Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Kotihoito, ikäihmiset, vammaiset ja sairaat asiakkaat

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palveluntuottaja Valkeakosken kaupunki Palveluntuottajan Y-tunnus: Toimintayksikön nimi Kotihoito Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Valkeakosken kaupunki, Sääksmäentie 2 (PL 20) Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Kotihoito, ikäihmiset, vammaiset ja sairaat asiakkaat Toimintayksikön katuosoite Kirkkotie 2 C Postinumero Postitoimipaikka Valkeakoski Toimintayksikön vastaava esimies Katriina Salminen, palvelupäällikkö Jenni Lundan, palveluvastaava, pohjoinen Mirja Mikkolainen, palveluvastaava, etelä Puhelin Sähköposti katriina.salminen@valkeakoski.fi, jenni.lundan@valkeakoski.fi, mirja.mikkolainen@valkeakoski.fi Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat Yli 10 % sotainvalidien palvelut: (Hoitotiimi Helmet, Valkeakosken kiinteistöpalvelu Oy, Valkeakosken pesula) Sotaveteraanien kotiin vietävät avopalvelut: (Hoitotiimi Helmet, kotiapu Tarja Hupanen, kotiapu Sinikka Tmi, Siivous Sissit, kotiapu Raija Mattila, Waalia Oy, Terveyspisteen kotisairaanhoito/mamarest, kotiapu Marja Vierimaa, Valkeakosken kotipalvelu Apila, Kotipalvelu Hanna Olkkola, Terjen siivouspalvelut, Hoivapalvelu Aune) Palvelupäätöksen saaneiden asiakkaiden kotihoito: Stella Kotipalvelut Oy Lääkkeiden koneellinen annosjakelu: Koskikaran apteekki Päiväkeskus- ja sauna-asiakkaiden kuljetuspalvelu: Tilausliikenne Jari Lundahl Palveluliikenne Sampobussi: Valkeakosken liikenne kirjaamo@valvira.fi PL 210, Helsinki Lintulahdenkuja 4, Helsinki Faksi Puhelin Koskenranta 3, Rovaniemi Faksi

2 Työterveyshuolto: Attendo Terveyspalvelut Laboratoriopalvelut: Fimlab laboratoriot Oy ATK- käyttäjätuki: Help desk Turvapalvelu: Stella Oy Ateriapalvelu ja toimitilan siivous: ruoka- ja siivouskeskus Ruksi /Valkeakosken kaupunki Eskolan kiinteistön hoito: tekninen keskus/valkeakosken kaupunki Hoitotarvikkeet: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Walki Medical Henkilökunnan suojavaatteet: Lindström Oy Kulunvalvontajärjestelmä: Certego Oy Sijaiset, alle 3 kk.n työsuhde: Seuturekry Oy Kopiointi- ja tulostinpalvelut: Document House Oy Asiakkaiden hygieniatuotteet: Essity Hygiene and Health Ab Sähköinen asiakaspalautejärjestelmä: Roidu Oy Jätehuolto: Kiertokapula Oy 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Kotihoito auttaa asiakasta selviytymään kotona mahdollisimman pitkään. Kotihoidon toimintaperiaatteena on antaa hyvää ja turvallista hoitoa kotihoidon kriteerit täyttäville asiakkaille yhteistyössä omaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Kotihoito pyrkii tukemaan asiakkaan omaa toimintakykyä kuntouttavalla työotteella mahdollisimman pitkään. Kotihoidon tukena ovat tukipalvelut, joita ovat ikäihmisten päiväkeskuspalvelut, omaishoidontuki, turvapalvelut, harkinnanvarainen kuljetuspalvelu, ateriapalvelu, kauppapalvelu Arvot ja toimintaperiaatteet Toimintaa ohjaa vanhuskäsitys: Vanhuus on luonnollinen osa ihmisen elämänkaarta, johon sisältyy oikeuksia, velvollisuuksia, mahdollisuuksia ja voimavaroja. Vanhuudessa elämän eheys, täysipainoisuus ja oikeus omiin valintoihin ovat yhtä arvokkaita ja loukkaamattomia oikeuksia kuin muissakin aikuisuuden vaiheissa. Arvot ovat: asiakaslähtöisyys, turvallisuus, tasa-arvo/oikeudenmukaisuus, itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys 3. RISKINHALLINTA Kotihoidon palvelupäällikkö ja palveluvastaavat vastaavat siitä, että asiakastyössä noudatetaan Vanhuspalvelulaissa säädettyjä periaatteita sekä siitä, että palvelu täyttää muutkin sille asetetut vaatimukset ja työsuojelua ja työturvallisuutta koskevat säädökset. Työntekijän velvollisuus on työvuoronsa aikana noudattaa työsuojelu ja työturvallisuusohjeita. Kotihoitoon on