OPEN VIHKO lk

Transkriptio

1 OPEN VIHKO lk Luonnon tutkiminen kuuluu olennaisena osana ympäristöoppiin. Jyväskylän yliopiston Luontomuseon koululaistehtävien tarkoituksena on tutustuttaa oppilaat tutkijoiden maailmaan ja innostaa näyttelyn avulla tarkkailemaan ympäristöä kaikkialla. Tutkimustehtävien avulla pyritään herättämään kiinnostusta ympäristön ilmiöitä, luonnon kiertokulkua ja kaikkia sen osa-alueita kohtaan. Tiedon kartuttamisen ja oman oivaltamisen lisäksi olennaista on ympäristövastuullinen toiminta, jonka pohja rakennetaan luonnon tuntemuksen ja siitä välittämisen avulla. Tutkijanvihkosta oppilaat löytävät osioiden tehtävänannot sekä pienen taustainfon joka aihealueesta. Open vihkosta opettajat löytävät käytännön infoa, tehtävänannot sekä vastaukset tehtäviin, jotta vastaukset voidaan käydä läpi esimerkiksi kouluun palattua. Tehtäviin tarvittavat materiaalit saa Luontomuseon museokaupalta (ilmastonmuutososion materiaalit seinän laatikoissa). Oppilaat pystyvät toimimaan itsenäisesti tutkijanvihkosta löytyvien tehtävänantojen avulla, mutta haastavissa aiheissa he saattavat tarvita ohjausta. Tehtävät on laadittu uutta (2014) opetussuunnitelmaa ja laaja-alaisen osaamisen osioita silmällä pitäen, ja erityisesti tehtävät liittyvät ympäristöoppiin ja sen osa-alueisiin S3-S6. Tehtävät kuitenkin ylittävät oppiainerajoja ja liittyvät esimerkiksi suomen kieleen ja kirjallisuuteen, matematiikkaan ja kuvataiteisiin. Osioiden alkuun on merkitty aihealueita joita tehtävät kattavat ympäristötiedon osalta. Opiskeltavien aihealueiden olisi hyvä olla peruskäsitteiltään jo tuttuja oppilaille ennen museokäyntiä, mutta myös näyttelystä löytyvän tiedon avulla oppilaat voivat opiskella tehtäviin tarvittavat tiedot tarvittaessa. Oppilaat jaetaan ennen tehtävien aloittamista kolmeen noin 8-10 hengen tutkimusryhmään, joiden sisällä oppilaat toimivat myös pareittain sekä itsenäisesti riippuen suoritettavista tehtävistä. Tarkoituksena on valita muutama tehtäväosio museokäynnille käytettävän ajan puitteissa, niin että tutkimusryhmät tekevät eri osioita samaan aikaan. Jokaisen osion alussa on aika-arvio, kuinka paljon sen tehtävien tekemiseen kuluu aikaa. Tämä on kuitenkin vain arvio ja riippuu hyvin paljon ryhmästä ja siitä, kuinka he paneutuvat tehtävään. Merkityt tehtävät ovat Supertutkija -tehtäviä, joissa on lisähaastetta Merkityt tehtävät ovat tehtäviä, joita voitte suorittaa museokäynnin jälkeen luokan kanssa esimerkiksi lähimetsässä.

