarkoitetaan maahiukkasten keskinäistä järjestäytymistä

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa

Lisätiedot

Matala muokkaus - taloudellisia ja biologisia etuja

Matala muokkaus - taloudellisia ja biologisia etuja Matala muokkaus - taloudellisia ja biologisia etuja Syvä vai matala muokkaus? Kyntö vai suorakylvö? Vai jotakin siltä väliltä? Kysymykseen, miten optimoida muokkaus taloudellisesti ja biologisesti, löytyy

Lisätiedot

Peltokuivatuksen tarve

Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

tilaus- tai toimituspäivämäärä: (tilaus) näytteiden muoto ja halkaisija: poralieriö, Ø 46 mm Näyte 1.1 seinä. Ohuthie ulkopinnasta alkaen.

tilaus- tai toimituspäivämäärä: (tilaus) näytteiden muoto ja halkaisija: poralieriö, Ø 46 mm Näyte 1.1 seinä. Ohuthie ulkopinnasta alkaen. 1 (10) 08.02.2013 Puh. 0207 864 12 Fax 0207 864 800 Ramboll Finland Oy Lauri Harle Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO analyysi: OHUTHIEANALYYSI kohde: Uimahalli näytetunnukset: 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 2.1, 2.2,

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee

Lisätiedot

Muokkauksen perusteet Maan muokkaus Muokkauksen energian kulutus Muokkauskokemuksia ja vähän tuloksiakin

Muokkauksen perusteet Maan muokkaus Muokkauksen energian kulutus Muokkauskokemuksia ja vähän tuloksiakin Muokkauksen ja kylvön perusteita, mitä tiedetään ja miten menetellään eri olosuhteissa MML Jussi Esala, yliopettaja (maatalousteknologia) Energia-akatemia Muokkauksen perusteet Maan muokkaus Muokkauksen

Lisätiedot

WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 05.09.2006 Fax 09-7740 7719

WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 05.09.2006 Fax 09-7740 7719 6142/06 1 (8) WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 05.09.2006 Fax 09-7740 7719 OHUTHIETUTKIMUS Yleistiedot näytteistä Tutkimukset WSP TutkimusKORTES Oy on ottanut kohteesta

Lisätiedot

Pellon tasaus. Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010

Pellon tasaus. Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010 Pellon tasaus Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010 Nybyn tilan peltomaisemaa Pellot ovat pääosin varsin tasaisia Lohkojen koko n. 3-15 ha Kuva: Jukka Rajala 2 3.11.2010 Tasaisia peltoja Kuva:

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012 Työ KOHDE: TILAT: Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Kerrokset 1,2,3,4 ja Iv-konehuone TILAAJA: Anne Krokfors ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla Järviruoko, rantojemme kiusa, voikin olla oiva orgaanisen aineen lähde savimaiden pelloille Kuvat ja teksti: Sanna Tikander Ruokopelto, RANKU ja VILKKU hankkeiden

Lisätiedot

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus 9.8.2016 Kaasmarkku Yhteistyötä ja vuorovaikutusta RANKU-hanke, Finnamyl Oy, Nakkilan kunta, tärkkelysperunan viljelijät ja ProAgria

Lisätiedot

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa Vilkas pieneliötoiminta

Lisätiedot

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011 1 Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Sijaintikartta... 3 Kartoitus... 3 Kartat...

Lisätiedot

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu,

Lisätiedot

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.11.2012 Liian märkyyden vaikutukset maan tiivistymisriski kasvaa

Lisätiedot

MIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ, MIKROBIVILJELY, SUORAVILJELYLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE

MIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ, MIKROBIVILJELY, SUORAVILJELYLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE MIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ, MIKROBIVILJELY, SUORAVILJELYLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE NÄYTTEEN LÄHETTÄJÄN TIEDOT/VASTAUSOSOITE Yritys LASKUTUSOSOITE