laadittu työsuojelun toimintaohjelma. Työsuojelutarkastukset tehdään kolmen vuoden välein. Työterveyshuolto tekee työpaikkakäynnin yksikköön 3-5 vuoden välein. Työssä käytettävät terveydenhuollon apuvälineet ja laitteet täyttävät niille asetetut turvallisuuskriteerit ja ne huolletaan säännöllisesti. Pelastussuunnitelma on yhteinen Tietolan koulun kanssa. Palotarkastus tehdään kerran vuodessa. Uudet työntekijät perehdytetään perehdytyssuunnitelman mukaisesti, perehdytyslomaketta apuna käyttäen. Perehdytysohjelma löytyy tietokoneelta sähköisenä ( G: /Vanhuspalvelut/kotihoito/perehdytys) 2

3 Asiakasturvallisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan raportoimalla läheltä piti- ja haittatapahtumat Haipro-ohjelmaan. Työssä käytettävät terveydenhuollon apuvälineet ja laitteet täyttävät niille asetetut turvallisuusvaatimukset ja ne huolletaan säännöllisesti. Kotihoidossa noudatetaan kaupungin työntekijöilleen antamia tietoturvaohjeita. Riskien tunnistaminen Palveluun liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan. Se on koko henkilöstön yhteinen velvollisuus. Riskien tunnistamisen jälkeen puututaan epäkohtiin ja suunnitellaan parantavat toimenpiteet. Riskien tunnistamiseksi kotihoitoyksikössä tehdään vuosittain riskienarviointi Valkeakosken kaupungin käytössä olevan mallin mukaisesti. Arviointi kattaa fysikaalisten ja kemiallisten vaaratekijöiden, tapaturmien, ergonomian sekä henkisen kuormittumisen riskien arvioinnin. Palveluun liittyvistä epäkohdista, asiakkaan kaltoinkohtelusta tai muista asiakkaan turvallisuutta heikentävistä tekijöistä henkilökunta ilmoittaa palveluvastaavalle, joka arvioi tarvittavat toimenpiteet ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. Kiinteistöön liittyvistä epäkohdista henkilökunta ilmoittaa esimiehelle tai Valkeakosken kaupungin kiinteistöhuollolle joko soittamalla tai verkkosivuilla olevalla teknisen keskuksen vikailmoituslomakkeella. Laitteisiin liittyvissä epäkohdissa ollaan yhteydessä Valkeakosken kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen laitehuoltajaan. Hoivaan liittyvissä laatupoikkeamissa poikkeaman havaitsija täyttää vaaratapahtumailmoituksen. (Haipro-ilmoitus) Riskien käsitteleminen Palveluntuottamiseen liittyvät epäkohdat käsitellään aluekokouksissa ja yhteisissä työpaikkakokouksissa ja tarvittaessa välittömästi esimiehen kanssa. Henkilökunnan työhyvinvointiin liittyvät epäkohdat käsitellään tarvittaessa yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi käytössä on aktiivisen varhaisen puuttumisen malli. Työyhteisössä esiintyvän häirinnän tai epäasiallisen käyttäytymisen osalta noudatetaan kaupunginhallituksen hyväksymää toimintamallia. Tarvittaessa epäkohtia voidaan selvittää yhteistyössä työsuojelu- ja luottamusmiestoimijoiden kanssa. Valkeakosken kaupungilla on käytössä sähköinen raportointikanava tapahtuneen tietoturvapoikkeaman tai sen uhan ilmoittamiseen. Ilmoitukset käsittelee kaupungin tietohallinto. Haipro-ilmoitukset käsitellään säännöllisesti pidettävissä aluekokouksissa, jonka jälkeen haipro-käsittelijä kirjaa sovitut toimenpiteet ja korjausehdotukset. Korjaavat toimenpiteet Hoitoon liittyvissä poikkeamatapahtumien käsittelyvaiheessa pohditaan, miten voidaan jatkossa välttää ja ennaltaehkäistä tulevia haittatapahtumia. Korostetaan huolellisuutta. Tavoitteena on koko ajan arvioida toimintaa ja parantaa laatua. 3

4 Muutoksista tiedottaminen Esimiehet tiedottavat akuuteista muutoksista omilla alueillaan henkilökunnalle. Ei kiireelliset muutokset käsitellään työpaikkakokouksissa tai aluekokouksissa ja kirjataan kokousmuistioon. Tiedotus tapahtuu Pegasos Mukana viestitoiminnon avulla sekä muistioiden ja sähköpostin välityksellä. Palvelua koskevat perustiedot löytyvät Valkeakosken kaupungin nettisivuilta, jonne päivitetään myös toiminnan kannalta merkittävät muutokset. Tarvittaessa asiakkaille lähetetään kirjallinen tiedote muutoksista. 4. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Katriina Salminen, palvelupäällikkö, puh , Omavalvontasuunnitelman seuranta Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Asiakirja tarkastetaan vuosittain. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Omavalvontasuunnitelma löytyy Valkeakosken kaupungin nettisivuilta, kohdasta ikäihmiset. Lisäksi suunnitelma on kotihoidon sosiaalitilan ilmoitustaululla ja perehdytyskansiossa. Omavalvontasuunnitelmaan tutustuminen on osa perehdytystä. 5. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys toimintakyvystään ja voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat tekijät kuten heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Asiakkaan palvelutarve arvioidaan asiakasohjausyksikön toimesta, joka tekee kaikille palvelutarpeen selvittämisen. Arvioinnin apuna käytetään laajaa geriatrista toimintakykyarviomallia. (Laaja-alaisessa geriatrisessa arviossa käytettävät mittarit: MMSE muistitesti, CDR ja GDS- FAST muistisairauden tason arvioinnin mittarit, ADL ja IADL kyselyt päivittäis- ja välinetoiminnoissa, GDS-15-depressioseula, MNA ravitsemus-seula, ortostaattinen koe ja verenpainemittaus neljästi.) Palvelutarpeen arviointi toteutetaan kohtuullisessa ajassa, 75 -vuotta täyttäneiden kohdalla 7 vrk:n sisällä ja kiireellisissä tapauksissa välittömästi. Palveluntarpeen arviointia ohjaavat sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät Pirkanmaan yhteiset kotihoidon kriteerit. Asiakkaan kanssa tehdään kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma, joka perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn voimavarakartoitukseen. Hoito-ja palvelusuunnitelmat tarkistetaan säännöllisesti. Omainen on palvelutarpeen arvioinnissa aina kun se on mahdollista. 4

5 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan hoitosuunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Hoitosuunnitelman laatii omahoitaja ja se päivitetään tarvittaessa. Asiakkaan oma näkemys kirjataan suunnitelmaan. Toteutumisesta vastaavat asiakasta hoitavat hoitajat. Asiakasohjaajat tekevät asiakkaalle palvelu- ja hoitosuunnitelman, josta ilmenee kotihoidon käyntimäärät ja ajat. Yhdessä asiakasohjaajan, asiakkaan ja omaisen kanssa sovitaan palvelun tarpeesta, jonka tulee kotihoidon kriteerien mukaisesti kohdistua asiakkaan henkilökohtaiseen ja päivittäiseen apuun, ohjaamiseen ja kannustukseen. Kotihoidon asiakkuuden alkaessa hänelle valitaan omahoitaja, joka tekee asiakkaalle tarkemman hoitosuunnitelman. Omahoitajuus on tärkeä osa asiakkaan kokonaisvaltaista hoitotyötä. Hän huolehtii yhdessä muiden alueen hoitajien kanssa hoidon suunnittelusta ja toteutuksesta. Omahoitaja toimii asiakkaan asioidenhoitajana ja puolestapuhujana. Hän tuntee asiakkaan parhaiten. Kirjallinen hoitosuunnitelma toimitetaan asiakkaan kotiin. Hoitajalla on hoitosuunnitelma aina mukana puhelimessa pegasos mukana ohjelman myötä. Asiakkaan hoitoa toteutetaan kotihoidon sisällöstä laaditun kuvauksen mukaisesti. Asiakkaan toimintakykyä ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan jokaisella asiakaskäynnillä. Tarvittaessa palvelua ja tavoitetta muutetaan asiakkaan toimintakyvyn muuttuessa. Jokaisesta käynnistä kirjataan hoidon kannalta oleelliset tiedot ja käynti tilastoidaan potilastietojärjestelmän pegasos mukana ohjelmaan. Omahoitaja huolehtii asiakkaan asioiden hoitamisesta yhdessä alueen sairaanhoitajan ja muiden hoitajien kanssa. Hoitoa toteuttavien hoitajien, ensisijaisesti omahoitajan, vastuulla on informoida muita hoitoon osallistuvia tahoja asiakkaaseen liittyvissä asioissa joko tietojärjestelmän kautta tai suullisesti. Päivittäiset, käynneillä sovitut tehtävät ovat selkeästi jokaisen hoitajan nähtävissä hänen mukanaan kulkevan puhelimen kautta. Asiakkaan kohtelu Asiakkaalla on oikeus hyvään kohteluun. Asiakkaan fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen tai taloudellisen kaltoinkohtelun tunnistaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus. Asiakkaan kaltoinkohtelua havaitsevan on välittömästi ilmoitettava kaltoinkohtelusta lähiesimiehelleen, joka ryhtyy toimiin asian selvittämiseksi ja tarvittavien jatko- ja kurinpitotoimien päättämiseksi. Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Kotihoidon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Palvelutarpeen arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan oma tahto ja toivomukset kirjaamalla se hoitosuunnitelmaan. Asiakas osallistuu oman hoitonsa ja palvelunsa suunnitteluun. Asiakasta tulee kuulla palveluja suunniteltaessa. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä tarjotuista palveluista. Kotihoidossa ei ole käytössä pakotteita. Mikäli pakkotoimenpiteitä tarvitaan, lääkäri voi tehdä virka-apupyynnön tai kotihoidon työntekijät voivat hälyttää apua hälytyskeskuksesta. Työntekijä voi myös tehdä ilmoituksen maistraattiin edunvalvonnan tarpeen arvioimista varten. 5

6 Asiakkaan osallisuus Asiakas ja hänen omaisensa osallistuu hoitosuunnitelman laatimiseen asiakkaan niin salliessa. Asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioidaan aina kun se on resurssit huomioiden mahdollista. Asiakkaiden ja heidän läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Palautteen kerääminen, käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Asiakkaiden ja omaisten toivotaan antavan suoraa palautetta henkilökunnalle ja tarvittaessa esimiehille. Asiakastyytyväisyyttä ja laatua kartoitetaan sähköisen palautejärjestelmän (Roidu) avulla. Asiakkailta pyydetään säännöllisesti palautetta tabletti tietokoneeseen vastaamalla. Tabletti tuodaan heille kotiin. Asiakaspalautteet käydään läpi työpaikkakokouksissa. Tulokset raportoidaan myös kaupungin luottamuselimille. Hoidon ja kohtelun laatua koskevasta epäkohdasta asiakas tai hänen valtuuttamansa edustaja voi tehdä Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain tai Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisen hoitoon liittyvän muistutuksen tai käyttää muita lain mukaisia oikeusturvamenettelyjä. Asiakkaan oikeusturva Muistutuksen vastaanottaja vanhuspalvelujohtaja Tarja Laine, PL 20, Valkeakoski, p Valkeakosken kaupunki ostaa sosiaaliasiamiespalvelut Tampereelta. Sosiaaliasiamiehen tavoittaa: p tai p , sosiaaliasiamies(at)tampere.fi, Aleksis Kiven katu C, PL Tampere. Käyntiajat varataan etukäteen puhelimitse. Ajanvaraukseen perustuvia asiakastapaamisia järjestetään tarpeen mukaan myös Valkeakoskella. Palvelut ovat maksuttomia. Valkeakosken kaupunki ostaa potilasasiamiespalvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Potilasasiamies Anne Eskola, Valkeakosken sairaala, Salonkatu Valkeakoski, p , puhelinajat tiistaisin klo ja torstaisin klo Asiakastapaamiset ajanvarauksella. Palvelut ovat maksuttomia. Muistutukset ja kantelut saatetaan esimiehen tietoon. Hän edelleen välittää muistutuksen vanhuspalvelujohtajalle, joka käynnistää tarvittavat toimenpiteet yhdessä esimiehen ja hoitohenkilöstön kanssa. Tavoiteaika muistutuksen käsittelylle on 1 viikko. Mikäli henkilö on tyytymätön muistutuksesta annettuun vastineeseen, hän voi tehdä kantelun Aluehallintovirastolle. 6. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen on tärkeä osa hoitotyötä. Niitä edistetään ja tuetaan henkilökohtaisen hoito- ja liikkumissuunnitelman avulla. Suunnitelmiin kirjataan asiakkaan omat voimavarat ja ne liikkumiseen, ulkoiluun ja kuntouttavaan toimintaan liittyvät tavoitteet, joihin hän sitoutuu. Tarvittaessa pyydetään fysioterapeuttia laatimaan asiakkaalle yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Hoitajat kannustavat ja ohjaavat asiakasta suunnitelman toteuttamisessa. 6

