Koheesiopolitiikka Johanna Osenius

Transkriptio

1 Koheesiopolitiikka Johanna Osenius

2 Rahoituksen jakautuminen (vuoden 2018 hinnoin, noin mrd ) I. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous 166 II. Yhteenkuuluvuus ja arvot 392 josta koheesiovarat (EAKR, ESR ja koheesiorahasto ) n. 331 mrd III. Luonnonvarat ja ympäristö 337 IV. Muuttoliike ja rajaturvallisuus 31 V. Turvallisuus ja puolustus 24 VI. Naapurialueet ja muu maailma 109 VII. EU:n yleinen hallinto 76 Yhteensä n mrd (1,11 % EU-27 BKTL:stä)

3 Millainen on rahoituskehysesitys ja varojenjakomenetelmästä Suomen kannalta? 1 Komission ehdotus on lähtökohdiltaan Suomelle hyvä (1,6 mrd ) Varojen jakomenetelmä on pitkälti sama kuin nykyisellä ohjelmakaudella Suomen alueet jakautuvat kahteen alueluokkaan: kehittyneimpiä alueita ovat Hki-Uusimaa ja Ahvenanmaa. Muuta alueet ovat siirtymäalueita. Suomen alueiden keskinäinen laskennallinen saanto tasapainottuu aiemmasta IP-alueen varojen laskennassa on käytetty ns. turvaverkkoa: saanto on laskettu kehittyneiden alueiden kriteereiden mukaan

4 Millainen on rahoituskehysesitys ja varojenjakomenetelmästä Suomen kannalta? 2 Suomen tärkeimmät kriteerit varojen jaossa ovat: BKT, harvan asutuksen kriteeri, pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus sekä uudet ilmastomuutokseen ja muuttoliikkeeseen liittyvät kriteerit. Epäedullisempia rahoituskriteereitä ovat työttömyys, nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, kolmannen asteen koulutus ja koulupudokkaat Interreg-tavoitteen osalta jakomenetelmä perustuu aiempaa useampaan väestökriteeriin. Suomen kannalta epäedullista on maarajojen väestön merkittävästi suuremmat painotusprosentit. Rahoitus vähenee yli 28% Harvan asutuksen erityisrahoituksen määrää ei ole indeksoitu nykyisestä (30 /as/v)

5 Member state allocation (billions, 2018 prices) Change from current period (%) Aid intensity (EUR/head) Jäsenvaltiokohtaiset allokaatiot BG RO HR LV HU EL PL LT EE PT SK CY SI CZ ES MT IT FR FI BE SE DE DK AT NL IE LU EU Change from current period (%)

6 Mitkä koheesiopolitiikan sisällöt ovat jatkossa? Rakennerahastojen tuki kohdistettaisiin viiden teeman ympärille: 1. Älykkäämpi Eurooppa (kilpailukyky, digitaalinen muutos, yrittäjyys, innovaatiot, osallistava kasvu, teollisuuden muutoshaasteet globalisaatioon, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyen) 2. Vihreämpi vähähiilinen Eurooppa (puhtaat energiaratkaisut, energiatehokkuus, siirtyminen vähähiiliseen talouteen, uusiutuva energia, innovatiiviset vähähiiliset teknologiat, tuki vihreille ja sinisille investoinneille, kestävä luonnonvarojen hallinta, kiertotalous, sopeutuminen ilmastonmuutokseen) 3. Verkostoituneempi Eurooppa (liikkuvuus, energia ja alueelliset ICTyhteydet, kestävä liikenne, älykkäät energiaverkot, nopeat digitaaliset yhteydet) 4. Sosiaalisempi Eurooppa (ESR+:n tuki sosiaalisten oikeuksien pilarin toimiin, erityisesti työllisyyden edistäminen, koulutus ja elinikäinen oppiminen, sosiaalinen osallisuus sekä terveys ja sosiaalinen innovointi) 5. Kansalaisten Eurooppa (kaupunki-maaseutu-rannikkoalueiden paikallinen kehittäminen)