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

2. MAAN VILJAVUUS 2.1 MAAN LUONTAINEN VILJAVUUS 2.1.1 MAAN KERROKSIA

2. MAAN VILJAVUUS 2.1 MAAN LUONTAINEN VILJAVUUS 2.1.1 MAAN KERROKSIA 2. MAAN VILJAVUUS 2.1 MAAN LUONTAINEN VILJAVUUS Viljelymaa on elämää täynnä olevan maankuoren ylin kerros. Kasvit kasvavat maassa. Kasvit ekosysteemin tuottajina luovat elinmahdollisuudet edelleen eläimille

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin

Lisätiedot

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky 1 Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu 2015. FT Kari Uotila Muuritutkimus ky 2 Tiivistelmä Kuusiston kartanon puutarhan itäosaan tehtiin marrakuussa 2015 lvi-kaivanto,

Lisätiedot

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761) Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext

Lisätiedot

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten 123 (129) Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten

Lisätiedot

Jankkurointi oikotienä pellon hyvään kasvukuntoon

Jankkurointi oikotienä pellon hyvään kasvukuntoon Jankkurointi oikotienä pellon hyvään kasvukuntoon Maan rakenteen ongelmat ovat korostuneet kevytmuokkauksen, yksipuolisen viljelykierron ja raskaiden akselipainojen myötä. Jankkuri kuohkeuttaa maata syvältä

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke LUOMU seminaari 24.1.2013 Viking Grace 24.11.2013 JH ESITYKSEN SISÄLTÖ TEHO Plus hanke Luomutuotannon perusteet Maan rakenne Luomun

Lisätiedot

Pellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Pellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Pellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Esimerkkitila Tuotantosuunta luomuleipävilja 1965-> + luomumaito 1/97, syksystä

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa

Lisätiedot

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön Ansa Palojärvi ansa.palojarvi palojarvi@mtt.fi MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Hyvinkää 1.2.2007 Esityksen

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ.

PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ. PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ. Juvan teollisuuskatu 21 B Puh. 09-774 2720 www.kivira.fi 02920 Espoo Fax. 09-774 27211 info@kivira.fi

Lisätiedot

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Ympäristökuiskaaja 14.11.2011, Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Tavoitteemme viljellä kestävästi Kestävyyden kolme ulottuvuutta: 1. Ympäristöllinen

Lisätiedot

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä. Ravinteet ja eurot talteen,, Jämsä Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Tavoitteemme viljellä kestävästi Kestävyyden

Lisätiedot

Raportti pellonpiennartilaisuudesta Veli tilalla Kivijärvi (MTT) ja Arja Nykänen (ProAgria Etelä-Savo)

Raportti pellonpiennartilaisuudesta Veli tilalla Kivijärvi (MTT) ja Arja Nykänen (ProAgria Etelä-Savo) Raportti pellonpiennartilaisuudesta Veli Rahikaisen tilalla 11.7.2013 Anne Tillanen (MTT), Pirjo Kivijärvi (MTT) ja Arja Nykänen (ProAgria Etelä-Savo) Pellonpiennartilaisuuden järjestivät seuraavat hankkeet:

Lisätiedot

LÄHETE MIKROBINÄYTE, LAIMENNUSVILJELY MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE

LÄHETE MIKROBINÄYTE, LAIMENNUSVILJELY MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE LÄHETE MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE NÄYTTEEN LÄHETTÄJÄ/VASTAUSOSOITE: LASKUTUSOSOITE (mikäli eri kuin lähettäjä): Yritys Yritys Y-tunnus Nimi Nimi Osoite Osoite Puhelinnumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 6 Näkymä alueen

Lisätiedot

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen 2013 31.1.2013 ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos TERMINEN KASVUKAUSI 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos Kesän lämpötila

Lisätiedot

Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan

Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan Maan tiivistymisen vaikutukset ja niiden kestoaika Sisältö Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan Menestyvä maatilayritys hankeen tilaisuus

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

MIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE

MIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE MIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE NÄYTTEEN LÄHETTÄJÄ/VASTAUSOSOITE: LASKUTUSOSOITE (mikäli eri kuin lähettäjä): Yritys Yritys Y-tunnus

Lisätiedot

RUOVESI Pyynikkilän kesäteatterin katoksen tukirakenteiden kohtien arkeologinen tutkimus 2016

RUOVESI Pyynikkilän kesäteatterin katoksen tukirakenteiden kohtien arkeologinen tutkimus 2016 1 RUOVESI Pyynikkilän kesäteatterin katoksen tukirakenteiden kohtien arkeologinen tutkimus 2016 Ville Laakso Timo Sepänmaa Tilaaja: Ruoveden kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Maan eloperäinen aines ja biologinen aktiivisuus, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.6.

