HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA

Transkriptio

1 RITAJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUE HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNKI ELÄVÄ MAASEUTU JANI HANHIJÄRVI & KATARIINA PYLSY

2 SISÄLLYS 1. Johdanto 4 2. Alueen historia 6 3. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen Luonnonsuojelualueen rauhoituspäätös Alueen luontotyypit Alueen hoidon tavoitteet Toimenpiteet, hoito ja ylläpito Luonnon hoitotyötarpeet Luonnonsuojelualueen merkintä Reittien kunnostus ja rakentaminen Reittien opastus, viitoitus ja merkintä Rakennukset ja rakennelmat Tiedottaminen ja markkinointi Alueen tilan seuranta ja vastuutahot Loppulauseet 45 Liite 1. Sastamalan Metso-kohteiden inventointi: Ritajärvi 46 Liite 2. Kustannusarvio vuodelle Liite 3. Valkeajärven reitin kartta- ja selostusosa 65 Liite 4. Valkeajärven reitin alustava viitoitussuunnitelma 67 2

3 Ritajärven aluetta kehitetään virkistysalueena luonnonsuojelun ehdoin. Kehitystyön avainsanoina ovat ekologisuus ja samaan suuntaan kasvava yhteistyö. RITAJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUE. HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNKI ELÄVÄ MAASEUTU Hyväksytty Sastamalan kaupunginhallituksessa xx.xx.2015 Vahvistettu Pirkanmaan Ely-keskuksessa xx.xx.201x Teksti: Jani Hanhijärvi ja Katariina Pylsy Valokuvat: Jani Hanhijärvi (ellei toisin mainita) Painopaikka: Xxx (201x) Painosmäärä: xx kpl ISBN (sid.) ISBN (pdf) 3

4 1. JOHDANTO Sastamalan kaupungin hakemuksella ja Pirkanmaan Ely-keskuksen rauhoituspäätöksellä perustettiin keväällä 2015 Ritajärven luonnonsuojelualue. Rauhoituspäätös edellyttää hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista, jonka tarkoituksena on kertoa, miten Ritajärven luonnonsuojelualueella vuosina : a.) turvataan luonnonarvot, b.) mahdollistetaan virkistyskäyttö. Ritajärven luonnonsuojelualue sijaitsee keskellä Sastamalaa, tarkemmin sanottuna Vammalan, Häijään ja Kiikoisten taajamien muodostaman kolmion ytimessä. Matkaa Vammalaan on 20 km, Tampereelle 50 km ja Poriin 75 km. Sastamalan kaupunki omistaa Ritajärven alueella maata 203 hehtaaria, josta luonnonsuojelualueen koko on 127,2 hehtaaria. Pinta-alaan ei lasketa vesialueita, joita on noin 50 hehtaaria. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa Ritajärven alue on määritelty osaksi laajempaa kokonaisuutta, joka on metsäluontoon tukeutuvaa virkistysaluetta. Alueen keskeisin osa, jossa Ritajärvikin sijaitsee, on määritelty ns. hiljaiseksi alueeksi (rasteroitu alue viereisessä kartassa). Pirkanmaan maakuntakaavaluonnos 2040:ssa Ritajärven alue osoitetaan retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR), jonka kautta kulkee maakunnallisesti merkittävä ulkoilureitti. Ympärillä oleva hyvin laaja erämaa-alue määritellään ekosysteemipalvelujen kannalta merkittäväksi maa- ja metsätalousalueeksi (MK). Luonnonympäristöltään Ritajärven alue on pienten erämaisten metsäjärvien ja niiden laskupurojen varsien yhtenäinen ja vaihteleva elinympäristökokonaisuus. Alueella on paljon monimuotoisia elinympäristöjä, joiden puuston rakenne on luonnontilaisen kaltaista, erirakenteista ja monimuotoista. Alue on erityisen tunnettu kivikkoisuudesta ja valtavista siirtolohkareistaan. Keskeisin osa luonnonsuojelualuetta ovat Valkeajärven (9 ha), Ylisen Ritajärven (18 ha) ja Alisen Ritajärven (18 ha) sekä Heinijärven (18 ha) länsiosan ympäristöt. Alueen eteläosassa sijaitsee myös hehtaarin kokoinen Ritarijärvi. 4

5 Luonnosta elinvoimaa Suomen rikkaat ja monipuoliset vesistöt, metsät, luonnonrauha ja neljä vuodenaikaa kiinnostavat yhä enenevässä määrin ulkomaisia kävijöitä ja houkuttelevat myös suomalaisia liikkumaan. Kiinnostus metsien hyvinvointivaikutuksista onkin lisääntynyt voimakkaasti. Luontomatkailu on tällä hetkellä yksi voimakkaimmin kehittyvä matkailun ala. Siihen tehdään lähivuosina myös mittavia kansallisia panostuksia, esimerkkinä Visit Finlandin 1 luonto- ja hyvinvointimatkailustrategiat. Alueellisesti luontomatkailuun panostetaan tällä hetkellä varsin voimakkaasti mm. Satakunnassa. Metsien ja puiden vaikutuksista ihmisten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin on runsaasti näyttöä. Tuoreet selvitykset osoittavat, että retket virkistysalueille ja luontokohteisiin kohentavat mielialaa, lisäävät onnellisuutta ja elinvoimaisuutta. Kävijöiden kokemia luontoilun psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä vaikutuksia tutkittiin kyselyiden avulla kesällä 2013 Kevon luonnonpuistossa sekä Kurjenrahkan, Patvinsuon ja Repoveden kansallispuistoissa. Retkien puistoihin koettiin rauhoittavan mieltä, torjuvan alakuloa ja stressiä sekä auttavan unohtamaan arjen. Erityisen positiivisesti luonto vaikutti ruuhkavuosi-ikäisten, naisten ja lasten hyvinvointiin. Tätä taustaa vasten Sastamalan kaupunki omaa valtavan potentiaalin luontomatkailun kehittämiseen niin Kokemäenjoen vesistön kuin Ritajärven erämaa-alueenkin muodossa. Ritajärven alue on Pirkanmaan oloissa huomattavan arvokas luontokohde ja etenkin laajuutensa vuoksi sillä on jopa valtakunnallista merkitystä. 1 Visit Finland on Finpro ry:n yksikkö, joka vastaa valtakunnallisena matkailualan asiantuntijana ja aktiivisena toimijana ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun edistämisestä. Visit Finland tukee alan yrityksiä ja yritysryhmiä kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen matkailupalvelujen kehittämisessä ja markkinoinnissa. 5

6 2. ALUEEN HISTORIA Ritajärven alueella on selvästi havaittavissa viime jääkauden (Veiksel-kausi) aikaansaannoksia. Aluetta kulutti parin kilometrin paksuinen jäämassa noin ekr. Kun ilmasto toistakymmentä tuhatta vuotta sitten lämpeni, jää alkoi ohentua ja sen reuna vetäytyä pohjoiseen. Vetäytyessään jää jätti merenpohjaan reunamoreeneja, jotka osoittavat, että jäänreuna perääntyi Ala-Satakunnassa metriä vuosittain. Sastamalan alueelta jää vetäytyi lopulta noin 400 vuodessa. Jääkausi jätti jälkeensä myös valtavia kivipeltoja ja siirtolohkareita, joita Ritajärvenkin alueella on edelleen nähtävillä. Jääpatjan painosta vapautunut maanpinta alkoi nousta ja yhä uutta maata tuli meren alta hiljalleen näkyviin. Ancylusjärven ja Litorinameren aikakausilla (noin ekr.) Sastamalan seudulla aaltoili laaja monipolvinen merenlahti. Yksi lahdista oli ns. Heinijärvenlahti, joka kiinnittyi nykyisen luonnonsuojelualueen itäreunaan. (Unto Salo, Sastamalan historia 1,1. Esihistoria.) Myöhempinä vuosituhansina ja -satoina asutus ja sittemmin myös maanviljely Sastamalan seudulla levisi. Ritajärven alue on kuitenkin aina lukeutunut erämaaksi, jossa on käyty metsästämässä tai jonka kautta on korkeintaan kulkenut jonkinlainen talvitie. Vuoden 1855 Kalmbergin kartastoa ja vuoden 1930 Suomen taloudellista karttaa tutkiessa voi huomata, ettei alueella ole ollut käytännössä minkäänlaista tiestöä (Kartat 1. ja 2.). Vielä vuoden 1961 Maanmittauslaitoksen peruskartankaan mukaan nykyisen luonnonsuojelualueen reunamilla ei kulkenut kuin muutama polkupahanen (Kartta 3.). Lähimmät tiet kulkivat pohjoisempana sijaitsevaan Hornion kylään ja Heinijärven itäpuolella, jossa oli ollut jo pitkään maanviljelystä. Heinijärven itäpuoli lienee ollut asuttukin hyvin pitkään, sillä olihan se ollut jääkauden jälkeisinä aikoina yksi seudun merenlahdista. Kartta 1. Ritajärven, Karkun ja Heinoon seutu vuonna 1855 (Kalmbergin kartasto, P.III.). 6

