TUTKIJANVIHKO lk

Transkriptio

1 TUTKIJANVIHKO lk Luonnosta löytyy loputon määrä tutkittavaa ja ihmeteltävää. Maapallon ihmeellinen lajirikkaus, luonnon kiertokulku ja sen vielä selvittämättömät mysteerit työllistävät tutkijoita ympäri maailman. Ymmärrämme ympäristöämme koko ajan paremmin, mutta yhä edelleen täysin uusia tieteelle tuntemattomia lajeja sekä ratkaistavia kummallisuuksia löytyy päivittäin. Tervetuloa koululaistutkijaksi Luontomuseoon! Suomen luonnon erityisyytenä ovat pohjoinen sijaintimme sekä neljä vuodenaikaa, joiden erot ilmenevät luonnossa monin eri tavoin. Voitte havainnoida näitä eroavaisuuksia myös museon näyttelyssä. Tutkimustyönne alkaa täällä Luontomuseossa. Sen jälkeen voitte käyttää tutkimuskenttänä vaikka koulun pihaa tai lähimetsää ja lopulta laajentaa tutkimuksenne koko maailmaan. Tutkimustehtävät löytyvät tästä vihkosta, ja niiden vastaukset saatte opettajalta joko museokäynnin aikana tai käynnin jälkeen kouluun palattuanne. Voitte jakautua 8-10 hengen tutkimusryhmiin, ja tehdä vuorotellen eri tehtäväkokonaisuuksia. Merkityt tehtävät ovat Supertutkija -tehtäviä, joissa on lisähaastetta Merkityt tehtävät ovat tehtäviä, joita voitte yhdessä luokan kanssa tai kotona suorittaa esimerkiksi lähimetsässänne. Kartan avulla löydätte missä mikäkin tehtäväosio tehdään!

2 GEOLOGI Geologi tutkii maata sekä maapallon syntyä ja kehitystä sekä osaa tunnistaa eri kivilajeja. Maaperä ja kallioperä ovat huipputärkeä osa luonnontuntemusta, rakentuvathan niille kaikki elämä maapallolla! Maapallon rakenne koostuu eri osista (havainnollistava kuva osista löytyy näyttelystä). Maapallon ohut kuori, jonka päällä me elämme, on murtunut palasiksi eli mannerlaatoiksi, aivan kuin säröillä oleva kananmunan kuori. Laatat törmäilevät toisiinsa ja työntyvät toistensa alle aiheuttaen maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia ja tsunameja. Kuoren alla on vaippa, joka koostuu pehmeästä kivimassasta sekä kovemmasta kiviosasta. Maapallon aivan sisin ydin on kiinteää metallia ja ulompi ydin sulaa laavaa. 1. Valitse kivinäyttelystä jokin kivi ja kuvaile sitä parillesi adjektiivilappujen avulla. Löytääkö parisi oikean kiven kuvailusi perusteella? Vaihtakaa vuoroa muutaman kerran. 2. Museolla on laajat kivikokoelmat, joiden eri kivilajit eroavat toisistaan monien eri ominaisuuksien osalta. Niiden lajittelu ja järjestys ovat tutkimuksen kannalta tärkeitä. Tutkikaa pareittain kivikokoelmia ja pohtikaa millaisilla eri tavoilla kiviä voi lajitella (muoto, väri, tuntuma)? Mikä on painavin, entä kevyin kivi? Listatkaa alle havaintojanne. 3. Maapallo syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Aluksi maa oli hyvin kuuma ja koostui sulasta kiviaineksesta, laavasta. Pintaosa jähmettyi pikkuhiljaa kivikuoreksi, jonka päällä mekin asustelemme. Näyttelyn Maapalloa pyörittelemällä voit löytää laavan päällä kelluvat mannerlaatat. Tutki maapalloa ja pohdi: Miksi laatat liikkuvat? Miksi joillakin alueilla on tulivuoria ja maanjäristyksiä ja toisilla ei?

3 Etsi kartalta kolme paikkaa, Suomi, Japani ja Kalifornia, ja pohdi: millaisia eroja mannerlaatat aiheuttavat näiden maiden olosuhteisiin? Laatikaa lähimetsästänne kivikokoelma. Päättäkää ensin millä ominaisuuksilla keräätte kiviä. Voiko kokoelmaan kerätä vain sileitä kiviä, tai rosoisia, tai mahdollisesti vain punertavia? Vai ehkä pelkästään pyöreitä kiviä?