Maan eloperäinen aines ja biologinen aktiivisuus, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.6. Maan eloperäinen aines ja biologinen aktiivisuus, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.6.2013 Maan viljavuus ja eloperäinen aine ja biologinen aktiivisuus?

Lisätiedot

Maan kasvukunnon vaikutus kasvuun ja ravinteiden ottoon maitotilan nurmiviljelyssä

Maan kasvukunnon vaikutus kasvuun ja ravinteiden ottoon maitotilan nurmiviljelyssä Maan kasvukunnon vaikutus kasvuun ja ravinteiden ottoon maitotilan nurmiviljelyssä Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 13.3.2012 Esityksen sisältö Mitä on maan kasvukunto

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Loviisa. Suur-Sarvilahden kartano. Suur-Sarvilahden kartanon läntinen siipirakennus arkeologiset koekuopitukset

Loviisa. Suur-Sarvilahden kartano. Suur-Sarvilahden kartanon läntinen siipirakennus arkeologiset koekuopitukset Loviisa. Suur-Sarvilahden kartano. Suur-Sarvilahden kartanon läntinen siipirakennus arkeologiset koekuopitukset 3.12.2013. FT Kari Uotila Muuritutkimus ky 5.12.2013 ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Tutkimuskohde

Lisätiedot

Kivirauniot löytyivät Porin kaupungin mittaustoimiston suorittaessa palstoitusmittauksia Leppäkorven uudella asuntoalueella marras-joulukuun

Kivirauniot löytyivät Porin kaupungin mittaustoimiston suorittaessa palstoitusmittauksia Leppäkorven uudella asuntoalueella marras-joulukuun PORI, LEPP jti(qrpi Kivirauniot löytyivät Porin kaupungin mittaustoimiston suorittaessa palstoitusmittauksia Leppäkorven uudella asuntoalueella marras-joulukuun vaihteessa 1984. Merkille pantavaa on, että

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Maan rakenne ja vesitalous. Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastomuutokseen

Maan rakenne ja vesitalous. Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastomuutokseen Maan rakenne ja vesitalous n maatalouden sopeutuminen ilmastomuutokseen Sisältö Hyvärakenteinen maa Tiivistymisongelmat P-Savossa Tiivistymisriskin arvioiminen RAE-hankkeessa Tiivistymisen estäminen ja

Lisätiedot

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017 1 Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Caruna Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 4 Sähköpylväs A... 4 Sähköpylväs

Lisätiedot

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

Espoo Jorvi Glims 20 kv ilmajohtolinjan pylväspaikkojen konekaivuun valvonta 2013

Espoo Jorvi Glims 20 kv ilmajohtolinjan pylväspaikkojen konekaivuun valvonta 2013 1 Espoo Jorvi Glims 20 kv ilmajohtolinjan pylväspaikkojen konekaivuun valvonta 2013 Johanna Stenberg Tilaaja: Lujatalo Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 4 Tutkimus...

Lisätiedot

Peltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky

Peltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky Ahlman-instituutin PELLONPARANNUSPÄIVÄT 16.2.2012 Peltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky Helena Soinne, HENVI / MTT Agrifood Research Finland Sisältö I Maan rakenne - maalajit, orgaaninen aines

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

Maan kasvukunnosta huolehtiminen

Maan kasvukunnosta huolehtiminen Maan rakenteen muodostuminen (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen rakenne eri kokoiset ja muotoiset rakenne murut (aggregaatit) Maan kasvukunnosta huolehtiminen Kuva: Liisa Pietola /HY 21 Ympäristö

Lisätiedot