1. Alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen vuoropuhelussa... 1

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen vuoropuhelussa Järjestöjen toiminta- ja työllistämisedellytysten ja järjestöjen ja julkisen vuoropuhelun kehittäminen Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen Seuranta ja arviointi Yhdistyksen tukirakenteet ja työhyvinvointi... 9 Yhdistyksen talous ja jäsenistö Yhdistyksen hallitus Yhdistyksen työntekijät... 12

3 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on maakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen toimija. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointiin tähtäävää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa erityisesti aluenäkökohdat huomioon ottaen. Yhdistys toimii tasa-arvoisuuden ja sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamiseksi ja kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi sekä toimeentuloturvan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi, syrjäytymisen ja huono-osaisuuden vähentämiseksi. Tässä toimintakertomuksessa käsitellään yhdistyksen toimintaa toimintavuonna suhteessa seuraaviin strategisiin tavoitteisiin 1. Alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen vuoropuhelussa 2. Järjestöjen toiminta- ja työllistämisedellytysten ja järjestöjen ja julkisen vuoropuhelun kehittäminen 3. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen Yhdistyksen projekteilla KAJO-keskus, Polkuja yrityksiin, Jake (MoniJake-osuus), Enpi ohjelmaan kuuluva Social services on both sides of the border, Kotovalmentajat käyttöön -hanke, osallisuushanke Salli sekä tietoyhteiskuntakehittämisellä (Kathy Ak) on lisäksi erilliset toimintakertomukset. Yhdistyksen hankkeiden esittelyt löytyvät nettisivuilta: 1. Alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen vuoropuhelussa Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on vaikuttaa siihen, että ihmisten hyvinvoinnin näkökulma on osana päätöksentekoa. Sosiaalisen näkökulma tarvitaan elinkeinopolitiikan rinnalle. Keskeistä on yhteistyö muiden järjestöjen, kuntien, aluekehitysviranomaisten, sosiaalialan osaamiskeskuksen ja eri oppilaitosten kanssa. Alueellista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa kehitetään paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen vuoropuhelussa. Keskeistä on nostaa sosiaalipolitiikan ulottuvuutta ja sosiaaliturvan kysymyksiä terveyden edistämisen rinnalle osaksi hyvinvoinnin kokonaisuutta. Yhdistyksen keskeinen sosiaalipoliittinen ponnistus oli maakunnan yhteisen Sote-tuotantoalueen SiunSoten rakentamiseen osallistuminen. Yhdistyksen toiminnanjohtaja toimi Sote-kuntarajapintatyöryhmän sihteerinä. Työryhmän toimeksiantona on suunnitella miten kuntien muissa hallintokunnissa tehtävä laaja-alainen, poikkihallinnollinen hyvinvoinnin edistäminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja varhainen puuttuminen integroidaan osaksi palvelutuotantoa, suunnitella palvelutuotantomallia tukevan laajalle kuntien ja muiden kunnassa toimivien tahojen, erityisesti järjestöjen yhteistyölle pohjautuvan kohderyhmän huomioivan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toiminnallisen mallin ja mallintaa asukasyhteistyön ja demokratian ulottuvuutta. Työryhmän työ jatkuu maaliskuuhun

4 Yhdistys osallistui lisäksi yhteistyössä SiunSote-hankkeen kanssa asukkaiden marraskuun toteuttamiseen. Yhdistys osallistui aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman Itä-Suomen toimeenpanosuunnitelman, KAMUn toteutukseen. Yhdistyksen toiminnanjohtaja osallistui sisäisen turvallisuuden koordinaatioryhmän työskentelyyn. Salli-hankeessa selvitettiin ikäihmisten kokemuksia liikkumisen turvallisuudesta maakunnittain ATH-tutkimustulosten ja vanhusneuvostojen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Sallin projektipäällikkö valmisteli ja piti puheenvuorot teemaan liittyen AVI:n sisäisen turvallisuuden ohjelmaan liittyvissä seututilaisuuksissa Joensuussa, Pieksämäellä ja Iisalmessa. Yhdistys toimi aktiivisesti Venäjä-yhteistyössä Enpi-ohjelmaan liittyvän Social services on both sides of the border hankkeen kautta. Hankkeessa organisoitiin järjestötoimijoille tutustumismatka Petroskoihin, koulutettiin vapaaehtoisia Juuassa sekä käännettiin järjestötietopalvelu