TUTKIJANVIHKO lk

Transkriptio

1 TUTKIJANVIHKO lk Luonnosta löytyy loputon määrä tutkittavaa ja ihmeteltävää. Maapallon ihmeellinen lajirikkaus, luonnon kiertokulku ja sen vielä selvittämättömät mysteerit työllistävät tutkijoita ympäri maailman. Ymmärrämme ympäristöämme koko ajan paremmin, mutta yhä edelleen täysin uusia tieteelle tuntemattomia lajeja sekä ratkaistavia kummallisuuksia löytyy päivittäin. Tervetuloa koululaistutkijaksi Luontomuseoon! Suomen luonnon erityisyytenä ovat pohjoinen sijaintimme sekä neljä vuodenaikaa, joiden erot ilmenevät luonnossa monin eri tavoin. Voitte havainnoida näitä eroavaisuuksia myös museon näyttelyssä. Tutkimustyönne alkaa täällä Luontomuseossa. Sen jälkeen voitte käyttää tutkimuskenttänä vaikka koulun pihaa tai lähimetsää ja lopulta laajentaa tutkimuksenne koko maailmaan. Tutkimustehtävät löytyvät tästä vihkosta, ja niiden vastaukset saatte opettajalta joko museokäynnin aikana tai käynnin jälkeen kouluun palattuanne. Voitte jakautua 8-10 hengen tutkimusryhmiin, ja tehdä vuorotellen eri tehtäväkokonaisuuksia. Merkityt tehtävät ovat Supertutkija -tehtäviä, joissa on lisähaastetta Merkityt tehtävät ovat tehtäviä, joita voitte yhdessä luokan kanssa tai kotona suorittaa esimerkiksi lähimetsässänne. Kartan avulla löydätte missä mikäkin tehtäväosio tehdään!

2 GEOLOGI Geologi tutkii maapallon syntyä ja kehitystä sekä osaa tunnistaa eri kivilajeja. Maaperä ja kallioperä ovat huipputärkeä osa luonnontuntemusta, rakentuvathan niille kaikki elämä maapallolla! Maapallon rakenne koostuu eri osista (havainnollistava kuva osista löytyy näyttelystä). Maapallon ohut kuori, jonka päällä me elämme, on murtunut palasiksi eli mannerlaatoiksi, aivan kuin säröillä oleva kananmunan kuori. Laatat törmäilevät toisiinsa ja työntyvät toistensa alle aiheuttaen maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia ja tsunameja. Kuoren alla on vaippa, joka koostuu pehmeästä kivimassasta sekä kovemmasta kiviosasta. Maapallon aivan sisin ydin on kiinteää metallia ja ulompi ydin sulaa laavaa. 1. Valitse kivinäyttelystä jokin kivi ja kuvaile sitä parillesi. Löytääkö parisi näyttelystä oikean kiven kuvailusi perusteella? Voit kuvailla kiveä adjektiivilappujen avulla tai omin sanoin. Kun pari arvaa oikean kiven, vaihtakaa osia. Kuvailemiesi kivien nimet: Parisi kuvailemien kivien nimet: 2. Tutki parisi kanssa näyttelyn kiviä ja pohdi miten ne eroavat toisistaan. Millaisten ominaisuuksien perusteella kivilajeja voi kuvailla? Kirjoita vastauksenne paperille: 3. Maapallo syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Aluksi maa oli hyvin kuuma ja koostui sulasta kiviaineksesta, laavasta. Pintaosa jähmettyi pikkuhiljaa kivikuoreksi, jonka päällä mekin asustelemme. Näyttelyn Maapalloa pyörittelemällä voit löytää laavan päällä kelluvat mannerlaatat. Tutki maapalloa ja pohdi: Miksi laatat liikkuvat? Miksi joillakin alueilla on tulivuoria ja maanjäristyksiä ja toisilla ei?

3 Etsi kartalta kolme paikkaa, Suomi, Japani ja Kalifornia, ja pohdi: millaisia eroja mannerlaatat aiheuttavat näiden maiden olosuhteisiin? Laatikaa lähimetsästänne kivikokoelma. Päättäkää ensin millä ominaisuuksilla keräätte kiviä. Voiko kokoelmaan kerätä vain sileitä kiviä, tai rosoisia, tai mahdollisesti vain punertavia? Vai ehkä pelkästään pyöreitä kiviä?

4 EKOLOGI Ekologi on biologi, joka tutkii kasveja ja eläimiä ja sitä, kuinka ne ovat riippuvaisia ympäristöstään ja toisistaan. Eliöt ovat kehittyneet lukemattomien vuosien kuluessa toimimaan mitä erilaisimmilla tavoilla, mikä kiehtoo ja askarruttaa tutkijoita joka puolella maailmaa. Kasvin jokaisella osalla on tarkoituksensa, ja esimerkiksi värityksellä tai tuoksulla kasvit houkuttelevat tai hämäävät hyönteisiä ja kasvinsyöjiä. Kukat houkuttelevat hyönteisiä luokseen, jotta ne veisivät matkassaan kukkien siitepölyn ja siemenet ja auttaisivat kasveja leviämään yhä laajemmille alueille. Myös hyönteisten eri värityksillä, kuvioilla sekä muodoilla on kaikilla tarkoituksensa. Etenkin perhoset ovat hyvin monimuotoisia ja erilaisia värityksiä ja kuvioita on lukemattomia. 1. Tutki kasvipöydällä olevia kasveja. Ympyröi tehtäväpaperista ne kasvin osat, jotka löydät pöydän kasveilta. Kerro yksi tehtävä jokaiselle kasvinosalle. Juuret Lehdet Varsi Siemen Kukka 2. A. Hyönteiset ovat kehittäneet erilaisia värityksiä ja muotoja. Tutki kasvipöydän viereisillä seinillä olevia hyönteisiä. Löydätkö näyttelystä seuraavat lajit? Ympyröi paperista löytämäsi lajien nimet ja yhdistä viivalla oikeaan ominaisuuteen. LAJI Neitoperhonen Pistepirkko Kimalaiskuoriainen Niittyhepokatti OMINAISUUS Ampiaista matkiva väritys Isot silmätäplät siivissä Varoitusväritys Vaaleanruskea suojaväritys B. Mitä tarkoittaa varoitusväritys? Mitä tarkoittaa suojaväritys? Tehkää tutkimus lähimaastossa ja etsikää hyönteisiä ja muita eliöitä. Pohtikaa miksi ne ovat juuri tietyn värisiä tai miksi niillä on jokin erityinen kuvio.

5 ELÄINTUTKIJA Eläinlajien tunnistaminen ja niiden asuttamien elinympäristöjen tuntemus luovat perustan eläintutkimukselle. Eläintutkijan on tärkeä tunnistaa eri lajit. Kuitenkin maailman eliölajiston tutkimus on vasta aivan alussa, ja suuri osa kaikesta monimuotoisuudesta on meille vielä tuntematonta. Maailmassa on tähän mennessä tunnistettu noin 2 miljoonaa lajia, mutta arviot siitä kuinka paljon eri lajeja maapallolla on vaihtelevat 10 miljoonasta sataan miljoonaan. Suomesta on löydetty noin lajia, mutta yhä edelleen joka vuosi täältäkin löytyy uusia lajeja. 1. Missä eläimet ja kasvit asuvat? Tutki parin tai pienen ryhmän kanssa kuvakortteja, joissa on jokaisessa jonkin eläin- tai kasvilajin kuva. Asuuko laji suolla, järvessä, metsässä vai niityllä? Laita lajikortti mielestäsi oikean elinympäristön päälle, ja tutki seuraavaa korttia. Kun olette ryhmätyönä laittaneet kaikki lajit mielestänne sopiviin ympäristöihin, voitte katsoa korttien takapuolelta oikeat vastaukset. Ravintoketju luonnossa tarkoittaa energian siirtymistä eliöltä toiselle, eli kuka syö ja ketä. Ravintoverkko taas muodostuu, kun monet eri lajit syövät useita eri lajeja, mikä onkin yleisin muoto luonnossa. Muodosta jokaisen elinympäristön lajeista ravintoketjuja tai -verkkoja. Esimerkiksi Susi syö hirviä, jotka syövät kuusia. Ravintoketju on siis susi-hirvi-kuusi. 2. Valitkaa pareittain tutkittava elinympäristö elinympäristöpelistä ja etsikää se näyttelyn vitriineistä. Valitkaa pareittain yksi eläin näyttelystä, tutkikaa näyttelytekstejä ja haastatelkaa eläintä alla olevien kysymysten avulla. Toinen parista eläytyy eläimeksi ja vastaa kysymyksiin. Toinen haastattelee. Tämän jälkeen valitaan uusi eläin ja vaihdetaan osia. Haastattelukysymykset: Mikä on nimesi? (keksikää eläimelle nimi, joka sopii sen ulkonäköön tai käyttäytymiseen) Missä asut? (elinympäristön nimi ja tarkempi osoite eli esim. kivenkolossa puun juurella) Miten vietät päiväsi? (mitä eläin tekee, miten liikkuu, saalistaa, ruokailee ym.)

6 Mikä on lempiruokaasi? Mikä on paras puolesi? (esim. joku voi olla erittäin nopea, toisella on myrkkyleuat, kolmas on taitava piiloutuja) Mitä pelkäät eniten maailmassa? Mitä mieltä olet kotipaikastasi? Hartain toiveesi? Yhtenä uutena elinympäristönä toimivat niin sanotut urbaanit elinympäristöt eli kaupungit, puistot ja lähimetsät. Tutkikaa jotain tällaista elinympäristöä ja etsikää havainnoimalla sinne kuuluvia lajeja, mitä löydätte?