7 Ravitsemus Asiakkaiden painoa seurataan ja tarvittaessa tehdään ravitsemustilaa arvioiva MNA testi. Hoitohenkilökuntaa on koulutettu aliravitsemusriskin tunnistamiseen. Aliravitse-musriskissä oleville asiakkaille laaditaan suunnitelma ravitsemuksen tehostamiseksi. Kaupungin ravitsemus- ja puheterapeutteja voidaan konsultoida ravitsemukseen taikka nielemiseen liittyvissä ongelmissa. Ikääntyneiden ravitsemustilan seuranta on oleellinen osa asiakkaan palvelun ja hoidon suunnittelua ja toteuttamista. Huono ravitsemustila heikentää yleistä hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Hoitoa toteuttavien tulee huomioida monipuolisen ruokavalion merkitys ikääntyneiden ravitsemuksen toteutuksessa. Henkilökunta ohjaa ja neuvoo sekä huolehtii, että asiakkaan ruokavalio sisältää riittävästi energiaa, proteiinia ja muita tärkeitä ravintoaineita. Kotiin kuljetettavat ateriat valmistetaan kaupungin ravitsemuskeskuksessa ikäihmisten ravitsemussuosituksia noudattaen. Asiakkaille suositellaan ateriapalvelua, jos henkilö ei itse kykene valmistamaan ruokaa. Asiakas voi valita, hankkiiko aterian yksityiseltä palveluntuottajalta vai kaupungin ravitsemuskeskuksesta. Hygieniakäytännöt Perehdytyskansiossa on henkilökunnalle ohjeet käsihygieniasta, suojautumisesta hoidettaessa sairaalabakteeria kantavaa asiakasta. Jokainen työntekijä on lukenut ohjeet ja vastaa omalla toiminnallaan hygieniatasosta. Yksikössä seurataan ja varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygienia-käytännöt toteutuvat sovitusti. Hoitohenkilökunnasta on nimetty hygieniavastaava, joka on perehtynyt hygienia-asioihin, käy lisäkoulutuksissa ja opastaa muuta henkilöstöä. Hygienia asioissa järjestetään sisäistä koulutusta tarvittaessa. Hygieniasta huolehtiminen kuuluu hoitajan perustyöhön. Terveyden- ja sairaanhoito Kotihoidon henkilöstö huolehtii omahoitaja periaatteen mukaisesti lääkärille asiakkaan asioiden esittämisen puhelimitse tai pegasospostilla. Asiakkaalle voi myös tilata vastaanottoajan tai lääkärin kotikäynnin. Hoitajat seuraavat asiakkaiden vointia päivittäisten käyntien yhteydessä. Voinnin muutokset kirjataan potilastietojärjestelmään. Hoitoa toteutetaan lääkärin ohjeen mukaan. Omahoitaja pyrkii arvioimaan hoitosuunnitelman toteutumista tekemällä väliarvioinnin asiakastietojärjestelmään. Omalääkäri tarkastaa asiakkaiden lääkityksen aina tarvittaessa tai hoitajan sitä pyytäessä. Molemmilla alueilla kotihoidossa on kaksi vastuu sairaanhoitajaa. He vastaavat kotihoidon oman vastuualueen hoitotyön ja sairaanhoidon asiantuntijuudesta, hoitajien konsultoinnista sekä omahoitajan työparina huolehtivat kokonaisvaltaisesti asiakkaan sairaanhoitoon liittyvistä asioista. Kuolemantapausta koskevat ohjeet ovat perehdytyskansiossa. Henkilökunta on ohjeistettu toiminnasta akuutissa lääkäritarpeessa sekä kuolemantapauksen sattuessa. Lääkäripäivystys on Valkeakosken Aluesairaalassa. Hammaslääkäripalvelut on saatavissa kaupungin hammashoitolasta. Erikoissairaanhoidon palveluihin pääsee hoitavan lääkärin lähetteellä 7

8 Lääkehoito Turvallinen lääkehoito perustuu hyväksyttyyn lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelma päivitetään vuosittain siihen nimetyn työryhmän toimesta. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty lääkehoidon vastuut, koulutukset ja käytännön lääkehoidon toteuttaminen. Suunnitelman toteutumista seurataan lääkehoidon poikkeamilla (HaiPro), joihin reagoidaan välittömästi ja tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Hoitajat toteuttavat lääkehoitoa lääkärin määräysten mukaan. Käytössä on lääkkeiden koneellinen annosjakelu, josta on sopimus Koskikaran apteekin kanssa. Asiakkaiden lääkitys tarkistetaan aina tarvittaessa, mutta vähintään 6 kk:n välein. Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Hoitajat ovat säännöllisesti tarvittaessa yhteydessä muihin asiakasta hoitaviin tahoihin ja omaisiin. Omahoitaja on avainasemassa yhteyshenkilönä muihin palvelunantajiin, mutta myös muut hoitoon osallistuvat huolehtivat tarvittaessa. Hoitoneuvotteluihin pyydetään omaisen lisäksi muut hoitoon osallistuvat tahot aina kun se on resurssien puitteissa mahdollista. Alihankintana tuotettujen palvelujen seuranta Asiakkailta kerätään palautetta ja tehdään tyytyväisyyskyselyt vuosittain. Palveluntuottajien kanssa pidetään säännölliset laadunvarmistuspalaverit. Ateriapalveluja tuottavan yksikön esimiesten kanssa pidetään säännöllisesti yhteistyöpalaveri. Sijaispalvelut tuottava Seuturekry toimittaa tilastotietoa kuukausittain toteutumista ja esimiehet tapaavat Seuturekryn asiakasvastaavien kanssa säännöllisesti. Yksityisiä kotihoidon palveluja tuottavia palveluyrityksiä sekä omaishoidon palvelusetelin avulla palvelua tuottavia yrityksiä valvotaan ja heihin pidetään yhteyttä säännöllisesti. Yksityisten palveluntuottajat ovat laatineet toiminnastaan omavalvontasuunnitelman. 7. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden parantaminen Henkilökunta on perehdytetty asiakasturvallisuussuunnitelmaan, johon kuuluvat mm. hoidon turvallisuus, lääkehoidon turvallisuus sekä lääkinnällisten laitteiden turvallisuus. Työntekijöitä perehdytetään havaitsemaan asiakasturvallisuuden epäkohtia ja toimimaan asiakasturvallisuuden edistämiseksi. Henkilökunta on saanut opastusta asiakastietojen käsittelyyn. Työpaikalla on sovittu yhtenäiset käytännöt eri toimenpiteiden suorittamisesta. Apuvälineiden turvallisuus varmistetaan. Asiakkaiden turvapuhelimien toimivuus tarkastetaan kuukausittain. Riskinarviointi tehdään säännöllisesti. Henkilöstön ensiaputaidot pidetään ajan tasalla. Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys Kotihoidossa työskentelee palvelupäällikkö, 3 palveluvastaavaa, 2 toiminannanohjaaja- hoitajaa, toimistotyöntekijä, 5 sairaanhoitajaa ja 45 lähihoitajaa, yksi kodinhoitaja. Lääkärin työpanos on noin 25 tuntia viikossa. Aamuvuorossa työssä on 20 hoitajaa ja iltavuorossa on 10 hoitajaa. Yötyötä ei kotihoidossa tehdä. 8

9 Palveluvastaavat valitsevat ja haastattelevat yli 3 kuukauden sijaiset. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkistamalla alkuperäiset opintotodistukset ja pätevyys varmistetaan myös Valvirasta Terhikki tietojärjestelmästä. Alle 3 kuukauden sijaiset otetaan Seuturekryn kautta. Iltavuoroon pyydetään aina sijainen, arkipäivän aamuvuoro voidaan tarvittaessa suorittaa yhden henkilön vajauksella. Sijaisten käytön periaatteet Kotihoidon henkilökunnan sijaisina toimivat Seuturekryn kautta hankitut keikkasijaiset sekä kaupungille työsuhteeseen otetut pidempiaikaiset sijaiset. Palveluvastaava valitsee ja haastattelee työntekijät yli 3 kk:n kestäviin sijaisuuksiin. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkistamalla alkuperäiset opintotodistukset ja pätevyys varmistetaan myös Valvirasta Terhikki tietojärjestelmästä. Sijainen hankitaan tarvittaessa. Alle 3 kk:n sijaisuudet palveluvastaava ilmoittaa kunnallisen henkilöstöpalveluyrityksen Seuturekryn haettavaksi. Seuturekry Oy toimii alle 3kk kestäviin sijaisuuksiin hankittujen työntekijöiden työnantajana. Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet Avoimet vakinaiset tehtävät ovat julkisessa haussa. Avoimista työpaikoista ilmoitetaan Kuntarekrypalvelussa, TE-palvelujen avoimissa työpaikoissa sekä kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Avointa paikkaa voi hakea sähköisesti tai kirjallisesti. Uutta henkilöstöä palkattaessa arvostetaan työntekijän aitoa kiinnostusta vanhustyöhön. Kotihoidon työhön tulevalta edellytetään ajokorttia. Kelpoisuusehtona hoitajan toimiin on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai alan aikaisempi kouluasteinen ammatillinen tutkinto (Laki sosiaalihuollon henkilöstön ammatillisesta kelpoisuusvaatimuksesta 272/2005). Palkkaus KVTES:n mukaan. Työsuhteessa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Tehtävään valitun tulee toimittaa hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Hoitajalta edellytetään lääkehoidon osaamisen todentamiseksi hyväksytysti suoritettu LOVEkoulutus, joka tulee uusittavaksi viiden vuoden välein. Lisäksi lääkeluvan saaminen edellyttää näyttöjen antamista lääkehoitosuunnitelmaan kirjattujen ohjeiden mukaan. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin voidaan hoitajan tehtävään palkata alan opiskelija tai henkilö, joka ei täytä kelpoisuusehtoja. Ko. henkilöiden kohdalla riittävän osaamisen arvioi työnantaja. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta Uusille työntekijöille on nimetty perehdyttäjä ja perehdytys toteutetaan perehdytysohjeen mukaan. Jokaiselle opiskelijalle on nimetty ohjaaja. Perehdytyksessä korostetaan myös tietosuojan merkitystä ja jokainen työntekijä allekirjoittaa Valkeakosken sosiaali- ja terveystoimen asiakas- ja potilastietojen salassapito- ja vaitiolovelvollisuuslomakkeen. Henkilöstön säännöllisestä täydennyskoulutuksesta huolehditaan ja siitä laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma. Henkilökunta käy lakisääteisissä koulutuksissa. Lääkehoidon täydennyskoulutus on viiden vuoden välein. Muuhun koulutukseen osallistutaan yksikön/henkilöstön ja asiakkaiden hoidon tarpeen mukaan. Henkilöstön osaamistarpeita kartoitetaan vuosittain ryhmäkehityskeskusteluiden yhteydessä. Toimitilat Kotihoidon toimitilaan sisältyvät: sosiaalitilat, kahvihuone, kokoushuone, 6 toimistohuonetta ja ns. avokonttori hoitajien työtilana. Henkilökunnalla on asianmukaiset toimisto- ja taukotilat sekä pukuhuoneet. 9

10 Kotihoidon toimitilan siivoamisesta huolehtivat kaupungin ruoka- ja siivousyksikön työntekijät. Yksittäiset huoneet siivotaan kerran viikossa, yleiset tilat ja wc:t arkisin kerran päivässä. Henkilökunnan suojavaatteet ovat yksikössä vaatelokeroissa. Likaiset suojavaatteet palautetaan pyykkikaappiin, josta vaatteiden toimittaja vie ne autolla pestäväksi. Teknologiset ratkaisut Henkilökunnan turvallisuudesta toimistolla huolehditaan kulunvalvontakameroilla. Asiakkaat hankkivat turvapalvelut Stella Oy:ltä. Hoitajat avustavat hankinnassa tarvittaessa. Asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turvalaitteiden toimivuus testataan kuukausittain. Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Asiakkaiden käytössä on liikkumisen apuvälineitä (pyörätuoli, rollaattori) ja muita henkilökohtaisia apuvälineitä, jotka luovutetaan heille sosiaali- ja terveyskeskuksen apuvälinevarastosta pitkäaikaiseen lainaan. Apuvälinevaraston työntekijät vastaavat lainaamiensa välineiden hankinnasta, käytön ohjauksesta ja huollosta. Hoitajat ja fysioterapeutti ohjaavat ja avustavat asiakkaita apuvälineisiin liittyvässä yhteistyössä apuvälinevaraston työntekijän kanssa. Hoitajien työn apuvälineinä käytössä mm. sähkösänkyjä, lattianostimia, talutusvöitä ja Turnerkääntölevyjä. Terveydenhuollon laitteiden huoltaminen ja korjaukset kuuluvat terveyskeskuksen laitehuoltajalle tai laitteen toimittaneelle yritykselle. Nostimille ja sähkösängyille on sovittu säännöllinen vuositarkastus ja huolto. Asiakkaiden hoidossa käytetään erilaisia haavanhoitoinstrumentteja ja -tuotteita, mittareita (verensokeri-, kuume-, ja verenpainemittarit) ja laitteita. Hoitajat tilaavat hoitotarvikkeet työnantajan ilmoittamilta toimittajilta, joiden kanssa työnantajalla on sopimus. Terveyskeskuksen laitehuoltaja Markku Tiitto, Valkeakosken terveyskeskus, Särpimäenkatu 27, Valkeakoski p Apuvälinevaraston työntekijä, Marja-Liisa Hotari, Valkeakosken terveyskeskus, Särpimäenkatu 