DNRO 6/200/2019 SÄÄ MERI ILMASTO AVARUUS TILINPÄÄTÖS 2018

Transkriptio

1 DNRO 6/200/2019 SÄÄ MERI ILMASTO AVARUUS TILINPÄÄTÖS 2018

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdon katsaus Tuloksellisuus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen laskelmat ja liitteet

3 3 Toimintakertomus 1. Johdon katsaus 2018 Ilmatieteen laitoksen toimintavuotta 2018 luonnehti parhaiten muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin vastaaminen; muutostekijöinä nousivat mm. ilmastonmuutoksesta käytävä laaja yhteiskunnallinen keskustelu, laitoksen toiminta palveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi sekä toisaalta oman toiminnan uudistukset uuden lainsäädännön, organisaation ja strategian ohjaamina. Ilmatieteen laitos jatkoi vuonna 2018 uuden strategian toimeenpanoa. Vuoden alussa aloitti mittavasti uusittu sisäinen organisaatio. Laitokseen valittiin 4 vuoden määräajaksi uudet esimiehet ja koko henkilöstö sijoitettiin uusiin organisaatioyksiköihin kuudelle toimialalle sekä esikuntaan alkaen. Laitoksen kaikki esimiehet osallistuivat 2018 käynnistyneeseen ja 2019 jatkuvaan laajaan johtamiskoulutusohjelmaan. Laitoksen uusiutunut neuvottelukunta aloitti myös toimintansa tammikuussa Vuoden aikana jatkui myös säädöspohjan tarkistusta koskeva prosessi ja Ilmatieteen laitoksen uusittu laki ja asetus tulivat voimaan Kansainvälinen yhteistyö Pohjoismaiden kesken syveni edelleen vuoden 2018 aikana. Ilmatieteen laitos jatkoi sää- ja jääpalveluiden yhteistuotantoa Ruotsin ja Norjan ilmatieteen laitosten kanssa. Suomen ilmatieteen laitos sai yhteistyössä merkittäviä vastuita: yhteisen säämallituotannon 24/7-valvonta tehdään Ilmatieteen laitoksella. Lisäksi operatiivisen säämallitoiminnan vetäjävastuu siirtyi Suomen ilmatieteen laitokselle. Vuoden 2018 aikana käynnistettiin myös suunnitteluprosessi laajemman Eurooppalaisen operatiivisen yhteistyön muodostamiseksi. Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskausi siirtyi Yhdysvalloilta Suomelle ajalle Yksi kauden pääteemoista on meteorologinen yhteistyö. Ilmatieteen laitos järjesti vuoden aikana teeman päätapahtumana Arctic Meteorology Summitin keväällä Tapahtumaan osallistui laajasti kansainvälisiä ja kotimaisia korkean tason päätöksentekijöitä ja asiantuntijoita. Sodankylän Arktisen avaruuskeskuksen toimintaa vahvistettiin solmimalla uusia yhteistyösopimuksia. Sopimukset vahvistavat Ilmatieteen laitoksen kansainvälistä tutkimusyhteistyötä sekä satelliittipalvelujen kehitystä ja toimittamista yhteistyökumppaneiden tarpeisiin. Myös Arktisen avaruuskeskuksen kansallinen hyödyntäminen merkittävimpänä avaruusinfrastruktuurina Suomessa vahvistui vuoden 2018 aikana. Arktinen avaruuskeskus yhdistää monipuolisesti Ilmatieteen laitoksen arktisen osaamisen sekä satelliitti- ja avaruusteknologian. Näitä hyödyntäen Sodankylän Arktinen avaruuskeskus tuottaa tärkeää tietoa arktisilta alueilta sekä arktisen alueen turvallisuuden kannalta tärkeitä operatiivisia palveluita. Lisäksi satelliittihavainnoista kertyviä pitkiä aikasarjoja voidaan hyödyntää mm. ilmastonmuutostutkimuksessa. Merkittävä kansainvälinen saavutus oli siviiliilmailujärjestö ICAO:n päätös myöntää yksi globaaleista avaruussääpalvelukeskuksista Suomen ilmatieteen laitoksen johtamalle kansainväliselle konsortiolle. Säävuosi 2018 oli lämmin, vähäsateinen ja monin paikoin ennätyksellinen. Koko maan osalta vuosi oli 7. lämpimin vuodesta 1900 alkavalla jaksolla ja 1,3 C lämpimämpi kuin vertailujakson keskiarvo. Kesä oli erittäin lämmin ja toukokuu-elokuu oli koko maan ja lähes kaikkien sääasemien osalta