7 LUONNONSUOJELUBIOLOGI Ihminen on levittäytynyt maailman kaikkiin kolkkiin, ja usein luontoa täytyy suojella ihmisten aiheuttamilta vaikutuksilta. Luonnonsuojelubiologi tutkii luonnossa etenkin uhanalaisia lajeja ja elinympäristöjä sekä suunnittelee, kuinka niitä voitaisiin suojella muuttuvassa maailmassa. Suomessa metsien monimuotoisuuden ja luonnon kannalta arvokkaiden metsien tutkiminen on tärkeä osa luonnonsuojelubiologin työtä. Useat eläinlajit ovat hyvin herkkiä muutoksille ja tarkkoja elinpaikoistaan, ja jos niiden elinympäristöt muuttuvat radikaalisti, niitä uhkaa sukupuutto. Luonnon kannalta arvokkaimpia metsiä ovat paljon erilaisia puita sekä kuolleita lahoavia puita sisältävät vanhat metsät. Vanhoja metsiä on kuitenkin vain enää vähän jäljellä. 1. Tutki ryhmäsi kanssa näyttelyn takaosan isoa metsävitriiniä. Rastikaa alla olevaan listaan kaikki ominaisuudet, joita löydätte metsävitriinistä: Metsän rakenne Paljon erikokoisia puita Suuria haapoja, raitoja tai jaloja lehtipuita Lahoava puuaines Kuolleita puita pystyssä ja kaatuneena Ei merkkejä hakkuista, eli ei löydy kantoja Palaneita puita siellä täällä Kasvupaikka Lehtokasvillisuutta (esim. vuokkoja) tai metsälaidun tai -niitty Puita kasvava suo tai luonnontilainen puro, lähde tai tihkupinta Metsän eliöstö Tikkojen kaivamia koloja tai kaivelujälkiä puissa Puiden rungoilla kääpiä tai naavaa tai luppoa Liito-oravia eli vanhojen metsien symboleita Jos metsästä löytyy vähintään neljä yllä lukevaa ominaisuutta, on metsä todennäköisesti arvokas luonnon monimuotoisuuden kannalta! 2. Pelaa tutkimusryhmäsi kanssa Haapapeliä. Haapapeliä pelataan 3-5 oppilaan ryhmissä. Pelin jälkeen pohtikaa ja kirjoittakaa ylös, miksi haapa on pelissä hyvä kortti ja metsäkone huono kortti. Käykää tekemässä tehtävän 1 mukainen metsäluonnon monimuotoisuuden pikatesti jollekin ihan oikealle metsälle! Miten tutkimanne metsän monimuotoisuutta saisi vielä lisättyä?

8 YMPÄRISTÖTUTKIJA Ympäristötutkija tutkii ympäristöä ja yrittää ratkaista ympäristöön ja sen tilaan liittyviä ongelmia, kuten ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä. Ilmasto lämpenee tällä hetkellä yhä kiihtyvällä tahdilla ihmisten toiminnan myötä syntyvien kasvihuonekaasujen vuoksi. Kasvihuonekaasuja syntyy esimerkiksi liikenteestä, teollisuudesta, ruoantuotannosta ja asumisesta. Monien maailman ympäristöongelmien perimmäinen syy on se, että ihmisiä on Maapallolla koko ajan enemmän. Voimme vaikuttaa hyvällä tavalla ympäristöongelmiin esimerkiksi muuttamalla elintapojamme ympäristöystävällisemmiksi. 1. Ympäristötutkijan tehtävänä on ensin ymmärtää ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia, jonka jälkeen voi pohtia ratkaisuja. Tutustu Huojuva Maapallo pelin sääntöihin ja pelaa sitten ryhmäsi kanssa peliä. Pelin palikkatorni kuvaa Maapalloa ja eri väriset palikat erilaisia Maapallon ilmastoon vaikuttavia tekijöitä. Pysyykö teidän Maapallonne vakaana vai alkaako se huojua? Pelejä on kaksi, joten jakakaa tutkimusryhmänne puoliksi peliä varten. 2. Keksi parisi tai pienen ryhmän kanssa joku uusi ympäristöystävällinen keksintö tai teko! Voitte ensin keksiä jonkun asian, mikä vaikuttaa ympäristöön huonolla tavalla. Tämän jälkeen miettikää, miten juuri sitä ongelmaa voisi korjata jollain keksinnöllä tai teolla. Kirjoita tai piirrä keksintösi tähän: Tehkää ilmastoteko koulussa tai kotona! Voitte hyödyntää edellisessä tehtävässä keksimiänne tekoja tai keksiä jotain aivan uusia kouluun ja kotiin soveltuvia tekoja. Tässä inspiraatioksi muutama esimerkki: Ota vain se mitä syöt, ettei ruokaa mene hukkaan. Lajittele biojäte ja muutkin roskat huolellisesti. Pidä kasvisruokapäivä. Pyöräile tai kävele kouluun ja innosta muutkin perheenjäsenet ja ope mukaan!