1. Alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen vuoropuhelussa... 2

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen vuoropuhelussa Järjestöjen toiminta- ja työllistämisedellytysten ja järjestöjen ja julkisen vuoropuhelun kehittäminen Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen... 8 Seuranta ja arviointi Yhdistyksen tukirakenteet ja työhyvinvointi Yhdistyksen talous ja jäsenistö Yhdistyksen hallitus Yhdistyksen työntekijät... 15

3 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS 2013 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. on maakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen toimija. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointiin tähtäävää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa erityisesti aluenäkökohdat huomioon ottaen. Yhdistys toimii tasa-arvoisuuden ja sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamiseksi ja kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi sekä toimeentuloturvan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi, syrjäytymisen ja huono-osaisuuden vähentämiseksi. Tässä toimintakertomuksessa käsitellään yhdistyksen toimintaa toimintavuonna suhteessa seuraaviin strategisiin tavoitteisiin 1. Alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen vuoropuhelussa 2. Järjestöjen toiminta- ja työllistämisedellytysten ja järjestöjen ja julkisen vuoropuhelun kehittäminen 3. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen Yhdistyksen projekteilla KAJO-keskus, Polkuja yrityksiin, Jake, Enpi ohjelmaan kuuluva Social services on both sides of the border, Omava, osallisuushanke Salli sekä tietoyhteiskuntakehittämisellä (Kathy Ak) on lisäksi erilliset toimintakertomukset. ( 1

4 1. Alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen vuoropuhelussa Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on vaikuttaa siihen, että ihmisten hyvinvoinnin näkökulma on osana päätöksentekoa. Sosiaalisen näkökulma tarvitaan elinkeinopolitiikan rinnalle. Keskeistä on yhteistyö muiden järjestöjen, kuntien, aluekehitysviranomaisten, sosiaalialan osaamiskeskuksen ja eri oppilaitosten kanssa. Alueellista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa kehitetään paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen vuoropuhelussa. Keskeistä on nostaa sosiaalipolitiikan ulottuvuutta ja sosiaaliturvan kysymyksiä terveyden edistämisen rinnalle osaksi hyvinvoinnin kokonaisuutta. Yhdistys vietti toimintavuonna 75 -vuotis juhlavuotta. Yhdistyksen juhlavuoden kunniaksi järjestettiin seminaari, jonka pääpuhujina olivat Juho Saari ja Tarja Cronberg. Kansalaistalolla ja maahanmuuttajatyönkeskus Sillalla järjestettiin ohjelmalliset kansalaistilaisuudet. Kutsuvieraille järjestettiin iltajuhla. Iltajuhlassa yhdistys luovutti Rohkean raivaajan palkinnon johtaja Riitta Särkelälle ja pääkirjoitustoimittaja Helena Tahvanaiselle. Kaiken kaikkiaan tilaisuuksiin osallistui n. 250 henkilöä. Yhdistys julkaisi sanomalehti Karjalaisen välissä Ihmisen asialla juhlaliitteen, jossa kerrottiin yhdistyksen historiasta, nykyisistä toiminnoista ja keskeisistä vaikuttamisteemoista. Liitteen kokonaispainos oli kpl. Sanomalehti Karjalaisessa julkaistiin lisäksi kolumnisarja. Juhlavuonna yhdistykselle rakennettiin uusi viestintäilme, esite ja nettisivut. Yhdistyksessä harjoittelijana ollut Itä-Suomen yliopiston historian opiskelija teki yhdistykselle vanhojen pöytäkirjojen pohjalta historiakatselmuksen, jota hyödynnettiin sekä seminaarissa että lehdessä ja esitteessä. Yhdistyksessä aloitti toimintavuonna Raha-automaattiyhdistyksen tuella toiminnanjohtaja, mikä vahvistaa toiminnan pohjaa ja tukee pitkäjänteistä kehittämistyötä. Yhdistys toimi aktiivisesti alueellisen ja valtakunnallisen vuoropuhelun edistämisessä erityisesti SOSTEn kautta. Yhdistys otti kantaa SOSTEn strategiaan ja yhdistyksen toiminnanjohtaja ja työntekijöitä osallistui SOSTEn tilaisuuksiin alueella ja sosiaaliturvayhdistyksille järjestettyyn yhteistyökokouksen Helsingissä. SOSTEn hallituksessa asiantuntijajäsenenä toimi yhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Myyry. 2