27, Valkeakoski p Kuulolaitehuoltaja, Riitta Koivuranta, Valkeakosken terveyskeskus, Särpimäenkatu 27, Valkeakoski p Asiakastietojen käsittely Asiakastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Jokainen kotihoidossa työskentelevä hoitaja, opiskelija tai avustava henkilö allekirjoittaa salassapito- ja vaitiolovelvollisuussitoumuksen. Tietojen käsittelyssä, arkistoinnissa ja hävittämisessä noudatetaan niitä koskevia säädöksiä ja annettuja ohjeita. Asiakastietojen käsittelystä ja hävittämisestä on ohjeet henkilökunnalle perehdytyskansiossa. Lähiesimies opastaa ja ohjaa henkilökuntaa tietojen käsittelyssä ja tarvittaessa ja puuttuu epäkohtiin. Henkilökunnalla on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset ja terveydenhuollon toimikortti, joilla kirjaudutaan asiakastietojärjestelmään (Pegasos). Asiakastietojärjestelmään tallentuu sen käytöstä lokitiedot. Tietosuoja Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskuksella on erillinen tietosuojaan ja tietoturvaan sekä tietojärjestelmiin liittyvä omavalvontasuunnitelma, johon tiedot kirjattu myös kotihoidon osalta. Kaupungin tietosuojaohje käyttäjille on perehdytyskansiossa. 10

11 Asiakas voi halutessaan tarkastaa itseään koskevat tiedot ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus tulee esittää kirjallisena rekisterinpitäjälle. Pääsääntöisesti tarkastusoikeus toteutetaan siinä yksikössä, jossa tiedot ovat syntyneet. Tiedot pyritään antamaan viivytyksettä ja pyydettäessä kirjallisina. Jos tarkastusoikeus poikkeuksellisesti evätään, siitä annetaan kirjallinen kieltäytymistodistus, josta ilmenee syyt tarkastusoikeuden epäämiseen sekä valitusosoitus. Tietosuojavastaava ja yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa on Susanna Pulkkinen Valkeakosken terveyskeskus, Särpimäenkatu 27, Valkeakoski p OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja Paikka ja päiväys Allekirjoitus palvelupäällikkö Katriina Salminen LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUKSIA: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. - STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille - STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus - STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi - STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus pdf&title=Vammaisten_asumispalveluiden_laatusuositus_fi.pdf Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle - Valtakunnallisia ohjeita ja suosituksia omavalvonnan suunnittelun tueksi ikäihmisten palveluissa 11

12 Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi: - Turvallinen lääkehoito -opas: Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä: - Valviran määräys 4/2010: Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn - Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: - Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: misto/oppaat/6jfpsyynj/ - Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf - Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuojaasioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE: Lomake on tarkoitettu tukemaan palveluntuottajia omavalvontasuunnitelman laatimisessa. Se on laadittu Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti. Määräys tulee voimaan Lomake kattaa kaikki määräyksessä olevat asiakokonaisuudet ja jokainen toimintayksikkö ottaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan esille ne asiat, jotka toteutuvat palvelun käytännössä. Lomakkeeseen on avattu kunkin sisältökohdan osalta niitä asioita, joita kyseisessä kohdassa tulisi kuvata. Lomakkeen laatimisen yhteydessä siinä olevat ylimääräiset tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valviran logon tilalle palveluntuottajan oma logo, jolloin käyttöön jää toimintayksikön omaa toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma. 12