2 GEOLOGI Tehtävän kesto: 20 min. Opiskellaan: Maaperä ja kallioperä, maapallo ja sen osat, maapallon rakenne, tutkimuksen ja havaintojen teko. 1. Valitse kivinäyttelystä jokin kivi ja kuvaile sitä parillesi adjektiivilappujen avulla. Löytääkö parisi oikean kiven kuvailusi perusteella? Vaihtakaa vuoroa muutaman kerran. Adjektiivilaput kivien kuvailuun löytyvät materiaaleista. 2. Museolla on laajat kivikokoelmat, joiden eri kivilajit eroavat toisistaan monien eri ominaisuuksien osalta. Niiden lajittelu ja järjestys ovat tutkimuksen kannalta tärkeää. Tutkikaa pareittain kivikokoelmia ja pohtikaa millaisilla eri tavoilla kiviä voi lajitella (muoto, väri, tuntuma)? Mikä on painavin, entä kevyin kivi? Listatkaa alle havaintojanne. Tutkittavat kivikokoelmat ja vaaka löytyvät materiaaleista. 3. Maapallo syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Aluksi maa oli hyvin kuuma ja koostui sulasta kiviaineksesta, laavasta. Pintaosa jähmettyi pikkuhiljaa kivikuoreksi, jonka päällä mekin asustelemme. Pyöritelkää ja tutkikaa pareittain näyttelyn Maapalloa ja etsikää laavan päällä kelluvat mannerlaatat. Tutkikaa maapalloa ja pohtikaa: Miksi laatat liikkuvat? Mannerlaatat liikkuvat maapallon sisällä eli vaipassa olevien kivimassojen ja niiden liikkeiden liikuttamana. Kivimassat liikkuvat esimerkiksi massojen lämpötilaerojen takia. Miksi joillakin alueilla on tulivuoria ja maanjäristyksiä ja toisilla ei? Tulivuoria muodostuu ja maanjäristyksiä tapahtuu enimmäkseen mannerlaattojen reuna-alueilla, ja koska mannerlaatat ovat valtavia, niiden keskiosat ovat verrattain rauhallisia. Mannerlaatat liikkuvat toisiaan vasten, sekä työntyvät toistensa alle tai poispäin toisistaan ja luovat jännitteitä, jotka purkautuvat maanjäristyksinä. Joskus laattojen liike aiheuttaa repeämiä, joista purkautuu laavaa maankuoren sisäpuolelta. Etsi kartalta kolme paikkaa, Suomi, Japani ja Kalifornia, ja pohdi: millaisia eroja mannerlaatat aiheuttavat näiden maiden olosuhteisiin? Erot: Suomi sijaitsee keskellä Euraasian mannerlaattaa, joten mannerlaattojen liikkeet eivät vaikuta huomattavasti Suomessa. Pieniä maanjäristyksiä kuitenkin tapahtuu myös Suomessa esimerkiksi Pohjois-Atlantin keskiselänteen leviämisen aiheuttaman jännityksen vuoksi. Japanin saariryhmä sijaitsee viiden mannerlaatan törmäysvyöhykkeellä. Japanissa tapahtuu paljon voimakkaita maanjäristyksiä sekä siellä on useita aktiivisia tulivuoria, alue kuuluukin Tyynenmeren tulirenkaaksi kutsuttuun alueeseen.

3 Kalifornia sijaitsee kahden suuren mannerlaatan rajalla, ja laattojen liikkuessa toisiaan vasten kerääntyy maankuoreen jännitettä, mikä purkautuu massiivisina maanjäristyksinä. Alueella sijaitsee useita suurkaupunkeja, joissa maanjäristyksien seuraukset olisivat erittäin tuhoisat. Laatikaa lähimetsästänne kivikokoelma. Päättäkää ensin millä ominaisuuksilla keräätte kiviä. Voiko kokoelmaan kerätä vain sileitä kiviä, tai rosoisia, tai mahdollisesti vain punertavia? Vai ehkä pelkästään pyöreitä kiviä?

4 EKOLOGI Tehtävän kesto: 20 min. Opiskellaan: Sopeumat, kasvien kasvu, evoluutio, syy-seuraussuhteet, lajien välinen kilpailu 1. Jotta kasvitutkija pystyisi erottamaan eri kasvit toisistaan, on tärkeää tuntea kasvien osat. Tutkikaa parinne kanssa sekä kasvipöydän näytteitä, että opettajan antamia kasvinäytteitä. Löydättekö näytteistä seuraavat osat: juuret, varsi, kukka, siemen, lehdet. Kerro yksi tehtävä jokaiselle osalle. Kasvinäytteet löytyvät kasvipöydältä sekä lisänä löytyy tutkittavia kuvanäytteitä materiaaleista. 2. Hyönteiset ovat kehittäneet erilaisia värityksiä ja muotoja naamioituakseen ja hämätäkseen saalistajiaan. Ne saattavat näyttää vaikka oksanpätkältä tai maahan tippuneelta lehdeltä. Tutki kuvia sekä näytteitä ja päättele: Miksi hyönteinen on naamioitunut / mitä se esittää? Mitä hyötyä tälle lajille on ominaisuudesta? Löydätkö näyttelyn hyönteisiltä silmätäplät varoitusvärit matkimisvärityksen suojavärityksen? Värityskuvat löytyvät materiaaleista. Niiden tutkiminen voi tapahtua itsenäisesti tai pareittain kuvia kierrättämällä. Kuvien takana lajin nimi ja värityksen, muotojen tai kuvioiden merkitys. Neitoperhonen silmätäplineen löytyy päiväperhostaulusta sekä lentelemästä kielojen yllä. Varoitusvärejä löytyy niittyjen hyönteisiä taulusta pistepirkoilta, kimalaiselta sekä ampiaiselta. Kimalaisen väritystä matkiva kimalaiskuoriainen löytyy niittyjen hyönteisiä taulusta. Vaaleanruskeita suojavärityksiä löytyy useilta hyönteisiltä, esimerkiksi niittyhepokatilta. Lisäksi useilla päiväperhosilla on siipien toisella puolella suojaväritys (kuten auroraperhosella), emme vain näe sitä tauluista.