Jelliä soveltuvin osin venäjäksi. Petroskoin yliopiston ja Kareliaammattikorkeakoulun kanssa toteutettiin yhteinen koulutuskokonaisuus Petroskoissa sekä osallistuttiin opetuksen sisältöjen kehittämiseen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Yhdistyksen hankkeissa oli useita harjoittelijoita alueen oppilaitoksista Humakista, Kareliaammattikorkeakoulusta ja Itä-Suomen yliopistosta. Yhteistyössä JAKE-hankkeen ja osallisuushanke Sallin kanssa organisoitiin opinnäytetyöpajoja (3 istuntoa), joissa käsiteltiin opinnäytetöitä ja etsittiin opinnäytetyöaiheita kansalaistoiminnan, osallisuuden ja monikulttuurisuuden teemoilla. Yhteistyössä Salli-hankkeen kanssa pidettiin koulutus lähihoitajille järjestöistä (100 osallistujaa) ja toiminnanjohtaja piti koulutuksen järjestöistä työnantajana yhteiskuntatieteiden opiskelijoille Itä- Suomen yliopistossa (50 osallistujaa). Karelia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyöpäivässä esiteltiin KAJO-keskus hankkeen kanssa mahdollisia opinnäytetyön tekemisen paikkoja yhdistyksessä. Yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen Joensuun osaston kanssa järjestettiin toukokuussa perinteinen Jäidenlähtöseminaari Joensuussa teemalla Velka (55 osallistujaa). Seminaarin pääpuhujana toimi toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar Takuu-säätiöstä. Seminaarin teemaan liittyen Salli hanke järjesti Kansalaistalolla Talous ja velkaneuvonta -aiheisen Arki-infon. Aihetta käsiteltiin sekä Pohjois-Karjalan radiossa että Karjalan Heilissä. Kunta-järjestö yhteistyöseminaari järjestettiin Joensuussa syyskuussa yhteistyössä SOSTEn, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Kansanterveydenkeskuksen ja Pohjois-Karjalan kylien kanssa. (78 osallistujaa). Tilaisuudessa käsiteltiin järjestöjen äänen kuulumista Sote-uudistuksessa. Paikallisten puheenvuorojen lisäksi puhujana oli johtaja Anne Knaapi SOSTEsta. Valtakunnalliset sosiaalipolitiikan päivät järjestettiin lokakuussa Joensuussa teemalla Sosiaalipolitiikan rajat (201 osallistujaa). Yhdistys osallistui päivien sisällön suunnitteluun, tiedottamiseen ja käytännön organisointiin sekä rakensi päiville nettisivut. Yhteistyössä yliopiston 2

5 kanssa yhdistys järjesti preseminaarin Sortavalaan (18 osallistujaa), jossa käsiteltiin rajat ylittävää yhteistyötä monista eri näkökulmista. Yhdistyksen työntekijöitä osallistui syksyllä Sosten laivaseminaariin, jossa yhdistyksen hankkeet ja toiminta olivat esillä sekä standilla, tietoiskuissa että työpajoissa. Yhdistyksen työntekijöitä ja hallituksen jäseniä osallistui syyskuussa Inarissa Lapin syyspäiville, jossa esiteltiin standillä yhdistyksen hankkeita ja toimintoja. Yhdistyksen toiminnanjohtaja alusti päivillä yhteistyöstä järjestönäkökulmasta. Yhdistys toimi aktiivisesti alueellisen ja valtakunnallisen vuoropuhelun edistämisessä erityisesti SOSTEn kautta. Yhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Myyry toimi SOSTEn hallituksen asiantuntijajäsenenä. Yhdistyksen vpj Toivo Rissanen osallistui yhdistyksen edustajana SOSTEn ylimääräiseen kokoukseen, jossa hyväksyttiin SOSTEn uusi strategia. Yhdistyksen hallitus evästi SOSTEa eduskuntavaaleihin 2015 valmistautumiseen liittyen. Sosiaaliturvayhdistysten neuvottelukunta perustettiin helmikuussa SOSTEn kokouksen yhteydessä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja valittiin neuvottelukunnan sihteeriksi. Neuvottelukunta käynnisti työnsä tiedottamalla toisilleen yhdistyksissä käynnissä olevista tapahtumista ja matkoista. Neuvottelukunta kokosi yhteisen esityksen SOSTEn liittokokousta varten valtuutetuiksi ja hallituksen jäseniksi. Yhdistys lausui Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmasta sekä luonnoksesta hallituksen esitykseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö kutsui yhdistyksen edustajat Yritysyhteistyön kehittäminen ostopalveluina hankittavissa te-palveluissa -keskustelutilaisuuteen. Yhdistystä edustivat projektipäälliköt Timo Hartikainen ja Johanna Seppänen Polkuja yrityksiin- ja KAJO-keskus - hankkeista. Edustukset Yhdistys teki vaikuttamistoimintaa eri työryhmien kautta. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Elina Pajula edusti yhdistystä seuraavissa työryhmissä: Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta (JANE) Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen hallitus (ISO) ISAT ammattikorkeakoulujen (Karelia ja Savonia) yhteisen painoalan väljästi asutun alueen ikäosaamisen neuvottelukunta Itä-Suomen yliopiston neuvottelukunta Sisäisen turvallisuuden ohjelman Itä-Suomen koordinaatioryhmä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hyvinvointiryhmä (varajäsenenä Johanna Seppänen) Pohjois-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien kokoukset KASTE -ohjelman alueellinen johtoryhmä Karelia-ammattikorkeakoulun Sohvi-hankkeen ohjausryhmä (pj) 3