7 Vanhojen karttojen nimistöä tutkittaessa huomaa mielenkiintoisen seikan, joka liittyy Ritajärven alueen kolmeen keskeiseen erämaajärveen (Valkeajärvi, Alinen Ritajärvi ja Ylinen Ritajärvi). Vanhemmissa kartoissa ne ovat nimillä Walkiajärvi, Alanen Riitajärvi ja Ylinen Riitajärvi. Molemmat Riitajärvet sijaitsevat melko lähellä Karkun ja Mouhijärven historiallista rajaa, mikä antaa viitteitä siitä, että nimitys on saattanut johtua rajakiistoista. Kartta 2. Ritajärven ja Karkun alue vuonna 1930 (Suomen taloudellinen kartta, Lehti IV:4 Tyrvää, Maanmittaushallitus). Kartta 3. Ritajärven ja Karkun alue vuoden 1961 peruskartassa N:o (Maanmittauslaitos). 7

8 Ritajärven luonnonsuojelualue sijaitsee Heinosen kylässä tiloilla Paavinhattu ja Louhi. Alue on vuosikymmenien ja -satojen aikana muodostunut seuraavien tilojen maista: Aarikka, Harraa, Hannu, Kökkö, Ollila, Paavi, Pakanen ja Prihti. Nykyään 127 hehtaarin kokoisen luonnonsuojelualueen omistaa siis Sastamalan kaupunki. Ennen Sastamalaa aiempia omistajia olivat Vammalan kaupunki ja Karkun kunta, jolle alue siirtyi Kaarlo Oskar Palmgrenin vain kolme tuntia ennen kuolemaansa tekemällä testamentilla vuonna Kaarlo Palmgren oli muuttanut sisaruksiensa kanssa Heinoon Paavin tilalle vuonna Kaikki sisarukset olivat naimattomia ja viimeisenä kuollut Kaarlo teki siis testamentin kaikkiaan 365 hehtaarin maa-alasta. Paavin tilan päärakennus sijaitsi reilun viiden kilometrin etäisyydellä Ritajärvestä nykyisen Paavintien varrella (kuvat alla). Tilan päärakennus purettiin 1980-luvulla ja jo aiemmin pihapiiriin oli rakennettu Kaarlo Palmgrenin toiveen mukaan vanhainkotirakennus. Yllä oleva Paavin talon kuva on Sastamalan seudun museon kokoelmasta. Kuvan on ottanut Esko Pietilä (1986). Oikealla oleva Kaarlo Palmgrenin kuva on Kiimajärven kyläseura ry:n arkistosta. Vanha kylän loru Heinoon taloista: Aarikka, Pakanen, Hannu ja Harraa, Karimäen Kökkö se peräsä karraa! 8

9 Kaarlo Palmgrenin testamentti Karkun kunnalle Kaarlo Oskar Palmgren ( ) oli kotoisin Kiikan Kiimajärveltä. Hänen vanhempana olivat kauppias ja tehtailija Karl Gustaf Palmgren ( ) ja Iida Pauliina Matintytär ( ). Tehtaassaan Palmgren valmisti mm. kiiltonahkaa, joka oli laadusta tunnettua. Palmgrenien koti oli muutenkin hyvin edistyksellinen, sillä heillä oli kylän ensimmäinen puhelin ja radio. Kaarlolla oli myös veljensä Fransin kanssa sivuvaunullinen moottoripyörä, joka lienee seudun ensimmäisiä. Isän kuoltua vuonna 1918 liiketoimintaa jatkoivat perheen pojat. Perheen äidin kuoltua Kaarlo Oskar Palmgren muutti sisartensa Iida Matildan ( ), Fransin ( ), Väinö Jalmarin ( ) ja Saima Irenen ( ) kanssa naimattomina Karkun Heinoon Paavin taloon Sisarukset myös kuolivat naimattomina, ja Kaarlo Oskar siis viimeisenä. Maanviljelijänä toiminut Kaarlo Palmgren teki Vammalan seudun sairaalassa testamentin, vain kolme tuntia ennen kuolemaansa, luovuttaen Paavi nimisen tilan RN:o 1:19, Nousiainen nimisen tilan RN:o 1:12 ja Hattu nimisen tilan RN:o 4:12 Karkun kunnalle. Testamentti tehtiin Kaarlo Palmgrenin ohjeiden ja toivomusten mukaisesti lääkäri Olavi Raivion sekä Palmgrenin kutsumien todistajien, maanviljelijä Paavo Viskarin, hänen vaimonsa Aili Viskarin sekä varatuomari Aatto Aaltosen, läsnä ollessa. Kaarlo Oskar Palmgren oli saanut näiden tilojen omistusoikeuden siten, että omistettuaan Paavin tilasta annetun lainhuudon mukaan puolet, hän oli perinyt kuolleen veljensä tilallisen Frans Palmgrenin osuuden, kuolleen veljensä talollisen Väinö Jalmari Palmgrenin osuuden ja edesmenneen sisarensa Iida Matilda Palmgrenin osuuden. Kaarlo Palmgren oli siis saanut vuonna 1953 omistukseensa koko Paavin tilan. Nousiaisen koko tilan RN:o 1:12 Kaarlo Palmgren oli perinyt heinäkuun 20. päivänä 1953 kuolleelta sisareltaan Iida Matilda Palmgrenilta. Perittyään yhdessä sisarensa Iida Matilda Palmgrenin kanssa Hatun tilan RN:o 4:12 veljeltään Väinö Jalmari Palmgrenilta, ja sisarensa Iida Matilda Palmgrenin kuoltua, sai Kaarlo Palmgren vuonna 1953 omistukseensa koko Hatun tilan. Paavi 0,2265 manttaalin tila (226,5 ha), Nousiainen 0,0031 manttaalin tila (3,1 ha), Hattu 0,1355 manttaalin tila (135,5 ha), Yhteensä 0,3651 manttaalin tila (365,1 ha). Paavin ja Hatun tilojen lainhuudot: 1856 Fabian Jakobson 1902 Frans Paavi 1904 Einari Ahlman 1906 Frans Paunu 1908 Frans Paavi 1910 Juho Saaristo 1911 Kustaa Lehtinen 1912 Frans Ellilä 1915 Oskari Suhonen 1926 Eino Pälä 1930 Palmgrenin sisarukset 1953 Kaarle Oskar Palmgren Kaarlo Palmgrenin viimeinen tahto oli, että Karkun kunta saa Paavin, Nousiaisen ja Hatun tilat (yht. 365,1 ha) kaikkine niillä olevine elollisine ja elottomine irtaimistoineen. Testamenttia vastaan tuli Karkun kunnan toimittaa Kaarlo Palmgrenin hautaus Kiikan hautausmaalle Palmgrenien sukuhautaan sekä hoitaa hautaa. Sukuhaudan voi edelleen löytää aivan Kiikan kirkon vierestä, pohjoispuolelta. Kaarle Oskar Palmgrenin toivomus oli, että Karkun kunta laittaisi perintönä tulleisiin rakennuksiin vanhainkodin, johon kunnassa asuvat vanhukset voisivat asettua vanhuuttaan viettämään. Kaarlo Palmgren jätti karjanhoitajalle, emännöitsijälle, työmiehensä pojalle ja kahdelle naapurilleen kullekin markan suuruisen perinnön eli yhteensä markkaa. Hän määräsi myös viimeisenä tahtonaan, että niiden serkkujen ja pikkuserkkujen kesken jaetaan markkaa, jotka saapuvat hänen hautajaisiinsa. Kihlakunnanoikeuden syyskäräjien ensimmäisessä istunnossa, Tyrvään käräjäkunnassa, kauppalantalossa Vammalan kauppalassa syyskuun 7. päivänä 1956 otti kihlakunnan oikeus käsiteltäväkseen kirjallisesti haastetun maanviljelijä Kaarlo Oskar Palmgren testamentin moitetta koskevan jutun, jossa kantajina olivat Kaarlo Palmgrenin sukulaiset. Tyrvään käräjäkunnan talvikäräjillä :n 139 päätös: Karkun kunta saa omistusoikeuden Paavi nimiseen tilaan RN:o 1:19, Nousiainen nimiseen tilaan RN:o 1:12 ja Hattu nimiseen tilaan RN:o 4:12. Näiden tilojen omistusoikeuden Karkun kunta on siis saanut maanviljelijä Kaarlo Oskar Palmgrenin tekemän ja laillisesti valvotun, tiedoksi annetun ja lainvoiman saaneen testamentin nojalla. Ja näiden tilojen maista muodostuu perustettu Ritajärven luonnonsuojelualue. Lähteet: - Turun maakunta-arkisto. - Lehtinen, Juhani. Tämmöstä ei o ollu ikinä (1998). 9

10 3. HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN LAATIMINEN Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman ovat laatineet Sastamalan kaupungin Elävän maaseudun osaprosessissa Jani Hanhijärvi ja Katariina Pylsy. Luonnonsuojelualueen perustamisesta ja kehittämisestä sekä hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisesta on vuoden 2015 aikana käyty Sastamalan kaupungin Elävän maaseudun osaprosessin johdolla useita keskusteluita ja järjestetty yhteispalavereita. Asiaa on käsitelty tiiviisti paitsi Pirkanmaan Ely-keskuksen ylitarkastaja Kaj Koiviston kanssa myös Sastamalan kaupungin johtoryhmässä, kaupunginhallituksessa ja maaseutulautakunnassa. Elokuussa 2015 järjestettiin kaikille avoin keskustelutilaisuus Hornion vanhalla koululla, lähellä Ritajärven luonnonsuojelualuetta. Tilaisuudessa oli mukana useita sidosryhmiä, mm. Vammalan Retkeilijät ry., Vammalan Urheilukalastajat ry., Sastamalan Kylät ry., karkkulaisia eräopasopiskelijoita sekä paikallisia asukkaita. Lisäksi Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämisestä on keskusteltu mm. Vammalan ammattikoulun (Klaus Kaikkonen ja Hannu Ränsi), Vammalan lukion (rehtori Anni Virnes), Muistolan alakoulun (rehtori Mikko Tokola), Sastamalan 4H-yhdistyksen (Outi Jokela), Sastamalan partiolaisten (Tyrvään Metsänpojat, Pekka Uurto ja Kiikan Leiripeikot, Elina Hituri) ja Pirkanmaan maakuntamuseon (arkeologi Vadim Adel) kanssa. Alueen luontotyyppejä on maastossa tarkasteltu luontokartoittajien (Kaija Helle ja Vesa Salonen) kanssa. Keskustelua Ritajärven alueesta on viritetty myös paikallislehtien palstoilla, jossa alueen kehittämispotentiaali on tuotu hyvin esiin. Ritajärven alueen historiasta ja sen vaiheista on haastateltu kotiseutuneuvos Esko Pietilää, musiikinopettaja Urpo Vuorenojaa, kansanedustaja Timo Roosia ja maanviljelijä Alpo Karvaa. Lisäksi on oltu yhteydessä Turun maakunta-arkistoon (Auli Kattelmäki), Sastamalan seudun museoon (amanuenssi Marja Hänninen-Tolvi) ja Maanmittauslaitokseen (Henna Rajapuro). Kaiken kaikkiaan Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämiseen on osallistutettu moni taho mielipiteineen, jolloin on saatu paremmin tavoiteltava kokonaiskuva alueen tulevaisuudesta. Esitämme kaikille lämpimät kiitokset!

11 4. LUONNONSUOJELUALUEEN RAUHOITUSPÄÄTÖS Kunnilla oli vuosina mahdollisuus hakea ympäristöministeriöltä rahoitusta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) kohteiden inventointiin omistamissaan metsissä ja siinä yhteydessä metsien luonnonarvojen säilyttämistä tukevaan metsien käytön tai luonnonhoidon suunnitteluun. Näiden inventointien tavoitteena oli löytää kuntien omistamista metsistä METSOohjelman 2 luonnontieteelliset valintaperusteet täyttävät alueet ja esittää niille tarpeelliset suojelu- ja hoitotoimenpiteet. Myös Sastamalan kaupungin Elävän maaseudun osaprosessi haki vuonna 2010 rahoitusta kymmenen ensimmäisen kunnan joukossa. Rahoitusta myönnettiin euroa, jolla toteutettiin metsien inventointi Ramboll Finland Oy:n toimesta. METSO-kriteerit täyttävä elinympäristökokonaisuus löytyi mm. Ritajärven alueelta. Sastamalan kaupungin maaseutulautakunta oli Eero Mäki-Tanilan ja Katariina Pylsyn esityksestä päättänyt hakea jo Ritajärveä luonnonsuojelualueeksi (87,4 ha). Myönteisestä päätöksestä huolimatta asia jäi hautumaan Ely-keskukseen muutamaksi vuodeksi, kunnes maaseutulautakunta päätöksellään haki 127,2 hehtaarin suuruisen määräalan suojelemista Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) puitteissa. Määräala sijaitsee Sastamalan kaupungin Heinosen kylässä sijaitsevilla tiloilla Paavinhattu RN:o 1:39 ja Louhi RN:o 3:21. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on maksanut kiinteistön omistajalle euroa korvausta rauhoitusmääräyksistä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Korvaus maksettiin korottomana yhdessä erässä sen jälkeen, kun päätös sai lainvoiman. Päätös luonnonsuojelualueen perustamisesta annettiin METSO on metsien monimuotoisuutta turvaava ohjelma, jonka avulla yksityiset maanomistajat voivat suojella metsien monimuotoisuutta. Tavoitteena on varmistaa, että Suomessa kasvaa jatkossakin sellaisia metsiä, joissa myös uhanalaiset ja taantuneet eliölajit voivat elää. 11

12 I Yleiset rajoitukset Ritajärven luonnonsuojelualueella - metsänhakkuu- ja hoitotyöt, lahopuiden poistaminen sekä muu kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen lukuun ottamatta marjojen ja sienten poimimista, - ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja sen ainesten ottaminen, - selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, hätyyttäminen ja pesien vahingoittaminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen, - rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen, - liikkuminen moottoriajoneuvolla, - leiriytyminen, avotulenteko ja roskaaminen, - maastopyöräily ja muut maastoa rasittavat toiminnot, - samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa merkittävästi muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. II Sallitut toimenpiteet Ritajärven luonnonsuojelualueella - olemassa olevien polkujen käyttö ja kunnossapito on sallittu. Olemassa oleville poluille voidaan tarvittaessa rakentaa pitkospuut sekä niiden yhteyteen penkkejä. Polkuja voidaan sorastaa ja raivata polun yli kaatuneet puut, jättäen ne alueelle lahopuuksi. Polkujen yhteyteen voidaan rakentaa alueen käyttöä palvelevia opasteita ja infotauluja, - olemassa olevan laavun (Valkeajärvi) ja mökin (Alinen Ritajärvellä) sekä niihin liittyvien rakennelmien käyttö ja kunnossapito on sallittu ja tarvittaessa niiden läheisyydessä olevien vaaraa aiheuttavien puiden kaataminen alueelle lahopuustoksi, - rauhoitusmääräysten estämättä Valkeajärven eteläpuolelle voidaan rakentaa kota ja rantaan johtavat portaat päätöskarttaan A-kirjaimella merkittyyn paikkaan sekä rakentaa tie kodalle olemassa olevan polun kohtaan (merkitty katkoviivalla päätöskarttaan), - hirvieläinten ajaminen pois alueelta, - avotulenteko, sille osoitetuilla nuotiopaikoilla, - rauhoitus ei ole esteenä laitureiden rakentamiselle, - alueeseen rajautuvan sähkölinjan käyttöä ja kunnossapitoa haittaavien tai turvallisuutta vaarantavien puiden kaataminen alueelle lahopuustoksi on sallittu, - alueella voidaan ajaa maan jäätyneenä ollessa moottoriajoneuvolla hoito- ja kunnossapitotöissä, - maanomistajan hyväksymän ja Pirkanmaan ELY- keskuksen vahvistaman hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimet, jotka ovat tarpeellisia alueen luonnonarvojen turvaamisen tai alueen virkistyskäytön kannalta. 12

13 Kartta 4. Ritajärven luonnonsuojelualueen rauhoituspäätöskartta. 13

14 5. ALUEEN LUONTOTYYPIT Ritajärven luonnonsuojelualueen näkyvimpiä piirteitä ovat luonnontilaisten vanhojen metsien runsaus, pääosin rakentamattomat pikkujärvet sekä suuret siirtolohkareet ja louhikot. Luonnonsuojelualueen 127 hehtaarin pinta-alasta 118 hehtaaria luokitellaan metsämaaksi ja 9 hehtaaria kitu- tai joutomaaksi. Metsämaan kasvupaikoista lehtomaiseksi kankaaksi luokitellaan 5,5 hehtaaria, tuoreeksi kankaaksi tai vastaavaksi suoksi 78,4 hehtaaria, kuivahkoksi kankaaksi tai vastaavaksi suoksi 27,3 hehtaaria, kuivaksi kankaaksi 1,3 hehtaaria ja karukkokankaaksi 5,2 hehtaaria. Kasvisto alueella on hyvin monipuolinen. Lehtokasvillisuudesta mainittakoon mm. sinivuokko, kevätlinnunherne, sudenmarja, kielo, metsäkurjenpolvi, lehtokuusama, mustaherukka, mustakonnanmarja ja hiirenporras. Korpikasvillisuudesta ovat edustettuina mm. hiirenporras, isoalvejuuri, kallioimarre (oikea alakuva), korpi-imarre, viitakastikka ja okarahkasammal sekä erikoisimpana lajina harvinaistunut herttakaksikko. Alueella on myös useita kääpälajeja, mm. taulakääpä, kuhmukääpä (vasen yläkuva), kantokääpä, ruostekääpä, riukukääpä ja ketunkääpä. Purojen ja norojen varsilla on vetistä luhtaa, jossa kasvaa mm. järviruokoa (vasen alakuva), tervaleppää, raatetta, järvikortetta ja pajuja. Luonnonsuojelualueen puusto muodostuu pääosin männystä, kuusesta ja koivusta. Puut ovat paikoin melko iäkkäitä ja vanhimmat männyt jo kilpikaarnaisia (oikea yläkuva). 14

15 Kuviokohtaisen METSO-inventoinnin alueen luontotyypeistä laati Ramboll Finland Oy:n Kaisa Mustajärvi syksyllä Järvien ja niiden laskupurojen sekä rantametsien muodostamassa elinympäristökokonaisuudessa on hyvin monenlaisia kohteita: rantaluhdista ja karukoista aina reheviin puronvarsilehtoihin. Kaikkiaan Ritajärven alueen METSO-inventoinnissa määriteltiin 37 yksittäistä kuviota (elinympäristöä). Kuviot luokiteltiin arvoluokkiin I, II ja III, joista I-luokkaan määriteltiin 20 kuviota, IIluokkaan 15 kuviota ja III-luokkaan 2 kuviota (ks. Kartta 5.). Arvoluokan I kuviot muodostuvat pienten lampien ja järvien ketjujen sekä purojen ja norojen muodostamista rantametsistä, joissa on monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä. Ritajärven luontotyyppikohteiden tarkemmat kuvaukset esitetään liitteessä 1. Kartta 5. Ritajärven luonnonsuojelualueen METSO-inventoinnin arvoluokat ja kuviot. 15

16 6. ALUEEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämisen tavoitteet on johdettu alueen rauhoitusmääräyksistä sekä virkistys- ja luontoarvoista. Hoitotoimenpiteiden tavoitteena on yhdistää alueen luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö. Kuten rauhoituspäätöksessäkin todetaan, metsänhakkuu- ja hoitotyöt, lahopuiden poistaminen sekä muu kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen lukuun ottamatta marjojen ja sienten poimimista on kielletty. Lähes koko luonnonsuojelualue jätetään siis kehittymään luonnontilassa, eikä tähän näin ollen vaadita erityisiä toimenpiteitä. Sen sijaan tästä poikkeavia hoitotoimenpiteitä voivat olla jonkin harvinaisemman kasvin elinympäristön parantaminen, johon voi kuulua esimerkiksi muiden kasvien poistoa. Sen sijaan virkistyskäytön edistämiseksi Ritajärven luonnonsuojelualueella tehdään rauhoituspäätöksen mahdollistamia toimenpiteitä. Retkeilyalueen kehittämisessä oleellista on reittien suunnittelu ja palveluiden rakentaminen. Alueen kehittäminen tukee myös Sastamalan kaupungin strategiaa, jonka peruspilareita ovat mm. vetovoiman vahvistaminen ja elämänhallinnan edistäminen. Koska alue on luonnonarvoiltaan harvinaislaatuinen ja maisemiltaan poikkeuksellisen upea, tavoitteena voisi olla saada siitä yksi Sastamalan vetonauloista. Tavoittelemisen arvoista on myös saada se yhdeksi Pirkanmaan merkittävimmistä luontomatkailu- ja luonto-opetuskohteista. 16

17 7. TOIMENPITEET, HOITO JA YLLÄPITO Kuten jo aiemmin mainittiin, Ritajärven luonnonsuojelualueen perustamisesta ja kehittämisestä on vuoden 2015 aikana käyty Sastamalan kaupungin Elävän maaseudun osaprosessin johdolla useita keskusteluita ja palavereita. Asiaa on käsitelty mm. Pirkanmaan Ely-keskuksen, Pirkanmaan maakuntamuseon, alueen oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sekä tietenkin Sastamalan kaupungin päätöksentekoelimissä Luonnon hoitotyötarpeet Luontokartoittaja Kaija Helle on lokakuussa 2015 havainnut kuviolla toistakymmentä metsälehmusta, jotka ovat kahdessa ryhmässä. Ryhmät sijaitsevat aivan luonnonsuojelualueen rajalla noin 50 metriä Ritajärvenojalta pohjoiseen ja noin 50 metriä Lammentaantien P-alueelta tulevalta vanhalta metsäkoneuralta itään. Metsälehmuksia ei mainita Rambollin vuonna 2011 laatimassa Metsoinventoinnissa. Lehmusten ympäristössä tulisikin suorittaa hoitohakkuu eli poistaa kuusia harkiten, koska kuusella on muuta kasvillisuutta hylkivä ominaisuus. Tällöin lehmukset saisivat enemmän valoa ja tilaa. 17

18 7.2. Luonnonsuojelualueen merkintä Luonnonsuojelulain (1096/1996) 21 :n mukaan luonnonsuojelualue on merkittävä maastoon selvästi havaittavalla tavalla. Yksityiset luonnonsuojelualueet saivat oman virallisen tunnuskilven vuoden 2008 alussa, kun asetus luonnonsuojelualueen rajojen merkitsemisestä tuli voimaan. Ritajärven luonnonsuojelualueen rajat ovat yhteensä noin 21 km, josta järven rantaa on noin 7 km ja muuta maastoa noin 14 km. Kartoissa 4. ja 6. luonnonsuojelualue on vihreällä rasteroitu alue. Rajapylväille yleinen välimatka on noin 80 metriä, joten Ritajärven maastoon tarvitaan noin 170 rajapylvästä (oikea kuva). Lisäksi luonnonsuojelualueelle johtavien polkujen ja Harjunpääntien varteen voisi olla aiheellista pystyttää näkyvämpi metallinen kilpi luonnonsuojelualueesta (vasen kuva). Rajamerkkien pystytyksestä vastaavat Sastamalan kaupunki ja Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa. 18

19 Kartta 6. Ritajärven luonnonsuojelualue, retkeilyreitit ja palvelutavoite. Pysäköintialue Opastustaulu Kannas Nuotiopaikka Kuivakäymälä Varaustupa Kota Laavu Telttailupaikka Näköala Luonnonnähtävyys Puomi Kiinteistön raja Louhi Paavinhattu m 19 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/10.

20 7.3. Reittien kunnostus ja rakentaminen Kuten kartasta 6. voidaan nähdä, Ritajärven luonnonsuojelualueella on jo nykyään olemassa kolme pääreittiä: Valkeajärven kierros (sininen), Ylisen Ritajärven kierros (punainen) ja Alisen Ritajärven kierros (keltainen). Reitit kiertävät pääosin järvien rantoja pitkin. Lisäksi on muutamia yhdyspolkuja sekä Ritajärventien ja Lammentaantien P-alueelle johtavat polut. Yhteensä näitä olemassa olevia polkuja on luonnonsuojelualueella km. Polkujen kunto on pääosin kohtalainen, mutta paikoitellen niillä on myös huonoja osuuksia ja etenkin Ylisen Ritajärven reitillä on polkujen päälle kaatunut jonkin verran puita. Alueella on kolme palvelukeskittymää, Paavinhattu, Louhi ja Kannas, joiden kunnostusta ja rakentamista esitellään tässä luvussa. Paavinhattu, jonne on suunniteltu kotaa, on nimetty rekisteritilan virallisen nimen mukaan. Samalla perusteella on nimetty Louhi, jossa sijaitsee kaupungin mökki. Kannas, jossa sijaitsee laavu, on saanut nimensä Valkeajärven ja Ylisen Ritajärven välisen kannaksen mukaan. Palvelukeskittymien nimeäminen osoittautui käytännössä välttämättömäksi siinä kohtaa kun alueelle alettiin syksyllä 2015 laatia viitoitussuunnitelmaa, josta kerrotaan tarkemmin luvussa 7.4. Huoltotie Valkeajärven eteläosassa olevalle alueelle rakennettiin rauhoituspäätöksen mukaisesti talvella 2015 noin 130 metrin pituinen huoltotie (Kartta 4. ja kuva alhaalla). Huoltotie sijoitettiin alueelle, jolla ei ole METSO-inventoinnin mukaisia arvoluokkia I, II tai III (Kartta 5.). Tällöin sen haittavaikutus Ritajärven luonnonsuojelualueelle on mahdollisimman vähäinen. Tien rakentaminen on mahdollistanut ja mahdollistaa Valkeajärven reitin rakennusmateriaalien kuljetuksen Paavinhatun alueelle. Tietä käytetään jatkossa huoltotienä, joten yleiseen käyttöön se ei ole siis tarkoitettu. Tien rooli korostuu entisestään myös silloin kun sitä pitkin kuljetetaan liikuntaesteisiä henkilöitä Paavinhatun alueelle. Huoltotielle on kulku Jussi Heinon omistamalta noin kilometrin mittaiselta mökkitieltä, jonka alkupäässä on lukittava puomi (Kartta 6.). Sastamalan kaupungilla on Jussi Heinon kanssa mökkitien käytöstä kirjallinen sopimus. 20

21 Polkujen sorastaminen Rauhoituspäätös sallii polkujen sorastuksen. Ritajärven luonnonsuojelualueen pääasialliselta P- alueelta, Ritajärventien varrelta, on syksyllä 2015 sorastettu noin 320 metrin mittainen polku Valkeajärven rantaan. Sorastuksessa on huomioitu alueen vedenvirtauskohdat (alimmainen kuva). Muita polkujen sorastamissuunnitelmia alueella ei ole, vaan muiden polkujen kunnostaminen pyritään hoitamaan karsimalla tai katkaisemalla poluilla olevat puut ja rakentamalla pitkospuita. 21

22 Polkujen avaaminen Järvien ympäri kiertäville reiteille on kaatunut muutamia puita (kuva alla) ja lisäksi polut ovat paikoin pusikoituneet. Etenkin Ylisen ja Alisen Ritajärven reiteillä ongelma on isompi. Vuonna 2016 polkujen päälle kaatuneet puut katkaistaan ja jätetään alueelle lahopuuksi. Lisäksi reittien pusikoituneet osuudet avataan. Seuraavina vuosina reitit kierretään sahan kanssa kertaalleen läpi reitin turvallisuuden ja avoimena pysymisen vuoksi. Pitkospuut Ritajärven luonnonsuojelualue on melko kivikkoista ja myös polkuverkoston varrella on tästä johtuen muutamia pahoja osuuksia, joiden yli rakennetaan 3-4 lankkua leveät pitkospuut kyllästetystä ja höyläämättömästä materiaalista. Pahimpien kivikoiden yli meneviin pitkospuihin tulee myös kaide metsän puolelle (kuva seuraavalla sivulla). Heinäkuussa 2015 polkujen kunnostus aloitettiin Valkeajärven kiertävällä polulla. Työtä on suorittanut työvoiman palvelukeskus Työteekki, joka on Valkeajärven eteläpuolelle rakentanut portaat, pitkospuita ja laiturin (kuvat seuraavalla sivulla). 22

23 23

24 Pitkospuiden rakentaminen jatkuu vuonna 2016, jolloin Valkeajärven itäpuolelle niitä tehdään vaarallisimpien kivikkojen yli (kuvat alla). Yhteensä pitkospuita rakennetaan Valkeajärven reitille noin 200 metriä, josta syksyllä 2015 on määrällisesti mitattuna tehty noin puolet. Työmäärän suhteen ollaan kuitenkin yli puolen välin, koska kesällä 2015 pitkospuita rakennettiin kaikkein haastavimpiin kohtiin. Muutamiin kohdin reitin varrelle tulee myös levähdyspenkkejä. Rakennustöiden kustannusarvio vuodelle 2016 ja tarkempi suunnitelma Valkeajärven reitistä esitetään liitteissä 2. ja 3. Valkeajärven reitin lisäksi kunnostetaan Alisen Ritajärven (keltainen) ja Ylisen Ritajärven (punainen) reitit (Kartta 6.), joille ei kuitenkaan ole tarkoitus rakentaa läheskään niin paljon pitkospuita kuin Valkeajärvelle. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että Alisen ja Ylisen Ritajärven kierrokset pidetään erämäisempinä ja retkeilijöille vaativampina, kun taas Valkeajärven reitin on tarkoitus olla helppokulkuisempi ja näin ollen useamman henkilön saavutettavissa. Toisekseen asia johtuu siitä, että Alisen ja Ylisen Ritajärven reiteillä on jo olemassa Vammalan Retkeilijät ry:n rakentamia pitkospuita. Niiden kunto kuitenkin vaihtelee ja huonoimmat pitkospuuosuudet on tarkoitus lähivuosina uusia (ylempi kuva viereisellä sivulla). Myös joihinkin puron ylityksiin rakennetaan pitkospuut tulevina vuosina. Viereisen sivun alimmassa kuvassa on Aliselta Ritajärveltä Heinijärveen suuntaava kivikkoinen Ritajärvenoja, jonka ylitykseen pitkospuut kannattaa jo turvallisuudenkin nimissä rakentaa. 24

25 25

26 Nuotiopaikat Ritajärven luonnonsuojelualueella on seitsemän käytössä olevaa nuotiopaikkaa: kaksi Valkeajärven rannalla, neljä Alisen Ritajärven rannalla ja yksi Ylisen Ritajärven rannalla (Kartta 6.). Seuraavissa kuvissa ovat kaikki muut nuotiopaikat, paitsi Alisen Ritajärven mökillä (Louhi) oleva nuotiopaikka, joka kunnostetaan mökin remontoinnin yhteydessä syksyllä 2015 sekä Valkeajärven laavun (Kannas) yhteydessä oleva nuotiopaikka, joka kunnostetaan vuonna Seuraavan sivun alimmainen kuva on Valkeajärven nuotiopaikalta, jonne nuotion kunnostuksen lisäksi rakennetaan penkit, pieni pöytätaso ja pieni puukatos (n. 1 x 1 x 2 metriä). Sastamalan kaupunki päättää vuoden 2016 aikana, mitkä Alisen ja Ylisen Ritajärven nuotiopaikoista se aikoo ylläpitää. Nuotiopaikat ovat erittäin tärkeä osa virkistysalueen palveluita, joten tavoiteltavaa on, että niistä mahdollisimman moni ylläpidetään. Näille nuotiopaikoille rakennetaan yksinkertaiset penkit ja puukatos sekä informoidaan alueen jätehuollosta. Puuhuolto Ritajärvellä perustuu pääasiassa kaupungin metsistä hakkuiden ja raivausten yhteydessä kertyvään rankapuuhun. Polttopuu on helpointa kuljettaa nuotiopaikoille talvella moottorikelkalla tai mönkijällä. Nuotiopaikkojen yhteyteen rakennettaviin puukatoksiin varastoitua polttopuuta ei halota valmiiksi, vaan paikalla on kirves. Tämä vähentää oleellisesti polttopuun tuhlaamista. 26

