VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE
|
|
- Kirsi Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3
4 VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE
5 Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö AJANKÄYTTÖ ENERGIAN- KULUTUS TYÖ- JA KONE- KUSTANNUKSET Lähde: Teija Hyytiäinen, Sari Hiltunen, Kirjayhtymä: Kasvituotanto 1 v.1992
6 Työaikaa PERINTEINEN Perinteinen Konekustannukset Perinteinen Polttoainetta Perinteinen Ympäristöpäästöt Perinteinen Vesistöön CO 2 Ilmakehään *) AITOSUORAKYLVÖ VÄHENTÄÄ YMPÄRISTÖPÄÄSTÖJÄ : - pintavalunta -69% - kasvinsuojeluaineet -70 % - typpi >-85% - fosfori >-65% - sedimentin huuhtoutuminen -93% - vähentää hiilidioksidipäästöjä *) Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Universität Giessen, tohtori Tebrügge
7 PERINTEISEN- / VM-AITOSUORAKYLVÖMENETELMÄN VERTAILU Perinteinen VM-aitosuorakylvö Perinteinen VM-aitosuorakylvö Maan vesitalous Maan tiivistyminen Rikkakasvit Maanrakenne muuttuu kuohkeaksi ja muruiseksi. Ekosysteemi Maa sietää märkyyttä ja kuivuutta paremmin. Kasvitaudit Rikkakasvit torjutaan kemiallisesti ennen kylvöä. Satotaso Luonnon oma ravinnekierto toimii tehokkaammin viljelyn hyväksi. Kasvitauteja ei esiinny tavanomaista enempää, koska lisääntynyt mikrobitoiminta pitää taudin aiheuttajat kurissa Satotaso on keskimäärin sama
8
9 Vieskan Metallin hankkimaa kansainvälistä tietoa suorakylvöstä - I- ja II suorakylvön maailman kongressit - näyttelyt euroopassa - alan ulkomaiset lehdet - MTT suorakylvötutkimus/koekylvöt - suorakylvöopas - internetistä
10 Suomen CA-viljelyn yhdistys Turku, Suomi, Lokakuu Vallankumous on tulossa CA on tarpeen Euroopassa luvulla, mutta se alkoi muualla maailmassa jo 1990-luvulla Lähde: ECAF-luento Farma 2002 Konemessut Käännös esitysmateriaalista: Vieskan Metalli Oy
11 European Conservation Agriculture Federation Jäsenmaat 2003 Suomi (FINCA) v.2002 Suomen CA-viljelyn yhdistys
12
13 Lähde:
14
15 20-vuotinen saksalainen viljelymenetelmätutkimus Suorakylvö vähentää kustannuksia Investoinnit konekantaan -50% Kunnossapito -75% Polttoaine -85% Työmenekki -80 % Suorakylvö vähentää ympäristön kuormitusta Pintavalunta -69% Kasvinsuojeluaineet -70% Typpi >-85% Fosfori >-65% Sedimentin huuhtoutuminen -90% yksi mies ja yksi traktori kylvää nelinkertaisen pinta-alan Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Universität Giessen, tohtori Tebrügge
16 Kustannussäästö säästävän maanmuokkauksen avulla Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Univertität Giessen
17 Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Säästävän viljelyn II maailmankongressi, Brasilia / D.C. Reicosky:n luento
18 MUOKKAUS VAPAUTTAA HIILIDIOKSIDIA ILMAKEHÄÄN Muokkaamattomuus ja kasvipeite estävät hiilen palamisen Hiilen määrä lisääntyy - Maan humuspitoisuus kasvaa - kasvijäte pinnassa suojaa ja ravitsee Muokkaamaton maa on hiilinielu - muokkaamaton maa ja kasvijäte pellon pinnassa suojaavat hiilen palamiselta - orgaanisen aineen ja hiilen lisääntyessä maan rakenne paranee Hiilen määrä vähenee - kynnetyssä maassa vuodessa 0.77 t/ha, joka hapettuessaan tuottaa ilmakehään 2.85 t/ha hiilidioksidia Muokkaus vapauttaa hiilidioksidia - muokkaus muuttaa maan ilmavaksi - happi yhtyy maan hiileen synnyttäen hiilidioksidia - hiilen vähentyessä maan rakenne huononee Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Säästävän viljelyn II maailmankongressi, Brasilia / D.C. Reicosky:n luento
19 Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Säästävän viljelyn II maailmankongressi, Brasilia / D.C. Reicosky:n luento
20 Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Säästävän viljelyn II maailmankongressi, Brasilia / D.C. Reicosky:n luento
21 CO 2 -päästöjen vähentymisen arviointi sovellettaessa maanmuokkausta EU:ssa C-VAPAUTUMINEN POLTTOAINEKULUT Mikrobiologinen oksidaatio Tuotanto / palaminen *) p=0,8555 kg/l Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Univertität Giessen
22 Maaseudun tulevaisuus 25. syyskuuta 2002
23 Maaseudun tulevaisuus
24 Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Säästävän viljelyn II maailmankongressi, Brasilia / D.C. Reicosky:n luento
25 Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Säästävän viljelyn II maailmankongressi, Brasilia / D.C. Reicosky:n luento
26 Viljelymenetelmien vaikutus maan matojen aktiivisuuteen , , , , ,9 Kyntö+ äestys Jyrsinkylvö Kultivointi+ äestys Kevytmuokkaus Aitosuorakylvö Eläinyksilöiden määrä /m 2 Biomassa g/m 2 Käytävien tilavuus cm 3 /m 2 Matojen jätökset kg/m 2 /vuosi Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Univertität Giessen, tohtori Tebrügge
27 Maaseudun tulevaisuus 16. marraskuuta 2001