6 Itä-Suomen sairaanhoitopiirien Kaste-ohjelmaan kuuluvan Tervis-hankkeen laajennettu ohjausryhmä sekä Pohjois-Karjalan alueryhmä Yhteiskunnallinen yritys kehittämisprojektin ohjausryhmä (Joensuun kaupunki) MSL:n Laiffia landella hankkeen ohjausryhmä Kansalaistoiminnan kehittämishankkeen (Joensuun kaupunki) KAKEn asiantuntijaryhmä SiunSote hankkeen Sote-kunta-rajapintatyöryhmä (siht) Muut edustukset: Yhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Myyry toimi asiantuntijajäsenenä SOSTEn hallituksessa Elinikäisen oppimisen (ELO) johtoryhmässä toimi Johanna Seppänen Kaari hankkeen ohjausryhmässä (Juuan vanhustentaloyhdistys) yhdistystä edusti hallituksen jäsen Toivo Rissanen Suomen Pakolaisapu ry:n Kasvokkain-hankkeen ohjausryhmässä toimi maahanmuuttajien neuvontapisteeltä palveluneuvoja Kirsi Lumatjärvi, varajäsenenä monikulttuurisuustyön kehittäjä Ville Elonheimo JAKE-hankkeesta Joensuun kaupungin maahanmuuttajatyön asiakastyöryhmän jäsenenä toimi Ville Elonheimo, varajäsenenä Kirsi Lumatjärvi Pohjois-Karjalan maahanmuuttoasiain toimikunnassa yhdistyksen edustajana toimi Ville Elonheimo Joensuun ja Outokummun työllisyyden kuntakokeilun ohjausryhmässä yhdistystä edusti varsinaisena jäsenenä KAJO-keskuksen projektipäällikkö Johanna Seppänen ja varajäsenenä Elina Pajula Osaaminen näkyväksi työllisyyshankkeen ja TYPKE-hankkeen ohjausryhmissä sekä Itä- Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen TYVA-hankkeen kehittämisryhmässä yhdistystä edusti Johanna Seppänen Joensuun kaupungin työllisyysasioita käsittelevässä Jostiva-työryhmässä yhdistystä edustivat projektipäällikkö Timo Hartikainen Polkuja yrityksiin hankkeesta ja KAJOkeskuksen Johanna Seppänen Toimijuuden tuki hankkeen ohjausryhmässä yhdistystä edusti varsinaisena jäsenenä Johanna Seppänen ja varajäsenenä työhönvalmentaja Marika Myllynen KAJO-keskus - hankkeesta SPR Joensuun Väylä tulevaisuuteen -hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtajana/ puheenjohtajana toimi Timo Hartikainen 2. Järjestöjen toiminta- ja työllistämisedellytysten ja järjestöjen ja julkisen vuoropuhelun kehittäminen Sosiaaliturvayhdistyksen toiminnan kautta tuetaan paikallisten yhdistysten toiminta- ja työllistämisedellytyksiä sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Paikallisyhdistysten toimintaa tukemalla tavoitteena on luoda edellytyksiä järjestöjen tasavertaisemmalle osallistumiselle paikalliseen kumppanuuden ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Tietoverkkojen mahdollisuuksia hyödynnetään kehittämistyössä. Sosiaaliturvayhdistysten yhteistoiminnan kautta haetaan vaikuttavampia yhteistoiminnan muotoja. Järjestöjen ja julkisen sektorin vuoropuhelun kehittäminen on keskeinen ulottuvuus toimintojen vaikuttavuuden kannalta. 4

7 KAJO-keskus hankkeen toiminta jatkui ELY-keskuksen työllisyyspoliittisella avustuksella. Kuntakumppanina jatkoivat Joensuun ja Lieksan kaupungit ja uusi kumppanuus solmittiin Ilomantsin kunnan kanssa. Hanke tarjosi järjestöille tukipalvelua palkkatukityöllistämisessä taloushallintoon ja työnantajuuteen liittyen. Palvelujen piirissä oli toimintavuonna keskimäärin 36 palkkatuella työllistävää yhdistystä kuukaudessa. Palkansaajia oli keskimäärin 180 henkilöä kuukaudessa, joista 92 oli palkkatuella. KAJO-keskuksen työhönvalmentajan ohjauksessa oli 40 yhdistyksiin palkkatuella työllistynyttä henkilöä, joista 40,9 % löysi työ- tai koulutuspaikan 3kk kuluessa palkkatukijakson päättymisestä. Palkkatukityöntekijöille ja yhdistystyönantajille järjestettiin koulutusta. KAJO-keskus toimi maakunnan työllisyyspoliittisten hankkeiden yhteyskeskuksena, järjesti säännöllisesti seudullisia ja maakunnallisia työllisyyshankkeiden tapaamisia. KAJO-keskus