Maan herkkyys tiivistymiselle ja maan muokkaus
|
|
- Sami Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Maan herkkyys tiivistymiselle ja maan muokkaus Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Soil & Environment, Box 7014, SE Uppsala, Sweden; thomas.keller@slu.se 2 Agroscope, Department of Natural Resources & Agriculture, Reckenholzstrasse 191, CH Zürich, Switzerland; thomas.keller@agroscope.admin.ch Turku
2 Maan muokkaus ja tiivistyminen ohjaavat maan rakenteen dynamiikkaa Tiivistymisellä ja muokkauksella on suurin vaikutus ruokamultakerroksen ominaisuuksiin karkealla tasolla (kerrosten syvyys, huokostilavuus), mutta luonnollisilla prosesseilla on huomattava vaikutus maan rakenteeseen huokosten mittakaavassa. Name of the presentation Conference Sender From: Andersson & Håkansson, Markfysikaliska undersökningar i odlad jord. XVI Strukturdynamiken i matjorden. En fältstudie. Grundförbättring 1966:3,
3 Maan rakenne: mitä se on ja miksi se on tärkeää? Maan rakenteen ominaisuuksia (Kay, 1990, Adv. Soil Sci. 12): Muoto: maahuokosten ja rakeiden järjestys Vakaus: kyky kestää kuormitusta Palautuvuus: kyky palautua kuormituksesta Maan rakenne: - Muokkaa maan vesitaloutta (veden pidätys, veden johtokyky) ja kaasujen kulkeutuvuutta maassa - Ohjaa juuriston kasvun ja maaeläinten kokemaa mekaanista vastusta (lierot, kuoriaiset, muurahaiset, jne.) - Tarjoaa fyysisen elinympäristön maaeliöille TT kuvia maan huokosista (Lamandé et al. 2013, Soil Sci. 178) Verrokkimaa Huono maan rakenne Hyvä maan rakenne Name of the presentation Conference Sender Kuvat: Bettina Marbot, Agridea, Switzerland 7 Tiivistetty maa
4 Maan rakenteen muodostuminen ja heikentyminen Aikajänne: sekunneista (esim. tiivistyminen, muokkaus) vuosikymmeniin (esim. tiivistyneen maan luontainen palautuminen) Tukevat prosessit Heikentävät prosessit Biologinen aktiivisuus / biofysikaaliset vuorovaikutukset: juuren ja maan vuorovaikutus, maaeliöt (esim. lierojen käytävät) Maan tiivistyminen: f (maa ja kuormitus) Eroosio: vesi- ja tuulieroosio Kastumis-kuivumis-syklit: ilmasto ja kasvin vedenotto Prosessit, jotka voivat olla tukevia tai heikentäviä, riippuen maan lähtötilasta Maan muokkaus: maan murustuminen = f (maan lähtökosteus, ) Jäätyminen ja sulaminen (rouste, routa): löysää vai tiivistää maata? Name of the presentation Conference Sender Muokattu: Vereecken et al., Modeling Soil Processes: Review, Key Challenges, and New Perspectives. Vadose Zone Journal 15, doi: /vzj
5 Maan tiivistyminen: maan kuormituksesta kasvien kuormitukseen ja ekosysteemipalveluiden heikkenemiseen 68 milj. ha peltomaata on pahasti tiivistynyt maailmanlaajuisesti (Oldeman et al. 1991) 68 Mha 2 Suomen pinta-ala Photo: Guy Richard, INRA France Kehityskulkua: Raskaat koneet (yli 10 t per pyörä) Tehokkaat koneet /Weil/ResearchProjects.cfm Richard et al., 2001, Eur. J. Soil Sci Maan tiivistyminen kasvaa 9
6 Maan tiivistyminen: yksinkertainen malli Tiivistymisriski on korkea, kun: Kuormitus on suuri, ja/tai Maan lujuus (Kuormituksen ja muodonmuutosten suhde) Log stress (kpa) maan lujuus 0.7 on alhainen Void ratio Kuormitus maassa 0.4 Lujuus <> Kuormitus Kuorma > lujuus Pysyvä muodonmuutos, irtotiheyden kasvu = vähemmän huokosia = Tiivistyminen Kuorma lujuus Elastinen (palautuva) muodonmuutos 12