5 Yhdistys osallistui aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman Itä-Suomen toimeenpanosuunnitelman, KAMUn toteutukseen. Yhdistyksen toiminnanjohtaja osallistui sisäisen turvallisuuden koordinaatioryhmän työskentelyyn. Yhdisti käynnisti toimeenpanoon liittyen kaksi pilottia: maahanmuuttajien arjen turvallisuutta edistävän pilotin, jota esiteltiin Kamu:n seututilaisuudessa Kontiolahdella ja valtakunnallisessa turvallisuusseminaarissa Mikkelissä sekä ikäihmisten arjen turvallisuutta edistävän pilotin. Yhdistys toimi aktiivisesti Venäjä-yhteistyössä Enpi-ohjelmaan liittyvän Social services on both sides of the border hankkeen kautta. Hankkeessa organisoitiin mm venäläisille yhteistyökumppaneille vierailuohjelma Joensuuhun ja Juukaan erityisesti matalan kynnyksen ja liikkuvien palveluiden kehittämisen näkökulmasta sekä osallistuttiin yhteisen opetuksen kehittämiseen Petroskoin yliopiston ja Karelia ammattikorkeakoulun kanssa. Yhdistys solmi aiesopimuksen pietarilaisen Independent Social Research Centerin kanssa hankeyhteistyöstä. Yhdistys toimi lisäksi aktiivisena Järjestöasiain neuvottelukunnan Janen Venäjä-työryhmässä. Yhdistyksen hankkeissa oli useita harjoittelijoita alueen oppilaitoksista erityisesti Humakista, Karelia ammattikorkeakoulusta sekä Itä-Suomen yliopistosta. Yhteistyössä JAKE-hankkeen ja osallisuushanke Sallin kanssa organisoitiin opinnäytetyöpajoja (3 kpl), joissa käsiteltiin opinnäytetöitä ja etsittiin opinnäytetyöaiheita kansalaistoiminnan, osallisuuden ja monikulttuurisuuden teemoilla. Yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Sosiaalipoliittisen yhdistyksen Joensuun osaston ja ISOn kanssa järjestettiin toukokuussa perinteinen Jäidenlähtöseminaari Joensuussa teemalla Hyvinvoinnin valintatalo kohti yksilön vapautta vai arjen epävarmuutta. Seminaarin pääpuhujana toimi sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö ja siihen osallistui n 50 henkilöä. Yhdistys järjesti vaikuttamistilaisuuden RAY:n rahoituslinjauksiin liittyen Joensuussa. Tilaisuudessa alusti ja oli kuultavana RAY:n hallituksen jäsen, kansanedustaja Anu Vehviläinen. Yhdistys organisoi bussimatkan SOSTEn valtakunnallisille sosiaali- ja terveysturvan päiville Seinäjoelle. Matkalle osallistui yhdistyksen henkilöstö, hallituksen edustajia sekä yhteistyökumppaneita. 3

6 Matkan bussiseminaareissa rakennettiin yhteistyötä osallistujien välille sekä analysoitiin päivien työryhmien tuotoksia. Yhdistys solmi avainkumppanuussopimuksen Karelia amk:n kanssa ja yhteistyösopimuksen maahanmuuttajatyönkeskus Sillan järjestöyhteistyöstä Suomen Pakolaisavun ja Joensuun monikulttuurisuusyhdistyksen kanssa. Edustukset työ- ja ohjausryhmissä: Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmässä MYR:issä yhdistystä edusti tj Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunnan (JANE) jäsenenä toimi Elina Pajula Yhess hankkeen ohjausryhmässä (Juuan kunta) yhdistystä edusti hallituksen jäsen Toivo Rissanen. Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen hallituksessa yhdistystä edusti Elina Pajula ISAT ammattikorkeakoulujen (Karelia ja Savonia) yhteisen painoalan väljästi asutun alueen ikäosaamisen neuvottelukunnassa yhdistystä edusti Elina Pajula Sisäisen turvallisuuden ohjelman Itä-Suomen koordinaatioryhmässä yhdistystä edusti Elina Pajula Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hyvinvointiryhmässä ja sosiaali- ja terveysjohdon kokouksissa yhdistystä edusti Elina Pajula KASTE -ohjelman alueellisessa johtoryhmässä yhdistystä edusti Elina Pajula Karelia amk:n Sohvi-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Elina Pajula Itä-Suomen sairaanhoitopiirien Kaste-ohjelmaan kuuluvan Tervis-hankkeen laajennetussa ohjausryhmässä sekä Pohjois-Karjalan alueryhmässä toimi Elina Pajula Suomen Pakolaisapu ry:n Kasvokkain-hankkeen ohjausryhmässä toimi Omava hankkeen palveluneuvoja Kirsi Lumatjärvi, varajäsenenä monikulttuurisuustyön kehittäjä Ville Elonheimo JAKE-hankkeesta. Joensuun kaupungin maahanmuuttajatyön asiakastyöryhmän jäsenenä toimi Ville Elonheimo, varajäsenenä Kirsi Lumatjärvi. Joensuun ja Outokummun työllisyyden kuntakokeilun ohjausryhmässä yhdistystä edusti varsinaisena jäsenenä KAJO-keskuksen projektipäällikkö Johanna Seppänen ja varajäsenenä Elina Pajula. Osaaminen näkyväksi työllisyyshankkeen ja TYPKE-hankkeen ohjausryhmissä sekä Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen TYVA-hankkeen kehittämisryhmässä yhdistystä edusti Johanna Seppänen Joensuun kaupungin työllisyysasioita käsittelevässä Jostiva-työryhmässä yhdistystä edustivat projektipäällikkö Timo Hartikainen Polkuja yrityksiin hankkeesta ja Johanna Seppänen Toimijuuden tuki: Koulutus- ja työsiirtymät, toimijuus ja ohjaus hankkeen ohjausryhmässä yhdistystä edusti varsinaisena jäsenenä Johanna Seppänen ja varajäsenenä työhönvalmentaja Marika Myllynen KAJOkeskus -hankkeesta 4