4 EKOLOGI Ekologi on biologi, joka tutkii kasveja ja eläimiä ja sitä, kuinka ne ovat riippuvaisia ympäristöstään ja toisistaan. Eliöt ovat kehittyneet lukemattomien vuosien kuluessa toimimaan mitä erilaisimmilla tavoilla, mikä kiehtoo ja askarruttaa tutkijoita joka puolella maailmaa. Kasvin jokaisella osalla on tarkoituksensa, ja esimerkiksi värityksellä tai tuoksulla kasvit houkuttelevat tai hämäävät hyönteisiä ja kasvinsyöjiä. Kukat houkuttelevat hyönteisiä luokseen, jotta ne veisivät matkassaan kukkien siitepölyn ja siemenet ja auttaisivat kasveja leviämään yhä laajemmille alueille. Myös hyönteisten eri värityksillä, kuvioilla sekä muodoilla on kaikilla tarkoituksensa. Etenkin perhoset ovat hyvin monimuotoisia ja erilaisia värityksiä ja kuvioita on lukemattomia. 1. Jotta kasvitutkija pystyisi erottamaan eri kasvit toisistaan, on tärkeää tuntea kasvien osat. Tutkikaa parinne kanssa sekä kasvipöydän näytteitä että opettajan antamia kasvinäytteitä. Löydättekö näytteistä seuraavat osat: juuret, varsi, kukka, siemen, lehdet. Kerro yksi tehtävä jokaiselle osalle. 2. Hyönteiset ovat kehittäneet erilaisia värityksiä ja muotoja. Ne saattavat näyttää vaikka oksanpätkältä tai maahan tippuneelta lehdeltä. Tutki kuvia sekä näytteitä ja päättele: Miksi hyönteinen on naamioitunut / mitä se esittää? Mitä hyötyä tälle lajille on ominaisuudesta? Löydätkö näyttelyn hyönteisiltä silmätäplät varoitusvärit matkimisvärityksen suojavärityksen? Tehkää tutkimus lähimaastossa ja etsikää hyönteisiä ja muita eliöitä. Pohtikaa miksi ne ovat juuri tietyn värisiä tai miksi niillä on jokin erityinen kuvio.

5 ELÄINTUTKIJA Eläinlajien tunnistaminen ja niiden asuttamien elinympäristöjen tuntemus luovat perustan eläintutkimukselle. Eläintutkijan on tärkeä tunnistaa eri lajit. Kuitenkin maailman eliölajiston tutkimus on vasta aivan alussa, ja suuri osa kaikesta monimuotoisuudesta on meille vielä tuntematonta. Maailmassa on tähän mennessä tunnistettu noin 2 miljoonaa lajia, mutta arviot siitä kuinka paljon eri lajeja maapallolla on vaihtelevat 10 miljoonasta sataan miljoonaan. Suomesta on löydetty noin lajia, mutta yhä edelleen joka vuosi täältäkin löytyy uusia lajeja. 1. Toimi eläintutkijana ja tunnista tutkimusryhmäsi kanssa eläinympäristöpelin lajit ja laita ne omiin elinympäristöihinsä. Ravintoketju luonnossa tarkoittaa energian siirtymistä eliöltä toiselle, eli kuka syö ja ketä. Ravintoverkko taas muodostuu, kun monet eri lajit syövät useita eri lajeja, mikä onkin yleisin muoto luonnossa. Muodosta jokaisen elinympäristön lajeista ravintoketjuja ja verkkoja. 2. Valitkaa pareittain tutkittava elinympäristö elinympäristöpelistä ja etsikää se näyttelyn dioraamoista. Näyttelyn elinympäristöissä asustelee erilaisia eläimiä ja tutkijalle on tärkeää tietää kunkin lajin ominaisuuksista ja elintavoista mahdollisimman paljon. Valitkaa pareittain yksi täytetty eläin elinympäristöstään, tutkikaa näyttelytekstejä ja haastatelkaa eläintä niiden innoittamana oheisten kysymysten avulla. Toinen parista eläytyy eläimeksi ja vastaa kysymyksiin ja toinen haastattelee. Tämän jälkeen valitaan uusi eläin ja vaihdetaan osia. Haastattelukysymykset: Mikä on nimesi? (keksikää eläimelle nimi, joka sopii sen ulkonäköön tai käyttäytymiseen) Missä asut? (elinympäristön nimi ja tarkempi osoite eli esim. kivenkolossa puun juurella) Miten vietät päiväsi? (mitä eläin tekee, miten liikkuu, saalistaa, ruokailee ym.)

6 Mikä on lempiruokaasi? Mikä on paras puolesi? (esim. joku voi olla erittäin nopea, toisella on myrkkyleuat, kolmas on taitava piiloutuja) Mitä pelkäät eniten maailmassa? Mitä mieltä olet kotipaikastasi? Hartain toiveesi? Yhtenä uutena elinympäristönä toimivat niin sanotut urbaanit elinympäristöt eli kaupungit, puistot ja lähimetsät. Tutkikaa jotain tällaista elinympäristöä ja etsikää havainnoimalla sinne kuuluvia lajeja, mitä löydätte?