7 Kuinka tiivistymistä voidaan vähentää? Maan kuormitus Maan lujuus Vähennä kuormitusta Lujuus <> Kuormitus Kuorma > lujuus Pysyvä muodonmuutos, irtotiheyden kasvu = vähemmän huokosia = Tiivistyminen Kuorma lujuus Elastinen (palautuva) muodonmuutos 13
8 Rengaskuorman ja renkaan ilmanpaineen vaikutus kuormitukseen Kenttäkoe hiuesavella (clay loam) (35% savea) Rengaskuorma: Edessä: 8,6 tonnia Takana: 3,3 tonnia Rengas: 1050/50 R32 Renkaan ilmanpaine: Edessä: 100 kpa, 150 kpa tai 250 kpa Takana: 150 kpa 14
9 Koeasetelma Tallennin Kuorma ja siirtymä -anturit Painumaanturit Tietokone 15
10 0.0 Syvyys (m) Mitattu pystysuuntainen kuormitus etu- ja takarenkaan kohdalla Mitattu Uppmätt paine tryck (kpa) (kpa) Djup (m) ringtryck 250 kpa - hjullast 86 kn ringtyck 150 kpa - hjullast 86 kn ringtryck 100 kpa - hjullast 86 kn 1.0 ringtryck 150 kpa - hjullast 33 kn Pohjamaan kuormitusta voi vähentää vain pienentämällä Keller & Arvidsson (2004) Technical solutions to reduce the risk of subsoil compaction: Effects of dual wheels, tandem wheels and tyre inflation rengaskuormaa pressure on stress propagation in soil. Soil & Tillage Research, 79(2),
11 Koneiden painon ja maan kuormituksen kehitys Mean normal stress (kpa) Vuosi: 1938 / paino: 2800 kg Vuosi: 2014 / paino: kg cm syvyys: max = 90 kpa cm syvyys = 120 kpa 40 cm syvyys: max = 90 kpa cm syvyys: max = 30 kpa Stettler, Keller & Arvidsson (2014) Julkaisematon.
12 Maan kuormitus (kpa) Keskim. Paine maahan (kpa) Rengaskuorma (Mg) Rengastilavuus(m 3 ) Kosketuspinta(m 2 ) Koneiden painon ja maan kuormituksen kehitys Tiivistelmä: Puimureilla, paino per rengas on kasvanut 4 kertaiseksi vuodesta 1950 Renkaat ovat kehittyneet ja kasvaneet-> maan ja renkaan välinen kuormitus ei ole kasvanut paljoa (jopa vähentynyt) Maan kuormitus etenkin pohjamaassa on kaksinkertaistunut Year Schjønning et al. (2015) Advances in Agronomy, 133,
13 Kuinka maan tiivistymisriskiä voi vähentää? Maan kuormitus Maan lujuus Lisää maan lujuutta Lujuus <> Kuormitus Kuorma > lujuus Pysyvä muodonmuutos, irtotiheyden kasvu = vähemmän huokosia = Tiivistyminen Kuorma lujuus Elastinen (palautuva) muodonmuutos 20
14 Esikuormituslujuus (kpa) cm syvyydessä Kuinka voidaan lisätä maan lujuutta? Pitkällä aikavälillä (vuosia tai vuosikymmeniä): kehitä maan rakennetta multavuus, juuret, Förkonsolideringstryck (kpa) på cm djup Kyntö Plöjning Kevennetty muokkaus Reducerad bearbetning Päivät kevennettyyn muokkaukseen Dagar siirtymisen jälkeen Horn, Time dependence of soil mechanical properties and pore functions for arable soils. Soil Sci. Soc. Am. J. 68,
15 Maan lujuus kasvaa Esikuormituslujuus (kpa) Kuinka voidaan lisätä maan lujuutta? Lyhyellä aikavälillä: odota, että maa kuivuu Förkonsolideringstryck (kpa) y = 0.86x R 2 = 0.52 y = 1.03x R 2 = 0.87 Maa I (30% savea) Maa II (50% savea) Maan Vattenbindande imu (kpa) tryck (kpa) Kuivempaa 22