7 2. Järjestöjen toiminta- ja työllistämisedellytysten ja järjestöjen ja julkisen vuoropuhelun kehittäminen Sosiaaliturvayhdistyksen toiminnan kautta tuetaan paikallisten yhdistysten toiminta- ja työllistämisedellytyksiä sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Paikallisyhdistysten toimintaa tukemalla tavoitteena on luoda edellytyksiä järjestöjen tasavertaisemmalle osallistumiselle paikalliseen kumppanuuden ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Tietoverkkojen mahdollisuuksia hyödynnetään kehittämistyössä. Itä-Suomen sosiaaliturvayhdistysten kautta haetaan vaikuttavampia yhteistoiminnan muotoja. yhteistoiminnan KAJO-keskus hanke sai rahoituksen ELY-keskukselta vuosille Kuntakumppanina jatkoi Joensuun kaupunki ja uusi kumppanuus solmittiin Lieksan kaupungin kanssa. Hanke tarjosi järjestöille tukipalvelua palkkatukityöllistämisessä taloushallintoon ja työnantajuuteen liittyen. Palvelujen piirissä oli toimintavuonna keskimäärin 31 palkkatuella työllistävää yhdistystä kuukaudessa. Palkansaajia oli keskimäärin 177 henkilöä kuukaudessa, joista 99 oli palkkatuella. KAJO-keskuksen työhönvalmentajan ohjauksessa oli 40 yhdistyksiin palkkatuella työllistynyttä henkilöä, joista 26 % löysi työ- tai koulutuspaikan 3kk kuluessa palkkatukijakson päättymisestä. Vuoden aikana vierailtiin 26:ssa työllistävässä asiakasyhdistyksessä keräten tietoa sekä ottaen käyttöön palkkatukijakson arviointimalli. Palkkatukityöntekijöille ja yhdistystyönantajille järjestettiin koulutusta. KAJOkeskuksen toimintamalli oli Innopalkinto-ehdokkaana kymmenen parhaan joukossa. KAJO-keskus toimi maakunnan työllisyyspoliittisten hankkeiden yhteyskeskuksena, järjesti säännöllisesti seudullisia ja maakunnallisia työllisyyshankkeiden tapaamisia ja osallistui mm. Joensuun seudun työllistymispalvelujen kartaston suunnitteluun. Omarahoitusosuuden kattamista varten tehtiin maksullista palkanlaskentaa ja kirjanpitoja asiakasyhdistyksille. Polkuja yrityksiin projektin toiminta jatkui ELY -keskuksen työllisyyspoliittisella avustuksella. Joensuun kaupunki on sitoutunut hankkeen omarahoitusosuuteen. Projektin tavoitteena oli työllistää pitkäaikaistyöttömiä, nuoria ammattikoulutuettuja tai osatyökykyisiä työnhakijoita palkkatuen avulla yrityksiin. Projektiin ohjautui yhteensä 57 asiakasta. Työ- tai koulutuspaikka löytyi vuoden aikana 28 henkilölle. Kolme työsuhdetta oli toistaiseksi voimassa olevia. Lisäksi vuoden 2012 aloit- 5