7 LUONNONSUOJELUBIOLOGI Ihminen on levittäytynyt maailman joka kolkkaan, ja usein luontoa täytyy suojella ihmisten aiheuttamilta vaikutuksilta. Luonnonsuojelubiologi tutkii luonnossa etenkin uhanalaisia lajeja ja elinympäristöjä sekä suunnittelee, kuinka niitä voitaisiin suojella muuttuvassa maailmassa. Suomessa metsien monimuotoisuuden ja luonnon kannalta arvokkaiden metsien tutkiminen on tärkeä osa luonnonsuojelubiologin työtä. Useat eläinlajit ovat hyvin herkkiä muutoksille ja tarkkoja elinpaikoistaan, ja jos niiden elinympäristöt muuttuvat radikaalisti, niitä uhkaa sukupuutto. Luonnon kannalta arvokkaimpia metsiä ovat paljon erilaisia puita sekä kuolleita lahoavia puita sisältävät vanhat metsät. Vanhoja metsiä on kuitenkin vain enää vähän jäljellä. Tutkaillaan, onko suomalaisen metsän elinkiertoa kuvaava suuri metsäaiheinen keskusdioraama suojelun kannalta arvokas. 1. Suorittakaa metsäluonnon monimuotoisuuden pikatesti näyttelyn metsäaiheiselle keskusdioraamalle Jos metsästänne löytyy vähintään neljä alla olevaa piirrettä, on metsä todennäköisesti arvokas luonnon monimuotoisuuden kannalta. Rastittakaa tästä metsästä löytämänne ominaisuudet. Metsän rakenne _ Puusto on erikokoista _ Suuria haapoja, raitoja tai jaloja lehtipuita (läpimitta > 30 cm) Lahoava puuaines _ Kuolleita puita pystyssä ja kaatuneena _ Ei merkkejä hakkuista (ei kantoja) _ Palaneita puita siellä täällä Kasvupaikka _ Lehtokasvillisuutta tai metsälaidun/-niitty _ Puustoinen suo tai pienvesivaikutusta (luonnontilainen puro, lähde tai tihkupinta) Metsän eliöstö _ Tikkojen kaivamia koloja tai kaivelujälkiä puissa _ Niiden rungoilla kääpiä tai naavaa / luppoa _ Liito-oravia eli vanhojen metsien symboleita 2. Tutkikaa metsiä hieman pintaa syvemmältä Haapapelin avulla. Haapapelikortteja on kaksi pakkaa, joten jakakaa tutkimusryhmänne puoliksi peliä varten. Lopuksi pohtikaa, miksi tietyt lajit ovat perheitä ja miksi haapa toimii hyvänä korttina ja metsäkone taas huonona. Käykää tekemässä metsäluonnon monimuotoisuuden pikatesti jollekin ihan oikealle metsälle! Miten tutkimanne metsän monimuotoisuutta saisi vielä lisättyä?

8 YMPÄRISTÖTUTKIJA Ympäristötutkija tutkii ympäristöä sekä yrittää ratkaista erityisesti ympäristöön ja sen tilaan liittyviä ongelmia, kuten ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä, mikä sinänsä on luonnollinen ilmiö. Ilmasto kuitenkin lämpenee tällä hetkellä yhä kiihtyvällä tahdilla ihmisten toiminnan myötä syntyvien kasvihuonekaasujen vuoksi, jotka aiheutuvat liikenteestä, teollisuudesta, ruoantuotannosta sekä asumisesta. Ihmisen kiihtyvä väestönkasvu on monien maailman ympäristöongelmien perimmäinen syy, mutta muuttamalla kuluttavaa elämäntyyliämme sekä kestävillä ratkaisuilla suuren väestön vaikutus voidaan kumota. Ympäristötutkijan tehtävänä on ensin ymmärtää ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia, jonka jälkeen voi pohtia ratkaisuja. Tutkimuksella ja keksinnöillä voimme vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja hillitä sitä. 1. Havainnollistetaan huojuva maapallo -pelin avulla hiilipäästöjen lähteitä ja ilmastonmuutoksen syitä sekä sitä hillitseviä tekijöitä. Pelejä on kaksi, joten jakakaa tutkimusryhmänne puoliksi peliä varten. 2. Englanniksi on sanonta - from local to global - mikä tarkoittaa, että paikalliset tekomme laajenevat maailmanlaajuisiksi vaikutuksiksi sekä hyvällä että huonolla tavalla. Muodostakaa 2-4 oppilaan tutkimusryhmiä. Lyökää tutkimusryhmänne kanssa viisaat päät yhteen ja keksikää uusi ympäristöystävällinen keksintö tai teko! Voitte ensin miettiä tekoa, mikä vaikuttaa ilmastoon huonolla tavalla. Tämän jälkeen miettikää, miten juuri sitä ongelmaa voisi korjata jollain keksinnöllä tai teolla. Keksintöjen keksimiseen voitte ensin esimerkiksi pohtia seuraavia kysymyksiä: Kuka keksintöä käyttää? Missä tilanteissa keksintöä käytetään? Miksi se on ympäristöystävällinen? Lopuksi esitelkää aikaansaannoksenne muille ryhmille ja kirjoittakaa tähän sekä vihkoon. Tehkää ilmastoteko koulussa tai kotona! Voitte hyödyntää edellisessä tehtävässä keksimiänne tekoja tai keksiä jotain aivan uusia kouluun ja kotiin soveltuvia tekoja. Tässä inspiraatioksi muutama esimerkki: Ota vain se mitä syöt, ettei ruokaa mene hukkaan. Lajittele biojäte ja muutkin roskat huolellisesti. Pidä kasvisruokapäivä. Pyöräile tai kävele kouluun ja innosta muutkin perheenjäsenet ja ope mukaan!