16 Maan vesitilavuus (%) Ainoa tapa pitää maa kuivana on kasvattaa kasveja (Esimerkki: hiuemaa (loam) Zürich, Sveitsi) Sademäärä (mm) Maan vesimäärä 20 cm syvyydessä Paljas Bare soil maa Grassland Nurmi 23
17 Kuinka voidaan vähentää maan tiivistymistä? Maan kuormitus Maan lujuus Pidä huolta, että maan kuormitus maan lujuus Lujuus <> Kuormitus Kuorma > lujuus Pysyvä muodonmuutos, irtotiheyden kasvu = vähemmän huokosia = Tiivistyminen Kuorma lujuus Elastinen (palautuva) muodonmuutos 28
18 Tiivistymisen ehkäiseminen: esim.. Name of the presentation Conference Sender 29
19 Pystykuorman ja siirtymän mittaus maassa 0.0 Measured vertical stress (kpa) Depth (m) Name of the presentation Conference Sender Tyre inflation pressure 250 kpa Tyre inflation pressure 150 kpa Tyre inflation pressure 100 kpa 30 Method: Arvidsson & Andersson, Proc 14 th Conf. ISTRO, Puławy PL.
20 Paljonko kuormitusta maa sietää? Siirtymä (m/m) Ei pysyvää muodonmuutosta, jos paine < 50 kpa (maan kosteus kenttäkapasiteetissä) sääntö : ei yli 50 kpa 50 cm syvyydessä (Schjønning et al Soil Use Management 28(3), Rusanov, Soil Tillage Res. 29, : Suurin kuorma 50 cm syvyydessä: kpa Kuorma (kpa) Keller et al In situ subsoil stress-strain behavior in relation to soil precompression stress, Soil Science,
21 Maan muokkautuvuus ja muokkausrajat 32
22 Maan muokkaus Muokkauksella pyritään: Maan löyhentämiseen Maan murustamiseen Hyvään kylvöalustaan Rikkakasvien ja kasvitautien hallintaan Kasvijätteiden ja lannan multaukseen Muokkaus mahdollistaa luonnollisten prosessien maata murustavan vaikutuksen (kuivuminen-kastuminen, sulaminen-jäätyminen) syksy kevät luonto 33 Photos: Johan Arvidsson
23 Maan kosteus muokkaushetkellä vaikuttaa paljon muokkaustulokseen Liian kuiva? Kuva: Johan Arvidsson Aivan liian märkä! Kuva: Peter Weisskopf Kuva: Wibke Markgraf, CAU Kiel Liian märkä? 34
24 Missä oloissa maa on murustuva (eli hajoaa pieniksi palasiksi)? Vesimäärä < alempi muokkausraja: maa on liian lujaa murustuakseen Muokkausalue Vesimäärä > ylempi muokkausraja: maa ei murustu, vaan painuu kasaan ja hiertyy Optimivesimäärä muokkaukselle, q opt Ylempi muokkausraja (märkä) on maaperän ominaisuus Alempi muokkausraja (kuiva) riippuu käytetystä energiamäärästä L.J. Munkholm (2011) Soil friability: A review of the concept, assessment and effects of soil properties and management. Geoderma ,
25 Muokkausrajoja voi tarkastella maan kastumisen myötä Vesimäärä (til-%) Liian kuivaa Maa muokattavissa Liian märkää 37
26 Murujen osuus Optimikosteus maan muokkaukselle Proportion of aggregates Optimikosteus maanmuokkaukselle, q opt > 32 mm < 8 mm Vesipitoisuus (g/g) Gravimetric water content (g g -1 ) Keller Thomas T., Arvidsson Keller Agroscope J. & Dexter Reckenholz-Tänikon A.R Research Soil structures Station ARTproduced by tillage as affected by soil water content and the physical quality of soil. Soil & Tillage Research 92(1-2),
27 Mittaamme murujen massojen kokojakauman muokkauksen jälkeen Pyöröseula Source: USDA, edia/research/research1.html 39
28 Optimikosteus maanmuokkaukselle 1500 q opt 1500 q opt Aspecific (m 2 m -3 ) Aspecific (m 2 m -3 ) Optimikosteus maanmuokkaukselle kosteus vedenpidätyskäyrän käännepisteessä 0.8 kosteus alemmalla plastisella rajalla q/qinfl q/qpl Keller T., Arvidsson J. & Dexter A.R Soil structures produced by tillage as affected by soil water content and the physical quality of soil. Soil & Tillage Research 92(1-2),
29 Maan muokkautuvuusrajat Hauras Muovautuva Valuva Kuvat: Agridea Kuiva Vedellä kyllästetty Hauras : maa halkeaa, kun sitä muokataan tai hierretään Muovautuva : maata voidaan muovata tai hiertää ilman halkeilua Valuva : maa valuu oman painonsa vaikutuksesta Optimikosteus maanmuokkaukselle 0.8 kosteus muovautuvuusrajalla (PL) Yläraja (märkä) muokkaukselle plastinen muovautuvuusraja(pl) 41
30 Muokattavuusalue (vesipitoisuudet ylemmän ja alemman rajan välillä) riippuu maan multavuudesta Korkea multavuus lisää muokattavuusaluetta Dexter & Bird, 2001, Soil Tillage Res. 57,
31 Muokattavuusalue (kosteuspitoisuudet ylemmän ja alemman rajan välissä) ja maan tiivistyminen Muokattavuuusalue on suurempi hyvärakenteiselle maalle, ja on hyvin kapea heikkorakenteisella maalla ( Sunnuntai-savet = maa on märkä pitkään, olisi muokattavissa sunnuntaina ja maanantaina se on liian kuiva) Dexter A.R Advances GeoEcology, Soil bulk density (Mg m -3 ) Yleisesti: mitä parempi maan laatu, sitä laajempi muokattavuusalue, eli sopivien olosuhteiden ikkuna 47
32 Muokattavuusalue (vesipitoisuudet ylemmän ja alemman rajan välillä) ja maan tiivistyminen Muokattavuusalue on suurempi maille, joissa on hyvä rakenne. Huonorakenteisilla mailla muokattavuusalue on hyvin kapea ( Sunday soils <-> maa on märkää pitkään, se on muokattavissa sunnuntaina ja maanantaina on jo liian kuivaa ) Yleisesti sanoen: mitä parempi maan laatu, sitä suurempi on muokattavuusalue (muokkausolosuhteiden hyvä ikkuna ) 48
33 Johtopäätökset Tiivistyminen: - Maa voi tiivistyä muutamassa sekunnissa, mutta palautumisessa menee vuosikymmeniä - Tavoite: maan kuormitus < maan lujuus - Pohjamaan kuorma riippuu rengaskuormasta - Päätöksentekoon on työkaluja (esim. ) Maan muokkaus: - Maan muokkaukselle on optimikosteus - Optimi on hieman kuivempi kuin alempi muovattavuusraja - Muokkaus liian kosteissa oloissa vahingoittaa maan rakennetta - Muokkaus liian kuivissa oloissa vaatii paljon energiaa - Muokkauksen olosuhdeikkuna riippuu maan laadusta: heikkorakenteinen maa -> hyvin kapea ikkuna 49
34 Rahoitus: Swedish Research Council for Environment, Agricultural Sciences & Spatial Planning (Formas) Swedish Farmers Foundation for Agricultural Research (SLF) Royal Swedish Academy of Agriculture and Forestry (KSLA) Swiss National Science Foundation (SNSF) through the National Research Program 68 Soil Resources (project no ) Swiss Federal Office for Agriculture (FOAG) Swiss Federal Office for the Environment (FOEN) 50
Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon
Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of Agricultural Sciences, Department
Tiivistymisriskin arviointi ja kuinka välttää maan tiivistyminen
Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Tiivistymisriskin arviointi ja kuinka välttää maan tiivistyminen Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of
Maan tiivistyminen paljonko kuormitusta maa sietää?
Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Maan tiivistyminen paljonko kuormitusta maa sietää? Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of Agricultural
Optimaalinen kosteus muokkaukselle ja eri muokkauskoneiden vetovoiman tarve Thomas Keller 1,2
Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Optimaalinen kosteus muokkaukselle ja eri muokkauskoneiden vetovoiman tarve Thomas Keller 1,2 1 Swedish University
Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila
Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois Tuomas J. Mattila Kilpiän tila Muokkaus herättää voimakkaita tunteita Ray Archuleta, Slake test puoleen jos toiseen From the Soil Up, Donald
Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä
Sisältö Tiivistyminen osa peltoviljelyn kokonaisuutta Tiivistyminen, hiertäminen Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä Missä syvyydessä maan on tiivistynyt à vai voiko jokin muu syys haitata maan
Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen
Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen Tuomas Mattila Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Maanviljelijä, Kilpiän tila 2 1 Kasvukunnon
Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin
Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa
Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus
Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija ja maanviljelijä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 13.12.2018 Huittinen Rikalan Säätiö Maan rakenteen hallinta
Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa
Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,
Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,
Maan tiivistymisen välttäminen Tuomas Mattila Maaperäilta, 4.12.2018 Maan tiivistyminen Tiivistymisen haitat Aina tiivistyminen ei näy raitoina Koneketju: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen
Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut
Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut Viljelyn vaikutus maan rakenteeseen perusparannukset kasvinvuorotus maan tiivistyminen uusimman tulokset ja esimerkki
Peltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan
Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.11.2012 Liian märkyyden vaikutukset maan tiivistymisriski kasvaa
Maan rakenteen muodostuminen. Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan. (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen
Maan rakenteen muodostuminen Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan Sisältö Maan rakenteen muodostuminen Viljelyn perustoimenpiteet ja maan rakenne Eloperäinen aines Maan tiivistämisen välttäminen
Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa
Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.
Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan
Suorakylvöseminaari 2018
Suorakylvöseminaari 2018 1 Viljelysmaa ha / henkilö Maa pystyy sitomaan typpeä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan. Maa pystyy sitomaan vettä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan. KAURA
Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet
Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet Taustaa Suomalaisilta kivennäismailta poistuu noin 220 kg hiiltä / ha / v (Heikkinen ym. 2013) Org. aines on tärkeässä roolissa
1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä
LIITE 4. Pellon kunnon havaintolomake LOHKON NIMI: Yleishavainnot lohkolla 1. Pellon kuivuminen muokkauskuntoon keväällä (lohkon sijainti ja kaltevuus huomioiden) 1) Ensimmäisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin
Millaiset renkaat valitsin ja miksi?
Millaiset renkaat valitsin ja miksi? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Paimio 13.12.2027 Rikalan Säätiö Renkaiden valinnan vaiheet 1/3 Varaa riittävästi aikaa 2-3
Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke
Maan vesitalous ja kasvukunto 19.3. ja 21.3.2019 Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke Ilmasto muuttuu Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää pellon vesivarojen parempaa hyödyntämistä
Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta
Maan rakenne Muhkea maaperä tapahtuma, 5.9.2018 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön
Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pellon vesitalouden toiminta / pohjaveden korkeus Maalaji (mm. savespitoisuus,
Nurmituotanto ja maan tiivistyminen
Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin
Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö
Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö Hanna Tuomisto, FT Vanhempi tutkija Ruralia-instituutti, Helsingin Yliopisto hanna.tuomisto@helsinki.fi Ympäristötiedon foorumi, Helsinki, 30.10.2017
Peltomaan rakenteen arviointi
Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnepiika, kevätinfo 30.3.2016 Viljavuusautomaatti SÄÄ Lämpö Valo Aurinko Sade VILJELIJÄ Tieto Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet
Hienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.
Hienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen juha.heiskanen@luke.fi www.luke.fi/henkilosto/juha.heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.2016 Taustaa Hienojakoisia (
Hulevedet ja biohiilen merkitys
ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,
Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake
Toimita lomake maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2019. Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake Viranomaisen merkinnät Lomake vastaanotettu,
Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko
Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko 6.5.014 Taustaa Peltomaalla ja sen laadulla on keskeinen merkitys kestävän maataloustuotannon
Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto
Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa
SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA
SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN
Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.
Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.2019 Kasvinviljelytila Eurajoella Viljat ja härkäpapu Luomu, SV2 menossa
Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos
Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos 26.1.2018 1 Värälän kylä, Elimäki o Suomen kyntämättä viljelyn historiassa Värälän kylä Elimellä on
Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet
Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet Tuomas Mattila Yliopistotutkija, maanviljelijä Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.4.2019 Rikalan Säätiö Kasvukunto? 2 Kasvukunnon osa-alueet viljelijän
Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry
Faculty of Agriculture and Forestry Promoting the sustainable use of bioresources by high level teaching based on scientific research Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and
Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua
Sisältö Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua Humuspehtoori 3 vuotta. Viljelymaan hyvän hoidon seminaari 27.2.214 Tyrväntö Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Maan rakenne Maalajien väliset
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Viljavuusanalyysin käyttö Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Näytteenotto - teoriassa Ruudukko Linjamenetelmä 2 Näytteenotto käytännössä lohkot vaihtelevat
Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen
Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen Merja Myllys Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jokioinen valokuvat: Markus Gustafsson RaHa-seminaari 22.1.2013 . juurten välityksellä Juuren
HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus
HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Helena Soinne, Helsingin yliopisto / MTT Sisältö Maan rakenne Ravinteiden pidättyminen Maan rakenteen merkitys ravinteiden käytön ja ravinnevalumien
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö
TRAKTORI MAXI TRACTION IF MAXI TRACTION PERFORMER 65. Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä.
RENGASVALIKOIMA MAATALOUSVYÖRENKAAT 2016 TRAKTORI MAXI TRACTION IF Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä. Jopa 20 % suuremmat kuormat. Erinomainen ajomukavuus suurissakin
Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 1. Kasvu ja maan kasvukunto 1/3 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian
Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön
Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa
Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi
Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen
LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND
FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task
MITEN VÄLTÄN MAAN HAITALLISEN TIIVISTYMISEN MAATALOUSRENKAIDEN AVULLA?
HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 175 MITEN VÄLTÄN MAAN HAITALLISEN TIIVISTYMISEN MAATALOUSRENKAIDEN AVULLA? MITEN VÄLTÄN MAAN HAITALLISEN TIIVISTYMISEN MAATALOUSRENKAIDEN AVULLA? 2018
Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu
Sisältö Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari Ilmajoki 20.11.2014 Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Lanta maatilan tuotantosysteemissä
Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa Vilkas pieneliötoiminta
Betonikoulutus 28.11.2013
Betonikoulutus 28.11.2013 Betonin kosteuden ja kuivumisen hallinta Ilman kosteus 1 Ulkoilman keskimääräinen vuotuinen suhteellinen kosteus RH (%) ja vesihöyrypitoisuus (g/m³) Suomessa ULKOILMAN SEKÄ AS.
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing
Paaluseminaari 2015 Ajan vaikutus geoteknisen kestävyyden kehittymiseen
1 20.11.2015 Paaluseminaari 2015 Esityksen sisältö: Johdanto Teoriaa Koekohteet Tuloksia koekohteilta Yhteenveto 2 Johdanto Tiedossa on, että paalujen geotekninen kestävyys kehittyy ajan kuluessa Tausta
INDUSTRIAL HYÖDYLLISTÄ TIETOA. Tutustu Firestonen etuihin. DURAFORCE-UTILITY R8000 UTILITY
RENGASVALIKOIMA MAATALOUSVYÖRENKAAT 2015 HYÖDYLLISTÄ TIETOA Tutustu Firestonen etuihin. Italiassa suunnitellut ja Espanjassa valmistetut Firestonen eurooppalaiset maataloustuotteet vastaavat eurooppalaisten
Täsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia. Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi
Täsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi 31.10.2017 Täsmäviljely Pyrkimys parempaan Tavoite parantaa viljelykasvien
Peltomaan rakenteen arviointi
Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnerenki, Siilinjärvi 13.4.2016 Maan laadun arviointi Maan kemialliset ominaisuudet Onko maassa sopiva happamuus Onko ravinteita viljelyn
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä
Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk
Curriculum vitae (CV)
Curriculum vitae (CV) 1 Name and date: Alakukku, Laura Elina, female, date of writing CV 26 November 2015 2 Personal details: Date and place of birth: Vampula, 28 April 1958, Citizenship: Finnish Current
Kolme askelta parempaan maan kasvukuntoon. TkT, MMM Tuomas Mattila Neuvoja: Osuuskunta Luonnonkoneisto Viljelijä: Kilpiän tila
Kolme askelta parempaan maan kasvukuntoon TkT, MMM Tuomas Mattila Neuvoja: Osuuskunta Luonnonkoneisto Viljelijä: Kilpiän tila. Oppimistavoitteet Maan tiivistyminen on yleistä, syyt ovat perustavanlaatuisia,
METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA
METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)
Karjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio
Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio 20.4.2018 Tila Seitsemän kasvilajia viljelyksessä Ruis, syysvehnä, syys- tai kevät rapsi, ruokaherne,
RAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given
Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen
Nurmesta Tulosta -hanke Pellon kasvukunto Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen Pellon kasvukunto Tiedostettuja Ravinteet ph Vesitalous Entä nämä? Pinta-ja muokkauskerroksen tiiviys Jankon tiiviys Maan
Maija Taka Pienvesitapaaminen
Maija Taka Pienvesitapaaminen 19.6.2017 Tavoitteet Tavoitteena siirtyä kuvailusta tilastolliseen mallintamiseen 1. Tärkeimmät vedenlaatua säätelevät valumaaluetekijät 2. Bioottisille vasteille tärkeimmät
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen
TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen Lyöntipaalutustärinä Tärinä on hukkaan mennyttä energiaa Tärinä
Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät
VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE
VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
Suorakylvöseminaari 2019
Suorakylvöseminaari 2019 1 2 5 Kokonaisala yht. 1348 t/ha 578 t/ha 43% Luomun osuus viljasadosta 3,2% 252 t/ha 19% Syyskyntö ja kevätkyntö yht. 830 t/ha 388 t/ha 29% CA-viljelyala yht. Kevennetty
Mikä on muuttunut? MTT
Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,
Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto
Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Ohjelmajohtaja Päätökset Karelia ENI CBC ohjelmassa hyväksytyt hankkeet: 7.5.2018 Myönteinen toimeenpanopäätös hankkeesta KA3002: Karelian Art-Residency Network
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
Maan kasvukunnosta huolehtiminen
Maan rakenteen muodostuminen (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen rakenne eri kokoiset ja muotoiset rakenne murut (aggregaatit) Maan kasvukunnosta huolehtiminen Kuva: Liisa Pietola /HY 21 Ympäristö
Maan tiivistyminen mikä maassa menee pieleen?
Sisältö Maan rakenne ja sen tiivistyminen Maan tiivistyminen mikä maassa menee pieleen? 14.3.218 HAMK, Hämeenlinna, Elinvoimainen maatalous -hanke Laura Alakukku, maataloustieteiden osasto Maan tiivistyminen
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
Hydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus
Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus MAISA hankkeen päätösseminaari, 19.3.2014 1 HAJAKUORMITUS Maatalous Metsätalous Hulevedet Haja-asutus Turvetuotanto
Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt
Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7
Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke
Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.
Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala
Stalatube Oy. P u t k i k a n n a k k e e n m a s s o j e n v e r t a i l u. Laskentaraportti
P u t k i k a n n a k k e e n m a s s o j e n v e r t a i l u Laskentaraportti 8.6.2017 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 EN 1.4404 putkikannakkeen kapasiteetti... 4 1.1 Geometria ja materiaalit... 4 1.2 Verkotus...
Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata
Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN
Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?
Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 13.12. Huittinen Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen TULKINTA
Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana
Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon
Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan
Maan tiivistymisen vaikutukset ja niiden kestoaika Sisältö Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan Menestyvä maatilayritys hankeen tilaisuus
Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.
Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes
SSAB Teräspaalupäivä Ajan vaikutus paalun geoteknisen kestävyyden kehittymiseen
SSAB Teräspaalupäivä 21.1.2016 1 21.1.2016 SSAB Teräspaalupäivä 2016 Esityksen sisältö: Johdanto Koekohteet Tuloksia koekohteilta Yhteenveto 2 Johdanto Tiedossa on, että paalujen geotekninen kestävyys