8 taneista työllistyi vuoden 2013 puolella yhteensä 11 henkilöä. Työllistymisiä varten otettiin 490 yrityskontaktia. Työnetsijäringin toimintamalli pääsi Innokylän Innopalkintoehdokkaaksi ja ringin strategiatyö saatiin päätökseen. Palkkatukitiedottaminen toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan yrittäjät ry:n, Pohjois-Karjalan Te-toimiston ja Pohjois-Karjalan Oppisopimuskeskuksen kanssa. keväällä Y-aamiaiset järjestettiin ensimmäisen kerran Pielisen Karjalassa. Asiakasyhteistyötä tehtiin maakunnallisten työllisyyshankkeiden, Pohjois-Karjalan Te-toimiston sekä Joensuun seudun työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Projekti päättyi joulukuussa Projektin vaikuttavuus oli 38% projektin päättyessä. RAY:n rahoittama KATHY- toiminta tuki järjestöjen ja kansalaisten tietoteknistä ja viestinnällistä osaamista. Kathy toteutti yhdistyksen omille työntekijöille kaksi atk-koulutusta ja muille yhdistyksille 3 koulutusta. Kathy tuki järjestöjen verkkoviestintää ja tiedotusta ylläpitämällä JELLIjärjestötietopalvelua ja siihen liittyviä tiedottamiskäytäntöjä. Jelli tiedottaa -uutiskirje lähetettiin vuonna yhteensä 23 kertaa. Vuonna 2013 Jelli tiedottaa-uutiskirjeen postituslistalle liittyi 124 uutta tilaajaa. Valtakunnallinen hyvinvointialan tapahtumatiedote lähetettiin 3 krt yhdessä Kareliaammattikorkeakoulun työntekijän kanssa. Järjestöjen tietoteknistä osaamista tukevia järjestökäyntejä oli vuoden aikana 21 kpl. Kathy-toiminta vastasi myös Sosiaaliturvayhdistyksen projektien, Kansalaistalon henkilökunnan, sekä eri nettipisteiden tietokoneiden ylläpidosta. Kathy-toiminnan viestintäkoordinaattori osallistui työryhmien ja verkostojen työskentelyyn. JANEn koulutustyöryhmän jäsenenä osallistuttiin Pohjois-Karjalan järjestöpäivien sekä Kruunaa aikasi vapaaehtoistoiminnalla -tempauksen järjestämiseen. Uutena toimintamuotona käynnistettiin yhdistysten viestintärinki. Vuonna 2013 Kathy-toiminta vastasi mainostoimiston kanssa yhdistyksen uuden viestinnällisen ilmeen suunnittelusta sekä uudistettujen esitteiden, käyntikorttien sekä julkaisupohjien toteuttamisesta. Myös useita eri tilaisuuksien videotaltiointeja toteutettiin eri yhdistyksille. Omakielisten koto-valmentajien kokeiluhankkeessa (ESR lump sum) kehitettiin maahanmuuttajien neuvontaa ja osallisuusmahdollisuuksia, koto-valmentajien koulutusta ja heidän valmiuksiaan lähteä erilaisiin asiointiaputehtäviin ja kulttuuritulkeiksi harjoittelupaikoille. 6

9 Maahanmuuttajien neuvontapiste muutti uusiin tiloihin maaliskuussa yhdessä JoMonin ja Suomen Pakolaisapu ry:n työntekijöiden kanssa. Myös Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalvelut muuttivat samoihin tiloihin toukokuussa. Näin syntyi Maahanmuuttajatyön keskus Silta. Kuluneen vuoden aikana yhteistyö eri toimijoiden välillä vahvistui huomattavasti ja maahanmuuttajille tarjolla olevat palvelut kehittyivät. Yhteistyötä kehitettiin myös valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Reiluna Joen Yö:ssä koulujen työpajoihin, norsupalloturnaukseen ja iltaklubiin saatiin mm. Yhteiset Lapsemme ry:n työntekijäpanosta ja Ice Hearts ry:n valmentajia ja pelaajia. Maahanmuuttajien neuvontapisteen toiminnan aikana omakielisen neuvonnan merkitys on korostunut ja kasvanut. Hankkeessa lisättiin koto-valmentajien asiointiapua ja työpaikoille tarjottavaa kulttuuritulkkausapua sekä kielivalikoimaa. Työntekijöiden työnkuvaa itsenäistettiin työssäoppimisen lisäksi järjestettyjen säännöllisten koulutusten avulla. Hankkeen aikana palvelukielinä olivat suomi, englanti, venäjä, somalia, thai ja arabia. Vuonna 2013 neuvontapisteessä oli 614 asiointitapahtumaa. Asiointiapukertoja oli yhteensä 92 joista työharjoittelupaikoilla tapahtuneita kulttuuritulkkauksia 9 kertaa. Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden työntekijät käyttivät lisääntyvässä määrin omakielisten koto-valmentajien työpanosta asiakastyössä. Yhdistys käynnisti yhteistyössä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen ja Pohjois-Karjalan Kylien kanssa viisivuotisen järjestöjen toimintaedellytyksiä kehittävän yhteistyöhankkeen, JAKEn, jossa yhdistyksen roolina on kehittää Janen toimintaa ja vapaaehtoistyötä sekä järjestöjen monikulttuurisuustyötä. Monikulttuurisen järjestötoiminnan kehittäjä aloitti 1.1. ja vapaaehtoistoiminnan kehittäjä Vapaaehtoistoiminta: Vapaaehtoistoiminnan kehittäjä aloitti Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANEn, JANEn työvaliokunnan sekä JANEn koulutustyöryhmän sihteerinä. Järjestöpäivät järjestettiin Kiteellä. Osallistujia järjestöpäivillä oli noin 40 henkeä. Kruunaa aikasi vapaaehtoistoiminnalla -tapahtuma järjestettiin valtakunnallisena Vapaaehtoisten päivänä Tapahtumaan osallistui 11 yhdistystä. JANE-toimintamallin levittämisestä Itä-Suomeen käytiin keskusteluja mm. SOSTEn Itä-Suomen erityisasiantuntijan kanssa. 7