4 4 mittaushistorian lämpimin. Koko maan osalta edellinen ennätys vuodelta 1937 ylittyi 0,3 asteella. Helsingin Kaisaniemessä toukokuu oli 0,7 C lämpimämpi kuin edellinen ennätys vuodelta Sodankylässä puolestaan heinäkuu oli peräti 1,6 C lämpimämpi kuin edellinen ennätys vuodelta Hellepäiviä koko maassa kertyi 64, mikä jää hieman v ennätyksestä (65). Vuotuinen sademäärä oli keskimäärin 490 mm, mikä on 81 % vertailujakson keskiarvosta ja vuosi oli viidenneksi kuivin 60 vuoteen. Monilla Länsi-Suomen asemilla vuosi oli ennätyksellisen vähäsateinen ja viikkoja kestänyt kuivuus vaivasi etenkin alkukesällä. Ilmatieteen laitoksen sääennusteiden laatutavoitteet saavutettiin suurimmilta osin. Ainoastaan lämpötilaennusteiden osalta jäätiin hieman alle tulostavoitteen. Ilmatieteen laitos jatkoi tutkimusta mm. niiden teemojen parissa, joilla Pariisin ilmastosopimuksessa määritellyt tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa. Ilmatieteen laitos kehitti esimerkiksi mittausmenetelmiä ja laskentamalleja maaekosysteemien hiilitalouden ja ilmastovaikutusten selvittämiseksi. Yhteistyössä muiden eurooppalaisten ilmastomallinnusta tekevien yliopistojen ja instituuttien kanssa Ilmatieteen laitos tuotti globaalin ja alueellisen skaalan ilmastomallisimulaatioita yhteiskunnan eri sektorien tueksi. Ilmatieteen laitoksen osaaminen sai merkittävän tunnustuksen, kun eurooppalaisen kasvihuonekaasujen tutkimusinfrastruktuurin ACTRISin päämaja päätettiin sijoittaa Suomeen. Tutkimustoiminnan tuloksellisuutta mitataan mm. julkaisuaktiivisuudella sekä näkyvyydellä kansainvälisissä alan huippujulkaisuissa. Näiltä osin laitos saavutti 2018 erinomaiset tulokset ylittäen tavoitetasot. Ilmatieteen laitoksen menot kasvoivat edellisvuodesta. Menojen nousua rahoitettiin pääosin kasvaneilla tuloilla. Tuottavuuden osalta Ilmatieteen laitos ei saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Etenkin suoritemäärän lievä lasku ja toisaalta kustannusten nousu vaikuttivat tuottavuuteen heikentävästi. Ilmatieteen laitokselle asetetut kustannusvastaavuustavoitteet sen sijaan saavutettiin kaikkien rahoituslajien osalta. Ilmatieteen laitoksen talousnäkymää voidaan pitää jatkossakin suhteellisen vakaana. Kaikkiaan Ilmatieteen laitoksen toiminnan tuloksellisuus kehittyi positiivisesti. Ilmatieteen laitos on määrätietoisesti kehittänyt infrastruktuuriaan. Avoimen datan ja lähdekoodin hyödyntämistä on jatkettu ja tuottamaamme tutkimustietoon viitataan entistä enemmän. Myös asiakastyytyväisyys sekä ennusteiden osuvuus on pysynyt hyvällä tasolla. Tulostavoitteita kehitetään jatkossa siten, että toiminnan tuloksellisuudessa huomioidaan entistä enemmän hallinnonalan yhteisiä tavoitteita. Ilmatieteen laitoksessa jatkettiin päätoimipaikka Dynamicumin mittavia muutostöitä. Viestintäviraston kanssa solmitun alivuokrasopimuksen myötä laitos tiivistää tilankäyttöään valtion toimitilastrategian linjausten mukaisesti. Tilahankkeen viimeinen vaihe käynnistettiin syksyllä 2018 ja tavoitteena on saada koko hanke valmiiksi syksyllä 2019.

5 5 2. Tuloksellisuus Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut tulostavoitteita Ilmatieteen laitokselle. Tarkempi tulostavoitetaulukko ja analyysit tavoitteiden toteumista on esitetty tilinpäätöksen liitteissä. Kaikista tulostavoitteista ei ole toteumia vuosilta 2016 ja 2017, koska tavoitteet on asetettu vasta myöhemmin. Kaikkiaan Ilmatieteen laitoksen toiminnan tuloksellisuus kehittyi positiivisesti. Ilmatieteen laitos on kehittänyt palveluitaan NORDNWP-yhteistyön muodossa ja pitänyt asiakastyytyväisyyden kiitettävällä tasolla. Lisäksi mallien tilastollista jälkikäsittelyä on edistetty. Liikenteen energiareformissa Pariisin sopimukseen liittyvät tavoitteet on saavutettu pääosin. Tiedon hyödyntämisessä ja liiketoimintamahdollisuuksissa kaikki tavoitteet saavutettiin. Ilmastonmuutokseen liittyvät malliajot pyörivät Ilmatieteen laitoksen koneilla ja ilmastomalleja on esitelty laajasti kasvihuonekaasuasiantuntijajoukolle. Liikenne ja viestintäverkot -painopisteessä infrastruktuurin kehittämistä on jatkettu. Rahoituksen puuttuminen hidastaa kuitenkin alkuperäisessä aikataulussa pysymistä. Korkeatasoinen tutkimus palveluna -painopisteessä tavoitteet saavutettiin. Ilmatieteen laitos panostaa edelleenkin tulostavoitteiden kehittämiseen ja on sitoutunut ottamaan käyttöön tulosohjauksen työvälineeksi hallinnonalalla kehitteillä olevan DIGITS-tulosohjaus työkalun. 3. Vaikuttavuus Viraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa määritellään yhteiskunnallisten tavoitteiden ja hallinnonalan yhteisten painopisteiden kautta seuraavalla kuvauksella: Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut Ilmatieteen laitos tuottaa ja kehittää sää-, meri-, ilmanlaatu- ja ilmastopalveluita koko yhteiskunnan tarpeisiin. Turvallisuusviranomaisena Ilmatieteen laitos vastaa kansallisista varoituspalveluista ja tuottaa sää- ja olosuhdetietoa mm. erityistilanteita varten. Palveluitamme hyödyntää laaja-alaisesti koko yhteiskunta. Tarjoamme palveluita kaikille liikennemuodoille, muille viranomaisille, elinkeinoelämän tarpeisiin, energiasektorille, kansalaisille ja medialle. Ilmatieteen laitoksen ennustetuotanto ja asiakaslähtöiset palvelut tukevat painopistettä. Lisäksi korkeatasoinen tutkimus tukee päätöksentekoa painopisteessä. Liikenteen energiareformi Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on tuottaa tutkimustietoa uusiutuvien energialähteiden ja biotalouden sekä uusien liikkumis- ja kuljetuspalvelumallien ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutuksista sekä näihin vaikutuksiin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Ilmatieteen laitoksen tutkimusosaamista hyödynnetään yhteiskunnassa monipuolisesti, esimerkiksi uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien tuotantolaitosten suunnittelussa, energiamuotojen kehitystyössä ja tiedonvälityksessä kansalaisille.