5 Tehkää tutkimus lähimaastossa ja etsikää hyönteisiä ja muita eliöitä. Pohtikaa miksi ne ovat juuri tietyn värisiä tai miksi niillä on jokin erityinen kuvio. Lähimaastossa tai kaupunkiympäristössä törmää esimerkiksi rusakoihin (suojaväri), erilaisiin lintuihin (keväällä uroksilla korea soidinpuku ja naarailla vuoden ympäri suojaväri), oraviin (suojaväri) ja hyönteisiin kuten perhosiin (kuviot osin tuttuja näyttelystä) tai vaikkapa mehiläisiin (varoitusväri) ja pistepirkkoihin (varoitusväri). Vuodenajat huomioiden väritykset vaihtelevat. Yksi sopeuma talviaikaan on myös se, kuinka vähän erilaisia eläimiä maastosta löytyy, kun ne ovat talviunilla tai muuttaneet etelään.

6 ELÄINTUTKIJA Tehtävän kesto: 20 min. Opiskellaan: syy-seuraussuhteet, ravintoketjut, lajisto, lajien välinen kilpailu, kasvinsyöjäpeto-saalissuhde, tuottajat-kuluttajat-hajottajat 1. Toimi eläintutkijana ja tunnista tutkimusryhmäsi kanssa eläinympäristöpelin lajit ja laita ne omiin elinympäristöihinsä. Elinympäristöpeli ja sen oikeat vastaukset löytyvät museokaupalta saaduista materiaaleista. Tarkoituksena on ryhmitellä lajit, joista on pienet kuvat, neljään eri elinympäristöön; suo, metsä, järvi ja niitty. Oppilaiden kanssa on hyvä käydä esimerkiksi keskustellen läpi lyhyesti kuinka pelin elinympäristöt eroavat toisistaan. Kuvat voidaan asettaa esimerkiksi lattialle eri paikkoihin ja oppilaat työskentelevät pienryhmissä. Ryhmille jaetaan lajikuvat, jotka he vievät eri elinympäristöjen kuvien luokse. Ravintoketju luonnossa tarkoittaa energian siirtymistä eliöltä toiselle, eli kuka syö ja ketä. Ravintoverkko taas muodostuu, kun monet eri lajit syövät useita eri lajeja, mikä onkin yleisin muoto luonnossa. Muodosta jokaisen elinympäristön lajeista ravintoketjuja ja verkkoja. Vastaukset eli elinympäristöjen erilaiset ravintoketjut, esimerkiksi seuraavat: Suo: Kurki - sammakko - suoukonkorento Suopöllö - riekko - hilla/karpalo Suopöllö - kuovi/sammakko - suoukonkorento/hilla/karpalo Metsä: Susi - hirvi -> kuusi Orava - peippo/hippiäinen - kasteliero Susi - orava - mustikka/puolukka/kuusi Järvi: Hauki - ahven - simpukka Saukko - hauki - sammakko - vesihämähäkki/vesikirppu Kuikka - ahven - suursukeltaja Niitty: Kiuru - sammakko - kasteliero Sammakko/Kiuru - sitruunaperhonen/ritariperhonen - päivänkakkara/kissankello Peltohiiri - kasteliero - kissankello/päivänkakkara (maatuneena mullan seasta) 2. Valitkaa pareittain tutkittava elinympäristö elinympäristöpelistä ja etsikää se näyttelyn dioraamoista. Näyttelyn elinympäristöissä asustelee erilaisia eläimiä ja tutkijalle on tärkeää tietää kunkin lajin ominaisuuksista ja elintavoista mahdollisimman paljon. Valitkaa pareittain yksi täytetty eläin elinympäristöstään, tutkikaa näyttelytekstejä ja haastatelkaa eläintä niiden innoittamana oheisten kysymysten avulla. Toinen parista eläytyy eläimeksi ja vastaa kysymyksiin ja toinen haastattelee. Tämän jälkeen valitaan uusi eläin ja vaihdetaan osia. Oppilaat saavat eläytyä ja käyttää mielikuvitustaan. Oikeita vastauksia ei ole! Haastattelukysymykset:

7 Mikä on nimesi? (keksikää eläimelle nimi, joka sopii sen ulkonäköön tai käyttäytymiseen) Missä asut? (elinympäristön nimi ja tarkempi osoite eli esim. kivenkolossa puun juurella) Miten vietät päiväsi? (mitä eläin tekee, miten liikkuu, saalistaa, ruokailee ym.) Mikä on lempiruokaasi? Mikä on paras puolesi? (esim. joku voi olla erittäin nopea, toisella on myrkkyleuat, kolmas on taitava piiloutuja) Mitä pelkäät eniten maailmassa? Mitä mieltä olet kotipaikastasi? Hartain toiveesi? Yhtenä uutena elinympäristönä toimivat niin sanotut urbaanit elinympäristöt eli kaupungit, puistot ja lähimetsät. Tutkikaa jotain tällaista elinympäristöä ja etsikää havainnoimalla sinne kuuluvia lajeja, mitä löydätte?

8 LUONNONSUOJELUBIOLOGI - metsät Tehtävän kesto: min. Opiskellaan: Monimuotoisuuden merkitys, ekolokerot, metsien hyötykäyttö 1. Suorittakaa metsäluonnon monimuotoisuuden pikatesti suurelle keskusdioraamalle näyttelyn perällä. Jos metsästänne löytyy vähintään neljä alla olevaa piirrettä, on metsä todennäköisesti arvokas luonnon monimuotoisuuden kannalta. Rastittakaa tästä metsästä löytämänne ominaisuudet. Metsän rakenne _ Puusto on erikokoista _ Suuria haapoja, raitoja tai jaloja lehtipuita (läpimitta > 30 cm) Lahoava puuaines _ Kuolleita puita pystyssä ja kaatuneena _ Ei merkkejä hakkuista (ei kantoja) _ Palaneita puita siellä täällä Kasvupaikka _ Lehtokasvillisuutta tai metsälaidun/-niitty _ Puustoinen suo tai pienvesivaikutusta (luonnontilainen puro, lähde tai tihkupinta) Metsän eliöstö _ Tikkojen kaivamia koloja tai kaivelujälkiä puissa _ Niiden rungoilla kääpiä tai naavaa / luppoa _ Liito-oravia eli vanhojen metsien symboleita Tässä tietoa rastittavista ominaisuuksista ja miksi ne ovat tärkeitä monimuotoisuuden kannalta: Erikokoinen puusto lisää puiden eri elinkierron vaiheisiin sopeutuneiden eliölajien määrää. Suuret lehtipuut ovat suomalaisissa metsissä nykyään harvinaisia, joten monet niitä hyödyntävät eliölajit ovat harvinaistuneet. Lahopuu lisää luonnon monimuotoisuutta ja moni Suomessa elävä uhanalainen metsälaji on siitä riippuvainen. Metsäpalot ovat tehokkaan palonsammutustyön myötä hävinneet Suomen luonnosta, mikä on johtanut monien palaneeseen puuainekseen erikoistuneiden lajien harvinaistumiseen. Kasvupaikalla olevat niityt, pienvedet tai lehtokasvillisuus lisäävät metsän rakenteellista monimuotoisuutta. Metsässä on siis monenlaisia elinympäristöjä, ja tällöin myös lajimonimuotoisuus rikastuu. Tikat ja käävät luovat kaikenlaisia pieniä häiriöitä ja elinpaikkoja yksittäisiin puihin. Naavat ja lupot taas kertovat hyvästä ilmanlaadusta. 2. Tutkikaa metsiä hieman pintaa syvemmältä Haapapelin avulla. Haapapelikortteja on kaksi pakkaa, joten jakakaa tutkimusryhmänne puoliksi peliä varten. Lopuksi pohtikaa, miksi tietyt lajit ovat perheitä ja miksi haapa toimii hyvänä korttina ja metsäkone taas huonona.