10 Monikulttuurisuus: Maahanmuuttajatyön keskus Sillan avajaiset pidettiin JAKE-hanke valmisteli tämän Joensuun kaupungin, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen, Suomen Pakolaisavun ja Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen yhteisen toimintakeskuksen perustamista ja mm. veti viikkopalavereita. Osallistuttiin Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden KAMU-työhön ja organisoitiin Sisäisen turvallisuuden sihteeristön vierailu Joensuussa maahanmuuttajien arjen turvallisuuden edistämiseksi. JAKE koordinoi Pohjois-Karjalan järjestöjen monikulttuurisuusverkostoa MOVEa ja Joensuun seudun rasismin vastaista työryhmää, osallistui Lieksan ja Keski-Karjalan verkostoihin ja tutustui Iisalmen ja Mikkelin verkostoihin. Kehittäjä aloitti JANEn Venäjätyöryhmän JaneVen sihteerinä. Moi-infoa julkaistiin maahanmuuttaja-alan tiedotteena noin 20 kertaa. Maahanmuuttajien osallistumista pohjustettiin järjestämällä keskustelutilaisuuksia, esitelmöimällä mm. osallisuuden portaista, ohjaamalla alan hankkeita ja osallistumalla ohjelmatyöhön. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon yhdistykset jatkoivat itäsuomalaisten sosiaaliturvayhdistysten yhteistyötä. Yhteistyökokouksessa Mikkelissä päätettiin käynnistää itäsuomalaisten sosiaaliturvayhdistysten yhteinen strategiatyö. Itäsuomalaisten sosiaaliturvayhdistysten hallitusten välinen konferenssi (HVK) järjestettiin Helatorstaina yhdeksännen kerran; tällä kertaa Kontupohjaan, Karhumäkeen ja Petroskoihin. Petroskoissa vierailtiin Enpi-yhteistyöhankkeen pääpartnerin Uteshenie-järjestön toimitiloissa. Matkalle osallistujat tulivat yhdistyksen hallituksen lisäksi Kuopiosta ja Helsingistä. 3. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen Kansalaisten ääni ja näkökulma välittyvät heikosti poliittiseen päätöksentekoon ja suunnitteluun. Kansalaisten oma osaaminen on tärkeä voimavara, joka tulee saada käyttöön ja esille. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen on yhdistyksen toiminnan läpäisevä toimintaperiaate ja osallisuus keskeinen käsite. Julkisen, järjestöjen ja kansalaistoiminnan vuoropuhelu edellyttää toiminnallisia areenoita, kohtaamispaikkoja, jotka luovat edellytyksiä yhteiselle 8

11 ymmärrykselle sekä uusien toimintamuotojen syntymiselle. Yhdistys on mukana Joensuun kansalaistalon kehittämistoiminnassa. osallisuushanke Sallissa Pohjois-Karjalassa toteutettiin sosiaalitoimistojen asiakaspalautepäivä Joensuussa ja Kontiolahdella sekä kehitettiin asiakaspalautteen keräämisen malli kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä yhteistyössä Karelia AMK:n ja kuntien kanssa.vertaistoimintaa Joensuun alueella 2013 opas päivitettiin ja sitä levitettiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Järjestettiin Ota koppi -työpaja erityistä tukea tarvitsevien nuorten palveluihin liittyen. Kansalaistalolla järjestettiin Arki-infoja kahdeksan kertaa. Suunniteltiin ja toteutettiin Osallistu! Vaikuta! teemaviikko yhteistyössä kumppaneiden kanssa Joensuun seutukirjaston kirjastoissa. Keski- Suomessa Jyväskylän nuorten aikuisten ääni -ryhmä suunnitteli ja toteutti Sallin ja PalKohankkeen tukemana nuorten aikuisten ja viranomaisten ja päättäjien kohtaamisia (3 tilaisuutta). Jyväskylässä aloitettiin Arki-infojen sarja osana Kansalaistoiminnankeskus Mataran toimintaa. Etelä-Savossa toteutettiin sosiaalitoimistojen asiakaspalautepäivä Mikkelin Seutusoten alueella sekä toteutettiin nuorten kohtaamispaikka Olkkarin toiminnallinen asiakaspalautteen kerääminen yhteistyössä Mikkelin AMK:n kanssa. Pohjois-Savossa Kuopiossa kerättiin palvelukokemuksia asukastupien kävijöiltä ja koostettu raportti toimitettiin asukastupatoiminnan kehittämisen tueksi. Hankkeella oli ohjauksessa 4 opiskelijaharjoittelijaa ja hankkeelle valmistui yksi opinnäytetyö. Tehtiin yhteistyötä Itä- ja Keski-Suomen Kaste-kokonaisuudessa. Hankkeessa kehitettyjen toimintamallien kuvaaminen aloitettiin Innokylän kehittämisympäristöön. Hankkeen tukena toimi kehittämisrakenne, jonka puitteissa järjestettiin neljä kehittämispäivää. Hanke piti yllä osallisuussivustoa Aloitettiin keväällä 2014 julkaistavan artikkelikokoelman työstäminen. Yhdistys osallistui valtakunnallisille Kohtaamispaikkapäiville Jyväskylässä ja oli mukana mahdollistamassa ja organisoimassa kansalaistalon ja muiden vapaaehtoisten osallistumista päiville. Yhdistyksen Kathy-toiminnan työntekijät toteuttivat matkalta ja päiviltä videon, joka esitettin päivien lopuksi. 9