keräsi yhdessä TYVA-hankkeen kanssa maakunnan työllisyystoimijoiden terveisiä sekä aloitteita ja välitti ne ministeriöihin sekä Itä-Suomen ELY-keskuksiin. Omarahoitusosuuden kattamista varten tehtiin maksullista palkanlaskentaa ja kirjanpitoja asiakasyhdistyksille. Polkuja yrityksiin -projektin uusi toimintajakso alkoi ELY -keskuksen työllisyyspoliittisella avustuksella vuosille Joensuun kaupunki on sitoutunut hankkeen omarahoitusosuuteen. Projektin tavoitteena on työllistää pitkään työttöminä olleita, nuoria ammattikoulutettuja tai osatyökykyisiä työnhakijoita palkkatuen avulla yrityksiin. Projektiin ohjautui yhteensä 91 asiakasta. Työ- tai koulutuspaikka löytyi vuoden aikana 28 henkilölle. Näistä 11 oli ilman palkkatukea. Työllistymisiä varten otettiin 405 yrityskontaktia. Työnetsijärinki tapasi kerran. Työnetsijäringin kautta viestitettiin yli 200 työpaikka verkostolle. Työnetsijäringin toimintamallia markkinoitiin Lohjan työllisyystoimijoille, Espoon kuntakokeilulle, Espoon yhteisöjen tuelle, työttömien valtakunnallisilla koulutuspäivillä, Työ- ja elinkeinoministeriössä, SOSTE-risteilyllä sekä Lapin Sosiaali- ja terveysturvan syyspäivillä Inarissa. Palkkatukitiedottaminen toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan yrittäjät ry:n, Pohjois-Karjalan Te-toimiston ja Pohjois- Karjalan aikuisopiston oppisopimuskoulutuksen kanssa keväällä ja syksyllä. Asiakas- ja hankeyhteistyötä tehtiin maakunnan työllisyyshankkeiden, Pohjois-Karjalan Te-toimiston sekä muiden työllistämiseen liittyvien toimijoiden kanssa. RAY:n rahoittama KATHY-toiminta (Ak) tuki järjestöjen ja kansalaisten tietoteknistä ja viestinnällistä osaamista. Vuonna 2014 Kathy järjesti yhdistyksille neljä tietotekniikkakoulutusta, yhdistyksen omille työntekijöille GoogleDrive -koulutuksia sekä Jake-hankkeen kanssa yhdistysten blogikoulutuksen. Yhdessä JAKE-hankkeen ja OK-opintokeskuksen kanssa toteutettava yhdistysten viestintärinki kokoontui eri teemojen parissa 4 kertaa. Yhdistysten viestinnän tueksi julkaistiin Jake-hankkeen kanssa Yhdistysten pieni viestintäopas. Järjestöjen verkkoviestintää ja tiedotusta Kathy tuki ylläpitämällä JELLI-järjestötietopalvelua ja siihen liittyviä tiedottamiskäytäntöjä. Valtakunnallinen hyvinvointialan tapahtumatiedote lähetettiin kolme kertaa ja Jelli tiedottaa - uutiskirje 21 kertaa. Jelli tiedottaa-uutiskirjeen postituslistalle liittyi vuonna 2014 yhteensä 217 uutta tilaajaa. Järjestöjen tietoteknistä osaamista tukevia järjestökäyntejä oli vuoden aikana 21 kpl. Puhelimitse ja sähköpostitse yhdistyksiä neuvottiin 18 kertaa. Kathy-toiminta vastasi Sosiaaliturvayhdistyksen projektien, Kansalaistalon henkilökunnan, sekä eri nettipisteiden tietokoneiden ylläpidosta sekä osallistui myös yhdistyksen oman verkko- ja someviestinnän kehittämiseen. Kathy-toiminnan viestintäkoordinaattori osallistui työryhmien ja verkostojen työskentelyyn. JANEn koulutustyöryhmän jäsenenä osallistuttiin Pohjois-Karjalan järjestöpäivien, järjestöfoorumin sekä Tule vapaaehtoiseksi! tempauksen järjestämiseen. 5

8 Kotovalmentajat käyttöön -hankkeessa (ESR lump sum) kehitettiin kotovalmentajien käyttöä työtehtäviin yhdistyksen oman Maahanmuuttajien neuvontapisteen ulkopuolella. Keskeistä oli työ Joensuun kaupungin Maahanmuuttajapalveluiden tehtävissä ja ko. työn rajapintojen ja työnjohdon kehittäminen. Hanke toimi osana maahanmuuttajatyön keskus Siltaa. Maahanmuuttajatyön keskus Sillan toimintaa vahvistettiin ja monipuolistettiin. Sillalla otettiin käyttöön Sillan käsikirja ja viikkopalaverit yhteisen työyhteisön välineinä. Sillalla toimivat yhdistyksen lisäksi Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalvelut, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ja Suomen Pakolaisapu (Kasvokkain-toiminta). Omakielisen neuvonnan merkitys on korostunut ja kasvanut. Palvelukielinä olivat suomi, englanti, venäjä, thai ja arabia. Vuonna 2014 neuvontapisteessä oli 777 asiointitapahtumaa. Neuvonta tavoitti myös haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä kuten ihmiskaupan uhrit ja ilman sosiaaliturvaa olevat, kielitaidottomat naiset erotilanteissa. Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden työntekijät käyttivät omakielisten koto-valmentajien työpanosta asiakastyössä mitoituksella 10 h/viikko. Kahden kotovalmentajan osalta työsuhdetta pystyttiin yhteistyön ansiosta jatkamaan toiselle vuodelle. JAKE-hankkeessa yhteistyössä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen ja Pohjois-Karjalan Kylien kanssa vuosina kehitetään järjestöjen toimintaedellytyksiä. Hankkeessa yhdistyksen roolina on kehittää JANEn toimintaa ja vapaaehtoistyötä sekä järjestöjen monikulttuurisuustyötä. (MoniJake) JAKE-hankkeessa järjestettiin kaksi kertaa kaikkien osahankkeiden yhteiset verkostopäivät ja teematyöryhmät kokoontuivat kolme kertaa. Työryhmissä määriteltiin toiminnalle yhteiset tavoitteet. JAKE-yhteistyössä käynnistettiin foorumitoiminta Liperissä yhdistysten ja kuntien hyvinvointiyhteistyön tiivistämiseksi. JAKE/Vapaaehtoistoiminta: Työntekijä toimi Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANEn sihteerinä. Janen toiminnan painopisteinä olivat tiedotus ja kouluyhteistyö. Itä-Suomessa JANEa esiteltiin muun muassa Etelä- ja Pohjois-Savon yhdistystoimijoille. Valtakunnallisesti JANE oli esille SOSTE ry:n risteilyllä, jossa Järjestöasiain neuvottelukuntia esiteltiin yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kanssa. JANEn tunnettuutta selvitettiin JAKE-hankkeen järjestökyselyssä. Kouluyhteistyön kehittäminen koostui neljästä eri kokonaisuudesta. JANE järjesti maakunnan järjestöpäivät, järjestöfoorumin ja vapaaehtoistoiminnan päivän sekä valitsi vuoden JärjestöStaran. JANE kokoontui 6 kertaa, JANEn koulutustyöryhmä 11 kertaa ja JANEn Venäjä-työryhmä 3 kertaa. JAKE/Monikulttuurisuustyö: Työntekijä koordinoi Pohjois-Karjalan järjestöjen monikulttuurisuusverkostoa MOVEa ja osallistui Joensuun seudun rasismin vastaiseen työryhmään ja Lieksan ja Keski-Karjalan verkostoihin sekä tutustui Iisalmen, Mikkelin, Kuopion ja Savonlinnan monikulttuurisuusverkostoihin. Aloitettiin myös laajempi monikulttuurisuuskeskusten kehittämisyhteistyö, jossa pääkaupunkiseudun ja Itäja Keski-Suomen monikulttuurisuuskeskukset vierailivat Joensuussa kesäkuussa. Kehittäjä toimi JANEn Venäjä-työryhmän JaneVen sihteerinä. Maahanmuuttajien osallistumista pohjustettiin järjestämällä keskustelutilaisuuksia, esitelmöimällä mm. osallisuuden portaista, ohjaamalla alan hankkeita ja osallistumalla ohjelmatyöhön. JAKE-hankkeesta koordinoitiin paperittomien palveluita ja järjestettiin koulutus niistä. Joensuun Global Clinic avattiin koulutuksen yhteydessä. Koulutus järjestettiin AVIn kanssa yhteistyössä. Osallistuttiin Itä-Suomen sisäisen 6

9 turvallisuuden KAMU-työhön ja aloitettiin Joensuun turvallisuussuunnitelman järjestöjen osuuden valmistelu JAKE-yhteistyönä. Joulukuussa yhdistys käynnisti Pohjois-Karjalan järjestöstrategia-hankkeen Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kehittämisrahalla. Järjestöstrategia rakennetaan yhteistyössä JAKE-hankkeen ja Järjestöasiain neuvottelukunnan kanssa. Yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa järjestettiin kokoontuminen kunta-järjestöyhteistyöstä erityisesti vapaaehtoistoiminnan kehittämisen osalta, jossa mukana oli Pekka Mykrä Ray:stä. Itäsuomalaisten sosiaaliturvayhdistysten perinteiseen hallitusten väliseen konferenssiin (HVK) Helatorstaina osallistui toimintavuonna pelkästään Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen hallituksen jäseniä sekä Karjalaisen toimittaja. Matkalla tutustuttiin Enpi-ohjelman puitteissa kehitettyihin toimintoihin Suojärvellä ja Petroskoissa sekä pidettiin yhteinen kokous kansalaisten osallistumisesta Petroskoin kaupungintalolla kaupungin vieraana. 3. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen Kansalaisten ääni ja näkökulma välittyvät heikosti poliittiseen päätöksentekoon ja suunnitteluun. Kansalaisten oma osaaminen on tärkeä voimavara, joka tulee saada käyttöön ja esille. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen on yhdistyksen toiminnan läpäisevä toimintaperiaate ja osallisuus keskeinen käsite. Julkisen, järjestöjen ja kansalaistoiminnan vuoropuhelu edellyttää toiminnallisia areenoita, kohtaamispaikkoja, jotka luovat edellytyksiä yhteiselle ymmärrykselle sekä uusien toimintamuotojen syntymiselle. Yhdistys on mukana Joensuun Kansalaistalon kehittämistoiminnassa. Yhdistys toteutti Asukkaiden marraskuun yhteistyössä SiunSote-hankkeen kanssa. Keskeisessä roolissa toteutuksessa oli yhdistyksen Salli hanke. Asukkaiden marraskuu sisälsi kuusi yleisötilaisuutta eri puolilla maakuntaa, joihin osallistui yhteensä 166 henkilöä. Ota kantaa.fi - sivustolla oli sote-palveluihin liittyvä palautekysely, johon tuli 376 vastausta. Toteuttamisessa oli mukana 25 opiskelijaa Karelia-Ammattikorkeakoulusta, jotka jalkautuivat keräämään palautetta eri toimipisteistä. Maakunnan järjestöjä tiedotettiin laajasti Asukkaiden marraskuusta (420 vastaanottajaa). Opiskelijat ja järjestöt keräsivät yhteensä 397 palautekorttia. Asukkaiden marraskuusta oli 10 lehtijuttua Pohjois-Karjalan lehdissä sekä kolme radiohaastattelua. osallisuushanke Salli (Ray C-avustus) toteutti Joensuun Kansalaistalolla kaksi toimeentulotuen kyselytuntia sekä käynnisti toimeentulotuen asiakasfoorumitoiminnan yhteistyössä Soroppi ry:n ja Joensuun kaupungin kanssa. Joensuun Kansalaistalolla järjestettiin 13 Arki-infoa ja Jyväskylässä Kansalaistoiminnankeskus Matarassa kahdeksan Arki-infoa. Keski-Suomessa Jyväskylän nuorten aikuisten ääni -ryhmä järjesti Sallin ja PalKo-hankkeen tukemana nuorten aikuisten ja viranomaisten ja päättäjien keskustelutilaisuuden ja vieraili eduskunnassa. Vertaistoimintaa Joensuun alueella opas päivitettiin vuosille 2014 ja 2015 ja sitä levitettiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Osallistu! Vaikuta! teemapäivä suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä 7

10 kumppaneiden kanssa Joensuussa. Kuopion kaupunki toteutti Salli-yhteistyössä henkilöstön osallisuuskoulutukset. Keski-Suomessa professori Mikko Mäntysaari teki ulkoisen arvioinnin Jyväskylän Salli-toiminnasta. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja kuvattiin Innokylään. osallisuuden jäljillä-artikkelikokoelma valmistui (painos 700 kpl). Hankkeen muut tuotokset Asiakkaan äänellä -menetelmäopas ja Tää ei nyt vaan toimi! koosteet julkaistiin ja niitä levitettiin alueellisesti, valtakunnallisesti ja verkossa. Asiakkaan äänellä koulutuspaketti koottiin ja järjestettiin viisi koulutusta sosiaalialan ammattilaisille kolmen maakunnan alueella. Hanke piti yllä osallisuussivustoa Yhdistys osallistui valtakunnallisille Kohtaamispaikkapäiville Espoossa ja oli mukana mahdollistamassa ja organisoimassa Kansalaistalon ja muiden vapaaehtoisten osallistumista päiville. Yhdistyksen Kathy-toiminnan avulla tuettiin ihmisten tietoteknistä osaamista ja osallistumismahdollisuuksia. Kathy-toiminnan ylläpitämä Kansalaistalon nettikahvila sekä Utran puukoulun nettipiste tarjosivat ihmisille mahdollisuuden maksuttomaan tietokoneiden käyttöön. Kansalaistalon nettikahvilan koneita käytti keskimäärin 83 henkilöä viikossa. Vuonna 2014 jatkettiin Kansalaistalon atk-neuvontapalvelua, jossa käyntikertoja oli yhteensä 138 kpl. Kansalaistalolla järjestettiin vuonna 2014 kolme atk-koulutusta: Atk-peruskurssi, Facebook tutuksi! koulutus sekä Parempia kuvia! Vinkkejä kuvien käsittelyyn koulutus. 4. Seuranta ja arviointi Yhdistys jatkoi toimintavuonna arvioinnin kehittämistä. Yhdistyksen arviointimentorina toimii Johanna Seppänen. Hankkeiden osavuosikatsaukset tehtiin arviointisuunnitelmia hyödyntäen ja elokuussa yhdistyksen hallitus kävi arviointikeskustelun koko toiminnan osalta. Joulukuun Kamu päivässä yhdistyksen hanketiimit esittelivät toisilleen yhden hyväksi arvioimansa toiminnon. Yhdistys vastasi Ray:n tuloksellisuus ja vaikuttavuusselvitykseen Jake- ja Salli-hankkeen osalta. Yhdistys teki syksyllä jäsenkyselyn, johon tuli 29 vastausta. Jäsenkyselyssä kysyttiin sekä palautetta että kehittämisideoita ja näkemyksiä strategian pohjaksi. Jäsenkysely tuotti runsaasti konkreettista tietoa ja toiveita toimintojen kehittämisen suunnasta. Jäsenkyselyn antia käsiteltiin jäsenaamiaisella, johon osallistui kuusi yhteisöjäsentä ja jossa evästettiin myös tulevaa strategiaa. Yhdistys käynnisti strategiatyön, johon osallistuivat kaikki henkilöstön jäsenet sekä hallitus. 8