28 MAAN RAKENTEEN VERTAILU kevät v Pohjanmaan savea, viereiset lohkot - viljelyhistoria on sama, vain kylvömenetelmä vaihtui toisessa lohkossa v KYNTÖ + ÄESTYS + KYLVÖ + JYRÄYS VM-AITOSUORAKYLVÖÄ 5 vuotta HAVAINNOT: - maa tiivistä ja kovaa - oljet lahoamattomana kyntökerroksessa - vähän orgaanista ainesta - vähän humusta - maa lohkeaa kokkareiseksi - mururakenne jauhomainen - ei lieroja, ei käytäviä - maa kuivempaa HAVAINNOT: - maa huokoista ja pehmeää - oljet maan pinnassa - paljon orgaanista ainetta - runsaasti humusta - maa murenee muruiseksi - mururakenne ryynimäinen - runsaasti lieroja ja käytäviä - maa kosteampaa
29 Maanrakenteen muuttuminen aitosuorakylvömenetelmässä verrattuna perinteseen kylvömenetelmään. 0% = perinteinen kylvömenetelmä Tihentymä 0-25 cm Maaperän kantavuus Maan stabiliteetti Liettymisindeksi Sedimentin huuhtoutuminen Pintavalunta 20 19,5 75 Veden imeytyminen Veden pidätyskyky 50 % Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Univertität Giessen
30 Kemialliset parametrit maaperäeroosion kannalta aitosuorakylvömenetelmässä verrattuna perinteiseen kylvömenetelmään 0% = perinteinen kylvömenetelmä Veden imeytyminen 70 Kasvinsuojeluaineiden hajoaminen Veden pintavalunta Fosfori -85 Typpi -70 Kasvinsuojeluaineiden poistuminen Typen liukeneminen Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Univertität Giessen
31 Aurajoki Aurajoki
32 Pintavaluntakoe Espanjasta, kesä 2004 Suorakylvö/muokattu
33 Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Univertität Giessen, tohtori Tebrügge
34
35
36
Vahva rakenne. Helppokäyttöinen. Vakiovannas
Suuri rengaskoko Isot matalapaineiset renkaat Pieni pintapaine peltoon Renkaat painavat kivet ja kannot maahan Pieni vetotehon tarve Vakiovannas Tarkkuusvannas Vantaan tukipyörä säätää työsyvyyden ja sulkee
LisätiedotSuorakylvöseminaari 2018
Suorakylvöseminaari 2018 1 Viljelysmaa ha / henkilö Maa pystyy sitomaan typpeä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan. Maa pystyy sitomaan vettä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan. KAURA
LisätiedotTuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin
Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin Varmatoimiset kylvökoneet kaikkiin olosuhteisiin Sängelle Muokatulle Nurmelle DS-MALLISTO DS, C -ja L-malleissa sama säiliö ja runkorakenne Suorakylvöön
LisätiedotTuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin
Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin Varmatoimiset kylvökoneet kaikkiin olosuhteisiin Sängelle Muokatulle Nurmelle DS-MALLISTO DS, C -ja L-malleissa sama säiliö ja runkorakenne Suorakylvöön
LisätiedotTuottavuutta ja kustannussäästöjä
Tuottavuutta ja kustannussäästöjä 2 Patentoitu tarkkuusvannas etukylkipyörällä Kaksoisputket: siemen ja lannoite paremmin erilleen. Peittopyörän painatuksen säätö Työsyvyyden säätö 0-7 cm. Vannasviiksi
LisätiedotTuottavuutta ja kustannussäästöjä
Tuottavuutta ja kustannussäästöjä Työaika Konekustannukset Polttoaine Ympäristökuormitus 2 3 Kokonaisleveydet 3- ja 4-metriä Patentoidut tarkkuusvantaat Portaaton syöttömääränsäätö Suuri rengaskoko Keskimerkkarit
LisätiedotTuottavuutta ja kustannussäästöjä
Tuottavuutta ja kustannussäästöjä Työaika Konekustannukset Polttoaine Ympäristökuormitus Luotettava ja kestävä SK-malli Yli 1400 käyttäjää Suuri rengaskoko Vakiovannas Kylvösyvyyden säätö Kylvöautomatiikka
LisätiedotTulevaisuuden kylvömenetelmä
Tulevaisuuden kylvömenetelmä Kaikkiin kylvöolosuhteisiin keväällä ja syksyllä Aitosuorakylvö - kaikille maalajeille - kaikille viljakasveille - kaikille piensiemenille Aitosuorakylvö - nurmen uusimiseen
LisätiedotSuorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön
Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa
LisätiedotSuorakylvöseminaari 2019
Suorakylvöseminaari 2019 1 2 5 Kokonaisala yht. 1348 t/ha 578 t/ha 43% Luomun osuus viljasadosta 3,2% 252 t/ha 19% Syyskyntö ja kevätkyntö yht. 830 t/ha 388 t/ha 29% CA-viljelyala yht. Kevennetty
LisätiedotMaatalouden ympäristöpäästöjen vähentäminen muokkaamatta viljelyllä (suorakylvö / No-Till) ja ympärivuotisella kasvipeitteisyydellä
Maatalouden ympäristöpäästöjen vähentäminen muokkaamatta viljelyllä (suorakylvö / No-Till) ja ympärivuotisella kasvipeitteisyydellä Lähteet: Maaseudun Tulevaisuus Maatalouspäästöjen vähentämiseksi on olemassa
LisätiedotSuorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin
Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin Vesiensuojelun Ilmastonsuojelun Maaperänsuojelun Energiankäytön Bioversiteetin Viljelyn kannattavuuden Kestävän kehityksen Viherryttämisen
LisätiedotFinCA. Maatalouden ympäristöpäästöjen vähentäminen No-Tillmenetelmällä ja pysyvällä ympärivuotisella kasvipeitteisyydellä
Maatalouden ympäristöpäästöjen vähentäminen No-Tillmenetelmällä ja pysyvällä ympärivuotisella kasvipeitteisyydellä Kuvat otettu samana päivänä 22.8.2008 FinCA Suomen CA-viljelyn yhdistys ry Suomen CA-viljelyn*
LisätiedotTuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin
Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin Varmatoimiset kylvökoneet kaikkiin olosuhteisiin Sängelle Muokatulle Nurmelle DS-MALLISTO DS, C -ja L-malleissa sama säiliö ja runkorakenne Suorakylvöön
LisätiedotViljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit
Viljelyn monipuolistaminen... 13.12.2018 Miksi? Sataa enemmän keväällä!? Savimaita yli 85% alasta Lietelanta, jokaiselle hehtaarille vuosittain! Kevätkylvöjä, ajo kun pelto on herkin tiivistymiselle. Keltaisia
LisätiedotSuorakylvöseminaari. ja Suomen CA-viljelyn yhdistyksen vuosikokous
1 Suorakylvöseminaari ja Suomen CA-viljelyn yhdistyksen vuosikokous Lähde: Maaseudun Tulevaisuus Vuonna 2004 Suomessa kävi kaksi maailman johtavaa tutkijaa esitelmöimässä muokkaamatta viljelystä ja sen
LisätiedotKasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry
Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotMiten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen
LisätiedotKevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla
Timo Lötjönen & Essi Saarinen MTT Ruukki Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla 2009-2011 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.2012 1 Muokkausmenetelmäkokeet 2009-2011 -Tavoite:
LisätiedotMaaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta
Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotGlyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä
Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Jaana Uusi-Kämppä, Sari Rämö ja Heikki Jalli Luke Jokioinen Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011
LisätiedotMikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)
Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotLuomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)
Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä
LisätiedotStrip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio
Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio 20.4.2018 Tila Seitsemän kasvilajia viljelyksessä Ruis, syysvehnä, syys- tai kevät rapsi, ruokaherne,
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotUudenmaan pellot vihreiksi
Uudenmaan pellot vihreiksi RaHa hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 Hannu Känkänen Uusimaa on viljamaa 85 % on viljatiloja 15 % kotieläintiloja Kuva: MTT, Tapio Tuomela Kuva: MTT, Albumi Viljaa ¾ viljellystä
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotMaaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa
Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa Kristiina Regina (Luke) ja Laura Alakukku (HY) 12.12.2016 Maan rakenne maan toiminta tuotannon ja ympäristön kannalta Viljelykierto
LisätiedotGluteenittoman tattarin viljely
Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu
LisätiedotKerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
LisätiedotOikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä
Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä
LisätiedotLOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle
LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle 762094644 1 Johdanto LOHKO-hankkeessa ( www.mtk.fi/lohko ) tarkennettiin peltojen ravinnekiertoa kuvaavaa laskentamenetelmää ja laskettiin peltolohkokohtaisia
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Kaustinen 7.2.2018 Kalajoki 8.2.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotKenttäkoetulokset 2017
Kenttäkoetulokset 2017 Kerääjäkasvien viljely kynnetyssä, kevennetysti muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Kokeet 2016 2017 ja 2017-2018 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21.3.2018 Hannu
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotPeltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa
Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto & Visa Nuutinen Luonnonvarakeskus VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Kasteliero (Lumbricus
LisätiedotSADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA
SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN
LisätiedotMiten onnistut suorakylvössä
Pellon ojitus ja tasaus Puinti - olki ja ruumenet Rikkakasvien torjunta Kasvinvuorottelu ja kasvitaudit Kylvöajankohta ja kylvösyvyys Koneviestin suorakylvökoe Yara:n menetelmäkoe 1 Ojitus ja pellon tasaisuus.
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotViljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa
LisätiedotMaan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko
Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko 6.5.014 Taustaa Peltomaalla ja sen laadulla on keskeinen merkitys kestävän maataloustuotannon
LisätiedotMaatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi
Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden
LisätiedotVILMA hankkeen työpaja Vihti,
Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotNurmituotanto ja maan tiivistyminen
Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin
Lisätiedot18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016
SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos
LisätiedotPellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.
Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden. Risto Jokela Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Maanviljelyä Oulun seudulla Maatalous
LisätiedotMaan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa
Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,
LisätiedotMAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT
MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT 23.2.2017 Tuorlan maatalousoppilaitos Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa
LisätiedotViljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
LisätiedotRavinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto
Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa
LisätiedotEnergiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos
Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2
LisätiedotVantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotYmpäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus
Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Lannoituksen vähimmäisvaatimukset: Fosfori 325 kg/ha/5 vuotta ja puutarhataloudessa 560 kg/ha/5 vuotta Ennakointi (viljelykierto,
LisätiedotJukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia
Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia Autolla ajavat tietävät hyvin kuinka paljon auto kuluttaa polttoainetta 100 km kohti. Maataloustöissä kulutustietoja
LisätiedotKestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola
Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Ympäristökuiskaaja 14.11.2011, Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Tavoitteemme viljellä kestävästi Kestävyyden kolme ulottuvuutta: 1. Ympäristöllinen
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotRakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab
Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Sisältö 1. Rakennekalkituksen tausta mitä tiedämme? 2. Kalkkituotteet
LisätiedotKestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet
Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä. Ravinteet ja eurot talteen,, Jämsä Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Tavoitteemme viljellä kestävästi Kestävyyden
LisätiedotMaan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotIPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotHumuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan
Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä
Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotMatala muokkaus - taloudellisia ja biologisia etuja
Matala muokkaus - taloudellisia ja biologisia etuja Syvä vai matala muokkaus? Kyntö vai suorakylvö? Vai jotakin siltä väliltä? Kysymykseen, miten optimoida muokkaus taloudellisesti ja biologisesti, löytyy
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotHuittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin
Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
LisätiedotMaan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,
Maan tiivistymisen välttäminen Tuomas Mattila Maaperäilta, 4.12.2018 Maan tiivistyminen Tiivistymisen haitat Aina tiivistyminen ei näy raitoina Koneketju: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotMaan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.
Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.2019 Kasvinviljelytila Eurajoella Viljat ja härkäpapu Luomu, SV2 menossa
LisätiedotViljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen
Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotSadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa
Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotGLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
GLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marjo Helander Dosentti, tutkija, Turun yliopisto Irma Saloniemi Dosentti, yliopistonlehtori, Turun yliopisto Ympäristövaliokunta 6.3.2018 Maailman käytetyin
LisätiedotRavinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian
LisätiedotOrgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen
LisätiedotTurvepeltojen viljely. Merja Myllys
Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm
LisätiedotPeltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
LisätiedotTurvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot
Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Päästöjen hillintäkeinoja turvemailla Pinta-alan
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotPellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke
Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
Lisätiedot