12 Perinteinen vapaaehtoistoiminnan päivä järjestettiin joulukuussa Pop up tapahtumana Joensuun alueen marketeissa teemalla Kruunaa päiväsi vapaaehtoisena. Alueellisesta organisoinnista vastasi Järjestöasiain neuvottelukunta JANE. Yhdistys toimi keskeisenä tiedottajana tapahtumasta järjestöille. Yhdistyksen Kathy-toiminnan avulla tuettiin ihmisten tietoteknistä osaamista ja osallistumismahdollisuuksia. Kathy-toiminnan ylläpitämä Kansalaistalon nettikahvila sekä Utran puukoulun nettipiste tarjosivat ihmisille mahdollisuuden maksuttomaan tietokoneiden käyttöön. Vuonna 2013 jatkettiin Kansalaistalon atk-neuvontapalvelua, jossa käyntikertoja oli yhteensä 95 kpl. Kesällä Kansalaistalon kävijöille järjestettiin valokuvauskurssi (7 krt), jolle osallistui 5-7 henkilöä / osallistumiskerta. Yhdistyksen työntekijöitä ja harjoittelijoita osallistui kansalaistalotoiminnan organisointiin ja kehittämiseen. SEURANTA JA ARVIOINTI Yhdistys käynnisti toimintavuonna arvioinnin systemaattisen kehittämisen. Yhdistyksen arviointimentorin, Johanna Seppäsen tuella järjestettiin KAMU päivänä arviointityöpaja, jossa rakennettiin yhdistyksen hankkeiden toiminta arviointitaulukoihin. Arviointia kehitetään edelleen vastaamaan sisäisen arvioinnin tarpeisiin toimintojen vaikuttavuuden kehittämiseksi. Yhdistys toteutti loppuvuonna sidosryhmäkyselyn, joka lähetettiin 284 kpl julkisen ja järjestöpuolen yhteistyötahoille. Kyselyyn tuli 95 vastausta. Pääsääntöisesti palaute oli kiittävää ja yhdistyksen toiminnat olivat tunnettuja ja tarpeellisiksi koettuja. Kysely tuotti runsaasti konkreettista tietoa ja toiveita toimintojen kehittämisen suunnasta. 10

13 Opinnäytetyöt Sari Matilainen/Jyväskylän AMK Taidetyöpajanuorten tieto-osallisuuden kokemukset Jyväskylän sosiaali- ja työvoimapalveluissa Tuomas Heinola, HUMAK: Tutkimus rasismista kolmessa Joensuun seudun jalkapallojoukkueessa Hanna Kääriäinen, HUMAK: Tule mukaan, sinä olet tärkeä! Venäjältä Suomeen muuttaneiden henkilöiden osallistumismahdollisuuksien edistäminen järjestötoiminnassa Marika Siilin, Karelia AMK: Oikkee ihminen tuohon hommaan ja tekkee oikeesti kaikkensa. Polkuja yrityksiin -projektin asiakkaiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta. YHDISTYKSEN TUKIRAKENTEET JA TYÖHYVINVOINTI Yhdistyksen yleiskokous hyväksyi maaliskuussa uudet ajanmukaiset säännöt. Taloussääntöä päivitettiin ja selkeytettiin. Yhdistyksen projektien ja toimintojen tukena toimi kehittämisrakenne KAMU. KAMU-päiviä pidettiin toimintavuoden aikana neljä ja niiden aikana käsiteltiin osavuosikatsauksia, aikatauluja, työsuhdeasioita, työhyvinvointia ja sisällöllisiä kysymyksiä eri teemojen pohjalta. Kamu-päivien yhteyteen rakennettiin yhteistä virkistäytymistä. Yhdistyksen kunkin projektin tai toimintakokonaisuuden alueella toimi tiimirakenne, joka kokoontui säännöllisesti ja jossa sisältöjä ja haasteita käsiteltiin yhteisesti suhteessa tavoitteisiin. Yhdistys hyväksyi toimintavuonna uuden paikallisen sopimuksen, päivitti työsuojeluohjelmansa ja otti käyttöön työkyvyn tuen periaatteet. Yhdistyksen työpisteisiin tehtiin työpaikkatarkastukset ja ergonomiatarkastukset työterveydenhuollon toimesta. Työsuojeluohjelman mukainen työsuojelutoimikunta käynnisti työskentelynsä. Yhteistyössä kansalaistalon taustatahojen kanssa työntekijöille ja yhteistyötoimijoille tarjottiin kerran viikossa ilmainen salivuoro TYKY-toimintana. Syksyllä työntekijät saivat käyttöönsä lounassetelin ja liikunta- ja kulttuurisetelin työhyvinvoinnin edistämiseksi. 11