6 6 Ilmatieteen laitos tukee energiasektoria sekä maa- ja metsätaloussektoria eri energiamuotojen ilmastoja päästökysymyksissä sekä uusiutuvan energian hyödyntämisen suunnittelussa ja tuotekehityksessä. Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet Ilmatieteen laitos kehittää ja ylläpitää 24/7-periaatteella toimivaa tuotantojärjestelmää, josta tuotetaan palveluita eri asiakassektoreiden tarpeisiin. Tuotantojärjestelmään kuuluu mm. sää-, meri-, ilmanlaatuja ilmastotieto, suurteholaskenta, meteorologisten työasemien ohjelmistot sekä erilaiset tiedon, palveluiden ja avoimen datan jakelujärjestelmät. Digitaalinen tuotantojärjestelmä palvelee erityisesti Ilmatieteen laitoksen sisäistä toimintaa ja palvelutuotantoa, mutta se tarjoaa myös pohjan muiden palvelukehittäjien digitaaliselle tuote- ja palvelukehitykselle. Ilmatieteen laitoksen ennustetuotanto, avoin data ja avoin lähdekoodi sekä korkeatasoinen tutkimus tukevat painopistettä. Liikenne- ja viestintäverkot Ilmatieteen laitos ylläpitää ja kehittää strategisia infrastruktuureja, jotka liittyvät sää-, meri-, ilmanlaatuja ilmastopalveluiden tarjontaan ja tutkimukseen. Palvelutuotantoa ja tutkimusta tukevat kansainväliset satelliittiohjelmat ovat myös tärkeä osa kehitettävää havaintoinfrastruktuuria. Strateginen infrastruktuuri koostuu sekä operatiivista toimintaa että tutkimusta tukevasta infrastruktuurista ja sen huollosta ja laadun valvonnasta. Operatiiviseen infrastruktuuriin kuuluu mm. koko Suomen kattava havaintoverkosto, sen kehittäminen ja ylläpito. Havaintoverkosto koostuu erilaisista havaintolaitteista ja -asemista, mukaan lukien tutkaverkosto, jota kehitetään kansainvälisenä yhteistyönä. Myös suurteholaskentakapasiteetti on keskeinen osa operatiivista infrastruktuuria. Merkittäviin kehitettäviin infrastruktuuriin kuuluu mm. Sodankylässä toimiva satelliittipalveluasema, joka tarjoaa palveluita yhteistyökumppaneille sekä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia mm. pilvipalveluiden avulla. Ilmatieteen laitos on aktiivisesti mukana erilaisissa tutkimusinfrastruktuureissa, joita ovat mm. Global Atmospheric Watch asemat, Utön havaintoasema, ICOS ja Actris. Strategiset infrastruktuurit palvelevat koko yhteiskuntaa. Merkittävimpiä asiakassektoreita ja yhteistyökumppaneita ovat mm. kaikki liikennemuodot, yhteiskunnan turvallisuustoimijat, yliopistot, yritykset, tutkimuslaitokset, muut sää- ja ilmastopalveluita tarjoavat organisaatiot Suomessa ja ulkomailla sekä palveluiden kehittäjät. Ilmatieteen laitoksen havainto- ja tutkimusinfrastruktuurit tukevat painopistettä. Viraston omat painopisteet Ilmatieteen laitoksella on seuraava yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja hallitusohjelman toteuttamiseen liittyvä oma painopiste. Ilmatieteen laitoksen oma painopiste mahdollistaa edellä mainittujen painopisteiden toteutumista.

7 7 Korkeatasoinen tutkimus palveluna ja päätöksenteon tukena Ilmatieteen laitos tekee kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta sää-, meri-, ilmanlaatu- ja ilmakehätieteiden alalla. Painopisteinä ovat mm. ilmastonmuutokseen, liikenteeseen, arktiseen alueeseen, ilmakehän koostumukseen, meteorologiaan, tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämiseen, meren fysikaalisiin ominaisuuksiin sekä avaruusteknologiaan liittyvä tutkimus. Ilmatieteen laitos tuottaa kansainvälisesti vertaisarvioitua tutkimustietoa. Korkeatasoinen tutkimus palvelee päätöksentekijöitä ja heidän tiedontarpeitaan, kansainvälistä tiedeyhteisöä sekä muuta yhteiskuntaa ja kansalaisia tuottamalla tietoa mm. päätöksenteon ja toiminnan tueksi. 4. Toiminnallinen tehokkuus 4.1. Toiminnan tuottavuus TOIMINNAN TUOTTAVUUS Työn tuottavuuden kehittyminen, % Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % Toteuma 2016 Toteuma 2017 Toteuma 2018 Tavoite ,27 % -3,76 % -1,30% 1 % 3,80 % -4,08 % -4,18 % 2 % Tuottavuuden laskenta toteutetaan vertailuna edelliseen vuoteen. Näin saadaan prosentuaalinen muutosluku. Loppusuoritteita ovat: referoidut julkaisut, budjettirahoitteiset suoritteet, havaintodata (bittimäärä), mallidata (bittimäärä), tutkimusdatan jakelu, kasvihuonekaasudata, Mars valtuus ja avoin data sekä maksulliset suoritteet. Ne suoritteet, joista ei ole saatavissa suoritetietoja, käsitellään ryhmässä loppusuoritteiltaan erittelemätön tuotos. Kokonaistuottavuustavoitteeksi on asetettu keskimäärin 2 % vuodessa ja työn tuottavuustavoitteeksi 1 % vuodessa. Työn tuottavuustavoitteesta jäätiin 2,30 prosenttiyksikköä. Tämä johtui htv-määrän selvästä

8 8 kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2017 htv-määrä oli 639 ja vuonna 2018 puolestaan 655 htv:ta. Myöskään kokonaistuottavuuden osalta tavoitetta ei saavutettu. Tavoitteesta jäätiin 6,18 prosenttiyksikköä. Kokonaistuottavuuden laskuun vaikutti kokonaispanosten merkittävä kasvu. Kokonaispanokset kasvoivat johtuen henkilöstömenojen sekä toimitilaremontin aiheuttamien menojen kasvusta. Suoritemäärien kehitys oli positiivista, johtuen referoitujen julkaisujen määrän kasvusta, mutta kasvu ei ollut riittävä, jotta se olisi nostanut tuottavuusindeksit kasvun puolelle Toiminnan taloudellisuus Tässä kertomuksessa esitetyt kustannustiedot on laskettu laitoksen kustannuslaskentajärjestelmällä. Kustannustiedot toimivat tuottavuuslaskelman panostietoina. Kustannustiedot on esitetty kustannuslajeittain sekä tulosalueittain, mutta myös uuden organisaatiorakenteen mukaisesti toimialoittain. Kustannustietoja hyödynnetään mm. projektiseurannassa, julkisoikeudellisten ja maksullisten suoritteiden hinnoittelussa ja kustannusseurannassa. Kustannukset lajeittain (1000 euroa) Muutos Osuus 2018 Palkkakustannukset % 49 % Käyttökustannukset % 44 % Pääomakustannukset % 7 % Kustannukset yhteensä % 100 % Laitoksen kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 7 %. Palkkakustannukset kasvoivat 7 % ja käyttökustannukset 10 %. Pääomakustannuksissa oli laskua 4 %. Palkkakustannusten nousuun on vaikuttanut eniten uusrekrytoinnit. Käyttökustannuksia ovat nostaneet vuonna 2018 aloitettu toimitilauudistus. Toimitilauudistuksen kustannukset pitävät sisällään n 2,4 Milj. euron läpilaskutuserän, jota vastaava tulo on saatu Viestintävirastolta. Kustannukset tulosalueittain (1000 euroa) Muutos Osuus 2018 Sää- ja turvallisuus % 35 % Tutkimus ja kehitys % 47 % Hallinto ja esikunta * % 18 % Kustannukset yhteensä % 100 % * Sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksuja Ilmatieteen laitoksessa toteutettiin organisaatiouudistus 2018 alussa. Yllä oleva taulukko kuvaa vanhan organisaatiokauden aikaista kustannusrakennetta tulosalueittain. Alla olevassa taulukossa on uuden organisaatiokauden mukainen ryhmittely kustannuksista.

9 9 Vertailu edelliseen vuoteen on suoritettu vanhan organisaatiokauden mukaisella rakenteella. Jokaisella tulosalueella kustannukset ovat kasvaneet, eniten hallinnossa ja esikunnassa, johon toimitilauudistuksen aiheuttavat lisäkustannukset on kirjattu. Tämä pitää sisällään myös toimitilauudistukseen liittyvän läpilaskutuserän (2,4 milj. euroa). Kustannukset toimialoittain (1000 euroa) Muutos Osuus 2018 Havainto- ja tietojärjestelmäkeskus % Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskus % Avaruus- ja kaukokartoituskeskus % Ilmastontutkimusohjelma % Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelma % Hallinto ja esikunta * % Kustannukset yhteensä % * Sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksuja Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Vuoden 2018 aikana tehtiin tarkistuksia kustannuslaskentajärjestelmässä kustannusallokaatioihin, jonka seurauksena kustannuksia kohdistui enemmän erilliskustannuksista yhteiskustannuksiin. Allokaatiomuutos koskee maksullista toimintaa.

10 10 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Tavoite 2018 Liiketoiminnan myyntituotot Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Liiketoimintayksiköiden erilliskustannukset Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelusta ja havaintotekniikasta Sisäiset tuotantopalvelujen ostot tutkimuksesta Sisäisten tukipalvelujen ostot Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 37 % 38 % 29 % YHTEISKUSTANNUKSET Liiketoiminnan omat yhteiskustannukset Ecomet-hinnoiteltu data Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) % 16 % 17 % 13 % Kustannusvastaavuus 119 % 121 % 115 % 102 % Ilmatieteen laitoksen liiketoiminta tuotti 13 % ylijäämän. Kustannusvastaavuus oli 115 %. Liiketoiminnan laskelma pitää sisällään toimitilaremontin aiheuttamaa läpilaskutusta noin. 2,4 Milj. euroa. Laskentajärjestelmään tehtiin vuonna 2018 poissaolojen kohdentamisessa muutos operatiivisten toimintayksiköiden osalta, minkä takia poissaolosta aiheutuvat kustannukset kohdentuvat yhteiskustannuksiin kokonaisuudessaan.

11 11 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Tavoite 2018 Tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 41 % 49 % 60 % YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) Laitostaso Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) % -5 % 0 % 0 % Kustannusvastaavuus 95 % 100 % 100 % 100 % 1) Palvelua tuottavien yksiköiden yhteiskustannusosuudet. 2) Veloitetut datakustannukset (satelliittidata). 3) Yhteiskustannusosuudet sää- ja turvallisuuspalvelun yhteisistä, palvelukehityksestä sekä sääpalvelujen tuotantojärjestelmästä. Julkisoikeudellinen toiminta saavutti oleellisesti kustannusvastaavuuden.

12 12 Komission asetuksella määrättävän siviili-ilmailun sääpalvelun kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 40 % 31 % 38 % YHTEISKUSTANNUKSET Satelliittidata ja jäsenmaksut Muut siviili-ilmailun suoritteiden yhteiskustannukset Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) % 8 % -4 % 4 % Kustannusvastaavuus % 109 % 96 % 104 % Siviili-ilmailun laskelma oli 4 % ylijäämäinen, kustannusvastaavuuden ollessa 104 %. Siviili-ilmailussa tulot kertyvät sekä suorituskykysuunnitelman mukaisen kiinteähintaisen että erikseen laskutettavan kustannuspohjaisen hinnoittelun perusteella. Vuonna 2018 tuottoihin sisältyvä ,08 euroa palautetaan vuonna 2019 yhden virheellisen laskutuksen vuoksi.

13 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOT Tavoite 2018 Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus EU:lta saadut tuotot Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen erilliskustannukset Muiden yksiköiden erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä YHTEISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen yhteiskustannukset Yhteiskustannukset muista yksiköistä Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Tuotot - kustannukset Tuotoilla rahoitettu osuus - % 60 % 61 % 67 % 60 % Omarahoitusosuus-% 40 % 39 % 33 % Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat selvästi edellisvuodesta. Tulotavoite vuodelle 2018 oli 15,5 Milj. euroa ja se ylitettiin reilulla 3 miljoonalla eurolla. Tuotoilla katettiin 67 % kustannuksista. Tavoitteena oli 60 % rahoitusosuus. Vuonna 2018 tuloja kasvatti EU-rahoituksen kasvu. Kasvua selittää, se, että puiteohjelmissa tuloutukset olivat noin 1 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Myös ensimmäiset H2020-projektit päättyivät ja lisäksi oli muita isoja raportointeja kuten Copernicus, josta tuloja saatiin 600 k enemmän kuin edellisenä vuonna. Kotimaisista rahoittajista Suomen Akatemian hankkeille kirjattiin tuloja 800 k enemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannukset kasvoivat edellisvuodesta, mutta suhteessa vähemmän kuin tulot, mistä johtuen ulkopuolisen rahoituksen osuus ylsi jopa 67 %:iin. Vuoden 2018 erilliskustannuksissa on mukana arvonlisäveroa euroa. Tuotoissa on mukana arvonlisäverotuloja euroa.

14 14 5. Tuotokset ja laadunhallinta Kustannusvastaavuudet Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Ennusteet Sää- ja meripalveluiden toimintavarmuus, % Tulos Tulos Tulos 2018 Tavoite 2018 Tulosanalyysi ,5 99,1 96,6 99 Sääennusteiden osuvuus, % 82,2 83,5 82,5 82,3 Sateen ennustettavuus 109,1 108,2 123,3 106 Ennätys etukäteen, tuntia Lentopaikkaennusteiden 90,2 89,9 91,62 90,4 Ennätys osuvuus, % Lämpötilaennusteiden 88,1 89,3 87,5 90 osuvuus 1 vrk, % Lämpötilaennusteiden 74,2 77,5 74,8 75 osuvuus 2-5 vrk, % Tuulivaroitusten osuvuus 1-84,3 83,6 85,1 84,5 2vrk, % Muut Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä/vuosi, tuhatta euroa (eurot 60 %:n mukaan) Kaikki kustannusvastaavuustavoitteet saavutettiin. Myös ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrätavoite saavutettiin. Sääennusteiden osuvuustavoitteissa ennätyksiä saatiin sateen ennustettavuudessa sekä lentopaikkaennusteiden osuvuudessa. Tavoitteita ei saavutettu sää- ja meripalveluiden toimitusvarmuudessa, lämpötilaennusteiden osuvuudessa 1 vrk eikä lämpötilaennusteiden osuvuudessa 2-5 vrk. Sää- ja meripalveluiden toimitusvarmuuden jääminen alle tavoitetason johtui jääkarttojen myöhästymisestä. Talveksi jääkartan yhteistuotantoprosessia kehitetään virtaviivaisemmaksi SMHI:n kanssa. Lämpötilaennusteen osuvuus 1 vrk jäi tavoitteesta, koska vuoden 2018 sää oli epätyypillinen. Toisaalta uusia tilastollisia menetelmiä, joilla lämpötilaennusteiden tasoa pyritään parantamaan, otettiin käyttöön vasta vuoden jälkimmäisellä puolikkaalla. Jatkossa ennusteiden tasoa parannetaan ottamalla käyttöön uusia menetelmiä (blend) sekä kehittämällä meteorologien osaamista tilastollisten menetelmien optimaalisemmassa hyödyntämisessä. Myös lämpötilaennusteiden osuvuus 2-5 vrk jäi tavoitteesta. Suurimmat syyt tavoitteen alle jäämiseen ovat samat kuin 1 vrk lämpötilaennusteiden osuvuudessa.

15 15 6. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstöresurssit Vuosimuutos-% Henkilötyövuodet (htv) ,4 Henkilöstön lukumäärä yhteensä ,8 Naiset ,8 Miehet ,8 Vakinaiset, yhteensä ,9 Vakinaiset, naiset ,1 Vakinaiset, miehet ,3 %-osuus n/m 36/64 36/64 35/65 Määräaikaiset, yhteensä ,3 Määräaikaiset, naiset ,6 Määräaikaiset, miehet ,1 %-osuus n/m 40/60 39/61 40/60 Kokoaikaiset, yhteensä ,5 Kokoaikaiset, naiset ,9 Kokoaikaiset, miehet ,9 %-osuus n/m 35/65 37/63 36/64 Osa-aikaiset, yhteensä ,3 Osa-aikaiset, naiset ,6 Osa-aikaiset, miehet ,1 %-osuus n/m 51/49 37/63 41/59 Kokonaistyövoimakustannukset milj. euroa 37,3 36,6 38,7 5,7 Tehdyn työajan palkkojen %-osuus palkkasummasta 80,7 81,2 80,9-0,4 Välilliset työvoimakustannukset milj. euroa 11,8 11,0 12,2 10,9 Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista 46,2 43,2 45,9 6,3 Ilmatieteen laitoksessa työskenteli 2018 vuoden lopussa 693 henkilöä, joista naisia oli 255 ja miehiä 438. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 19 henkilöllä.

16 16 Työhyvinvointi Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi (1-5) 3,8 3,75 3,8 Sairauspoissaolot (pv/htv) 4,8 5,4 4,9 Laitoksen työtyytyväisyyden yleisindeksi vuonna 2018 oli 3,8. Kyselyyn vastasi 67,70 % henkilöstöstä (475 henkilöä). Vuonna 2017 kyselyyn vastasi 72,70 % henkilöstöstä ja yleisindeksi oli 3,75. Vuonna 2018 tehtiin tiivistä yhteistyötä Suomen Terveystalon kanssa työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Sekä työterveyshuollon että työsuojelun toimintasuunnitelmassa huomioitiin laitoksessa meneillään oleva toimitilamuutos. Tavoitteena oli poissaolojen pitäminen edelleen alhaisella tasolla ja työterveyshuollon kustannuskehityksen seuraaminen. Vuonna 2018 sairauspoissaolopäivien määrä väheni edellisvuodesta ja niitä kertyi vuonna ,9 pv/htv, kun vuonna 2017 luku oli 5,4 pv/htv. Liikuntaa ja työhyvinvointia tuettiin eri tavoin tarjoamalla henkilöstölle maksuttomia ohjattuja tunteja ja palloiluvuoroja Dynamicumissa ja lähialueilla sekä ylläpitämällä laitoksen omaa kuntosalia. Lisäksi henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastuksia tuettiin rahallisesti (epassi). Työnantaja tukee myös taloudellisesti henkilöstöruokailua, mikä osaltaan lisää henkilöstön hyvinvointia. Henkilöstön koulutustasoindeksi Naiset 6,2 6,3 6,2 Miehet 6,2 6,1 6,1 Koko henkilöstö 6,2 6,2 6,2 Koulutustasoindeksi lasketaan tilastokeskuksen määrityksen mukaisesti eri tutkinnoille annetuista pistearvoista, jotka sijoittuvat välille 1-8. Laitoksen henkilöstön koulutustaso on perinteisesti ollut korkea, Vuonna 2018 koulutustasoindeksi oli 6,2, mikä on samalla tasolla edellisvuoden kanssa.

17 17 Henkilöstöyksikkö tuki johtoa, esimiehiä ja koko henkilöstöä tuottamalla laaja-alaisia asiantuntijapalveluita. Vuoden 2018 aikana panostettiin erityisesti uusien esimiesten hallinnollisten tehtävien perehdyttämiseen. Koko esimieskunnan johtamisen kehittämiseksi suunniteltiin ja käynnistettiin laaja esimiestyön ja johtamisen valmennuskokonaisuus Johtamisakatemia. Valmennuskokonaisuuden keskeisinä tavoitteina oli vahvistaa esimiestyön tasalaatuisuutta ja läpinäkyvyyttä, lisätä esimiesten ymmärrystä toiminnanohjauksesta ja toimintaympäristöstä, tukea strategian toimeenpanoa sekä edistää esimiesten keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Esimiehiä tuettiin rekrytointiprosessin eri vaiheissa ja haastatteluissa. Työtyytyväisyyden kehittämistilaisuuksiin tarjottiin asiantuntijapalveluita. Yksiköitä tuettiin myös koulutusten järjestämisessä. Kielikoulutusta sekä turvallisuus- ja ensiapukoulutusta järjestettiin keskitetysti. Lisäksi koulutusta tarjottiin sähköisten työvälineiden ja uusien työn tekemisen tapojen hyödyntämiseen. Hallinnonalan yhteistyötä osaamisen johtamisen ja kehittämisen asioissa kehitettiin edelleen. Lisäksi yhteistyötä tehtiin myös Tulanet-yhteenliittymän osaamisen kehittämisen verkostossa. Ilmatieteen laitoksen Henkilöstöyksikköön sijoittui lisäksi koordinointi- ja kehittämisvastuu eurooppalaisille meteorologeille suunnatusta eumetcal.eu-osaamisenkehittämisportaalista.

18 18 7. Tilinpäätösanalyysi 7.1. Rahoituksen rakenne Toteutuma 2016 Toteutuma 2017 Toteutuma 2018 Muutos 2017/2018 MENOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Omarahoitteiset menot Palkat Kulutusmenot Investoinnit Yhteensä Ulkopuolisrahoitteiset menot Palkat Muut menot Investoinnit Yhteensä Menot yhteensä TULOT Tulot maksullisista palveluista Tulot yhteisrahoitteisesta toiminnasta Muut tulot Tulot yhteensä KOKONAISRAHOITUS Tulorahoitus Nettomääräraha Ulkopuolinen rahoitus Rahoitus yhteensä Laitoksen kokonaismenot olivat 78,03 milj. euroa. Menot nousivat edellisestä vuodesta n. 4,6 milj. euroa. Tämä johtui pääosin käynnissä olevasta toimitilaremontista sekä kasvaneesta henkilötyövuosimäärästä. Menoista katettiin tulorahoituksella 32,94 milj. euroa (42 %) ja talousarviosta saadulla rahoituksella 44,82 milj. euroa (58 %). Tulorahoituksen osuus nousi edellisvuodesta yhteisrahoitteisen toiminnan tulojen kasvun myötä. Sekä tulot että menot pitävät lisäksi sisällään toimitilaremonttiin liittyvää läpilaskutusta n 2,4 Milj. euroa.

19 19 Vuoden 2018 rahoitus toimialoittain (1000 euroa) Talousarviorahoitus Tulorahoitus Suora ulkopuolinen rahoitus Rahoitus yhteensä Rahoitusosuus, % Havainto- ja tietojärjestelmäkeskus % Havainto- ja tietojärjestelmäkeskus, % 90,70 % 9,00 % 0,30 % 100,00 % Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskus % Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskus, % 7,62 % 92,32 % 0,06 % 100,00 % Avaruus- ja kaukokartoituskeskus % Avaruus- ja kaukokartoituskeskus, % 29,12 % 69,12 % 1,76 % 100,00 % Ilmastontutkimusohjelma % Ilmastontutkimusohjelma, % 35,33 % 64,67 % 0,00 % 100,00 % Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelma % Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelma, % 17,95 % 80,66 % 1,39 % 100,00 % Esikunta ja hallinto % Esikunta ja hallinto, % 82,46 % 17,54 % 0,00 % 100,00 % Rahoitus yhteensä ,00 % Kaikkien tulosalueiden toimintaa rahoitettiin talousarviosta saatujen määrärahojen lisäksi joko tuloilla tai suoralla ulkopuolisella rahoituksella. Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskuksen toimialalla tulojen osuus oli 92,32 % kokonaisrahoituksesta. Myös meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tulorahoituksen osuus oli 80,66 % Talousarvion toteutuminen Laitoksella oli vuoden 2018 toimintamenomäärärahoja käytettävissään yhteensä 46,2 milj. euroa. Edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli 10,2 milj. euroa ja vuodelle 2019 määrärahoja siirtyi 11,5 milj. euroa. Määrärahoihin sisältyi Mars-tutkimusta koskeva valtuus, jota käytettiin 0,12 milj. euroa. Valtuuden käytöstä aiheutui menoja 0,09 milj. euroa Laitoksella oli lisäksi käytössään 0,3 milj. euroa LVM:n myöntämää tuottavuusmäärärahaa Nurmeksen säätutkaprojektiin. Määrärahasta siirtyi vuodelle ,27 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuloarvio oli 10,1 milj. euroa ja toteutuma 14,1 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuloarvio oli 15,5 milj. euroa ja toteutuma 18,5 milj. euroa.

20 20 Ympäristöministeriö muutti vuonna 2018 LIFE+ -projektien kirjauskäytännöt vastaamaan yhteisrahoitteisten projektien yleisiä käytäntöjä, minkä vuoksi LIFE+ -projektien rahoitusosuuskirjauksia ei enää tehty ympäristöministeriön talousarviotileille. Kirjausten yhteissumma olisi ollut 0,26 milj. euroa. Vuonna 2018 I lisätalousarviossa saatiin palkkausten sopimustarkistukseen rahoitusta euroa, joka on käytetty kokonaisuudessaan ja toisessa lisätalousarviossa euroa ICAON globaalin avaruussääkeskuksen valmisteluun, joka myös käytettiin kokonaan Tuotto ja kululaskelma Tilikauden kulujäämä oli edellisen vuoden tasolla. Toiminnan tuotot kasvoivat 6,3 milj. euroa. Maksullisen palvelun tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,6 milj. euroa. Vuokratuotot sisälsivät läpilaskutuserän 2,4 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,6 milj. euroa. Toiminnan kulut kasvoivat edellisvuodesta 5,4 milj. euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 2,4 milj. euroa, josta maksettujen palkkojen osuus oli 1,5 milj. euroa. Vuokrat kasvoivat 2,7 milj. euroa, mutta ne sisälsivät läpilaskutuserän 2,4 milj. euroa. Palvelujen ostot kasvoivat 1,5 milj. euroa, suurimpana eränä ICTpalvelujen ostot, jotka kasvoivat 0,8 milj. euroa Tase Taseen loppusumma oli 30,72 milj. euroa, kasvua 0,3 milj. euroa edelliseen vuoteen. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten tasearvo pysyi edellisvuoden tasolla. Aineettomien hyödykkeiden arvo nousi 0,6 milj. euroa, nousu johtuu SDM kehitysprojektien aktivoinneista. Aineellisten hyödykkeiden tasearvo pieneni 0,5 milj. euroa. Koneiden ja laitteiden osuus pieneni 0,6 milj. euroa investointien pienentyessä edellisvuodesta 1,4 milj. euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden tasearvo laski 0,2 milj. euroa. Liiketaloudellisten suoritteiden saamiset laskivat 0,2 milj. euroa, mutta laskutettavien yhteisrahoitteisten projektien saamiset nousivat 0,5 milj. euroa. Vieras pääoma aleni 1,27 milj, euroa. Suurin muutos oli ostoveloissa, jotka pienenivät 1,7 milj. euroa. Uudessa Handi-järjestelmässä yhteisrahoitteisten projektien partnerimaksatukset käsitellään ostolaskujen sijaan erillisessä vastikkeettomien laskujen moduulissa. Näiden laskujen velkasaldo 0,5 milj. euroa näkyy muissa lyhytaikaisissa veloissa, jotka kasvoivat edellisestä vuodesta 0,4 milj. euroa. 8. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ilmatieteen laitoksen johto on valtion talousarviosta annetun lain 24 b :n mukaisesti vastuussa laitoksen sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa riittävä varmuus laitoksen talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot laitoksen taloudesta ja toiminnasta.

21 21 Arviointi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta Ilmatieteen laitoksessa vuonna 2018 perustuu johdon ja esimiesten strategiapäivillä tuotettuun aineistoon, laitoksen asiakirja-aineistoon kuten laitoksen strategiaan, ohjeisiin, johtoryhmän pöytäkirjoihin ja työtyytyväisyyskyselyn tuloksiin sekä sisäisen tarkastuksen työhön. Riskien arviointityötä tehdään toimialoilla ja projekteissa. Laatujärjestelmän piiriin kuuluvissa toimintayksiköissä toimintaa ja riskejä arvioidaan ISO 9001:2015 laadunhallinnan mukaisin auditoinnein. Lisäksi sisäistä valvontaa arvioidaan säännöllisesti osana laitoksen muuta seuranta- ja arviointitoimintaa. Arvioinnissa hyödynnettiin soveltuvin osin valtiovarainministeriön suosittelemaa sisäisen valvonnan arviointikehikkoa. Kertomusvuonna Ilmatieteen laitoksessa tehtiin toimintaympäristön analyysi. Lisäksi selvitettiin laitoksen johtamisen ja toiminnan tuloksellisuutta ulkopuolisen arvioijan toimesta. Vuoden 2018 alusta astui voimaan uusi organisaatio. Organisaatiotarkistuksen yhteydessä uusittiin laki Ilmatieteen laitoksesta ja asetus sekä työjärjestys ja taloussääntö. Ilmatieteen laitoksen strategia päivitettiin toimintaympäristön analyysin pohjalta. Laitoksessa laadittiin useita alistrategioita kuten avoimen lähdekoodin strategia. Projekteihin panostettiin keskittämällä projektien taloushallinnon tuki. Tavoitteena on yhtenäistää projektihallinnon käytäntöjä ja syventää projektihallinnon asiantuntemusta. Jokaiselle toimialalle nimettiin projektiasiantuntija, jonka tehtävänä on hoitaa projektien taloushallinto ja tarjota tukea taloussuunnittelussa. Ryhmä tukee ja sijaistaa toisiaan myös toimialojen yli. EU:n yleinen tietosuojaasetus tuli voimaan toukokuussa Henkilötietojen käsittelyyn liittyen laadittiin ja päivitettiin ohjeita sekä tarkistettiin toimintaprosesseja. Tehtyjen arviointien perusteella Ilmatieteen laitoksen sisäinen valvonta täyttää valtion talousarviosta annetun asetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet pääsääntöisesti hyvin. Ilmatieteen laitoksen tavoitteena on, että sen eri toimintoja arvioidaan säännöllisesti. Edellä mainittujen selvitysten tuloksia hyödynnetään laitoksen menettelytapojen ja sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan kehittämistyössä. Johdon tekemässä riskianalyysissä korostuivat seuraavat sisäisen valvonnan tuottamat kehittämiskohteet: Työn murros: Osaamisen tarpeet monipuolistuvat ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Laitoksessa on meneillään toimitilamuutos. Kehitetään jatkuvasti henkilöstön osaamista ja huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnin edellytyksistä. Tunnistetaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Panostetaan vuoropuheluun. Muutokset edellyttävät myös johtamiselta ja esimiestoiminnalta mukautumista. Toimintamallit: Jatketaan työtä toimintamallien ja menettelytapojen yhtenäistämiseksi koko laitoksessa. Valmistaudutaan ISO 9001 laatujärjestelmän laajempaan käyttöönottoon. Laitoksessa on perustettu vaatimustenmukaisuus- ja turvallisuudenhallintaryhmä. Hyödynnetään ryhmien työtä toimintojen kehittämis- ja yhtenäistämistyössä. Riskienhallinta: Jatketaan työtä riskienhallinnan viemiseksi osaksi laitoksen ohjaus- ja johtamisjärjestelmää. Riskienhallintapolitiikka ohje laaditaan valtionhallinnon mallin mukaisesti. Riskienhallinnan vaiheet kuten riskienhallinnan toimintaympäristön määrittely, riskien arviointiprosessin kuvaus ja riskikohtaiset toimenpiteet sekä vastuutahot kuvattiin toimialoilla, joilla on käytössä ISO 9001 laadunhallintajärjestelmä. Riskienhallinta sisällytetään osaksi sisäisen tulossopimuksen valmisteluvaihetta toimialoilla. Tällä pyritään varmistamaan oikeanlaisten tavoitteiden asettaminen sekä tunnistamaan ja hallitsemaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä. Lisäksi kehitetään johdon riskiraportointia.

22 22 9. Arviointien tulokset Vuonna 2018 joulukuussa Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti evaluointiprosessin Ilmatieteen laitoksen toiminnasta. Tarkastuksessa tullaan arvioimaan Ilmatieteen laitoksen henkilöstöhallinto ja hallintojuridinen osaaminen, asianhallinto ja asiakirjahallinnon järjestäminen, taloudellinen asema yhteisrahoitteisen toiminnan näkökulmasta sekä tulosohjaus. Evaluointi valmistuu keväällä Ilmatieteen laitoksesta teetettiin edellisvuosien tapaan hallinnonalan sidosryhmäkysely, taloustutkimuksen tekemä kansallinen yritysmielikuvatutkimus sekä toimittajien mielikuvia mittaava Yritysviestintä 2018 tutkimus. Hallinnonalan sidosryhmäkyselyn tuloksena Ilmatieteen laitoksen tulos 4,26 parani jälleen viime vuodesta (4,12). Ilmatieteen laitoksen yleinen mielikuva koettiin erittäin positiiviseksi. Ilmatieteen laitos sai yleisestä mielikuvasta hyvän arvosanan 4,44. Tämäkin tulos on edellisvuotta parempi (4,28). Taloustutkimuksen tekemän kansallisen yritysmielikuva -tutkimuksen mukaan IL on jälleen ykkönen yleisarvosanalla 8,26 (vuonna 2017, 8,10). Tutkimuksessa arvioitiin organisaatioita seuraavien teemojen näkökulmasta: Asiantuntemus, luotettavuus, palvelujen laatu, asiakaspalvelu, tiedottaminen, tutkimusja tuotekehitystyö, johdon pätevyys, näkyminen julkisuudessa sekä tulevaisuuden näkymät. Lähes kaikki osa-alueet olivat saaneet paremmat arviot tänä vuonna kuin vuonna Taloustutkimuksen yritysviestintätutkimuksessa, jossa kysytään toimittajien mielipiteitä julkisen sektorin toimijoista, Ilmatieteen laitoksen viestintä sai ennätyksellisen korkean yleisarvosanan 8,73 (vuonna 2017, 8,51) ja oli näin tutkituista organisaatioista paras. 10. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Ilmatieteen laitoksen varoihin tai omaisuuteen ei vuonna 2018 kohdistunut väärinkäytöksiä.

23 11. Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen laskelmat ja liitteet

24 24 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2017 Talousarvio 2018 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2018 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot , ,84 0,00 100, Arvonlisävero , ,84 0,00 100, Sekalaiset tulot , ,07 0,00 100, Ympäristöministeriön hallinnonalan ,63 0 0,00 0,00 0,00 muut tulot EU-rahoitus ,63 0 0,00 0,00 0, Siirrettyjen määrärahojen peruutukset 5 946,34 0 0,00 0,00 0, Muut sekalaiset tulot , ,07 0,00 100,00 Tuloarviotilit yhteensä , ,91 0,00 100,00

25 25 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2017 Talousarvio 2018 (TA + LTA:t) Talousarvion 2018 määrärahojen käyttö vuonna 2018 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2018 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2018 Käyttö vuonna 2018 (pl.peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 24. Ulkoministeriön hallinnonala , , , ,00 0, , , , , Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö , , , ,00 0, , , , ,55 (siirtomääräraha 3 v) 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala , , , ,48 0, , , , , Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan 0, , , ,00 0,00 0, , , ,00 tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (nettob) (siirtomääräraha 2 v) , , ,48 0, , , , ,00 0, , , , , Ilmatieteen laitoksen toimintamenot , , , ,00 0, , , , , Etelä-Manner , , , ,00 0, , , , , Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 5 013, ,32 0, ,32 0,00 0, , ,23 0, Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan 5 013, , ,09 0,00 arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 0, ,23 0, ,23 0,00 0, , ,23 0, Palkkatuettu työ, valtionhallinto (KPY) 0, ,23 0, ,23 0,00 0, , ,23 0, Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 0, , ,03 0, Valtion osuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) 0, , ,03 0, Palkkatuettu työ, valtionhallinto 0, , ,03 0,00 Määrärahatilit yhteensä , , , ,83 0, , , , ,46

26 26 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Vuoden 2018 valtuudet Talousarviomenot 2018 Määrärahatarve 2019 Määrärahatarve 2020 Määrärahatarve 2021 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittu 2019 TA:ssa Ilmatieteen laitoksen toimintamenot Aikaisempien vuosien valtuudet Vuonna 2018 käytettävissä olleet valtuudet Yhteensä

27 27 ILMATIETEEN LAITOKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,52 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,69 Muut toiminnan tuotot , , , ,70 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,05 Henkilöstökulut , ,79 Vuokrat , ,40 Palvelujen ostot , ,18 Muut kulut , ,50 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,65 Poistot , ,12 Sisäiset kulut , , , ,92 JÄÄMÄ I , ,22 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 432,69 620,42 Rahoituskulut , , , ,82 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 0, ,95 Satunnaiset kulut , , , ,04 JÄÄMÄ II , ,08 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Siirtotalouden tuotot Siirtotalouden tuotot EU:n toimielimiltä ja muilta elimiltä 0,00 0, , ,63 Siirtotalouden kulut Siirtotalouden kulut kotitalouksille , ,88 Siirtotalouden kulut EU:n toimielimille ja muille elimille , , , ,88

28 28 JÄÄMÄ III , ,33 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,94 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,98 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,31

29 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,38 Muut pitkävaikutteiset menot , ,19 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,36 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset , ,50 Rakennelmat , ,94 Koneet ja laitteet , ,65 Kalusteet , ,32 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,41 KÄYTTÖOMAISUUS ARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , ,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,77 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,03 Siirtosaamiset , ,89 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,94 Ennakkomaksut , , , ,66 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit , ,37 Muut pankkitilit , ,71 43, ,80

30 30 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , , , ,23

31 31 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,39 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,94 Pääoman siirrot , ,34 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,48 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot , ,21 Ostovelat , ,16 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset , ,76 Edelleen tilitettävät erät , ,13 Siirtovelat , ,24 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,75 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,75 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,23

32 32 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta * Tulojen ja menojen kohdentamisessa on käytetty pääsääntöisesti suoriteperustetta. Kahden pitkäaikaisen maksullisen toiminnan projektin tuloutuksessa on käytetty talousarvioasetuksen 5 b :n 2 momentin mukaista osakohdennusmenettelyä. Valtion virka- ja työehtosopimuksessa sopimuskaudelle ( ) on sopimuksen 6 :ssä kirjattu, että virkamiehelle ja työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään ja palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut saakka, maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä erillinen kertaerä. Kertaerä on suuruudeltaan 9,2 %:a yleisen virka- ja työehtosopimuksen 7 :n mukaisesta kuukausipalkasta. Kertaerää ei jaksotettu tilikaudelle 2018, vaan se kirjataan kokonaisuudessaan tilikauden 2019 menoksi. * Ulkomaanrahan määräiset velat on muunnettu euroiksi käyttämällä Nordean noteeraamia valuuttakursseja: Englannin punta 0,89328 Norjan kruunu 9,947 Yhdysvaltain dollari 1,14352