9 Haapapelikortit ja sen ohjeet löytyvät museokaupalta saaduista materiaaleista. Pelissä yhdistellään perheinä metsälajeja ravintoketjumaisesti ja eniten perheitä kerännyt voittaa. Huonona korttina toimii metsäkone, koska luonnon kannalta arvokkaan ja monimuotoisen metsän hyödyntäminen metsätalouteen ja hakkaaminen vähentävät metsän arvoa. Alkuperäisestä pelistä poiketen siihen on lisätty Hyvä kortti haapa, jolla saa ekstrapisteen. Haapa on elämän puu ja avainlaji suomalaisessa luonnossa eli se ylläpitää lukuisia muita metsälajeja. Haapa tarjoaa kodin ja ruokaa jopa 200 eri lajille ja tämän vuoksi pelissä (ja metsässä) se liittyy jokaiseen perheeseen. Käykää tekemässä metsäluonnon monimuotoisuuden pikatesti jollekin ihan oikealle metsälle! Miten tutkimanne metsän monimuotoisuutta saisi vielä lisättyä?

10 YMPÄRISTÖTUTKIJA - ilmastonmuutos Tehtävän kesto: min. Opiskellaan: Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutos ja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, ihmiskunnan globaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa, oman toiminnan vaikutusten pohtiminen, ympäristövastuullinen toiminta 1. Havainnollistetaan huojuva maapallo -pelin avulla hiilipäästöjen lähteitä ja ilmastonmuutoksen syitä sekä sitä hillitseviä tekijöitä. Pelejä on kaksi, joten jakakaa tutkimusryhmänne puoliksi peliä varten. Huojuva maapallo -pelit ja niiden säännöt löytyvät ilmastonmuutosseinän vetolaatikoista. Oppilaat voivat pelata esimerkiksi ilmastonmuutosseinän lähellä lattialla tai perinneympäristötilassa kasvipöydän äärellä. 2. Englanniksi on sanonta - from local to global - mikä tarkoittaa, että paikalliset tekomme laajenevat maailmanlaajuisiksi vaikutuksiksi sekä hyvällä että huonolla tavalla. Muodostakaa 2-4 oppilaan tutkimusryhmiä. Lyökää tutkimusryhmänne kanssa viisaat päät yhteen ja keksikää uusi ympäristöystävällinen keksintö tai teko! Voitte esimerkiksi ensin miettiä tekoa, mikä vaikuttaa ilmastoon huonolla tavalla. Tämän jälkeen miettikää, miten juuri sitä ongelmaa voisi korjata jollain keksinnöllä tai teolla. Lopuksi esitelkää aikaansaannoksenne muille ryhmille ja kirjoittakaa vihkoon. Jos oppilaiden on vaikea keksiä vastauksia tehtävään voi heitä ohjata pohtimaan erikseen esimerkiksi kuluttamista, ruokaa, liikkumista, asumista tai luontoa. Ilmastotekoni -vihko löytyy vetolaatikoista ilmastonmuutosseinältä. Tehkää ilmastoteko koulussa tai kotona! Voitte hyödyntää edellisessä tehtävässä keksimiänne tekoja tai keksiä jotain aivan uusia kouluun ja kotiin soveltuvia tekoja. Tässä inspiraatioksi muutama esimerkki: Ota vain se mitä syöt, ettei ruokaa mene hukkaan. Lajittele biojäte ja muutkin roskat huolellisesti. Pidä kasvisruokapäivä. Pyöräile tai kävele kouluun ja innosta muutkin perheenjäsenet ja ope mukaan!