14 Yhdistyksen projektien ohjausryhmät: KAJO-keskus: Arto Mononen (pj) Tuula Hirvonen Mari Suhonen Elina Pajula Sari Riikonen Kaija Männistö Lea Vallius Marjatta Heikkilä Riikka Korkalainen POLKUJA YRITYKSIIN -projekti: Pauli Tahvanainen Satu-Sisko Eloranta Elina Pajula Arto Mononen Pirjo Valima-Bamberg Mari Suhonen Antero Oinonen Lea Vallius Tarja Hakulinen Merja Blomberg Johanna Seppänen Timo Hartikainen Matleena Pekkanen Honkalampisäätiö/Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan te-toimisto Pohjois-Karjalan ELY- keskus Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Joensuun kaupunki Lieksan kaupunki Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö Kotikartanoyhdistys Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, aikuisopisto JOSEK/ Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Joensuun kaupunki Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Honkalampi-säätiö/Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan aikuisopisto/ Oppisopimuskoulutus Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö Pohjois-Karjalan Liikunta ry./ulity-työllisyyshanke Pohjois-Karjalan yrittäjät Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / KAJO-keskus Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys/ Pyry Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Pyry osallisuushanke Salli: Pirjo Myyry, pj Sakari Möttönen Antti Tervasmäki Mikko Karinen, vpj Anne Astikainen Elina Pajula Tarja Kauppila Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Keski- Suomen Sosiaaliturvayhdistys Etelä-Savon Sosiaali- ja terveysturvayhdistys Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) 12

15 Jouko Miettinen Irma Ahokas-Kukkonen Tuula Kukkonen Eeva Jokinen Marja-Leena Meriläinen Saara Pesonen Itä- ja Keski-Suomen alueen KASTE Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Itä-Suomen yliopisto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Itä-Savon Sairaanhoitopiiri JAKE ohjausryhmä: Liisa Karikko Katja Kolehmainen Timo Ruoko Tuomas Lappalainen Timo Reko Pirkko Hyvärinen Arja Jämsén Jari Horttanainen Jorma Turunen Anu Niemi Johtoryhmän jäsenet: Elina Pajula Vesa Korpelainen Tuomo Eronen Joensuun terveyspalvelut Pohjois-Karjalan Martat Suomen Sydänliitto Karelia-ammattikorkeakoulu Maaseudun Sivistysliitto Pohjois-Karjalan Kylät Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Joensuun kaupunki Kiteen kaupunki Perusterveydenhuollon yksikkö Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Pohjois-Karjalan Kylät Omakielisten koto-valmentajien hankkeen kehittämistyöryhmä: Hanna Veijonmaa Pohjois-Karjalan te-toimisto Saija Manninen Pohjois-Karjalan ELY-keskus/Työvoima hanke Tuija Vartiainen-Gomez PKKY Aikuiskoulutuskeskus Sari Härkönen PKKY Niittylahden opisto Abdullahi Shabiin JoMoni Anne Päivinen Joensuun kaupunki Joensuun maahanmuuttajapalvelut Tarja Munne Joensuun kaupunki Joensuun maahanmuuttajapalvelut Anni Rannikko JoMoni Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 13