7 Temaattinen keskittäminen ja korvamerkinnät EAKR+ Kehittyneet Siirtymä Vähiten kehittyneet 85% tavoitteisiin % tavoitteeseen 1 30 % tavoitteeseen 2 35% tavoitteeseen 1 30 % tavoitteeseen 2 6% kestävävään kaupunkikehittämiseen Interreg-ohjelmissa 60% enintään kolmeen politiikkatavoitteeseen 6% kestävään kaupunkikehittämiseen ESR+ Kohdentuu teemaan 4 Vähintään 25% kohdennettava sosiaaliseen osallisuuteen Vähintään 2% materiaalisesta puutteesta kärsiviin henkilöihin (ent FEAD)

8 Mitä sisältöesitykset merkitsevät Suomelle? Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti komission esityksiin: ohjelmaperusteinen RR-politiikka jatkuu. Rahoitettavat teemat vähenevät viiteen, mutta käytännössä sisältövalikoima paljolti kuten nykyisellä ohjelmakaudella Ohjelmien sisällöt fokusoitava vähäiseen määrään teemoja Korvamerkinnät ja ehdollisuudet jatkuvat Rahoitusinstrumentit tulevat aiempaa laajempaan käyttöön Kumppanuussopimus ja ohjelmat valmistellaan aiempaan tapaan kumppanuudessa Suomen on varmistettava rahastojen ja unionin välineiden koordinaatio, täydentävyys ja yhdenmukaisuus MYRin rooli tässä keskeinen

9 Aikataulu Neuvottelut käynnistyneet rahoituskehyksestä ja lainsäädännöstä sekä neuvostossa että EP:ssa UK:n ero EU:sta sekä EP:n ja kansalliset vaalit keväällä 2019 Tavoitteena poliittinen yhteisymmärrys päälinjoista (Sibiun päämiestapaaminen) Neuvottelut jatkunevat edelleen Suomen EUpuheenjohtajuuskaudella Ohjelmat käynnistyvät 2021 vuoden alusta

10 Suomen kansallinen ohjelmavalmistelu Komissio haluaa käynnistää keskustelut jäsenvaltioiden ohjelmista vuoden 2019 alusta: TEM nimeää laajapohjaisen kumppanuustyöryhmän kansallista valmistelua varten. Ryhmässä ovat edustettuina alueet, ministeriöt ja EU:n kumppanuusperiaatteen kannalta olennaiset järjestöt koordinoidusti. Koheesio työryhmän nimeämispyyntökirjeet lähdössä piakkoin. Valmistelun tueksi käynnistetään myös monialainen Kumppanuusverkosto, jonka avulla saadaan arvokasta panosta laajoilta erilaisilta sidosryhmiltä. Ohjelmatyöhön valmistelussa käytetään myös normaaliin tapaan kuulemismenettelyä

11 Suomen ohjelmavalmistelu TEM lähettää alkusyksyn aikana alueille ja ministeriöille käynnistyskirjeen, jossa pyydetään analysoimaan toimintaympäristön haasteita ja tulevaisuuden näkymiä oman maakunnan/suuralueen tai sektorin näkökulmasta. Pääpaino ohjelmavalmistelussa on alueilla. Maakunnat huolehtivat valmistelusta kumppanuudessa omalla alueillaan. TEM toivoo alueilta ja kumppaneilta vahvaa panosta kansallisessa ohjelmatyössä

12 Valmisteltavia asioita Syksy 2018 talvi 2019 Taustaksi tilannekuva, nykyisen kauden opit, analyysityö EU:n osarahoittaman toiminnan yleistavoitteet Hallintojärjestelmä viranomaiset/rahoittajat, kevennetty järjestelmä Ohjelmien määrä 2019 Tarkemmat sisällöt ja rahoitettavien toimien luonne (tukimuodot) Kaupunkipolitiikan osio 2020 Ohjelman valmistelu ja viimeistely komission tarkentavien säädösten perusteella Ohjelman julkinen kuuleminen Kumppanuussopimuksen valmistelu (MMM, SM) Rahoitus rahastot, prioriteetit, alueet, siirto InvestEUohjelmaan Lakivalmistelu Ohjelman toteutus käynnistyy 2021 Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland