IISALMEN VIERASVENESATAMA AALLONMURTAJALAITURIN YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Iisalmen Kaupunki Tekninen toimiala Kadut ja ympäristö -vastuualue Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelmaraportti Päivämäärä IISALMEN VIERASVENESATAMA AALLONMURTAJALAITURIN YLEISSUUNNITELMA

2 IISALMEN VIERASVENESATAMA AALLONMURTAJALAITURIN YLEISSUUNNITELMA Tarkastus - Päivämäärä Laatija Juha Kärkkäinen, Aino-Kaisa Nuotio, Jari Hirvonen Tarkastaja Hyväksyjä - Teemu Matilainen Kuvaus Yleissuunnitelmaraportti Viite Ramboll Kirjastokatu KUOPIO P F

3 Aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelma SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleistä Toiminnot ja kaupunkikuva 2.3 Vesistöolosuhteet Yleistä Satama-altaan haraustaso Vedenkorkeudet Pohjaolosuhteet Aallonmurtajan jatke Aallonvaimenninlaituri 3. YLEISSUUNNITELMALUONNOKSET YLEISSUUNNITELMA Aallonvaimenninjärjestelyn kehittäminen 4.1 Toiminnot ja kaupunkikuva Alustava työtapaesitys, aallonvaimenninlaituri 4.3 Alustava työtapaesitys, aallonmurtajapenkereen jatko KUSTANNUKSET 5.1 Kelluva aallonvaimennin, ponttonilaiturirakenne Louherakenteinen aallonmurtaja Kiinteä laituri nykyisen aallonmurtajan yhteydessä 13 LIITTEET Suunnitelmakartta Havainnekuva Rakenneleikkaus, aallonvaimenninlaituri Rakenneleikkaus, aallonmurtajapenkere rakenneleikkaus, Aallonmurtajan ulokelaituri Suunnitelmaluonnosten vertailu

4 Aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelma 1 / 2 1. JOHDANTO Iisalmen vierasvenesataman aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi kesällä Yleissuunnitelma on laadittu Iisalmin kaupungin teknisen toimialan toimeksiannosta. Yleissuunnitelman laatimista on ohjannut työryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut kaupungininsinööri Jyrki Könttä. Työryhmään ovat lisäksi kuuluneet Iisalmen kaupungista asemakaavaarkkitehti Hannele Kelavuori ja työpäällikkö Juha Rönkkö sekä Iisalmen Pursiseura ry:n edustajina Väinö Rönkkö, Keijo Auvinen ja Jorma Ripatti. Yleissuunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy. Konsultin työryhmässä vastuuhenkilöinä ovat toimineet Teemu Matilainen (projektipäällikkö, pääsuunnittelija), Juha Kärkkäinen (satamasuunnittelu), Aino-Kaisa Nuotio (maisema- ja ympäristösuunnittelu) ja Jari Hirvonen (geotekninen suunnittelu). Iisalmen satama sijaitsee Iisalmen kaupungissa uimarannan, Veikonkadun ja satamapuiston rajaamalla alueella. Satama toimii palvelukeskuksena veneilijöille, turisteille sekä Iisalmelaisille. Satama-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä järjestetään myös ulkoilmatilaisuuksia ja tapahtumia. Satamaan sijoittuu Ravintola Olutmestari, joka tarjoaa ravintolapalveluiden lisäksi myös satamapalvelut. Kuva 1. Vierasvenesataman sijaintikartta (Seutukartta CGI)

5 Aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelma 2 / 2 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleistä Iisalmen satama on uudistettu vuonna Vierasvenesataman peruskorjauksen yhteydessä satama-altaassa olevaa vuonna 1989 valmistunutta 120 metriä pitkää teräsbetoniponttonilaituria ei kuitenkaan uusittu. Viimeisimmän vuonna 2016 tehdyn tarkastuksen perusteella laituri on nyt kunnostuksen tai uusimisen tarpeessa. Nykyinen huonokuntoinen kelluva venelaituri ei ole pysynyt paikallaan viime kesien myrskyissä. Laituria on pitänyt siirtää takaisin paikalleen ja kiinnityksiä on pitänyt korjata. Iisalmen kaupunki hakee tähän kestävää ratkaisua eli kiinteää venelaituria, joka toimii samalla myös satama-altaan aallonmurtajana. Kuva 2. Vierasvenesataman ilmakuva (Googlemaps) Suunnittelutyön tavoitteeksi asetettiin hyvän ja kestävän allonmurtajalaituriratkaisun laatiminen Iisalmen vierasvenesatamaan, huomioiden venelaiturin toiminnallisuus, turvallisuus ja kaupunkikuvallinen ilme sekä veden vaihtuvuus satama-altaassa. Työssä tarkasteltiin erilaisia laiturirakenneratkaisuja (kuva 3, kohta 1) tilaajan asettamiin tavoitteisiin pääsemiseksi ja vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia. Lisäksi suunnittelun yhteydessä tarkasteltiin satama-altaan etelärannalla sijaitsevan louheaallonmurtajan (kuva 3, kohta 2) mahdollinen jatkaminen pohjoisen suuntaan, jolloin uusittava venelaituri voisi olla nykyistä lyhyempi. Kuva 3. Vierasvenesataman ilmakuva sekä yleissuunnittelun osa-alueet (Googlemaps)

6 Aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelma 3 / 2 Yleissuunnittelutyön aikana laadittiin muutamia luonnosvaihtoehtoja, joista valittiin tarpeisiin sopivin ja toteuttamiskelpoisin vaihtoehto yleissuunnitelman laatimisen pohjaksi. Yleissuunnitelma on laadittu raportin muotoon ja siihen sisältyy suunnitelmaselostuksen lisäksi alustavat työtapaehdotukset, suunnitelmakartta, alustavat rakennepiirustukset sekä kustannusarvio. Yleissuunnitelma ja kustannusarvion on laadittu hankkeen edistämiseksi ja päätöksentekoa varten. Työssä ei ole laadittu lopullisia suunnitelmia rakennustyön toteutusta varten. 2.2 Toiminnot ja kaupunkikuva Iisalmen satamassa veneilijöille on tarjolla pienvenesatama ja satamapalvelut. Ulkolaitureilla on yhteensä 135 venepaikkaa, joista 16 on vierasvenepaikkoja (kuva 4). Satama-altaassa on myös yksi suuremmille aluksille sopiva laivapaikka. Satamassa on septitankki ja tankkauspiste sekä huoltorakennus veneilijöille, jossa on suihkut, wc, pyykinpesumahdollisuus ja roskakatos. Sataman välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös uimaranta. Kuva 4. Vierasvenesataman paikkakartta ja nykyiset toiminnot

7 Aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelma 4 / 2 Iisalmen satama on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas paikka. Satamassa sijaitsee jykevä ja kunnostettu kivilaituri, jonka alkuperä on v sekä 1924 rakennettu aallonmurtaja (kuva 5). Matkustajaliikennettä Iisalmen satamaan on tullut luvun lopulle saakka. Satama on uudistettu ja kunnostettu v aikana (kuva 6). Kuva 5. Vierasvenesatamassa on myös kulttuurihistoriallisia arvoja, mm. kunnostettu kivilaituri v Kuva 6. Vierasvenesataman aallonmurtajaponttonilaituri v sataman peruskorjauksen jälkeen Iisalmen satama kuuluu Poroveden järveen ja edelleen Saimaan vesistöön. Siihen virtaavat lännestä Kiuruveden reitin vedet Haapajärven kautta, pohjoisesta Iijärven vedet Koljonvirran kautta ja idästä Sonkajärven reitin vedet Kilpijärven Palosvirran kautta. Se laskee Nerkoonjärven kautta Onkiveteen. Iisalmesta on vesireitti esim. Saimaan vesistön pohjoisimpiin osiin Kiuruvedelle ja Vieremälle sekä etelään Kuopioon. Idän suuntaan voi kulkea Koukunjoelle Viitaanjärvelle saakka.

8 Aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelma 5 / Vesistöolosuhteet Yleistä Sataman edustan vesialue on suojaton, vapaa järvenselän pituus lounaan-lännen suuntiin on pääosin noin 3 4 km, pisin etäisyys vastarannalle kapealla sektorilla on jopa noin 5 km (kuva 7). Käytännössä tämä merkitsee, että jo noin 12 m/s länsituulella merkitsevä aallonkorkeus sataman edustalla on noin 0,4 0,5 m. Kuva 7. Vierasvenesataman edusta on suojaton tuulisilla olosuhteilla Nykytilanteessa sataman aaltosuojauksena toimii vanha kelluva aallonvaimenninponttonilaituri eli ns. raskas teräsbetoniponttoni, joka on ankkuroitu järven pohjaan kettingeillä ja betonipainoilla. Laituri on toteutettu ja 1990-lukujen vaihteessa ja se on käyttöikänsä lopussa. Aallonvaimenninponttoni on todettu kuntotutkimuksissa osin huonokuntoiseksi. Lisäksi on arviotu, että ponttonin ankkurointi ei ole alkuperäistä vastaavassa kunnossa. Ankkurikettingit eivät ole todennäköisesti riittävän kireinä huoltotoimenpiteistä huolimatta, jolloin aallonvaimenninponttoni pääsee liikkumaan Satama-altaan haraustaso Porovedellä on nykyisin väylä, jonka kulkusyvyys on 2,4 m. Purjehduskauden alivesi NW-nav. on noin N60+85,59. Väylän 2,44 metrin kulkusyvyyttä vastaa tällöin satama-altaassa haraustaso NW-nav 3,0 (N ) Vedenkorkeudet Merkittävät vedenkorkeuden pysyvyydet Porovedellä tilastojen perusteella ovat likimäärin: HW N MHW N MW N MNW N NW N NW-nav N (Vedenkorkeudenpysyvyystiedot ilmoitettu yllä Nerkoon ylälimnografiaseman mukaan, suunnittelukohteen aiemman suunnitelmaselostuksen mukaan)

9 Aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelma 6 / Pohjaolosuhteet Aallonmurtajan jatke Maanpinnan taso jatkeella arvioidaan olevan noin tasolla +79,0 +80,5 (N60) eli 5,0 6,5 m keskivedentason alapuolella. Yleissuunnittelun yhteydessä ei ole tehty pohjatutkimuksia, mutta alueella aiemmissa suunnitteluvaiheissa tehtyjen tutkimusten (paino- ja tärykairaus) perusteella järven pohjassa on erittäin löyhiä kerroksia liejua ja savea. Pehmeiden kerroksien paksuus arvioidaan olevan vähintään 3 metriä. Kairaukset on jätetty määräsyvyyteen noin tasolle , joten löyhien kerrosten paksuus / kantavan pohjan yläpinnan taso ovat arvioita. Olemassa olevan aallonmurtajapenkereen ulkopään alueella penkereen on arvioitu painuvan löyhän kerroksen alapintaan saakka, vähintään tasolle Aallonvaimenninlaituri Maanpinnan taso jatkeella arvioidaan olevan noin tasolla +81,5 (N60) eli 4,0 4,5 m keskivedentason alapuolella. Tehtyjen tutkimusten (paino- ja tärykairaus) perusteella järven pohjassa on erittäin löyhiä kerroksia liejua ja savea. Pehmeiden kerroksien paksuus vaihtelee 3 5 metriin. Alueen kairaukset on jätetty määräsyvyyteen / tiiviiseen maakerrokseen noin tasolle , joten löyhien kerrosten paksuus / kantavan pohjan yläpinnan taso ovat ainakin osin arvioita. Aallonvaimenninlaiturin lähialuetta on kaupungin toimesta tutkittu myös ns. pliktausmenetelmällä, eli alueelta on pyritty määrittämään liejun ja saven paksuutta / kantavamman maakerroksen yläpinnan tasoa metallitangon avulla. Tutkimusten tulokset on esitetty kuvassa 8. Kuva 8. Pliktausmenetelmällä määriteltyjä löyhien kerrosten paksuuksia aallonvaimenninlaiturin alueella

10 Aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelma 7 / 2 3. YLEISSUUNNITELMALUONNOKSET Suunnitteluprosessi jakaantui kahteen vaiheeseen. Työn 1. vaiheessa laadittiin muutamia luonnosvaihtoehtoja, joille tehtiin vaihtoehtotarkastelu tilaajan asettamien tavoitteiden näkökulmista. Vaihtoehtotarkastelun perusteella valittiin toteuttamiskelpoisin yleissuunnitelmavaihtoehto lopullisen yleissuunnitelman pohjaksi 2. suunnitteluvaiheeseen. Ensimmäisen suunnitteluvaiheen aikana alueen kehittämistä tutkittiin usean vaihtoehdon avulla (VE0-VE4, kuva 9). Vaihtoehtoja vertailtiin mm. rakennettavuuden, toiminnallisuuden, tehokkuuden, kustannusten ja kaupunki-/maisemakuvan puolesta. Vertailun yhteenveto on esitetty tämän raportin liitteenä. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin vaihtoehdot 1 ja 2, joiden perusteella ryhdyttiin tarkentamaan lopullista yleissuunnitelmaa. Kuva 9. Vierasvenesataman luonnosvaihtoehdot VE0 VE4.

11 Aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelma 8 / 2 4. YLEISSUUNNITELMA 4.1 Aallonvaimenninjärjestelyn kehittäminen Yleissuunnitelmassa (kuva 10) sataman aaltosuojauksen parantamiseksi esitetään vanhan louheaallonmurtajan jatkamista noin metrillä. Samalla vanhan aallonmurtajan kylkeen on mahdollista tehdä lisää venepaikkoja uudella ulokelaiturijärjestelyllä. Aallonmurtajapenkereen jatkamisen yhteydessä olemassa oleva aallonvaimenninlaituri poistetaan aallonvaimenninkäytöstä ja korvataan uudella noin 100 metriä pitkällä aallonvaimenninlaiturilla. Kuva 10. Vierasvenesataman yleissuunnitelmakartta Kuva 11. Vierasvenesataman muokattu ilmakuva yleissuunnitelman mukaisilla ratkaisuilla vasemmalla ja ilmakuva sataman nykytilasta oikealla.

12 Aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelma 9 / 2 Kuva 12. Havainnekuva vierasvenesatamasta yleissuunnitelman mukaisilla ratkaisuilla. 4.1 Toiminnot ja kaupunkikuva Valittu yleissuunnitelmavaihtoehto ei tuo merkittäviä maisemakuvallisia muutoksia nykytilanteeseen verrattuna. Nykyisen laituri 3:n louhepenkereen tuoma maisemallinen estevaikutus avoveden suunnalle lisääntyy jonkin verran. Iisalmen satamasta katsottuna aallonvaimenninlaituri ja aallonmurtajapenger limittyvät vesistönäkymässä jo nykytilanteessa (kuva 13) jättäen kuitenkin taakseen vapaan vesistönäkymän, joka säilyy jatkossakin. Laituri 4 uusitaan nykyistä lyhyempänä ja siitä poistuu kuusi venepaikkaa, mutta vanhan aallonmurtajapenkereen kylkeen toteutetaan 12 uutta venepaikkaa. Näin ollen venepaikkojen määrä lisääntyy kuudella. Uudet laituripaikat on järkevä sijoittaa vanhan, jo paikalleen asettuneen, penkereen kylkeen ennemmin kuin louhepenkereen jatkon osuudelle. Kuva 13. Näkymä satamasta järven selälle nykytilanteessa. Aallonmurtajapenger jatkuu nykyisen aallonvaimenninlaiturin (laituri no. 3) taakse ja penkereen kylkeen sijoittuu uusi ulokelaituri venepaikkoineen. Suunnitelma parantaa veneilyn olosuhteita, mutta muuhun alueen virkistyskäyttöön ratkaisuilla ei ole juurikaan vaikutusta, sillä laiturit tulevat olemaan jatkossakin pääasiassa porttien takana. Nykyistä laituria leveämpi kelluva aallonmurtajalaituri parantaa virkistyskäytön mahdollisuuksia.

13 Aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelma 10 / 2 Louhepenkereen jatko toteutetaan aiemmin rakennetun osuuden mukaisesti pelkistettynä louhepenkereenä (kuva 14). Uudet aallonmurtajarakenteet ja laiturit eivät tuo muutoksia Iisalmen rantavyöhykkeeseen eikä näin ollen vaikuta sataman toimintoihin tai vaikuta kulttuurihistoriallisesti arvokkaan laiturialueen ympäristöön. Kuva 14. Nykyinen sataman louhepenger. Penkereen jatko toteutetaan rakennetun osuuden mukaisesti. 4.2 Alustava työtapaesitys, aallonvaimenninlaituri Aallonmurtajapenkereen jatkamisen yhteydessä olemassa oleva n. 120 metriä pitkä aallonvaimenninlaituri (laituri no. 4) poistetaan aallonvaimenninkäytöstä ja korvataan uudella noin 100 metriä pitkällä aallonvaimenninlaiturilla. Uusi aallonvaimenninponttonilaituri suositellaan hankittavaksi nykyistä laituria järeämpänä, jotta sen aallonvaimennuskyky olisi vanhaa vaimenninta parempi ja vastaisi näin paremmin kohteen olosuhteita. Myös aallonvaimenninlaiturin ankkurointi suositellaan tehtäväksi nykyistä järjestelyä raskaammilla ankkuroinneilla. Olemassa olevan aallonvaimenninponttonin leveys on noin 3,0 m. Uuden aallonvaimenninlaiturin leveys suositellaan olevan vähintään noin 4 m (kuva 15). Markkinoilla on 4 4,5 ja 5 m leveitä betoniponttoneita, joista osa on tarkoitettu erityisesti aallonvaimenninkäyttöön. Kuva 15. Aallonvaimenninlaiturin rakenneleikkaus.

14 Aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelma 11 / 2 Nykyisen laiturin 6 päähän esitetään toteutettavaksi uusi veneidenkiinnityslaituri. Aallonvaimenninlaiturin hankintaa varten laaditaan tarkemmat hankintavaatimusasiakirjat hankkeen jatkosuunnitteluvaiheissa. 4.3 Alustava työtapaesitys, aallonmurtajapenkereen jatko Olemassa olevaa aallonmurtajapenkerettä jatketaan noin metriä. Penger tehdään sekalouheesta ja se perustetaan kantavan pohjamaan varaan (kuva 16). Olemassa oleva aallonmurtajapenger on toteutettu päätypenkereenä syrjäyttämällä ilman massanvaihtoruoppausta. Aallonmurtajapenkereen jatkon osalla noudatetaan aiemmin toteutetun penkereen rakennustapaa. Tarvittaessa työn aikana pengertäytön painumista saven ja liejun läpi voidaan auttaa ruoppaamalla savikerrosta ohuemmaksi. Pengertäyttö voi nostaa savea ja liejua penkereen sivuille nykyisen pohjan tason yläpuolelle, ylösnousseita maita kaivetaan pois tarvittavassa laajuudessa. Ennen hankkeen jatkosuunnittelun aloittamista pehmeiden kerrosten paksuus ja laatu tulee selvittää tarkemmin. Aallonmurtajapenkereen harja tehdään olemassa olevaa pengertä vastaavasti noin 1,5 1,6 m keskivedenpinnan tason yläpuolelle. Penkereen harjan leveys on noin 4 m. Järven puoleinen reuna voidaan tarvittaessa varustaa muuta pengertä korkeammalla reunalla ns. kruunulla, mikä muodostetaan esim. isoista lohkareista ja kivistä. Aallonmurtajan ulkopinta, yläosa ja sisäpuolen luiska varustetaan lohkareverhouksella olemassa olevaa aallonmurtajaa vastaavasti. Kuva 16. Aallonmurtajapenkereen rakenneleikkaus.

15 Aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelma 12 / 2 Aallonmurtajapenkereen jatkon yhteydessä vanhan aallonmurtajan kylkeen on mahdollista tehdä noin 42 m pitkä kiinteä ulokerakenteinen laituri (kuva 17). Ulokerakenne voidaan tehdä olemassa olevaa ulokelaituria vastaavasti eli penkereen sisään tehdään vastapainotuksella varustetuilla ulokepalkeilla. Ulokerakenne tulee tehdä ylimmän vedenpinnan yläpuolelle, jotta jäät eivät tartu rakenteeseen kiinni. Ulokerakenteen detaljit laaditaan jatkosuunnitteluvaiheissa. Kuva 15. Aallonvaimenninlaiturin rakenneleikkaus. Satama-altaan vedenvaihtuvuuden parantamiseksi aallonmurtajapenkereen jatko-osa varustetaan vedenvaihtuvuusaukoilla. Vedenvaihtuvuusaukot muodostetaan joko järeistä teräsrumpuputkista (koko ~1,5m 2 m) tai vaihtoehtoisesti useammasta isokokoisesta teräsputkesta ( halkaisija esim. noin 1,0 m 1,2 m). Vedenvaihtuvuusaukkojen yksityiskohtainen määrittely tehdään hankkeen jatkosuunnitteluvaiheissa.

16 Aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelma 13 / 2 5. KUSTANNUKSET 5.1 Kelluva aallonvaimennin, ponttonilaiturirakenne Kelluvan aallonvaimenninponttoonin (laituri 4) hankinta- ja asennuskustannus arvioidaan olevan noin e (alv 0%). Arvio perustuu ponttonin kustannukseen noin /jm (alv 0%) sekä lisäksi kuljetus- ja asennuskuluja. Kustannusarvio ei sisällä mahdollisesti hankittavia uusia veneaisoja tai venepoijuja, niiden kustannus on lisättävä tarvittaessa hankinnan kustannuksiin. Nykyisen kelluvan laiturin (laituri 6) päähän asennettavan ponttoonilaiturin hankinta- ja asennuskustannus arvioidaan olevan noin e (alv 0%). Arvio perustuu ponttonin kustannukseen noin /jm (alv 0%) sekä lisäksi kuljetus- ja asennuskuluja. 5.2 Louherakenteinen aallonmurtaja Uusi aallonmurtajapankereen jatko-osa (laituri 3) louheesta, kustannukseksi on arvioitu noin /jm (alv 0%). Aallonmurtajan jatko-osan pituus on noin 75 m, kustannus yhteensä noin (alv 0%). Louhepenkereen vedenvaihtuvuusaukko, alustava kustannusvaraus noin Kiinteä laituri nykyisen aallonmurtajan yhteydessä Kiinteän ulokelaituritason rakenteen kustannus aallonmurtajapenkereen (laituri 3) yhteyteen on noin /jm, lisäksi arvioon on huomioitava kaivu- ja täyttötyöt. Noin 42 m pitkä ulokelaituritason kustannusarvio yhteensä on noin (alv 0%).

17 Aallonmurtajalaiturin yleissuunnitelma 6-1 SUUNNITELMAKARTTA HAVAINNEKUVA RAKENNELEIKKAUS, AALLONVAIMENNINLAITURI RAKENNELEIKKAUS, AALLONMURTAJAPENKERE RAKENNELEIKKAUS, AALLONMURTAJAN ULOKELAITURI SUUNNITELMALUONNOSTEN VERTAILU