27 27

28 Mahdollinen muinaisjäännös Ritajärven luonnonsuojelualuetta kartoitettaessa on Valkeajärven rannalta oheisen kartan osoittamasta paikasta havaittu kohde, joka muistuttaa vanhaa nuotiopaikkaa. Pirkanmaan maakuntamuseo on tulkinnut kohteen valokuvien perusteella mahdollisesti kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohde vaatii tarkempaa arkeologista tarkastusta ja mahdollisia lisätutkimuksia. Kohteeseen tai sen välittömään lähiympäristöön kohdistuvista toimenpiteistä neuvotellaan tarkemmin Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. 28

29 Kuivakäymälät Työteekki on kesällä 2015 rakentanut kaksi Biolanin kuivakäymälää, joista toinen on sijoitettu Valkeajärven eteläpuolelle paikkaan, jonne on suunniteltu Paavinhatun kotaa. Toinen kuivakäymälä on Alisen Ritajärven mökillä (kuva oikealla). Kesällä 2016 tulee vielä kolmas kuivakäymälä, joka sijoitetaan Valkeajärven laavulle (Kartta 6.). Luonnonsuojelualueella on lisäksi kaksi vanhaa puuceetä (Ylisen ja Alisen Ritajärven rannalla), jotka poistettaneen käytöstä. Jätehuolto Ritajärven luonnonsuojelualueella on omatoiminen jätehuolto, mikä tarkoittaa sitä, että retkeilijä ottaa vastuun omista jätteistään tuomalla ne pois maastosta. Roskattoman retkeilyn periaate on yksinkertainen: retkeilijästä ei jää jälkeäkään luontoon. Roskattomasta periaatteesta tiedotetaan luonnonsuojelualueen kaikilla opastustauluilla ja nuotiopaikoilla sekä aluetta esittelevissä materiaaleissa. Maatuvat jätteet on mahdollista laittaa johonkin alueen kolmesta kuivakäymälästä, ja puhdas paperi ja pahvi voidaan polttaa nuotiopaikoilla. Kaikki muu jäte kannetaan luonnosta pois. Metsähallitus soveltaa roskattoman retkeilyn periaatetta useissa kansallispuistoissa. Sen mukaan retkikohteiden kaatopaikkajätteet ovat vähentyneet, vaikka kansallispuistojen ja muiden retkikohteiden kävijämäärät ovat kasvaneet. Lisäksi roskaton retkeily vähentää retkeilykohteiden huoltoajoa ja sitä kautta melua, päästöjä ja maaperän kulumista. 29

30 Luontopolut Ritajärven luonnonsuojelualueen polkuverkostolle on mahdollista rakentaa myös luontopolku 3. Yksi vaihtoehto on, että Valkeajärven 2 km pituinen kierros (Kartta 6.) olisi myös luontopolku. Kyseinen reitti sopisi opetuspainotteiseksi luontopoluksi ensinnäkin siksi, että se on sopivan mittainen ja helpoiten saavutettavissa, ja toisekseen siksi, että sen varrella on runsaasti erilaisia luontotyyppejä (Kartta 5.). Valkeajärven luontopolun opetustauluja/-kohteita voisivat olla esimerkiksi arvoluokan I kuviolla 304a metsälehmukset, suuret lahopuut, kolohaavat, korpi-imarteet ja puuston erirakenteisuus; arvoluokan II kuviolla 304c taulakäävät, soistuva kangasmetsä ja vanha nuotiopaikka; kuviolla 305 kalliometsän kelot; sekä kuvioilla 301 ja 302 tervalepät, korpipaatsamat, hiiltyneet palokannot (ks. vasen kuva) ja siirtolohkareet. Ritajärven luonnonsuojelualueelle pystyisi helpohkosti suunnittelemaan myös toisen luontopolun, joka Valkeajärven tavoin olisi rengasreitti. Kartasta 3. voi katsoa, että se lähtisi Lammentaantien P-alueelta ja kulkisi Alisen Ritajärven mökille (punainen osuus) ja sieltä Alisen Ritajärven rantaa ja Ritajärvenojan vartta myöden takaisin P-alueelle (keltainen osuus). Noin 1,3 km pituisen luontopolun erityisenä arvona olisi peräti neljä arvoluokan I kuviota: 257, 258, 262 ja (Kartta 5.). Ylempi luontopolkukyltti on Puurijärven ja Isosuon kansallispuistosta ja alempi kyltti on Kurjenrahkan kansallispuistosta. 3 Luontopolku on virkistyskäyttöön tarkoitettu polku tai reitti, jonka varrella on luonnon ominaisuuksia selittäviä opastekylttejä. Se on voi liittyä myös laajempaan retkeily- tai ulkoilureittikokonaisuuteen. 30

31 Luontopolun kehittämisestä ja kohteista on keskusteltu maastokäynneillä luontokartoittajien (Kaija Helle ja Vesa Salonen) kanssa. Yhteyksissä on oltu jonkin verran myös oppilaitoksiin, joilla on kiinnostusta alueeseen. Lokakuussa 2015 Muistolan alakoulun kaikki luokat kävivätkin jo tutustumassa Ritajärven alueen luontoon. Valkeajärven kiertävän luontopolun voisi nimetä alueen testamentanneen Kaarlo Oskar Palmgrenin mukaan, mikä olisi samalla kunnianosoitus siitä, että hän vuonna 1955 testamenttasi koko nykyisen Ritajärven luonnonsuojelualueen Karkun kunnalle. Luontopolun nimenä voisi olla esimerkiksi Kaarlo Palmgrenin luontopolku. Talviliikunta Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämistä on tässä suunnitelmassa tarkasteltu käytännössä kokonaan lumettoman vuodenajan aktiviteettien mukaan. Ritajärven talviluonto antaa kuitenkin luonnonsuojelualueella liikkujalle monia mahdollisuuksia lumikenkäilystä aina hiihtämiseen. Alueen talviliikuntamahdollisuuksia voi olla syytä tulevina vuosina tarkastella paremmin. 31

32 Toimenpiteet luonnonsuojelualueen läheisyydessä Ritajärventien P-alue. Ritajärven luonnonsuojelualueeseen läheisesti liittyvä, mutta itse rauhoitusalueen ulkopuolella sijaitseva, Ritajärventien P-alue on kunnostettu syksyllä 2015 (Kartta 6.). Kyseinen parkkialue on toiminut ja tulee toimimaan alueen pääasiallisena pysäköintialueena, jonka yhteyteen on myös tehty tasanne pöydälle ja penkille (alin kuva). Parkkialuetta laajennettiin niin, että siinä mahtuu pysäköimään ja kääntymään myös linja-autolla. Näin ollen alueelle pääsevät mm. koululaisryhmät ja muut isommat retkiseurueet. Ritajärven alueella toimivat myös Lammentaantien ja Harjunpääntien P-alueet, jotka eivät kuitenkaan vaadi kunnostamista. 32