16 YHDISTYKSEN TALOUS JA JÄSENISTÖ Yhdistyksen projekteja rahoittivat Ray, Pohjois-Karjalan Ely-keskus, ESR, Joensuun ja Lieksan kaupungit. Tavoitteidensa toteuttamiseksi yhdistys on rahoittanut toimintaansa oman toiminnan tuottojen ja yhdistyksen, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Joensuun kaupungin yhteistoimintasopimuksen pohjalta. Toiminnan kokonaistuotot olivat toimintavuoden aikana ,32 euroa. Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 751,44 euroa. Yhdistyksellä oli jäseniä: 30 järjestöjäsentä, 42 henkilöjäsentä. Yhdistyksen taloutta hoiti toimintavuonna talouspalvelusihteeri Piia Heikkinen. YHDISTYKSEN HALLITUS Yhdistyksen hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa, joista maaliskuussa vuosikokouksessa valittu uusi hallitus seitsemän kertaa. Maaliskuussa vuosikokous valitsi hallitukseen uusien sääntöjen mukaisesti seuraavat jäsenet: Jäsen: Pirjo Myyry pj Toivo Rissanen vpj Airi Turunen Arja Jämsén Pauli Tahvanainen Tero Oinonen Tuomas Lapppalainen Asiantuntijajäsenet: Irma Ahokas-Kukkonen Arto Mononen Eeva Jokinen 14

17 Yhdistyksen sihteerinä toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja Elina Pajula ja taloudenhoitajana yhdistyksen talouspalvelusihteeri Piia Heikkinen Yhdistyksen tilintarkastajina toimi: Yhdistyksen tilintarkastuksen hoiti Ernst&Young Oy vastuullisena tilintarkastajana Virpi Hakkarainen YHDISTYKSEN TYÖNTEKIJÄT Elina Pajula, toiminnanjohtaja Juha Halme, suunnittelija Jaana Hiltunen (Itä-Suomen yliopiston palkallinen harjoittelujakso) Petrus Kuoppala (Itä-Suomen yliopiston palkallinen harjoittelujakso) Krista Kirjavainen (Itä-Suomen yliopiston palkallinen harjoittelujakso) JAKE-hanke Hanna Kääriäinen, vapaaehtoistoiminnan kehittäjä Ville Elonheimo, monikulttuurisen järjestötoiminnan kehittäjä KAJO-keskus Johanna Seppänen, projektipäällikkö Piia Heikkinen, talouspalvelusihteeri Kristiina Turunen, työllistämissihteeri Marika Myllynen, työhönvalmentaja Kathy-toiminta Marleena Laakso, viestintäkoordinaattori Jarkko Rissanen, atk-asiantuntija Tapani Liimatainen, atk-työntekijä 15

18 Niilo Korhonen, atk-työntekijä Mari Ahjokari, viestintäassistentti Omakielisten kotovalmentajien kokeiluhanke: Kirsi Lumatjärvi, palveluneuvoja Aadan Samatar Ali, somalinkielinen koto-valmentaja Natalia Immonen, venäjänkielinen koto-valmentaja Somphan Phetchan, thainkielinen koto-valmentaja Jamal Lafgani, arabiankielinen koto-valmentaja Hanna-Leena Partinen, kesälomansijainen Ahmed Safiri, ryhmän vetäjä osallisuushanke Salli: Anne Pyykkönen, projektipäällikkö Tuila Juvonen, projektikehittäjä Tiina Airaksinen, projektikehittäjä Hanna Pieviläinen, projektikehittäjä Tanja Saukkonen, projektikehittäjä Heidi Oinonen, (Itä-Suomen yliopiston palkallinen harjoittelujakso) Polkuja yrityksiin -projekti Timo Hartikainen, projektipäällikkö Matleena Pekkanen, yrityspoluttaja Harjoittelijat ja työelämävalmennuksessa olleet: Anja Tiainen sosionomiopiskelija (Karelia amk) Enni Turunen sosionomiopiskelija (Karelia amk) Sari Matilainen sosionomiopiskelija (Jyväskylän yliopisto) 16

19 Heidi Halonen, liiketalouden perustutkinnon opiskelija (Pkky, aiko) Marika Siilin, sosionomiopiskelija (Karelia amk) Seija Parviainen, taloushallinnon ammattitutkinnon suorittaja Taina Ben Daoud, liiketalouden perustutkinnon suorittaja Juuso Rautiainen (Te-tsto) Hawo Mahamud Habarwaa (Te-tsto) Lina Juvonen (Te- toimisto) Noora Nevalainen sosionomiopiskelija (Karelia amk) Anni Taralainen, sosionomiopiskelija (Karelia amk) Tatu Tossavainen sosionomiopiskelija (Karelia amk) Niina Hiltunen, sosionomiopiskelija (Karelia amk) Anni Rask sosionomiopiskelija (Karelia amk) Anni Lyyra, sosionomiopiskelija Karelia amk Hanna Kääriäinen (HUMAK) Pasi Liimatta, (Karelia osaamissalkku) Lisäksi: Sosiaalitoimistojen asiakaspalautepäivän toteuttamisessa Salli-hankkeessa oli mukana 14 sosionomi aikuisopiskelijaa Karelia amk:sta ja 28 sosionomiopiskelijaa Mikkelin amk:sta. Mikkelin Olkkarin asiakaspalautteen keräämisessä oli mukana 3 yhteisöpedagogiopiskelijaa Mikkelin amk:sta. 17