11 Yhdistyksen hankkeet toteuttivat seuraavat kyselyt: KAJO-keskus -hanke toteutti kyselyn Joensuun seudun työllisyyshankkeiden verkostolle helmikuussa toimintasuunnitelman toteutumiseen liittyen sekä asiakastyytyväisyyskyselyn yhdistystyönantajille loppuvuodesta. JAKE-hanke toteutti ensimmäistä kertaa järjestökyselyn, johon vastasi 105 pohjoiskarjalaista yhdistystä. Järjestökyselyä valmisteltiin vuoropuhelussa valtakunnallisen Järjestöbarometrin tekijöiden kanssa. Opinnäytetyöt Katri Silvonen: Siihen se innostus lässähti - Kansalaisjärjestöjen kehittämishaasteita vapaaehtoisten motivaation näkökulmasta tarkasteltuna, Humanistinen ammattikorkeakoulu (2014) Mervi Nousiainen & Taina Pursiainen: Yhdistystoiminnan rahoitusopas pienen yhdistyksen näkökulmasta, Karelia-ammattikorkeakoulu (2014) 5. Yhdistyksen tukirakenteet ja työhyvinvointi Yhdistyksen projektien ja toimintojen tukena toimi kehittämisrakenne KAMU. KAMU-päiviä pidettiin toimintavuoden aikana neljä ja niiden aikana käsiteltiin osavuosikatsauksia, aikatauluja, työsuhdeasioita, työhyvinvointia ja sisällöllisiä kysymyksiä eri teemojen pohjalta. Kamu-päivien yhteyteen rakennettiin yhteistä virkistäytymistä. Yhdistyksen kunkin projektin tai toimintakokonaisuuden alueella toimi tiimirakenne, joka kokoontui säännöllisesti ja jossa sisältöjä ja haasteita käsiteltiin yhteisesti suhteessa tavoitteisiin. Yhdistykselle hyväksyttiin henkilöstösuunnitelma, viestintäsuunnitelma sekä arviointisuunnitelma ja tarkennettiin taloussääntöä. Ajanjaksolla laadittiin henkilöstölle työnkuvat sekä niille vaativuusluokittelu, jotka käsiteltiin yhteistyössä henkilöstön kanssa kehityskeskusteluissa. Halukkaille järjestettiin mahdollisuus osallistua ensiapukoulutukseen (Ea 1 tai hätäensiapu) Työsuojelutoimikunta kokoontui kolme kertaa. Työntekijöillä oli käytössä lounassetelit ja liikunta- ja kulttuurisetelit työhyvinvoinnin edistämiseksi. Syksyllä käynnistettiin kokeilu, joka mahdollisti tunnin liikuntahetken viikossa työaikana. Yhteistyössä Kansalaistalon taustatahojen ja Kotikartanoyhdistys ry:n kanssa työntekijöille ja yhteistyötoimijoille tarjottiin kerran viikossa ilmainen salivuoro TYKY-toimintana. 9

12 Yhdistyksen projektien ohjausryhmät: KAJO-keskus Arto Mononen (pj) Ritva Rusi Mari Suhonen Elina Pajula Sari Riikonen Riikka Räty-Ignatius Hilkka Ikonen Lea Vallius Mari Nupponen Riikka Korkalainen Honkalampisäätiö/Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan te-toimisto Pohjois-Karjalan ELY- keskus Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Joensuun kaupunki Lieksan kaupunki Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö Kotikartanoyhdistys Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, aikuisopisto Polkuja yrityksiin -projekti Pauli Tahvanainen (pj) JOSEK/ Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Satu-Sisko Eloranta Joensuun kaupunki Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Arto Mononen Honkalampi-säätiö/Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pirjo Valima-Bamberg Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto Mari Suhonen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lea Vallius Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö Hinni-Mari Laukkanen Punainen Risti, Kontti Joensuu Merja Blomberg Pohjois-Karjalan yrittäjät Johanna Seppänen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry/ KAJO-keskus osallisuushanke Salli: Pirjo Myyry (pj) Sakari Möttönen Antti Tervasmäki Mikko Karinen, vpj Anne Astikainen Elina Pajula Tarja Kauppila Jouko Miettinen Irma Ahokas-Kukkonen Tuula Kukkonen Eeva Jokinen Saara Pesonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Keski- Suomen Sosiaaliturvayhdistys Etelä-Savon Sosiaali- ja terveysturvayhdistys Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys SOSTE Suomen sosiaali ja terveys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) Itä- ja Keski-Suomen alueen KASTE Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Itä-Suomen yliopisto Itä-Savon Sairaanhoitopiiri 10