33 Tervetuloportti. Ritajärven P-alueelta lähtevän sorastetun polun alkuun on tarkoitus rakentaa suurehko puinen portti, jossa retkeilijät toivotetaan alueelle tervetulleeksi. Portin valmistamisesta on alustavasti keskusteltu Vammalan ammattikoulun edustajien kanssa (ks. myös luku 7.4). Väliaikainen tiedotuskyltti. Ritajärventien P-alueelle on suunnitteilla myös opastustaulu, joka valmistetaan ja asennetaan syksyllä 2016, mahdollisesti vasta keväällä Syksyn 2015 aikana alueella on kuitenkin liikkunut runsaasti retkeilijöitä, jotka ovat tiedustelleet mm. urakoitsijoilta ja rakentajilta alueen kehittämisestä. Tämän vuoksi P-alueelle pystytetään väliaikainen tiedotuskyltti, jossa kerrotaan alueen rakentamisesta, mainitaan luonnonsuojelualueen sallitut ja kielletyt toimet, esitetään alueen kartta ja kerrotaan, että alueella liikkuminen on omalla vastuulla. 33

34 7.4. Reittien opastus, viitoitus ja merkintä Rauhoituspäätöksen mukaan polkujen yhteyteen voidaan rakentaa alueen käyttöä palvelevia opasteita ja info-tauluja. Riittävä ja hyvin tehty viitoitus ja opastus parantavat käyttäjäkokemusta, navigoivat kulkijan vaivatta reittiverkoston läpi ja lisäävät turvallisuutta. Periaatteena tulisi olla, että kulkijan ei tarvitse pysähtyä etsimään oikeaa reittiä. Lisäksi, onnettomuuden sattuessa kunnolliset opasteet auttavat paikantamaan pelastettavan. Opastuksen nykytilanne Ritajärven virkistysalueella sijaitsee tällä hetkellä ainoastaan yksi puupiirrospohjainen karttataulu Ritajärventien P-alueella, johon on merkitty murto-osa alueen poluista, yksi nuotiopaikka, laavu ja mökki (vasen yläkuva). Myöskään Sastamalan kaupungin kotisivuilta ei löydy alueesta tarkempaa reittikarttaa, eikä ajo-ohjeita itse alueelle. Näin ollen reiteillä liikkuminen on ilman paikallistuntemusta erittäin haasteellista. Retkeilyalueella on myös muutamia muovisia/puisia/laminoituja viittoja, mutta niiden sisältö on melko sekava ja ristiriitainen, eivätkä ne näin ollen opasta alueella liikkujaa (kuvat oikealla). Kunnollisen opastuksen ja viitoituksen puuttumisesta onkin tullut eri yhteyksissä palautetta. Reiteiltä ei myöskään yhtä poikkeusta lukuun ottamatta (oikea yläkuva) neuvota takaisin P-alueille. Kun tähän yhdistää karttojen puuttumisen, niin retkeilijä jää alueelle helposti harhailemaan. Lisäksi alueella on muutamia ulkoilumaja -viittoja (vasen alakuva), jotka tarkoittavat vajaan neljän kilometrin päässä olevaa Hornion vanhaa koulua. Rakennus on nykyään lukittuna ja Karkun metsästysseuran omistuksessa. Tällaiseen paikkaan opastaminen aiheuttaa retkeilijöille turhien taivalluksien myötä ikäviä väärinkäsityksiä, joten nämä viitat tulee poistaa. 34

35 Opastus- ja viitoitussuunnitelma Edellä mainituin perustein Ritajärven alueen opastukseen ja viitoitukseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Kuten jo luvun 7.3. alussa todettiin, alueella on kolme palvelukeskittymää, Paavinhattu, Louhi ja Kannas. Paavinhattu ja Louhi ovat saaneet nimensä virallisten rekisteritilojen nimien mukaan. Valkeajärven rannalla sijaitseva laavu on puolestaan nimetty Valkeajärven ja Ylisen Ritajärven välisen kannaksen mukaan. Alustavaa opastus- ja viitoitussuunnitelmaa syksyllä 2015 laadittaessa osoittautui, että Ritajärven alueen kolmen palvelukeskittymän nimeäminen oli lähes välttämätöntä, jotta opastustauluihin ja viittoihin saataisiin kohteen nimi. Opastustauluja on järkevä sijoittaa kuuteen paikkaan (Kartta 6.): jokaiselle kolmelle P-alueelle sekä Alisen Ritajärven mökille (Louhi), Valkeajärven laavulle (Kannas) ja kodan rakennuspaikalle (Paavinhattu). Opastustauluihin tulee mm. alueen kartta, reitit ja niiden vaativuusluokat, paikan GPSkoordinaatit, alueella kielletty ja sallittu toiminta sekä yleistietoa alueen luontotyypeistä. Kuvassa yllä on Metsähallituksen käyttämä opastustaulun perusmalli, jota voisi soveltaa myös Ritajärvelle. 35

36 Viitoituskylttejä reitistöllä tarvitaan alustavan kartoituksen mukaan 20 paikkaan, joita ovat P-alueet, polkujen risteykset sekä muut merkittävät kohteet. Jokaisella viitoituspaikalla on 1-7 viittaa, mikä tarkoittaa yhteensä noin 90 viittaa. Valkeajärven reitin alustava viitoitussuunnitelma on esitetty liitteessä 4. Myös viitat tulevat muistuttamaan ulkonäöltään Metsähallituksen suosimia malleja. Kuvat alhaalla ovat Seitsemisten, Liesjärven ja Kurjenrahkan kansallispuistoista. Huomaa myös viittojen värilliset reittimerkinnät sekä reittien palveluista kertovat symbolit, joita tullaan käyttämään myös Ritajärvellä. Sastamalan koulutuskuntayhtymän Vammalan ammattikoulun kanssa on syyskuussa 2015 alustavasti sovittu opastustaulujen ja viittojen valmistuksesta CNC-jyrsinkoneella. Viitoitusmateriaalina voisi olla siperianlehtikuusi, jonka materiaalinen kestävyys on ulkoilmassa jopa parempaa kuin perinteisesti käytetyn kyllästetyn puun. Tämä myös toteuttaisi hyvin Ritajärven luonnonsuojelualueen ekologisuuden tavoitetta. Tarkoitus on, että ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2016 viitoitus toteutetaan Valkeajärven ympäristöön, ja vuonna 2017 viitoitus suoritetaan loppuun. Tämä vaiheittainen toteutus johtuu siitä, että opastus ja viitoitus tulee suunnitella ja toteuttaa samaan aikaan alueen kunnostamisen ja rakentamisen kanssa vuosina Aivan alkuvaiheessa ei tietenkään ole vielä täyttä tietoa siitä, mitä palveluita alueella tulee lopulta olemaan. 36

37 Reittien merkintä Osa Ritajärven alueen reiteistä on jokasyksyisten Akselin vaellusten vuoksi merkitty maastoon punaisin nauhoin (vasen kuva). Paikoitellen nauhamerkkejä on harvassa tai ne ovat kadonneet, jolloin eksymisen vaara on ilmeinen. Edellä mainittujen viitoituskylttien lisäksi reitit merkitään maastoon värikoodatuin neliöin vuoden 2016 aikana. Kyseistä merkintätapaa suosittelee käytettäväksi Metsähallitus ja Suomen Latu ry. 4 Merkit kiinnitetään puihin silmän korkeudelle metrin välein. Maastossa näkyvimmät värit ovat punainen, sininen ja keltainen. Oikeanpuoleinen kuva on Kurjenrahkan kansallispuistosta. Reittien vaativuusluokittelu Kaikille reiteille laaditaan myös kolmiportainen vaativuusluokitus (helppo, keskivaativa ja vaativa). Ulkoilureittien vaativuusluokituksen on määritellyt Suomen Latu ry. yhteistyössä ministeriöiden, ympäristökeskuksen ja matkailunedistämiskeskuksen kanssa vuonna Vaativuusluokituksen voi tehdä Suomen Latu ry:n koulutuksen suorittanut henkilö. Reitin vaativuustaso kuvaa reitin kuljettavuutta ja seuraamisen helppoutta. Vaativuuteen vaikuttavat reitin maastopohja, opasteet ja korkeuserot, joten luokittelussa hyödynnetään myös GPS-aineistoa. Luokituksen tavoitteena on antaa ulkoilijalle oleelliset tiedot reitistä; luokitus ei jaa reittejä hyviin ja huonoihin, vaan vaativuudeltaan erilaisiin. Reittien vaativuusluokka merkitään opastustauluihin ja reittiesitteisiin. 4 Suomen Latu ry. on kuntoliikunta-, ulkoilu- ja terveysliikuntajärjestö, jonka tehtävänä on edistää ulkoilua ja ulkona tapahtuvaa liikuntaa kaikkialla Suomessa. 37

38 7.5. Rakennukset ja rakennelmat Ritajärven luonnonsuojelualueella on kaksi rakennusta: laavu Valkeajärven rannalla (kuvat alhaalla) ja mökki Alisen Ritajärven rannalla (kuvat seur. sivulla). Valkeajärven laavu (Kannas) Kannas-nimisellä paikalla sijaitseva laavu ja sen yhteydessä oleva puuliiteri on rakennettu Vammalan Rotaryklubin toimesta vuonna Nämä rakennelmat eivät vaadi kunnostamista. Sen sijaan laavulla oleva nuotiopaikka kunnostetaan ja alueelle tuodaan kuivakäymälä vuonna

39 Alisen Ritajärven mökki (Louhi) Alisen Ritajärven pohjoisrannan Louhi-nimisellä paikalla sijaitseva mökki vaatii remontointia. Vuonna 1960 valmistuneen kevythirsisen rakennuksen korjaustarpeita ovat alustavien arvioiden mukaan mm. ulkoportaiden ja terassin uusiminen, keittiön lattian ja saunatilan kunnostaminen sekä viemäröinnin uusiminen. Myös mökin ulkoseinästä pitää vaihtaa muutamia huonokuntoisia hirsiä. Remontointiin on ryhdytty syyskuussa 2015, ja se on tavoitteena saada suoritettua vuoden loppuun mennessä. Lisäksi mökin rannassa oleva nuotiopaikka kunnostetaan. Paikalle rakennetaan myös uusi puuliiteri (ks. seuraava sivu). 39

40 Kota ja eräkämppä (Paavinhattu) Valkeajärven eteläpuolelle on mahdollista rakentaa kota rauhoituspäätöskartan A-kirjaimella merkittyyn kohtaan (Paavinhattu, Kartta 6.). Lisäksi tässä hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetään, että alueelle voisi tulevaisuudessa rakentaa myös eräkämpän palvelemaan alueen retkeilijöitä. Molempiin rakennelmiin vaaditaan poikkeuslupa. Talvella huoltotien rakentamisen yhteydessä Paavinhatulle Valkeajärven eteläpuolelle tasoiteltiin kaksi paikkaa, joille kodan ja eräkämpän voisi rakentaa. Paikat sijoitettiin alueelle, jolla ei ole METSO-inventoinnin mukaisia arvoluokkia I, II tai III (Kartta 5.). Toista paikkaa käytti työmaa- ja varastoalueenaan Työteekki kesällä 2015 (ks. seur. sivun ylempi kuva). Toinen paikka on tasattu kallion päälle niin, että puut suojaavat näkyvyyden järvelle (ks. seur. sivun alempi kuva). Kodan ja eräkämpän rakentamisesta on käyty useita keskusteluita alueen sidosryhmien kanssa. Jotta virkistysalue koettaisiin asianmukaisena ja houkuttelevana, alueen palvelutarjonta taukopaikkoineen on äärimmäisen tärkeätä. Kunnollisen ja nykyaikaisen taukotuvan tarve nähdään suurena, jotta esimerkiksi aluetta käyttävät partiolaiset tai 4H-yhdistykset voisivat väliaikaisesti majoittua. Valkeajärven laavu ja Alisen Ritajärven mökki koetaan tähän tarkoitukseen melko epäkäytännöllisiksi ja myös liian pieniksi. Piirroskuvassa on eräs malli pyöröhirsikodasta, jonka varustuksena olisi ainakin pöytiä ja penkkejä, tulisija ja huuva. Varausperiaatteella toimivan kodan läheisyyteen tehdään myös nuotiopaikka penkkeineen. Ei ole myöskään perusteltua hajasijoittaa rakennuksia eri puolille luonnonsuojelualuetta, vaan mahdollisesti rakennettavat kota ja eräkämppä on järkevää sijoittaa huoltotien päähän Paavinhatun alueelle, jossa ei ole merkittäviä luontoarvoja (Kartta 5.), ja jonne on mahdollista päästä tarpeen vaatiessa myös hälytysajoneuvoilla. 40

41 Leiriytyminen Ritajärvellä Rauhoituspäätöksen mukaan luonnonsuojelualueella on leiriytyminen kielletty. Pirkanmaan Elykeskuksen kanssa on kuitenkin alustavasti sovittu, että leiriytyminen (telttailu) sallitaan Alisen Ritajärven mökin (Louhi) sekä Valkeajärven laavun (Kannas) ja kodan (Paavinhattu) lähistöllä, mikäli asia esitetään hoito- ja käyttösuunnitelmassa (Kartta 6.). Näillä paikoilla tulevat sijaitsemaan myös kuivakäymälät. 41

42 7.6. Tiedottaminen ja markkinointi Koko Sastamalan seudun matkailun kehittämiselle on etua siitä, että luontomatkailun huippukohde, Ritajärven erämainen retkeilyalue kehittyy. Nykyään matkailijat valitsevat matkakohteensa tekeminen edellä, joten alueella tulee olla tarjolla erilaisia aktiviteetteja. Tällöin on paikallisten luontomatkailuyrittäjien ja muiden palveluntuottajien tarjonta tarpeen. Myös Sastamalan muut kohteet tukevat matkakohteen valintaa: perhe päättää vierailla esimerkiksi Herra Hakkaraisen talossa ja samalla vierailulla retkeilee myös Ritajärvellä. Ajan kuvassa yleistä on, että lapsille halutaan luoda vahvempi luontosuhde ja viedä heidät metsään luonnon keskelle. Tämä mahdollisuus tulee olla oikein toteutettu ja markkinoitu, jotta se saavuttaa käyttäjät ja vastaa kysyntään. Ritajärven retkeilyalueella on eräs merkittävä etu muihin alueisiin verrattuna. Huomattava ja ainutlaatuinen vetovoimatekijä on helppo saavutettavuus junalla, mikä tulee ottaa esille myös alueen markkinoinnissa. Patikoinnin voi aloittaa suoraan Karkun rautatieasemalta, josta on useita polkureittivaihtoehtoja Ritajärvelle. Nämä reitit ovat tosin vielä huonosti merkittyjä, mutta ne olisi kuitenkin suhteellisen pienellä työllä helposti liitettävissä Ritajärven virkistysalueen kokonaisuuteen. Samaten Ritajärven alueelta on vielä merkitsemätön noin 2 km pituinen polku länteen Pääjärvelle, jossa sijaitsee Kapteeninkallion leirikeskus. Vetovoimaisuuden ja Sastamalan kaupungin markkinoinnin kannalta näitä alueita ehkä kannattaisi käsitellä yhtenä virkistysaluekokonaisuutena. Monikanavainen viestintä. Ritajärven luonnonsuojelu- ja virkistysalueen mahdollisuuksista kerrottaessa avainasemassa on monikanavainen viestintä. Tärkeätä on näkyä paitsi painetuissa kartoissa ja esitteissä, niin myös sosiaalisessa mediassa. Minimissäänkin aluetta karttoineen pitää esitellä Sastamalan kaupungin kotisivuilla. Lisäksi Ritajärven alue voisi näkyä myös muidenkin paikallisten toimijoiden, kuten yhdistysten, kotisivuilla. Linkittyminen myös Sastamalan ulkopuolelle on tärkeätä ja näkyvyyttä voisikin saada esimerkiksi Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuston tai Outdoors Finlandin 5 kautta. Reittiesitteet. On myös erittäin tärkeätä luoda alueesta reittiesitteet karttoineen. Kustannustehokas vaihtoehto reittikarttojen laatimiseen on GPS-pohjainen Garmin Basecamp - reittisuunnitteluohjelma, jonka avulla voidaan määritellä mm. reittikartta, reitin pituus, korkeuskäyrät, nähtävyydet ja reitin varren palvelut. Esimerkkinä on seuraavalla sivulla Valkeajärven reitistä laadittu alustava suunnitelma, joka saa alkunsa Ritajärventien P-alueelta (Kartta 7.). 5 Outdoors Finland on Etelä-Suomen virallinen retkeily- ja ulkoiluportaali, jossa on merkittävä osa pyöräily, melonta- ja vaellusreiteistä. 42