13 JAKE -ohjausryhmä Antero Puhakka (pj) Liisa Karikko Katja Kolehmainen Timo Ruoko Tuomas Lappalainen Timo Reko Pirkko Hyvärinen Arja Jämsén Jari Horttanainen Jorma Turunen jatkajana Jere Penttilä Anu Niemi Itä-Suomen Yliopisto HK Joensuun terveyspalvelut Pohjois-Karjalan Martat Suomen Sydänliitto Karelia-ammattikorkeakoulu Maaseudun Sivistysliitto Pohjois-Karjalan Kylät Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Joensuun kaupunki Kiteen kaupunki Kontiolahden kunta PKSSK Perusterveydenhuollon yksikkö JAKE -johtoryhmän jäsenet: Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Vesa Korpelainen Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Tuomo Eronen Pohjois-Karjalan Kylät Koto-valmentajat käyttöön -kehittämisryhmä Hanna Veijonmaa Pohjois-Karjalan te-toimisto Saija Manninen Pohjois-Karjalan ELY-keskus/Työvoima hanke Tuija Vartiainen-Gomez PKKY Aikuiskoulutuskeskus Sari Härkönen PKKY Niittylahden opisto Abdullahi Shabiin JoMoni Anne Päivinen Joensuun kaupunki Joensuun maahanmuuttajapalvelut Tarja Munne Joensuun kaupunki Joensuun maahanmuuttajapalvelut Anni Rannikko JoMoni Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Yhdistyksen talous ja jäsenistö Yhdistyksen projekteja rahoittivat Ray, Pohjois-Karjalan Ely-keskus, ESR, Joensuun ja Lieksan kaupungit sekä Ilomantsin kunta. Tavoitteidensa toteuttamiseksi yhdistys on rahoittanut toimintaansa oman toiminnan tuottojen ja yhdistyksen, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Joensuun kaupungin yhteistoimintasopimuksen pohjalta. Toiminnan kokonaistuotot olivat toimintavuoden aikana ,73 euroa. Tilinpäätös osoittaa ylijäämää ,77 euroa. Yhdistyksen jäsenet: 31 järjestöjäsentä ja 42 henkilöjäsentä. Yhdistyksen taloutta hoiti toimintavuonna talouspalvelusihteeri Piia Heikkinen. 11

14 Yhdistyksen hallitus Yhdistyksen hallitus kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän kertaa ja piti lisäksi kolme sähköpostikokousta. Maaliskuussa vuosikokous valitsi hallitukseen seuraavat jäsenet: Jäsenet: Pirjo Myyry (pj) Toivo Rissanen (vpj) Airi Turunen Arja Jämsén Pauli Tahvanainen Tero Oinonen Tuomas Lapppalainen Asiantuntijajäsenet: Arto Mononen Eeva Jokinen Yhdistyksen sihteerinä toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja Elina Pajula ja taloudenhoitajana yhdistyksen talouspalvelusihteeri Piia Heikkinen. Toiminnanjohtajan sijaisena toimi Kajo-keskuksen projektipäällikkö Johanna Seppänen. Yhdistyksen tilintarkastajina toimi: Yhdistyksen tilintarkastuksen hoiti Ernst&Young Oy vastuullisena tilintarkastajana Virpi Hakkarainen. Yhdistyksen työntekijät Elina Pajula, toiminnanjohtaja Juha Halme, suunnittelija Katja Asikainen, järjestökehittäjä, Itä-Suomen yliopiston palkallinen harjoittelujakso JAKE-hanke Hanna Kääriäinen, vapaaehtoistoiminnan kehittäjä Ville Elonheimo, monikulttuurisen järjestötoiminnan kehittäjä Mira Piiroinen, kehittämistyönharjoittelu, sosiaalialan koulutusohjelma,kareliaammattikorkeakoulu Järjestöstrategia hanke Katja Asikainen, järjestökehittäjä KAJO-keskus Johanna Seppänen, projektipäällikkö Piia Heikkinen, talouspalvelusihteeri Marika Myllynen, työhönvalmentaja Kristiina Turunen, työllistämissihteeri Heikki Kettunen, toimistotyöntekijä 12

15 Kathy-toiminta Marleena Laakso, viestintäkoordinaattori Jarkko Rissanen, atk-asiantuntija Niilo Korhonen, atk-työntekijä Ari Harakka, atk-työntekijä Kotovalmentajat käyttöön -hanke / Maahanmuuttajien neuvontapiste: Kirsi Lumatjärvi, palveluneuvoja Natalia Immonen, venäjänkielinen kotovalmentaja Somphan Phetchan, thainkielinen kotovalmentaja Jamal Lafghani, arabiankielinen kotovalmentaja Hanna-Leena Partinen, palveluneuvojan sijainen Younis Naoumi, arabiankielinen kotovalmentaja osallisuushanke Salli: Anne Pyykkönen, projektipäällikkö Hanna Pieviläinen, projektikehittäjä, projektipäällikkö (1.10 alkaen) Tanja Saukkonen, projektikehittäjä Saija Puruskainen Itä-Suomen yliopiston palkallinen harjoittelujakso Karita Laurell, Itä-Suomen yliopiston palkallinen harjoittelujakso Social services on both sides of the border-hanke: Suvi Tahvanainen, field worker Hanna-Leena Partinen, field worker Polkuja yrityksiin -projekti: Timo Hartikainen, projektipäällikkö Matleena Pekkanen, yrityspoluttaja Muut harjoittelijat ja työelämävalmennuksessa olleet: Heidi Halonen, liiketalouden perustutkinnon opiskelija (Pkky, aiko) Taina Ben Daoud, liiketalouden perustutkinnon suorittaja Suvi Tahvanainen Projektiosaajakoulutuksen harjoittelu Jouni Heinonen, PKKY, Projektiosaajakoulutuksen harjoittelu Juho Kervinen, harjoittelu Karelia- ammattikorkeakoulu Jamaad Abdullah Duaale (Te-toimisto) Aimo Kuittinen, Maahanmuuttajien mahdollisuudet -tapahtuman järjestelijä (TE-toimisto) Soile Nyman, järjestöassistentti (Te-toimisto) Asukkaiden marraskuun toteuttamisessa oli Salli-hankkeen kautta mukana 25 opiskelijaa (20 sosionomi- ja 5 terveydenhuollon opiskelijaa) Karelia-ammattikorkeakoulusta 13